nilmelwen

Nimet mainitaan kutsuissa sekä ohjelmalehtisissä, jotka jaetaan pöytiin, kaasot myös seisovat vihkitilaisuudessa etualalla meidän kanssamme bestmanien lisäksi. Ajatuksena on, että kaasot sekä bestmanit tulevat istumaan samaan pöytään kanssamme. Juhlatila on kahdessa tasossa, oman pöytämme ollessa alakerroksessa, joten kaksi tyhjää tuolia pöydässä tullaan huomaamaan. Aion myös pitää kiitospuheen, jossa kiitän mm. kaasojani, tässä kohtaa tulen mainitsemaan kaikki nimeltä, jolloin käy ilmi vielä paremmin se, että kyseinen henkilö ei paikalla ole. He aikovat olla vähintään ruokailun ajan pois juhlistamme ja paluuaika on "ehkä jotain 20-22 välillä". Isovanhempani eivät näin pitkään juhlissa jaksa olla, joten puheen pidän mitä luultavimmin ennen kahvia. Kaasot myös hoitavat seremoniamestarin virkaa, jolloin huomaisin kaason puuttumisen kyllä. Häät eivät muutenkaan ole kovin isot, joten senkin perusteella kaason puuttumisen huomaisi. Hetkellinen puuttuminen ei olisikaan varmasti tällainen ongelma, mutta nyt puhutaankin useasta tunnista sekä vieraista joista 90% tuntee toisensa ts. tuntee siis kaasot. Ymmärrän vanhempieni reaktion enkä koe, että he tekevät asiasta turhan isoa numeroa. Miltä se tuntuu, että kaaso lähtee häistäni? Siltä, että juhliemme sijaan he käyvät nauttimassa pitkän kaavan mukaisen ravintolapäivällisen toisten häissä ja tulevat juomaan illaksi sitten päänsä täyteen meidän kustannuksellamme. Teemme joka tapauksessa 99% asioista häitämme varten itse miehen kanssa, sillä kaasot asuvat kaikki parinsadan kilometrin päässä eli apuja en sieltä saa kuin aikaisintaan juhlapäivänä. En oikein tiedä, missä jamassa ystävyytemme tällä hetkellä muutenkaan on, joten kaasouden pois ottamisesta ja sen vaikutuksista on mahdoton tehdä arvailuja. Taidan keskustella kaason kanssa siitä, että järkevintä olisi, jos he olisivat vihkimisessämme ja lähtisivät sen jälkeen vähin äänin näihin toisiin häihin ja palaisivat sieltä vaikka kahvien jälkeen. Tällöin en joutuisi kattamaan heille paikkoja, maksamaan kahdesta olemattomasta ruokailijasta ja miettimään istumajärjestystä tyhjiksi jäävien paikkojen takia. Jos he lähtevät vihkimisen ja onnittelumaljojen jälkeen, katoaminen ei ole niin silmiinpistävää. Huoh... Ismo Alangon sanoin: kettu kun ketuttaa.

Ongelmana on yksi kaasoistani, jolla on samana päivänä toiset häät kuin meidän häämmekin. Hän aikoo lähteä kesken juhliemme näihin toisiin häihin, mutta palata kuitenkin meidän juhliimme, sillä nämä toiset häät ovat "alkoholittomat ja loppuvat aikaisin" (hänen sanojaan). Olenkin nyt miettinyt itsekseni, olisiko parempi sanoa, että haluan hänen edelleen osallistuvan juhliimme, mutta toivoisin hänen olevan vain vieraan ominaisuudessa. Mikäli yksi kaasoista katoaisi kesken illan vain palatakseen myöhemmin "bileisiin", tiedän jo nyt sen aiheuttavan kulmienkohottelua ja paheksuntaa enkä haluaisi pilata päiväämme millään negatiivisella. Omat vanhempani eivät tuosta juhlahyppelystä olleet ilahtuneita ja totesivat, että eivät katsoisi sitä hyvällä "rivivieraan" kohdalla, saati kunniantehtävää hoitavan ihmisen kohdalla. Toivoisin itse myös, että jokainen kaasoistani olisi paikalla koko illan, mutta ymmärrän myös samalla sen, että tämä kaasoni on jo aiemmin lupautunut vieraaksi näihin toisiin häihin. Olisiko teillä rakkaat naikkarit jotain hyviä tai edes kohtuullisia ehdotuksia siitä, miten asia kannattaisi ottaa esiin ja ilmaista?

