Sign in to follow this  
Followers 0
BlueBellKlaudia

Hopea vai valkokulta?

12 posts in this topic

Hei! Mietin tulevan sormukseni materiaalissa hopean ja valkokullan välillä. Hopea miellyttäisi ajatuksena enemmän, onhan se tavallaan "aidompi" ja klassisempi, jotenkin itselleni läheisempi materiaali, mutta entäs käytäntö: liittyykö hopeaan paljonkin huonoja puolia valkokultaan verrattuna? Haaveissa olisi ohut, yksinkertaisehko sormus. Entä timantin kanssa, onnistuuko upottaminen yhtä hyvin kumpaan tahansa materiaaliin? :)

 

Kiitos!

-BBK-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eikös hopea ole etenkin ohuena sen verta pehmeä, että sitä ei suositella? Ja kiven upottaminen siihen kuulostaa aika riskiltä, jos näin on. Oletko miettinyt valkokullan sijaan titaania?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hopea on tosiaan pehmeämpää kuin valkokulta, eli se naarmuuntuu ja vääntyy helpommin. Hopeisia timanttisormuksia ei yleensä valmismallistoista löydy, koska niin "halpaan" materiaaliin ei kannata laittaa timantteja, hopeasormuksissa on yleensä zirkoneja tai zirkonioita, tai jotain muita "vähemmän jaloja" kiviä, kuten onyx tai Kalevala Korulla topaasi, granaatti ja kvartsi. Eli todennäköisesti tuollainen sormus pitäisi teettää ja uskon, ettei ihan jokainen seppä siihen lähde, kuten frannykin jo uumoili.

 

Hopeisista sormuksista löytyy keskustelu tästä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Okei, eli ehkä valkokulta olisi kuitenkin parempi. Titaani materiaalina ei houkuttele. Millaisen karaattilukeman valkokulta olisi kannattavaa, kun kuitenkin ajatus olisi sormusta liki tauotta pitää? :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

14 K kulta on kovempaa, koska kultaa on pienempi pitoisuus. Ymmärtääkseni 18K ei ole sekään mikään erityisen huonokestoinen. Tipzilla ehkä tietää paremmin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Titaanisenhan saa ihan valkokullan näköisenä, kun sen ottaa kiiltäväpintaisena. Valkokultaa pitää nimittäin rodinoida säännöllisesti että pysyy valkeana ja kiiltävänä, muuten muuttuu tummaksi. Titaanissa tätä ei tarvitse tehdä ja on muutenkin kestävämpi, kovempi ja kevyempi materiaalina kuin valkokulta. Itse nimittäin haaveilin valkokultaisesta sormuksesta kunnes tutustuin titaaniin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia taas vastauksistanne! Tuota 14 karaattia olen hiukan ajatellut, mutta eipä tavallinen pulliainen näistä mitään ymmärrä :D

 

En tiedä mikä minulla on titaania vastaan, se ei vaan tiunnu yhtään houkuttelevalta vaikka valkokultaa muistuttaisikin. Sitä olen kyllä harkinnut, että olisiko valkokullassa parempi rodinoitu vai rodinoimaton - vaikeasanoa, kun ei ole eroa kunnolla nähnyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

14K vs. 18K löytyy oma ketjunsa: 14 vai 18 karaatin kultaa?  , mutta itse olen samaa mieltä siellä olevan viimeisimmän sepän kommentin kanssa samaa mieltä - valinta on maku- ja budjettikysymys. 18K maksaa hieman enemmän, koska seoksessa on enemmän kultaa.

 

Valkokultaisen sormuksen rodinointi-aiheen ketju tässä. Sieltä löytyy kommentteja rodinoimattoman ja rodinoidun eroista. Ja rodinointitarve kannattaa tosiaan huomioida ostohetkellä.

Hopeinen sormuskin tietysti tummuu (riippuu käytöstä ja ihon pH:sta), ja sen saa puhtaaksi helposti kotona esim. kultasepänliikkeen nesteellä tai "vanhankansan konsteilla".

 

Titaanisormuksille on oma ketjunsa, jos haluat sitä kuitenkin vähän harkita: Titaanisormus

 

Ehkä voisi tutustua myös platinaan, sen ketju tässä.

 

:)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia taas vastauksistanne! Tuota 14 karaattia olen hiukan ajatellut, mutta eipä tavallinen pulliainen näistä mitään ymmärrä :D

 

En tiedä mikä minulla on titaania vastaan, se ei vaan tiunnu yhtään houkuttelevalta vaikka valkokultaa muistuttaisikin. Sitä olen kyllä harkinnut, että olisiko valkokullassa parempi rodinoitu vai rodinoimaton - vaikeasanoa, kun ei ole eroa kunnolla nähnyt.

 

Titaanin "huono" puoli omalta kannaltani on se keveys. Titaanisormukset eivät paina juuri mitään, ovat ihan höyhenen kevyitä. Toisaalta se on hyvä puoli, mutta toisaalta se materiaali ei myöskään tunnu erityisen arvokkaalta. 

