kullannuppu2364

^ Meillä on otettu tosi iso määrä upeita hääkuvia Pyhän Laurin kirkon takana, siellä on koivukujaa ja vaikka mitä ihanaa. Ja mitä tulee marsseihin; mä kävelin alttarille akustisen viuludueton säestämänä, joten se ei ole mikään ongelma, kertoo vain kanttorille etukäteen ettei sisääntulo- tai ulosmenomarssia tarvita. (Ja anteeksi jos vaikeutin valintaa )

Kuin myös. Juha on aivan huippu. Meillä uniikit titaani-ihanuudet sormissa ollut jo kohta 2,5v

Tuo oli uskomattoman hyvin sanottu. On muuten uskomatonta tuo järjetön yleistäminen: "Kerran pettäjä, aina pettäjä". Mä en ymmärrä miksei ihminen voisi muuttua, tai miksei hänelle annettaisi edes mahdollisuutta siihen. Kärjistettynä tuolla periaatteella alkoholistit, huumeriippuvaiset ja henkisesti sairaat ihmisetkin jäisivät vaille hoitoa. "Kerran juoppo, aina juoppo." "Kerran nisti, aina nisti." "Kerran hullu, aina hullu." Halusin vain tuoda vähän muutakin näkökanta tähän keskusteluun. Sympatiat aloittajalle.

Nimenomaan, näin esimerkiksi meillä. Lähdettiin häämatkalle heti häitä seuraavana tiistaina, eikä passia (edes pikapassia, koska tiedot eivät olleet vielä väestörekisterissä oikein) saanut ajoissa uudella nimellä. Reissussa oltiin kaksi viikkoa, eikä mitään ongelmia tullut. Varmuudeksi meillä oli vielä asiakirjan kopio matkassa. Ja ennen reissua soitin POLIISILAITOKSELLE kysyäkseni asiaa, ja sain tuon vastauksen. Matkasta on aikaa 3kk.

^ Se lohi oli oikeasti aivan to-die-for. Vieraat kehuivat sitä kilpaa häissä ja muistelevat kaiholla Eli voisin suositella kyllä sitä ihan tosi tosi lämpimästi!

Hymyilin hillittömästi koko matkan

^ Valmista titaanisormusta kivillä voi olla tosi hankala löytää, koska on vielä toistaiseksi niin harvinainen. Sen sijaan ihan perus flakka-malleja yleensä löytyy aika monestakin isosta liikkeestä joka myy esim. Fossil-merkkiä. Usein siis titaanisen saa teettää tai tilata ulkomailta.

Mulla on vain vihki sormessa, 6mm titaaninen ihanuus.

Myös mun häämeikki oli täydellinen. Vaikka itse sanonkin, olen hyvä meikkaaja itsekin, mutta en niin hyvä että osaisin oikeasti tehdä meikin, joka pysyisi aamu-yhdestätoista yö-yhteen korjailematta, niinkuin ammattilaisen tekemä meikki pysyi. Suosittelen ehdottomasti.

Mulla ei ole sanaakaan pahaa sanottavaa Ateriaxista meidän 7.6. olleiden häiden suhteen. Ruoka oli erinomaista, sitä oli riittävästi, tarjoilu pelasi moitteetta ja aikatauluista pidettiin tiukasti kiinni. Myös joustavuudesta erityismaininta Ateriaxille, joka tarjoili meidän itse hankkimat viinit ja boolit (jonka myös tekivät ilman korvausta meidän hankkimista aineksista). Palvelun lisäksi myös hääkakku sekä rucola-lohi olivat erityismaininnan arvoisia; ne olivat parhaita ikinä!! Voin erittäin lämpimästi suositella, hintakin on erittäin kilpailukykyinen.

^ Me varattiin juhlapaikka riskillä jo alkuvuodesta, ja kirkko saatiin varattua vasta 3.9. Jos pääkapunkiseudulla asutte, ei oikein muu auta jos mieleisensä meinaa saada.

Mä vahaan itse käsikarvat aina kun muistan tai jaksan, häitä varten ajattelin viikon päästä (eli sit olis viikko häihin) tehdä vahaukset.

