Naele

Olen ollut monissa häissä, joissa ei tanssita, ja meillekin tulee tanssittomat häät. Olemme sulhasen kanssa molemmat sitä mieltä, että ihanaa kun ei tarvitse opetella tanssimaan ja tanssia kaiken kansan edessä... Olisi meille sula mahdottomuus.

Joku voisi meistäkin ajatella, että meneeköhän nuo liian nopeasti naimisiin. Olen itse 22 häiden aikaan ja sulho on 28. Seurustellaan molemmat ensi kertaa, vaikka kyllä mulla ja sulhasellakin on ollut aiempia ihastuksia ja juttuja.. ei voi sanoa, että kummallakaan ei olisi kokemusta muista, mäkin oon sen verran monilla treffeillä käynyt sekä suomalaisten että ulkomaalaisten miesten kanssa, että tiiän kyllä, että ne ei toimineet yhtään. Olin aina tosi varovainen ihmissuhteissa eli seurustelemaan en alkanut vaikka joku voisi mun juttuja kutsua seurusteluksikin.. Ollaan tunnettu tulevan mieheni kanssa keväästä 2006, ja oltu vain hyvänpäivän-mesetuttuja pitkän aikaa. Tavattiin ensi kerran livenä kesällä 2008 ja silloin ei edes kolahtanut mitenkään.. mä olin ihastunut yhteen toiseen ja ajattelin vain sitä. Se oli siis ihan hetken mielijohde, että tavattaisiin tämän mesetuttuni kanssa. Kyllä mulle silti jäi tosi mukava mielikuva toisesta, vaikka se olikin hiljainen ja ujo. Se oli tosi pitkä ja mukavan tuntuinen kuitenkin. Jatkettiin mesetystä ja päätettiin n. 1,5 kk:n päästä tavata uudelleen, ja silloin se oli menoa.. molemmat taisivat olla tosi ihastuneita sen päivän aikana. Kävimme yhdessä luontoretkellä ja oli tosi kivaa. Se oli tosi viatonta, mut meillä oli koko päivän ajan tosi hauskaa ja kiusoiteltiin toisiamme.. Oi niitä aikoja! Virallisesti alettiin tuosta vasta 2,5 kk:n päästä seurustelemaan, kun oltiin sen kans niin varovaisia. Kumpikaan ei halunnut alkaa seurustella, ennen kuin voitiin todella sanoa toiselle, että rakastetaan toisiamme. Ja niin se sit menikin.. Kihloihin mentiin n. 4 kk:n seurustelun jälkeen. Kosinta tuli vähän yllätyksenä, vaikka oltiin me aina puhuttu tulevaisuudesta ja että mennään naimisiin. Se oli alusta asti selvä juttu, puhuttiin jo alkuseurusteluaikana jopa lapsistakin. Olin todella onnellinen kun kihlauduttiin.. Tässä välissä on ollut pari kk etäsuhteilua mun asuessa toisessa maassa tuhansien kilometrien päässä.. ja senkin koetuksen suhteemme on jo kestänyt. Mä uskon, että tää on niin vahvalla pohjalla että kestää. Meillä on tosi vahva luottamus toisiimme rakkauden lisäksi, ja ollaan oltu alusta asti toisillemme rehellisiä ja avoimia kaikessa. Sulho on mun paras ystävä ja tuleva mies, voisko parempaa toivoa. Se oli ehkä suurin ero edellisiin miesjuttuihin meidän yhteisessä olemisessa, että heti alusta lähtien mulla oli sellanen tunne tän sulhaseni kanssa ollessa että se hyväksyy mut, saan olla oma itteni ihan täysin ja että voin luottaa siihen kuin kallioon. Ja se on tosi tärkeä tunne! Aina aiemmin mä olin jotenkin epäluonteva, vaikka oisin ollut tosi ihastunut. Meillä ystävyys oli ensin ja rakkaus vasta sitten, ja mun mielestä se oli tosi hyvä järjestys ja moni asia toimii sen takia nytkin ihan loistavasti meidän välillä. Ollaan lähennytty ihan sairaan paljon toisiamme tän seurustelu- ja kihlausajan aikana. Kun mennään naimisiin, ollaan seurusteltu n. 1 vuosi ja 1 kk.