En usko näkemisen tuovan huonoa onnea ja häämme pyrkivät olemaan muutenkin epäperinteiset, joten kyllä; mies saa nähdä minut ennen vihkimistä ja luultavasti nukutaan yhdessä kotona häitä edeltävä yö. Ennen vihkimistä otetaan myös kuvat, jotta hyvää juhlimisaikaa ja yhteisoloa vieraiden kanssa ei tarvitse katkaista kesken.

Raision Myllyn Kultajousi, tuo koruliikkeiden Tiimari ja asiakaspalvelun Mariaanien hauta. En voi enkä aio suositella kellekään. Palvelu oli nyrpeää ja epäystävällistä. Vaikka pyysin nähtäväksi timanttikihloja, pöytään lyötiin sileitä hopeisia sormuksia kommentilla "nämä ovat kihloja, timanttisormukset ovat sitten erikseen". Käytin väärää termiä, hyi minua. Valittuani sormuksen ja pyydettyäni pienempää kokoa, rouva myyjätär huokaisi syvään ja lähti hakemaan sormusta jostain takahuoneen laatikosta. Puolikkaan pienempi sormus löytyi, mutta pyöri edelleen sormessani ja pienempää ei löytynyt, joten se pitäisi siis pienentää (ei, sitä pienempää kokoa ei voisi tilata). Pienennys maksaisi lähemmäs 50€ ja kaiverruksetkin maksavat erikseen. 300€:n sormukselle tuli äkkiä siis lisähintaa melkein 70€. Aitoustodistusta sormukselle en saanut. 4kk sormusta käytettyäni, huomasin sen muuttaneen muotoaan pyöreästä epämääräisen ovaalin ja klommoontuneen välimuotoon. Puhumattakaan siitä, että "timantit" näyttivät ns.sammuvan yksitellen. Kävin reklamoimassa sormuksesta. Pitkien huokailujen ja tekosyiden tuputtamisen jälkeen (tää on ihan normaalia, näin sormuksille tapahtuu) sormus lähetettiin oikaistavaksi sekä puhdistettavaksi. Hakiessani korjattua sormusta, myyjätär yritti saada rahaa näistä tehdyistä toimenpiteistä, mutta kieltäydyin maksamasta, sillä mielestäni sormuksen ei kuulu vääntyä muodottamaksi normaalissa arkikäytössä saati neljässä kuukaudessa. Pyysin sormukselle rasian, jotta voisin pitää sen siellä ja olla käyttämättä. Myyjän kommentti "no mutta, onhan tämä sormus tarkoitettu arkikäyttöön. Ei kai sitä nyt rasiassa kannata pitää" kirvoitti allekirjoittaneelta ainoastaan kommentin siitä, että on paradoksi sanoa kyseisen sormuksen olevan arkikäyttöön tarkoitettu, jos sormus ei sellaista kestä neljää kuukauttakaan. Ikinä en euron euroa tuohon kyseiseen ketjuun tule enää tuomaan. Ostin uuden, kauniin ja kestävän kihlasormuksen Turun Koru-Liitolasta, jossa palvelu oli ensiluokkaista ja todella ystävällistä. Koru-Liitolaa voin lämpimästi ja varauksetta suositella kenelle tahansa. *muoks. kirjoitusvirheet

hopeoitu: itse olen saanut aina hyvää palvelua Wiklundin alusvaateosastolta.

Jo kuopatun HEL-korun 18K valkokultainen ja 0,15ct sormus oli onnekseni puoleen hintaan ja kustansi 495€. Miehellä 14K valkokultainen, timanttileikattu sormus 140€.