TERVEISET MAAILMAN PARHAISTA POLTTAREISTA! Kerrottakoon heti alkuun, että mä olen aika rämäpää, miksi mun polttarit ei tosiaan olleet mitkään ihan perus tyttöpolttarit Aamulla mä valmistauduin ihan normaalisti töihinlähtöön ja mietin vielä mitkä kengät laitan, jos polttarit onkin samana päivänä. Päädyin kiilakorkoisiin mutta mukaviin kenkiin, ja aloin ilmoitella J:lle että "Mä lähden nyt töihin". J sanoi että "Odotas hetki, mulla on sulle jotain" ja kaivoi kaapistaan kuplakirjekuoren, jossa luki mun nimi päällä. Ja mä arvasin saman tien ja avasin sitä kiljuen: "MULLA ON TÄNÄÄN POLTTARIT!!!" ja kiroten nauraen J:n kykyä pimittää multa salaisuuksia... Kirjekuoren sisällä oli silmälaput ja huvii sekä lappu, jossa luki: "Huomenta S. Sinulla ei ole tänään työpäivää. Syö kunnon aamupala, pakkaa laukkusi ja saavu parkkipaikallenne kuoressa mukana tulevat silmälaput ja side silmillä tasan kello 10.00. Pakkaa mukaan: uimapuku urheiluvaatteet (verkkarit ja t-paita) rennot, mukavat vaatteet puhtaat alusvaatteet meikit, hiusharja, dödö" Siitä alkoikin mieletön ryntäily, kun mä juoksin pakkaamassa kamppeita kasaan vauhdilla ja siinä hötäkässä kyllä vaihtui vauhdilla kengätkin tennareihin. Tasan kello 10.00 J laittoi mulle silmälaput ja huivin silmille ja talutti mut rappukäytävään, hissiin, ja ulos, jossa luovutti mut (kuten samantien tajusin) vanhemmalle isosiskolleni. Koko polttariporukka oli ihan hiljaa, kukaan ei hiiskahtanutkaan, ja mut muilutettiin varoen autoon istumaan, laitettiin turvavyöt kiinni ja kuulokkeet korville. Pian kuulokkeista kuuluikin nuoremman isosiskoni ääni: "Älä huolehdi, olet ystävien seurassa. Matka kestää tovin, joten se kuluu varmasti rattoisammin hyvän vaimon oppaan parissa." Kuulokkeista alkoi kuulua siskoni lukemana ja humoristisesti muokkaamana vanhanaikaisia vaimon oppaan tekstejä, ja jokaisen kohdan välissä raikuikin Essi Koivulan (?) "Naimisiin"....jonka muuten opin sen puolituntisen matkan aikana ulkoa Mä yritin koko matkan ihmetellä missäköhän mennään, mutta motarilla menin jo ihan sekaisin suunnista. Mun toinen isosisko piti mua kädestä kiinni ja silitteli mun sormia, ja matka meni tosi hauskasti nauhan parissa. Perille saavuttaessa mä en saanut heti silmäsiteitä pois, vaan mut ohjattiin pitämään jostain rautatangosta kiinni ja mä haistoin merituulen saman tien. "Me ollaan rannassa" mä arvasin saman tien. Sain odotella jonkin aikaa, kuunnella meren ääniä ja kuiskuttelua ja pian kuoharipullon poksahduksen, ja ei aikaakaan kun mun käsiin laitettiin varovasti kuohuviinilasi. Sitten joku alkoi ottaa multa siteitä silmiltä, ja ensimmäinen mitä tajusin sen jälkeen, oli mun paras ystäväni M halaamassa mua takaapäin ja sanomassa: "Hyvää polttaripäivää rakas ystävä!" Mulla läikkyi siinä kuoharitkin ja kun silmät tottui aurinkoon, mä totesin porukan olevan kasassa, kaikkien yhdeksän. Mulle annettiin skumpan kanssa mansikoita, ja rupateltiin ja naurettiin siinä aikamme. Yhtäkkiä jostain ilmestyi punaiseen takkiin pukeutunut mies, joka kätteli mua ja sanoi: "Skybreakersilta Make terve". Mä kyyläsin heti että onko lähettyvillä benji-telinettä, mutta totesin pian että siitä ei ole kyse. Mulle ei kerrottu sen enempää, jouduin autoon vaihtamaan päälleni uikkarit, joiden päälle mun piti vetää märkäpuku. Siinä mä sitten tepastelin Helsingissä telakoiden lähellä märkäpuvussa ihmisten ilmoille, ja mulle annettiin lisää vaatetta... MÄRKÄÄ sellaista. Kaiken kaikkiaan mun piti pukea päälleni