Ei haittaa masentava viesti, itse asiassa toit esille tosi tärkeän pointin, jota en epäkäytännöllisenä ihmisenä ollut tullut ajatelleeksi. On totta kyllä, että tuollaiset itse tehdyt makeiset helposti tahmaavat sormet. Voi olla, että tätä pitää todellakin miettiä ja vaikka kokeilla muutamaa lajia ihan hyvissä ajoin (niin kyllä aioin tehdä joka tapauksessa). Karkit pitäisi varmaan ainakin kääriä vaikka sellofaaniin tms.

Meille ei tule ammattivalokuvaajaa. Sen sijaan siskoni, joka kuvaa osittain työkseenkin, varmasti kuvaa häitämme, samoin enoni ja muut perheenjäsenet. Usein onnistuneimmat kuvat ovat olleet itse otettuja, kuvissa ihmisetkin ovat rentoutuneempia kun kuvaaja on tuttu. Tämähän on myös iso säästö muutenkin.

Onko teillä hyviä ohjeita itse tehtäviin, suht helppoihin makeisiin? Ajattelin että teemme hääkarkkibuffettiimme myös itse tehtyjä makeisia. Löysin kivoja ohjeita Ruokaohjeita ja herkkuja á la Marie-blogista. Aion tehdä ainakin suklaapusuja, Daimia ja riisisuklaamakeisia. Haluaisin myös tehdä itse suklaamakeisia esim. lumihiutale- ja sydänmuoteilla, sellaisia näyttää olevan myynnissä leivontasivuilla. Onko kukaan tehnyt itse suklaakonvehteja? Millaisia karkkeja olette tehneet? Onnistuivatko? Oliko tekeminen vaikeaa? Entä hinta suhteessa kaupasta ostettuihin, tuliko säästöä? Kuva Ruokaohjeita ja herkkuja á la Marie-blogista Kuva Ruokaohjeita ja herkkuja á la Marie-blogista Laittakaa myös kuvia tekemistänne makeisista!

Etukäteen on suunniteltu jälkiruoaksi mansikkarahkaa. Siihen voi päälle koristeeksi pursottaa vaikka vähän kermavaahtoa. Luulen, että kaikki ihmiset tykkäävät, ja on kai se tarpeeksi juhlavakin juttu? Parin tunnin päästä siitä on sitten itse hääkakku + leivonnaisia.

Meillekin on tulossa karkkibuffet. Katselimme äsken vesi kielellä sulhasen kanssa karkkimixin nettisivuja. Heillä on nettikauppakin, tosin hinnat ovat mielestäni yllättävän korkeita.. Ostamme varmaan karkit paikallisesta marketista, jossa myydään tosi halvalla irtokarkkeja. (Maxi-Makasiini) Tarkoitus olisi noudattaa turkoosi-hopeaa värimaailmaa, alustavasti suunniteltiin tilata mm. näitä karkkeja: Salmiakkilinssi - ihan ehdoton meidän buffettiimme, rakastan näitä karkkeja! Mies tykkää näistä :> Siniset Mariannet Tarvitseeko muuta sanoa.. Sopii hyvin hopea-turkoositeemaan, hyviä karkkeja Ja tässä vielä pari perustelua, miksi meille tulee karkkibuffet: -Vähemmän askartelemista, koska hääkarkkirasioita ei tule (huh!) -Kaikki pitävät karkista, erityisesti me -Karkkibuffet näyttää tosi kivalta, jos on valittu tietynvärisiä karkkeja -Näen jo silmissäni ihanat kaunokirjoituksella kirjoitetut Karkkibuffet-kyltit, ja jokaisen karkkirasian viereen tulee myös kauniisti kirjoitetut kuvaukset karkista, esim. Salmiakkilinssi