Kannattaa hakutoiminnolla hakea näiltä palstoilta keskusteluja ja kokemuksia näistä paikoista: 1. http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/97991-turun-seutu/?p=3069420 2. http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/97991-turun-seutu/?p=4524896 4. http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/12835-turun-seutu/?p=313658 ja http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/97991-turun-seutu/?p=3844132 5. http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/97991-turun-seutu/?p=3837855 7. http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/97991-turun-seutu/?p=3837867 ja http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/80650-makasiinisali-zoolandia-lieto/ 8. http://www.naimisiin.info/yhteiso/topic/118052-piikki%C3%B6n-wanha-talli-turku/

Miten voikin ahdistaa nämä asiat jo nyt, vaikka vieraslistaa aletaan meillä kirjoittamaan vasta syksymmällä... Ongelman aiheuttaa yhden kaasoni avomies. Itse en ole hänestä koskaan pitänyt ja miehen käytöksestä olen voinut useaan otteeseen päätellä tunteen olevan molemminpuolinen. Kihlattuni inhoaa myös kyseistä miestä ja on jo kysellyt muutamaan kertaan, "onko meidän aivan pakko kutsua se"... Haluaisin vastata, että ei, meidän ei ole pakko sitä tyyppiä kutsua, mutta...etiketti ja korrektit tavat tulevat tässäkin tielle. Jos kaaso ja tämä mies nyt eroaisivat lopullisesti (eroavat/uhkailevat eroavansa aina muutaman kerran vuodessa), niin päästäisiin tästäkin ongelmasta. No ehkä sitä on ajateltava, että se yksi ihminen katoaa siihen vierasmassaan. Seurustelukumppanit ja "ollaan nähty kerran ja tiedetään toisemme nimeltä" kumppanit eivät kutsua saa, raja on vedettävä johonkin. muoks. kirjoitusvirheet

Vastasin valkoinen. Ajatuksena teettää 50-luvun kellohelmainen ja polvipituinen mekko, jossa vyötäröllä musta, leveä vyö jonka saan solmittua selän taakse rusetille. Mekko varmaan tulee olemaan jokin valkoisen murretuista sävyista, koska puhtaanvalkoisessa näyttäisin vain vakavasti sairaalta. Mekon haluan värjäyttää juhlien jälkeen, jotta voin sitä käyttää muissakin juhlissa jälkeenpäin.

Osallistuvatko vanhempasi häidenne kustannuksiin ja saavat täten sanasensa sanottavaksi kutsuvieraslistaan? Tällöin voi kuunnella vierasehdotuksia, mutta samalla kannattaa muistaa, että kyse on tässä kohtaa äitisi mielipiteestä (ei siis universaalista totuudesta), joka koskee teidän häitänne. Mikäli ette halua näitä huomattavasti vanhempia serkkuja lapsineen kutsua, en näe syytä siihen, miksi niin tekisitte. Edelleen: kyse kuitenkin on teidän häistänne. Mikäli mielummin kutsuisitte vaarisi siskon perheineen, jotka elämääsi ovat osallistuneetkin, mielestäni voitte hyvin sanoa tämän äidillesi. Itse kutsumme mielummin häihimme ne ihmiset, joiden kanssa olemme tekemisissä, emmekä niitä jotka olisimme tietyn sukulaisuussuhteen puolesta velvoitetut kutsumaan. Häät ovat teidän, kutsukaa ne, jotka tärkeitä teille ovat ja viettäkää päivä teille tärkeiden ihmisten kanssa.

^ Samaa mieltä. Ketään ei pakoteta juomaan juomaa, joka ei ole omaan makuun. On melko turha kuitenkin kenenkään olettaa, että hääpari ottaisi jokaisen juomatoiveet erikseen huomioon tai edes voisi ottaa ne huomioon ilman rajoittamatonta budjettia. Meillä on ajatuksena ostaa juhlatilaan muutama suuri laastisaavi, jotka täytämme hiilihappojäällä ja erikoispullo-oluilla, joita ostamme Superalkosta (Tuborg Green/Lime Cut, Brooklyn Lager...). Joukkoon heitämme varmaan perusvarmaa Sakua.

