Heh, meilläpä kävikin näin, että kun tapasin nykyisen mieheni, purskahdin nauruun kun tokilla treffeillä satuin kysymään sulhoni sukunimeä...öhöm, voisinpa teille tässä paljastaa, niin purskahtaisitte tekin nauruun...koska minun etunimeni on nimi, joka yhdistettynä tulevan mieheni sukunimeen saa aikaan sellaisen alatyylisen nimen, että on mahdoton ajatus ottaa mieheni nimi! Minulla itselläni on harvinainen ja suojattu sukunimi, mutta koska on kuitenkin kiva että molemmilla olisi sama sukunimi, ja koska olen tasa-arvon kannattaja, päädyimme siihen, että MOLEMMAT VAIHTAVAT. Otamme käyttöön sukuni vanhan nimen, saksalaisperäisen, josta nykyinen nimeni, se suojattu, on suora käännös. : Että näin meillä. Pakon edessä, heh...en halua, että tulevaisuudessa veroviraston ja kaupan kassan neidit tai herrat purslahtavat nauruun heti nimeni kuullessaan... :