Missä kuussa häänne ovat? -tammikuussa 2010 (uudenvuodenpäivänä). Miksi valitsitte talvihäät? yleensähän kesä on ennemmin häiden aikaa? -Kesään oli liian pitkä aika ja tänä kesänä ei enää ehditty pitämään häitä. Aluksi en itse halunnut kylmän takia talvihäitä, mutta nyt olen todella innostunut erilaisista häistämme, joissa on tunnelmaa! Ihmeltiinkö/ ihmetelläänkö päätöstänne? Oletteko joutuneet selittelemään, puolustelemaan? -Äitini on ihmetellyt ja päivitellyt, miten pitää ostaa uudet juhlapuvut perheenjäsenille.. Mummukin kai olisi ollut kesähäiden kannalla. Muut eivät juuri ole ihmetelleet. Mitä erityisiä odotuksia ja toiveita teillä oli/on nimenomaan sen suhteen että häänne olivat/ ovat talvella? (esim. paljon lunta, rekiretki kirkosta jne.) -Tunnelma, hämärä kirkosta tultaessa (? klo 15), lunta.. Miten talvi näkyi/ näkyy häissänne? (esim. ruoassa, koristelussa, juhlapaikan valinnassa jne.) -Uudenvuodenaatosta tulee näkymään ilotulitus (häiden lopussa) ja tähtisadetikut kirkosta tultaessa. Koristeet talvihenkisiä: lumihiutaleita, huurteisia oksia, jouluvaloja, turkoosia (jään sinistä)... hiven punaista myös joukossa tuomassa lämpöä ja muistuttamassa joulunajasta. Mikä on mielestänne parasta talvihäissä? -Äsken luetellut asiat. Ihmisillä ei myöskään ole hääruuhkaa silloin. Minne lähditte/lähdette häämatkalle? -Emme vielä tiedä.

n. 8 kk. Huhtikuussa kihloihin, tammikuussa naimisiin.

Meidän nou nout: -ei tanssia -ei alkoholia -ei sukkanauhajuttua -ei nolausleikkejä -ei liikaa vieraita, ts. budjetin rajoissa kutsumme vain kummit, isovanhemmat, perheenjäsenet ja kaverit, ei tätiä, setiä tai serkkuja (paitsi äidin puolelta kaikki peräti 2 hänen sisarustaan, koska ovat niin läheisiä) -hmm mitäs vielä?? -ehdoton EI runoilluille kutsuille -EI tarroja kutsussa!! -EI sydämiä kutsussa -ei riisiä, vaan tähtisadetikut :> -ei ylikalliille häille, kaiken voi käytännöllisyydellä hoitaa edullisemminkin

En mä ainakaan aio sen kummemmin lapsia ajatella siinä, varmaan vähän isommat lapset osaavat itse pidellä tähtisadetikkua kädessään (onhan ympärillä kymmeniä aikuisia valvomassa) ja pienemmät sitten vain ihmettelevät silmät suurina..

Meille tulee todennäköisesti tähtisadetikut kirkosta ulos tulemisen ajaksi. Näyttävät tosi upeilta monien hääkuvissa! Vielä en ole tosin ideaa hyväksyttänyt sulhasella, itsekseni olen vain ajatellut että se se taitaa meidän kohdalla olla se oikea tapa. Häätkin ovat uudenvuodenpäivänä, eli 1.1.10.

Kuulemma pienessä maalaiskirkossa maksu ulkopaikkakuntalaisille 79 euroa. Olen kyllä vihkipaikkakunnalta kotoisin, joten harmittaa, että joudumme maksamaan. Mutta ymmärrän kyllä sen.. Enhän maksa enää kirkollisveroani ko. paikkakunnalle, ja suntion yms. henkilökunnan täytyy kirkko valmistella vihkimistä varten.

Meidän vihkimisemme on klo 14 oman ehdotuksemme mukaan.

Kiitos vinkistä ja linkistä! Harkitsen itse tuollaisen tilaamista, todella kaunis tekoturkis! Ja lämmittäisi varmasti mukavasti. Meillä häät 1.1... silloin on usein paukkupakkasia, kääk!

Kiitos, minäkin sain hyviä vinkkejä tammikuisiin häihimme

Oon miettinyt, että kylväisin syksyllä ison määrän tulppaaninsiemeniä maahan ja ne ois just toukokuussa kukkimassa, milloin meillä on häät. En tiedä, onnistuukohan?

Kiitos vastauksestasi. Onneksi ei tarvitse tätä asiaa enää miettiä, koska löysin maailman ihanimman puvun alennuksessa -50%... oli niin MUN heti kun näin sen, jo ennen sovitusta. ^^

Mä en meikkaa häihin, tuskinpa edes puuteria laitetaan. Ihoni on varsin hyvässä kunnossa, enkä meikkaa normaalistikaan. Haluan olla oma itseni, ja oloni on (ne pari kertaa kun olen meikkiä kokeillut) vähän outo, jotenkin feikki, en osaa selittää.. meikattuna. Paras että jokainen tekee siten kuin hyvältä tuntuu. Luonnollisuus voi olla kaunista.