 

Hopeasormuskin käy mielestäni ihan hyvin kihlaksi/vihkiksi, mutta siinä täytyy vaan ottaa huomioon ja valmistautua siihen, että materiaali on melkoisen pehmeää. Terävät kulmat eivät säily pitkään terävinä, kivi-istutuksia täytyy tarkastuttaa useammin, pintakuviointi ei säily kovin pitkään hyvänä yms. Hopeinenkin sormus voi kuitenkin olla kestävä! Tällöin kovin siro sormus ei ole se järkevin valinta, vaan kannattaa valita materiaalinpaksuudeltaan varsin järeä sormus, eikä välttämättä sitä malliston kapeinta rinkulaa. Jos timantteja hopeasormukseen haluaa, niin ne täytyy yleensä teettää tilaustyönä, ja kuten uumoiltiinkin, niin aivan kaikki sepät eivät siihen välttämättä suostu. Kannattaa kuitenkin kysyä rohkeasti!

 

Itselläni eivät lähes päivittäisessä käytössä olevat hopeakorut (varsinkaan sormukset) juurikaan tummu, koska ne kuitenkin käytössä koko ajan hankautuvat johonkin. Eniten hopeakorut tummuvat käyttämättöminä, mutta joillakin myös käytössä (ihon ph, hiki, rasva yms. vaikuttavat tähän). 

 

Valkokultaisista sormuksista itse valitsisin (ja valitsinkin) rodinoimattoman, kultasepän käsin valmistamana. Rodinoitu pinta on väriltään aika lähellä hopeaa, "oikea" valkokulta on aika tummaa, mutta ei aivan niin tummaa kuin titaani. Valitettava totuus yleisimmissä kultamyymälöistä saatavissa valkokultasormuksissa on se, että rodinoinnilla peitellään joskus mahdollista kellertävyyttä. Jos valitset valmismalliston vk-sormuksen, niin suosittelen panostamaan siihen, että se on erityisen laadukas ja nimenomaan palladiumvalkokullasta valmistettu. Esim. sandbergin ja festiven (Uuri voi varmaan käydä sandbergin osalta valaisemassa tätä asiaa, itse en työskentele kummallekaan mainitulle merkille vaan esitän mutu-tietoa.) sormuksissa uskoisin valkokullan olevan sellaista, että rodinoinnin alta paljastuu hiukan eriväristä (tummempaa) valkoista, eikä sitä kellertävää valkokultaa. Tällöin sormusta ei ole pakko rodinoida, vaan pelkkä ajoittainen huolto kiillotuksineen riittää samaan tapaan kuin keltakultaisessa sormuksessakin. Mielestäni rodinoimaton valkokulta on tosi kaunista! Kellertävyys on siis lähinnä valkokullan seosaineista kiinni, olen kuullut väitettävän että kellertävämmästä valkokullasta on helpompi työstöominaisuuksiensa takia valmistaa tehdastuotettuja koruja, kuin siitä valkoisemmasta. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei,

 

Huomasin NiE.n postauksessa viittauksen Sandbergin koruissa käytettäviin valkokultaseoksiin, joten noudatan toivomusta ja valaisen asiaa osaltamme. (Festiven käyttämistä seoksista en toki voi sanoa yhtään mitään.)

 

Käytämme sekä 18K että 14K valkokullassa seoksia, joissa on korkea palladiumpitoisuus. Näin toimimme juuri valkokullan värin takia. Palladium on valkokultaseoksen valkaiseva ainesosa ja sen määrä vaikuttaa suoraan valkokullan väriin. Koska haluamme valkokultamme olevan mahdollisimman valkoista myös ilman rodinointia, olemme valinneet korkeimman palladiumpitoisuuden seokset siitä huolimatta, että ne ovat alempipitoisia kalliimpia ja niiden työstäminen ja valaminen on vaativampaa.

 

18K valkokultamme on nykyään K.A. Rasmussenin valmistama 160Pd-seos, jonka 16% palladiumpitoisuus on markkinoiden korkeinta tasoa. Olemme ainut kotimainen valmistaja, joka tätä seosta käyttää (K.A.Rasmussen vahvistaa tiedon). 14K valkokultamme puolestaan on K.A.Rasmussenin valmistama 150Pd-seos, joka sisältää 15% palladiumia. Tietojemme mukaan useimmat valmistajat käyttävät valkokultaseoksia, jossa palladiumin määrä on näitä pienempi.

 

Terveisin,

 

Uuri Sandberg

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin lisätä tohon alkuperäiseen valkokulta vs. hopea aiheeseen, että hopeasormus voi painua vuosien kuluessa soikeaksi, jolloin sen joutuu käymään oikaisuttamassa kultasepällä. Ei välttämättä tietenkään paha juttu, koska kyllähän niitä timantti ym. korujakin pitää huoltaa, rodinoinnista puhumattakaan.

Miehelläni on ollut vuosia käytössä hopeasormus, jonka joutui muutaman vuoden jälkeen oikaisemaan taas soikeasta pyöreäksi. Eikä kyseessä ole mikään ihan kapea pikkurinkula. Kysyin, että johtuuko painuminen siitä, että sormus on "epäsymmetrinen" (tyyliin kantasormukset), että painaako raskaampi päällipuoli sormusta lyttyyn, mutta itse epäili, että painuu ihan pöytiin nojailusta yms. käden käytöstä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselleni teetätettiin uniikkisormus Hämeenlinnassa eräässä kultasepänliikkeessä. Sormuksessa on sekä kelta- että valkokultaa. Keltakultaa on reunoilla, keskellä leveämpi kaistale valkokultaa, johon istutettu 11 pientä timanttia. Kivasi hohtavat valkullan seasta! Kihlasormuseni on keltakultaa, siksi päädyin tälläiseen yhdeistelmäratkaisuun, sormukset sulautuvat kauniisti yhteen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0