Yksi kaasoistani oletti, että kaasoille tulee jenkkityylisesti samanlaiset puvut ja ehti jo luetella pitkän listan siitä, minkä malliset puvut eivät missään tapauksessa sovi hänelle ja ovat täten kokonaan poissa laskuista. Itselleni on se ja sama minkä värisessä ja mallisessa mekossa kaasoni juhlissa ovat. Heidän ei tarvitse sointua sisustukseen eikä koordinoida väriteemamme kanssa. Pääasia, että heillä on päällä asut, joissa he tuntevat olonsa hyviksi ja kotoisiksi. Tämän takia en myöskään koe, että olisin millään tavalla velvoitettu osallistumaan heidän mahdollisiin asukustannuksiinsa. Jokainen saa ranteeseen pienen kukkalaitteen, josta "ulkopuoliset" tunnistavat kunniatehtävissä toimivat leidit. muoks. kirjoitusvirheet

Olen ollut Aboa Vetuksen tiloissa muutamassa karonkassa (4-5 vuotta sitten) ja tila on toiminut siihen tarkoitukseen hyvin. Ihmisiä tilassa oli hieman alle sata ja ruoat tulivat tuolloin muistaakseni Blankon kautta, mutta nykyään catering hoituu kuulemma Tintån kautta (samaa firmaahan ne periaatteessa ovat). Omia juomia tilaan ei voi tuoda, sillä Aula Cafessa on A-oikeudet. Tilavuokraa käsittääkseni Aula Cafessa ei tarvitse maksaa ja musiikkivehkeetkin sinne mahtuvat hyvin. Moderni, mutta jollain tapaa historiallinen tila. Pidin itse suuresti tuosta tilasta vieraana ollessani.

Käytän normaalisti arjessa jotain kolmesta tuoksusta: Hugo Boss "Nuit", Escada "Magnetism" tai Paco Rabanne "Black XS". Pidän melko vahvoista tuoksuista enkä halua lähteä kokeilemaan "uusia tuulia" juhlapäivänäkään. Luultavasti päädyn joko Hugo Bossiin tai Escadaan. Mutta sen päivän fiiliksen mukaan mennään.

Meillä häät Turussa 22.8.2015 ja olemme varanneet juhlapaikan. Siinäpä se. Aloitamme "enemmän tekemisen" vasta syksyllä. Toiveena on pitää juhlat mahdollisimman yksinkertaisina ja stressittöminä, johon liika etukäteissuunnittelu ei oikein istu. Jokainen pari on erilainen ja suunnittelutapa joka sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. naimisiin.infosta löytyy hyvä muistilista hoidettavsita asioista ja aikataulusta: http://www.naimisiin.info/haaopas/muistiprint.html

Jotkut sanat tulee itselläkin AINA kirjoitettua väärällä tavalla (esim. niinkin hankalat sanat kuin niin -> nini tai että -> etät), joten ymmärrettävää, jos kirjoittaa jotkut yhdyssanat erikseen Lisäisin myös pilkun tuohon sanan 'jos' eteen, kun mainitsette kameroista. Kirjamellista pilkunviilausta.

Omaan silmään otti tuo sana 'virvoikkeet'. Kirjoittaisin sen itse nimittäin muodossa 'virvokkeet'. Saman kappaleen alla on myös yhdyssanavirhe 'alkoholi juomien'. Muuten teksti näyttää mukavan leppoisalta ja kertoo kaiken tarpeellisen.

"Otattehan huomioon ystävällisen pyyntömme juhlia häitämme vain kutsuttujen/aikuisten kesken." Vielä kahden vaiheilla kumman sanan laitan, mutta jompikumpi tulee kutsuihimme päätymään. En valitettavasti luota siihen, että osa perheellisistä ystävistämme ymmärtää juhlien luonteen tai kutsun koskevan vain kuoressa mainittuja henkilöitä.

Olemme kummatkin 30-vuotiaita häiden aikaan ja vakituisessa, hyväpalkkaisessa työssä. Asumme miehen omistamassa asunnossa ja haemme koko ajan hieman suurempaa yhteistä asuntoa.