about viisi vaatekerrosta litimärkiä vaatteita, minkä lisäksi vielä isot märät kengät ja valtavan paksu tweedtakki, märkä tietenkin sekin. Ja kaiken huipuksi sellainen tonttuhattua muistuttava musta lätsä, jossa oli punainen tähti edessä. Mun epäilykset sai vastauksen vasta kun Make sanoi: "Noniin, sitten laitetaan sulle tätä palogeeliä kasvoihin ettet kärähdä". MUSTA TEHTIIN IHMISSOIHTU! Tarkkojen ohjeiden ja tuulen tarkistusten sekä paloöljyn levityksen jälkeen mut sytytettiin noin 10 metrin päässä laiturin reunasta tuleen selän puolelta, ja liekit olivat kuulemma olleet niin kuumat, ettei polttariporukka ollut voinut seistä viittä metriä lähempänä mua. Mun piti kävellä hitaasti kohti laiturin reunaa, pysähtyä reunalle ja hypätä käskyn saatuani veteen. Se aika tuntui tosi pitkältä, ja ainoa tilanne missä jännitti, oli ajatus siitä, pääsenkö mä pintaan enää, vaikka tosi hyvä uimari olenkin. Mä kuitenkin hypääsin rohkeasti veteen, ja pongahdin pintaan hyvin pian, kiitos merenpohajn ja alle puettujen pelastusliivien. Voin muuten sanoa, ettei ole ihan helppoa viisi märkää vaatekertaa ja liian isot kengät jalassa kiivetä pystysuoria metallitikkaita viittä metriä ylöspäin merestä... Riisuutumisen päätteeksi mulle tarjottiin lisää skumppaa, ja se lasi meni muuten yhdellä alas! Se oli ihan MIELETTÖMÄN makea kokemus! Skybreakersin tyyppi kertoi, että tosi harvoin naisporukat tilaa tuota temppua, ne on kuulemma pääosin raavaita miehiä. Siskot oli sanoneet että "No, meidän pikkusisko onkin sellanen rämäpää..." ....ja sitä rämäpäisyyttä tosiaan seuraavassakin tehtävässä tarvittiin! Mun kuivattua ja puettua itseni, siirryimme pienelle välipalalle lähipuistoon. Tarjolla oli kolmioleipiä ja mehua, kevyttä välipalaa siis, hyvästä syystä... Koska siitä lähdettiin kävelemään, ja päädyttiin Thaiboxing Clubille, jossa mä sain tunnin mittaisen peruskurssin thaiboxingiin (kerrottakoon että olen harrastanut kuntonyrkkeilyä ja Taekwondoa) ja lopuksi jouduin "matsaamaan" tätä ohjaajaani, Antti Naakkaa, SM-tason thainyrkkeilijää vastaan! Se oli ihan jumalattoman siistiä, mutta arvatkaa kun ihan pystymetsästä tökätään tollaiseen, olin NIIN hikinen, NIIN puhki ja NIIN riemuissani tosta että huhhuh! Mä sain vimmattuja kannustushuutoja osakseni (sekä täksi päiväksi jumalattomat lihaskivut ). Mielettömän hienoa! Lopuksi sain muistoksi "matsista" seuran t-paidan ja shortsit Mun päästyä suihkuun ja saatuani puhtaat vaatteet päälleni, siirryttiin ulos odottelemaan jotakin, mun arvauksen mukaan kyytiä, mutta MILLAISTA! ...ei aikaakaan kun nurkan takaa kurvasi, ei enempää kuin vähempää, karaoketaksi! Matkalla kaasolle (jonka mies ja meidän kummityttö oli siirtyneet kaason anoppilaan evakkoon) laulettiin mm. "Naimisiin" (ette olis varmaan ikinä arvanneet ), Hurriganesin "I will stay" ja tietenkin Rauli Badding Somerjokea ja Eppuja. Perillä kaasolla mä sain lisää juotavaa, ja ne laittoi grillin päälle. Pian mä sainkin kasvisgrillivartaita ja grillimakkaraa, ja meillä oli tosi hauskaa kun juteltiin, naurettiin ja vitsailtiin siinä syödessä. Mä olin aivan onnessani ja ajattelin että olipas mahtava ohjelma, kun yhtäkkiä kaaso ilmestyi aivan tuntemattoman naishenkilön (joka näytti siltä kuin olisi ollut Tupperware-esittelijä) kanssa sisään. Pian selvisi, että kyseessä oli niinkin mahtava (ja jälleen: NIIN mun tyylinen ja sydäntä lähellä oleva!!) juttu, kuin seksiväline-esittely! Esittelijä oli tosi helposti lähestyttävä, ilmoinen, rempseä