rinkula

Rouva
  • Viestit

    1759
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä rinkula

  • Taso
    Konkari

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female

Viimeisimmät vierailijat profiilissa

637 profiilin katselua
  1. Kyllä pampam ainakin täällä on edelleen, päikkykin taitaa löytyä tuolta muiden kuin hääpäiväkirjojen osastolta. Hauska lukea, että naikkareista on jäänyt niin lämpimät muistot!
  2. Maistraatti on kyllä muuttanut sitten meidän häiden, mutta samaa kaavaa homma noudatteli kuin tässä on aiemminkin kuvattu. Siellä piti olla paikalla varttia tai kymmentä minuuttia ennen tilaisuutta ja sitten täytettiin tuo paperi, vissiin piti ne hankkaritkin näyttää. (Oisko ollut niin, että silloin, kun kävin viemässä sen esteidentutkintalapun, se virkailija vielä tsekkasi sen meidän ajan ja muistutti, että pitää tulla sitten ajoissa paikalle). Vihkijä kyseli noista sormusjutuista. Vieraat tulivat ja ulkovaatteet jätettiin naulakkoon. Sitten vain ihmiset kävelivät sisään häähuoneeseen ja vihkijä aloitti seremonian. Tahdottiin ja sormusasia hoideltiin. Lopuksi vihkijä toivotti onnea ja kätteli meitä sekä antoi vihkitodistuksen. Siinäpä se. Voitiin poistua. Vessaa en muuten saanut paikallistettua tuolla maistraatissa, joten kiskoin "villahousut" siinä käytävällä pois hameen alta... ;D Onneksi oli perjantai-iltapäivä ja kellokin jo melkein neljä, joten ei siellä enää montaa henkeä tainnut olla töissä...
  3. Kuulin tässä sellaisesta esittelystä, jossa kustakin perhekunnasta/pöytäseurueesta yksi henkilö esittelee lyhyesti itsensä ja perheensä/seurueensa ja kertoo, mistä tuntevat hääparin/morsiamen/sulhasen. Ei mitenkään huvittavaa, mutta yksinkertaista, nopeaa ja ihan tyylikästäkin. Yksissä häissä hääpari on nähnyt hurjasti vaivaa ja koonnut käsiohjelmaan kaikista vieraista (pariskunnasta/perheestä) nimet ja vähän jotakin hauskaa taustatietoa ammatista, harrastuksista jne. Tässä jä vielä tietenkin nimien ja nassujen yhdistäminen jokaisen omalle vastuulle.
  4. Hmm. Mielenkiintoista ihmissuhdesettiä. Ketjun aloittajalle kommentoisin, että itse olen erään läheisen kanssa sellaisessa tilanteessa, että hän ryöpyttää usein mulle ihan kympillä omia juttujaan, tuntemuksiaan jne. Mulla ei juurikaan ole suunvuoroa eikä liioin kysellä, mitä kuuluu. Välillä on olo kuin jäisi katujyrän alle ja silloin saattaa pinna palaa - voisikohan olla samantyyppinen reaktio ollut kaasollasikin? Mutta joka tapauksessa hyvä, että olette saaneet välinne selviteltyä. Rouva06:n tapauksessa taas jäin miettimään, mitä alunperin kaasojen kanssa oli sovittu tehtävistä, ajankäytöstä jne vai oliko sovittu mitään. Jos kerran lupautuu kaasoksi, eikö sen jälkeen ole oikeutta enää kieltäytyä mistään? (Myöhästely yms. on toki lapsellista - pitäisi kertoa, mitä on oikeasti vialla.) Ja eivätkö kaasot voi keskittyä erilaisiin hommiin taipumustensa mukaisesti? Hiljainen käsityöihme auttaa askastelussa mutta joviaali rähmäkäsi hoitaa juontotehtävät? Ja tuo mahdollinen sairastuminenkin tai muu vastaava, vakava syy on toki varteenotettava vaihtoehto, jos ihminen yhtäkkiä lopettaa kommunikoinnin.
  5. Haulitehtaasta sellaista, että meillä oli siellä kemut tuossa 1,5 vuotta sitten. Vieraita oli noin 90 ja kaikki mahtuivat, tosin ahdasta oli ja pöytiä piti siirrellä, kun bändi aloitti. Pöydät olivat pitkittäissuunnassa pitkinä pöytinä (4 kpl). Mainitut "kapeat" pöydät (tyyliin rippikoulun luokkatila) olivat vähän kinkkisiä, mutta kyllä niiden kanssa pärjäiltiin. Ruokatarjoilumme oli sen verran simppeli, että se hoidettiin ihan vain siitä "baaritiskiltä". Sivuhuone oli bändin backstage ja varasto - ehkäpä sinne sopisi niitä lapsosia, jos sellaisia