LilleriLalleri9

Pelkään, että on jäätävän kylmä sää (häät kahden viikon päästä - ) eikä kukaan pääse ulos jaloittelemaan, koska tulee jotain räntää tai rakeita vaakatasossa. Tän kevään perusteella huoleni on hyvinkin aiheellinen. Jännittää myös, että viihtyykö vieraat, onko hyvä tunnelma, onnistuuko kaikki järjestelyt varmasti, onko ruoka hyvää ja onko sitä riittävästi, jaksanko olla koko illan vai meinaanko hyytyä ja väsähtää väkisin, soittaako bändi hyvin, kuunteleeko ihmiset sitä musiikkia ja tykkääkö ne siitä jne. jne. Ois ehkä helpompi luetella, mitkä asiat ei jännitä.

Pitkähiuksinen sulhanen mullakin Suosittelin, että se teettäis ihan perus ranskalaisen letin hääpäiväksi, ei siis mitään Legolas-lettiä, vaan ylhäältä alas letti. Hiusten pituus on yläselkään, vähän lapojen ylle. En osaa itse tehdä sellaista katseenkestävää enkä muutenkaan kestävää lettiversiota. Mietinnässä on vielä, kuka miehelle sen kampauksen hääpäivänä tekisi.

Meillä on siviilivihkiminen ilman vieraita (pelkät todistajat), ja juhlat iltapäivästä alkaen, joten meidän päivä tulee olemaan pidempi kuin muilla:

- aamulla ylös

- mulla klo 9.30 meikki ja kampaus, mies menee laitattamaan hiuksensa varmaan hieman myöhemmin

- klo 12 vihkiminen kahden todistajan läsnäollessa

- tässä välissä jotain ihan muuta, mutta kampaus ja meikki pitää pysyä ojennuksessa

- klo 16 juhlat hääpaikalla alkaa

- vieraiden vastaanotto, alkumaljat ym.

- n. 16.45 ruokailu

- n. klo 18 kahvit

- n. klo 19.30/ 20 tjsp. bändi alkaa soittaa, riippuu ihmisten seurusteluhalukkuudesta, säästä ym.

- siitä eteenpäin vapaata ohjelmaa, musiikkia ja juomaa

- pippalot päättyy kun porukka ja hääpari ei jaksa enää juhlia, illalla/ yöllä tarjolla iltapalaa

Aika vanha ketju, ei nuo kaikki linkit aukea. Mietin, et pitäiskö nakata ihan se ainokainen kimppu kimpunheitossa, vai säästänkö itselle. Mutta mitä ihmettä sille tekisin, jos pidän itsellä? Onko noita kuivatus-/ tauluntekofirmoja missä kaikkialla?

Maistraatissa virka-aikana, läsnä vain me ja todistajat sekä vihkijä. Vihkiseremonialla ei ole meille erityistä painoarvoa, eikä mies kuulu kirkkoon, joten näin on iisein. Juhlitaan sitten juhlapaikalla.

Oon 40 vuotta ollu tän niminen, ei oo intressejä vaihtaa. Mieskään ei sitä vaadi, joten näillä mennään, mitä on. Joku sanoi, että ajokortissa on kuva itsestä 18-vuotiaana. Mulla sama. Sain kortin sinä päivänä kun täysi-ikäistyin ja sama kortti on edelleen lompakossani.

Ei mitään hajua kuka siivoaa, muttas kuulemma ei ainakaan me itse. No, toivottavasti ei tuu kauheesti sotkua ja/ tai joku tarjoutuu siivousavuksi.

Tunnen kaikki. Olisi outoa kutsua sellaista väkeä, jota en tunne. Tietty voisi olla jollain joku tuore avec, ketä en olisi aiemmin ehtinyt tavata. Työkavereita emme kutsu.

Tulee 65 vierasta. Ihan riittävästi mielestäni. Pitäis olla sen kokoiset häät, että ehtii seurustellakin vieraiden kanssa. Ainakin toivon mukaan.

Mä hankin ihan ekana mekon. Sen ostaminen oli myös ehkä vaikeinta, samoin kuin kenkien.

Siis kutsukorttitarvikkeiden jälkeen.

On 11.2.2017 at 12.11, LilleriLalleri9 said:

Meillä on vielä aika vaiheessa tämä budjetointi. Pitopalvelu on tosin varattu, samoin maistraatti. Bändiä haeskellaan.