ja huumoritajuinen ja jolla selkeästi oli hauskaa meidän kanssa. Polttariporukka oli päättänyt sponssata mulle ja miehelle avioliiton aloittajaisiksi jotain tietyllä summalla, ja löytyihän sieltä.... (en tosin kerro, jos mies käy kurkkimassa, se on pikkuylläri hääyöksi ). Mun ja kaason lisäksi nekin, jotka eivät olleet vielä tulleet tutuiksi seksilelujen kanssa, innostuivat tilaamaan jotain, ja kaikki saivat hyvän mielen. Mä tilasin ihan omaan piikkiin muutamia meidän "pakista" puuttuvia juttujakin... Esittelijän poistuttua huumaavien aplodien ja kiitos-huutojen säestämänä, oli sauna laitettu vaivihkaa lämpiämään. Porukalla saunottiin, vilvoiteltiin, naurettiin, juotiin ja hemmoteltiin itseämme mm. saunahunajalla. Viimeisen vilvoittelukerran päätteeksi mua odottikin saunatiloissa yllätys: koulukaverini H-R ja K pukeutuneina itämaisiksi spa-hoitajiksi kynttilöiden loisteessa. Huumorilla höystetyssä "spa:ssa" mä sain kasvo-, käsi-, jalka- ja vartalohoidon sekä hiuksiin naamion ja ihanan päähieronnan Kaiken kaikkiaan se oli mahtava kokemus, ja naurulihakset sai taas treeniä! Hoitojen jälkeen mä pääsin mahtaviin ruoantuoksuihin kämpän puolella, ja pian upeasti katettuun pöytään tarjoiltiinkin tandoorikanaa mangochutneyn ja raita-kastikkeen kera mahtavien viinien kanssa ja jälkiruoaksi Mariannevaahtoa. Se oli aivan UPEAA ruokaa, noin hyvää ei saa edes ravintolasta! Nautittiin ruoasta ja viinistä rauhassa, siinä vaiheessa kello kävi jo puoltayötä. Ihanan illan päätteeksi mulle luovutettiin virallinen diplomi, jossa lukee: "DIPLOMI S*** P****** (tuleva T********) on suoriutunut ansiokkaasti hänelle järjestetystä polttaripäivästä 17.5.2008, sekä suorittanut vaimokokeen, ja on näin ollen valmis solmimaan avioliiton." Alla luki vielä "Polttarikomitea" ja kaikkien nimet alla Samassa yhteydessä mulle luovutettiin laatikko, jossa luki "Vaimoboksi, 17.5.2008" ja kannen alla "Yhdessä juhlineet" ja kaikkien nimet. Vaimoboksi sisälsi seuraavanlaisia asioita: rautalankaa (asioiden vääntämiseen rautalangasta) kuminauhaa (joustamiseen) suklainen penis karkkikaulanauha (itsensä hemmotteluun) karkkisukkanauha Pieni rakkauskirja kortit "52 ways to say I love you" prinsessakruunu varapäreitä (jos sattuu polttamaan muutaman) seksinoppa alapään karvoituksen värjäyssetti... VIHREÄ Viimeisenä kaasolle jäivät sinne yöksi jäävät minä, ystäväni Lahdesta sekä toinen parhaista ystävistäni. Yöllä heräsin muutaman kerran ja ensimmäisenä kuin havahduin, alkoi soida päässä "me mennään naimisiin..." ja heti perään ajatus "voi vitsi miten mulla oli makeat polttarit!" (Enää mä en vihaa tota biisiä niin paljon kuin ennen, nyt siihen liittyy aivan mahtavia muistoja! ) Aamulla nauroimme päivälle, ja joimme aamukahvit pesto-mozzarella-tomaattipatonkien kera. MULLA OLI NAISET MAAILMAN PARHAAT POLTTARIT! ...ja mulla on maailman ihanimmat isosiskot ja ystävät.

^ Me tavattiin tossa toissapäivänä Ateriaxin Hannu Saario ja kaikki vaikuttaa lupaavalta. Häät on tuossa 7.6. joten lupaan tulla kertomaan tuoreita kokemuksia hääamtkan jälkeen

Mulla titaanisormus on vähän vajaa 16mm, ja siinä keskellä pystysuunnassa jänniteistutettuna kolme princess-hiontaista timanttia, ja millään kärpäsen paskan kokoisella ei ole tarvinnut tätä meidän verraten pitkää lausetta kaivertaa (sormuksen leveys 6mm ja kaiverrus sisällä melkein 4mm korkeaa). Tässä on nyt aika isona tekijänä se sormuksen malli, kivien viemä tila ja tietenkin se tärkein: kaivertajan ammattitaito.