on vielä musiikin alkaessa paikalla. Eteisen puolellakin on jokunen penkki, jossa voi istuskella, mutta samaa tilaahan sekin on. Jonkun moittima muovilattia ei juurikaan haitannut - eihän sitä juuri edes näkynyt . Ainoa haittapuoli lattiassa oli, että koska sitä ei ollut vahattu, lika piintyi siihen todella tehokkaasti. Tästä johtuen lattiaa kuurattiin sunnuntaina juuriharjojen kera - saattoi siinä kyllä olla aiempienkin juhlijoiden jälkiä... Nythän tätä ongelmaa ei ole, kun siivous kuulemma kuuluu pakettiin. Halkoja kyllä toimme paikalle, mutta emme polttaneet tulta takoissa. Kyllä ne ihan käyttökunnossa kuulemma ovat. Astiapuolella hämmennystä herätti viinilasien puute - kokosimme sitten sekalaisen seurakunnan laseja ja Ikeasta ostettiin vielä muutama halpislaatikko laseja siihen lisäksi. Kaiken kaikkiaan olimme hyvin tyytyväisiä juhlapaikkaan!
  6. No, meillä oli pienimuotoiset juhlat ravintolassa ja me oltiin jo siellä paikalla, kun vieraat saapuivat. Meitä käytiin onnittelemassa ja tervehtimässä ja sitten juotiin maljat. Kavereille järkätyissä kemuissa taas saavuimme paikalle häämarssin saattelemina. Jos asiaa oikein ajattelee, niin kyllähän kirrkovihkimisen jälkeenkin hääpari usein vain "ilmaantuu" juhlapaikalle, yleensä viimeisenä ja sitten onnittelumaljat sun muut kuviot pyörähtävät käyntiin.
  7. Minä ostin miehelle Hackmanin valurautaisen parilapannun - sellaisen hommaamisesta talouteen oli juteltu jo aiemmin ja lisäksi mies hoitaa meillä lihahommat hankinnasta kypsennykseen. Oli tyytyväinen. Itse sain ihanan iPod Nanon 4 Gb:n muistilla. Hiukan eri hintaluokkaa lahjat siis, mutta molemmat toivottuja ja sittemmin paljon käytettyjä.
  8. Siipan rillit joutuivat korjattaviksi - ne jäivät vähän alle ... ;D Vilkasta toimintaa pohjusti vetäytyminen ihan kaksin illalliselle ja sviittiin saunomaan maistraatin ja kahvien jälkeen. Nukkumaankin päästiin jo puolilta öin.
  9. Me oltiin päivän viimeinen pari eli vihkiminen klo 16, joten siinä ei sitten ollut aikaa millekään ylimääräiselle ohjelmalle. Vissiin siellä voi olla jotain puhetta, musiikkia tai vastaavaa, jos vain on aikaisempi vihkimisaika. Tampereellahan vihitään vain tasatunnein, joten aikaa kyllä on jollekin ohjelmalle.
  10. Maitrsstin sisääntulo on virastotyylinen - ei mitenkään juhlava. Parin käytävän päästä löytyy pieni aulatila, jossa on pöytä ja tuoleja - seinällä olevan lapun mukaan tässä paikassa saa juoda kuohuviiniä, jos tahtoo. Itse vihkimistila on juhlavasti kalustettu, ja sinne mahtuu helposti ehkä reilut kymmenen henkeä. Istumapaikkoja ei varsinaisesti ole, joten kovin pitkiä seremonioita ei näissä tiloissa ehkä kannata järjestää. Mielestäni tilat olivat ihan hyvät ja toimivat - en sitten tiedä, millaisia tulevaisuudensuunnitelmia maistraatilla on.
  11. Joo, olen kuullut, että se ei periaatteessa ole vaikeaa, mutta vaatii kuitenkin harjoittelua. Että halpispulloilla vaan reenailemaan ja riittävästi juojia siivoamaan jäljet.
  12. Ei mitään käsitystä! Mutta onhan tässä vielä aikaa pohtia - noin kaksi vuorokautta... ;D
  13. Meillä taas on vihkiminen erikseen, mutta kuudelta alkavat keverikemut ja kolmelta aamulla loppuvat. Varmasti tuossa ajassa ehtii juhlia vallan mainiosti.
  14. Perjantaina 28.1. Herääminen joskus 8-9:n aikaan Suihkutusta, meikkausta yms. valmistautumista Kampaajalle klo 12 Kotiin pukemaan klo 13.30 Hotellille & kuvauksiin klo 14 Maistraattiin klo 15.45 Kahville klo 16.20 ... Paluu hotelliin, illalliselle joskus 19-20 .... Lauantaina 29.1. Herääminen & aamupala hotellilla klo 9-10 aikoihin Kampaajalle 12.15 Kotiin, pukeutuminen jälleen Kukkien nouto Ravintolaan klo 16.15 Vieraat saapuvat klo 17 .... Poistumme klo 21?