Alustava budjettiarvio:

- hääpaikan vuokra 200 e

- maistraatti 0 e (arkipäivä)

- pitopalvelu 2200 e

- bändi 500-1000 e

- sormukset n. 300-400 e

- häämeikki 75 e

- kampaaja 75 e (en tiedä tarkkaa hintaa)

- sulhasen hiukset 30 e

- sulhasen puku ?????

- morsiamen puku n. 100 e

- kengät, asusteet, alusvaatteet, laukku n. 150 e

- hääpaikan koristelu n. 100 e

- juomat n. 300 e

- iltapalat n. 100 e

- valokuvaus (hääpaikalla) ??????

 

Mitäs olisin unohtanut? Hääkarkkeja ei tule eikä kallista autoa eikä teemavärejä eikä sointuvia lautasliinoja. Ollaan nelikymppisiä (tosin ekakertalaisia), joten myös prinsessapuvut saa

jäädä mun puolesta nuoremmille. Vieraita tulee n. 60.

Yli neljä tonnia paukkuisi, vaikka ihan alakanttiin laskeskelisin.... Aika kauheeta. Mistäköhän vois säästää? Pitopalvelusta ja musiikista ei haluta tinkiä, en myöskään häämeikistä, koska olen takuuvarma pillittäjä.

 

 

Tuosta arviosta on menty aika lailla yli. Tällä hetkellä budjetti pyörii tuossa 6000-7000 euron välimaastossa ja joitain juttuja puuttuu vielä. Häihin on nyt reilut kolme viikkoa.

Säästämme, kun meille ei tule:

- valokuvaajaa (miehellä on hyvä kamera, valtuutamme yhden vieraista ottamaan sillä kuvia niin paljon kuin sielu sietää. Emme ole mitään valokuvissa viihtyviä, joten ei hätää, vaikkei koko iltaa kamera laulaisikaan)

- hääautoa (just mietitään, kuka heittäis meidät hääpaikalle, ettei tartte omalla autonkotterolla ajella )

- miljoonia koristeita (en keksi niille mitään käyttöä häiden jälkeen, joten vähemmän on parempi)

- ns. oikeaa hääpukua (ostin vaaleasävyisen juhlamekon hintaan 139 e)

Sen sijaan panostamme:

- musiikkiin (tulee oikea nelihenkinen bändi soittamaan)

- pitopalveluun (ketään vierasta ei laiteta hiki hatussa kokkaamaan, leipomaan ja tarjoilemaan, eikä ruoka saa loppua kesken)

Aattelin, et voitais ottaa tällanen häävisa, ihan joku parikymmentä monivalintakysymystä ja niitä sais sitten odotellessa vaikka täytellä. Joitain sellaisia, jotka ei oo ihan superhelppoja kaikille, mutta kuitenkin meidän jutuista. Ollaan oltu niin kauan yhdessä, että monenlaista kysyttävää kyllä keksii. Mikä vois olla palkinto, ja saako sen eka, joka tuo oikeet vastaukset pöytään, vai miten kannattais sitten tuo palkinnonjako suorittaa?

Mikkelin Kultajousessa saimme nuivaa palvelua, kun kihlasormuksista oli kyse. Miestäni palvellut myyjä oli innokas ja palvelualtis, mutta kun kosinnan jälkeen heti seuraavana päivänä menimme liikkeeseen kysymään liian tiukaksi osoittautuneen sormukseni suurentamista ja kaiverruksia, oli eri myyjä (ilmeisesti omistaja, naama kuin norsun vee) vastassa ja palvelu oli melkoisen tylyä. Alkueräinen miestäni palvellut myyjä piileskeli jossain takahuoneessa nolon näköisenä. Myyjä antoi ymmärtää, että edellispäivän myyjä oli luvannut kaikenlaista, joka ei pitänytkään paikkaansa. Esim. että sormus olisi saanut vain käväistä sormessani, mutta kun olin sitä nyt "käyttänyt", sormusta ei voinut enää vaihtaa.

Kun kysyin väljennyksestä, myyjä oli sitä mieltä, että sormuksen kuuluu olla napakka ja että sormeni tottuu kireään sormukseen. Sitten otimme kaiverrukset, vaikka otti kupoliin. Kaiverrukset myös maksoivat, vaikka alkuperäinen myyjä sanoi sen kuuluvan hintaan. Sitten myyjä ilmoitti, että voi kai sormusta väljentää, jos välttämättä haluaisin, mutta todennäköisesti kaiverrus menisi siitä pilalle ja pitäisi tehdä uusi kaiverrus. Mitä tahansa sanoinkin, myyjä oli aina vähän nihkeä koko ajatukselle. En halunnut väljentää sormusta enää Kultajousessa. Päätimme, ettemme sinne enää mene.