Olen xl-kokoinen morsian (koko n. 48) ja haluaisin puvun, jossa olisi rypytys rintojen alta alas silleen vinosti, kuten aika monissa puvuissa nykyaikana. Oon miettinyt, että teettääkö vaiko ostaa valmis puku. Opiskelijabudjetilla alan kallistumaan pikku hiljaa ehkä teetettävään pukuun. Mutta sitä mietin, että miten vankkaa ammattitaitoa tuollainen rypytyksen teko mekkoon vaatii ompelijalta? Eikös sitä sanota drapeeraukseksi? Mietin vaan, että kannattaako maalaispaikkakunnan ompelijalla sellaista edes yrittää teettää, vai pitäisikö mennä ihan kaupunkiin johonkin kalliimpaan ja ehkä kokeneempaan ompelimoon asioimaan, jos haluan sen a-linjaisen, vyötärörypytyksellä olevan pukuni, jossa olisi ehdottomasti ainakin olkaimet tai mahdollisesti jopa hihat. :S Tuo Tampereen Morsiusgalleria vaikuttaisi tosi hyvältä, mutta sinne on ihan KAMALAN pitkä matka kotoani. :/

Olemme uskonnollisia ja meille kirkkohäät ovat ihan itsestäänselvä asia. Minulle avioliitto on nimenomaan Pyhä avioliitto, joka solmitaan Jumalan ja hänen seurakuntansa edessä! Ajattelen, että Jumala siunaa tällaisen avioliiton. Lisäksi kotipaikkakuntani kirkko on todella nätti ja valoisa, pieni tunnelmallinen kirkko. Menen siellä mielelläni naimisiin.

Meillä tulee kihlausajaksi vuosi ja kk, suunnilleen.

Mekin varmaan joudumme ottamaan lainaa häitä varten. Vanhempani kyllä auttavat ja maksavat suurimman osan ruuista (ei mitään halpaa lystiä kun laadukasta naudanlihapaistia tarjotaan yms. hyvää ruokaa), ja toivon mukaan sulhasen vanhemmat osallistuvat esim. maksamalla hääpaikan vuokran ja jotain muuta, tai sitten antamalla vaikka häämatkarahaa lahjaksi.. Tasapuolista olisi jos molempien vanhemmille tulisi kustannuksia n. 400 e, kuten aiemmissa perheemme häissä on ollut käytäntönä, mutta en oleta että se välttämättä niin menisi (häät ovat tosi alkusuunnitteluvaiheessa, joten en ole ehtinyt keskustella asiasta sulhasen perheen kanssa). Olen itse opiskelija ja sulho käy töissä mutta on pienipalkkaisessa työssä ja ollut vastikään lomautettunakin. Eli säästöjä ei kummallakaan oikein ole. Aion sitten todennäköisesti ottaa opintolainaa ensimmäisen kerran, jotta saan unelmieni häät ja hääpuvun. En usko että se kenellekään muille kuuluu, jos opintolainani siihen käytän. Enemmän harmittaisi, jos ei saisi kutsuttua itselleen tärkeitä ihmisiä häihinsä vain rahan takia. Kaikessa toki säästetään ja tehdään itse, mutta jotkin jutut ovat pakollisia. Tuskinpa häitä pystyy n. 70-100 hengelle mitenkään järjestämään alle 1500-2000 euron kustannuksilla.

Minun ja sulhaseni häät ovat vasta suunnittelu- ja ajatustasolla. Toisaalta kyllä hääpaikka on jo tiedossa (siskoni meni siellä naimisiin ja paikka on tosi ihana), kirkko on itsestäänselvyys ja monia asioita tehdään kuten perheemme häissä aiemmin. Esimerkiksi ruuat aiotaan tehdä itse ehkä hääkakkua lukuun ottamatta. Vierasmäärä on tiedossa (arviolta 70-80) ja ollaan mietitty että olisi kiva mennä hääpaikalle hevoskärryjen kyydissä, kun hevosiakin löytyy ihan omasta takaa lähisuvusta.. Minua kosittiin 19.4.2009 ja häät ovat 1.1.2010.