Ikuinen punastelija ilmoittautuu! Olen pikkutytöstä asti saanut kuulla "ihanista omenaposkista" ja sitä iänikuista ihmettelyä jonkun esitelmän tai muun julkisen esiintymisen jälkeen, miten "sulla onkin posket noin punaset". Toisinaan jaksaa sanoa jotain takaisin, yleensä ei. Itse käytän päivittäisessä meikissäni teatterimeikkinä käytettyä Grimas-merkkistä peiteväriä (sävy G1). Peittävyys on yhtä hyvä kuin Joe Blascossa, mutta hinta vain murto-osa sen hinnasta. Samalla linjalla jatkan myös juhlapäivänä, sillä viimeinen asia, mitä haluan tuolloin miettiä on naamani punaisuus tai nähdä sen myöhemmin valokuvissa. Ajattelin myös nauttia lasillisen tai kaksi kuohuviiniä ennen vihkimistä, jotta pahin terä hermostuneisuudesta olisi poissa ja punastuminen ei niin automaattista. Toisille auttaa mielikuvaharjoitteet, toisille hengitysharjoitukset ja toisille (kuten allekirjoittaneelle) skumppa.

Jos ongelmia on odotettavissa hyttysistä tai muista ikävistä inisijöistä, ainoa laite, jonka olen itse todennut toimivaksi, on laite nimeltä Thermacell. Maksavat kylläkin jotain 25€ per laite, mutta pitävät ehkä noin 15-20m2 tilan hyttysvapaana. Kannattaa googlettaa enemmän tietoja, jos hyttysongelma on ajankohtainen juhlan aikana ja juhlapaikalla. Tuli testattua laitetta ekaa kertaa pari vuotta sitten juhannuksena mökillä, joka kuhisee inisijöitä turhankin laajasti. Auttoi eikä tarvinnut pelleillä niiden iänikuisten hyttyskierukoiden kanssa tai läträtä pahanhajuisen offin kanssa. Tosin, jos päivä on aurinkoinen ja ilta tuulinen, niin silloinhan hyttysistä ei edes vaivaa ole.

Emme kutsu: * seurustelukumppaneita tai puolisoita, joita emme ole kummatkaan tavanneet * lyhytaikaisia seurustelukumppaneita * "avoimia aveceja" eli annetaan kutsutulle mahdollisuus tuoda "kenet tahansa" Ei ole rahaa eikä mielenkiintoa alkaa tutustumaan uusiin tai puolituntemattomiin ihmisiin omana tärkeänä päivänä. Vain tärkeimmät ihmiset paikalle.

Tässä on juurikin se, että vanhempien nimet kutsussa (ainakin, jos ovat suurimmalla fontilla) kertovat heidän olevan maksajina. Tai oikeastaan ulkopuoliset olettavat näin olevan. Tuo ehdottamasi "vanhempien nimet pienemmällä omien nimienne alla" on myös hyvä tapa muistaa vanhempia ja antaa ansaittua huomiota kutsuissa. Samalla tulee selväksi se, että te olette ne kutsujat sekä pääasialliset maksajat (vaikka mitäpä se nyt vieraille kuuluu, kuka kustantaa ja mitä), mutta vanhemmat ovat myös mukana.

Vadelmakakku: oli kuin olisin omaa kirjoitustani lukenut... Itselläni on ruotsinkielinen sukunimi ja miehellä taas mitäänsanomaton, suomalainen, liian yleinen sukunimi. Olen jo seurustelun alkuajoista lähtien sanonut, etten tule ottamaan hänen nimeään, jos naimisiin asti päädymme. Mies tuskin on kovin innokas ottamaan minun sukunimeäni, joten olen pohtinut pitemmän aikaa sukunimeni vaihtamista äidinäitini sukunimeen. Mies on ilmaissut myöntyväisen kantansa sukunimensä vaihtamiseen, jos valitsen isoäitini nimen. Nimi on todella harvinainen ja olisi hienoa, jos voisin nimeä jatkaa tulevillekin sukupolville.

Itse yhdistäisin paahtopaistiin vain punaviinin (keskitäyteläisen), esim. eteläamerikkalaisen cabernet sauvingonin tai australialaisen/eteläafrikkalaisen shirazin. On kuitenkin tosiasia, että osa vieraista ei punkkua juo, joten voihan siihen tarjolle laittaa kuivaa tai puolikuivaa valkoviiniä. Saavat ruokailijat tehdä itse päätöksen viinin väristä.