Siirryimme vihkisormusostoksille Mikkelin Timanttisille, ja jo alkoi palvelu pelata. Kävimme liikkeessä kahteen kertaan, toisella kerralla oli Kohinoorin edustaja paikalla. Meitä palveltiin todella hyvin. Kun tulimme toisen kerran, myyjä oli selvästi infonnut edustajalle meistä ja edustaja oli heti kartalla. Kaunis sormus löytyi kivuttomasti, kihlasormuksen väljentäminen onnistui ilman, että kaiverruksille kävi yhtään mitään ja vihkisormuksen kaiverrus kuului hintaan. Palvelu oli sujuvaa ja sormusten valmistumisesta tuli tekstari muutamassa päivässä. Kiitin hyvästä palvelusta ja painoin mielelläni ovella olleen palautekoneen hymynaamaa.

Meidän nou-nou -lista voisi näyttää tältä:

- pönötys

- vieraiden tylsistyminen

- pitkät (yli 2-minuuttiset) puheet

- riehuvat lapset

- joku vetää hirveet örvellyskännit

- vaivaannuttavat hääleikit (tietokilpailu saa olla, se on kiva)

- vieraiden poistuminen kahvien jälkeen

- liika hienostelu

Minä 40 ja mies ehtii täyttää just 46 vuotta. Vanha pari ollaan.

Meillä ei ole kaasoa eikä bestmania. Ne, jotka auttaa, ne auttaa, ja seremoniamestari nimettiin, mutta hänellä ei ole kovin paljon tehtäviä, lähinnä katsoa, että aikataulu pysyy ojennuksessa.

Ajateltiin, että tanssitaan häävalssi kahdestaan ja seuraavaan valssiin kutsutaan muut mukaan. Voi olla, ettei meidän häissä ole kovin paljon lavatanssiporukkaa muutenkaan, niin ei jaksa noita kuka tanssii kenenkin kanssa -järjestelyjä miettiä erikseen. Toivottavasti kukaan ei pahastu, jos ei mennä ihan perinteiden mukaan, jos vain vieraille tiedotetaan etukäteen, että tullaan toimimaan näin.

Me laitettiin kutsuun, että ei haluta lahjoja. Saa nyt nähdä, toteutuuko toive vai tuoko jotkut kuitenkin jotain. Salaa toivon rahalahjoja, koska häihin uppoaa tolkuttomasti rahaa kuitenkin. Mutta lupaan olla pettymättä, ellei lahjoja tule.

Ei taida olla neljä- tai viiskymppisille tai sitä vanhemmille morsiamille vastaavaa ketjua, niin vastataan nyt tähän. Täytin 40 alkuvuodesta ja mies ehtii täyttää 46 hetkee ennen kuin meidän häät on toukokuussa. Eli vanhoja ollaan, noin niinku numeroina ainakin. Kahdestaan mennään maistraatissa vihille, ja sitten on sukulaisille ja kavereille pippalot, n. 60-70 henkilöä tulee. Tavoitteena rennot juhlat, joissa on hyvää ruokaa ja elävää musiikkia.

Tämä edustaa ikuisesti mulle kauhujen hääpukua ylettömine hörselöineen.

En oo vielä ostanut kenkiä, mutta veikkaan, etten tule löytämään niin mukavia, että jaksaisin niissä temmeltää koko päivän ja illan. Joten valitsen varmaankin toisiksi kengiksi valkoiset tennarit. Mutta saa nyt nähdä, kunhan juhlakengät löytyvät.

Me lähdetään kesäkuun alussa häämatkalle Dubliniin. Tuoreita kokemuksia kuulisin mielelläni minäkin, itse voin tulla kertomaan sit matkan jälkeen

Laitettiin kutsut postiin 13.3. ja häät on 26.5. Yksi kortti lähti ulkomaille, loput Suomeen.

Onnistuin jo tilaamaan itselleni meikkauksen ja kampauksen ilman hää-nimikkeestä tulevaa lisähintaa, onnistuiskohan kimpun kanssa sama? Jos en löydä kohtuuhintaista kimppua, jätän kukat pois kokonaan. Mennään maistraatissa naimisiin, joten kimppu ei ole mitenkään "superpakollinen".