Suomi - USA -parit!

[susan]

nasutus ja tytt1: Fitz oli oikeassa, oli se sitten viisumi tai visa-waiver. Tai itse asiassa viisumi on tässä suhteessa parempi kun visa-waiver. Jos onnistut saamaan viisumin, voit sanoa, että mua ei voi käännyttää takasin, mulla on viisumi. Sitten voit ainakin vastustaa maahanmuuttoviranomaisten päätöstä.

Suurlähetystön puolesta saat matkustaa sillä vaikka minne, mutta kun pääset USAn rajalle, se rajaviranomainen (maahanmuutto) on se, joka päättää päästääkö sut maahan vai ei. Jos he sanovat, että ei, oot naimissa amerikkalaisen kanssa, mitäs takuita on siitä, ettet päätäkin jäädä tänne laittomasti? Juupa-juu, ei muutaku paluukoneella takasin.

Haluaisin myös korostaa tuota MiaMarian mainintaa, että suurlähetystöllä ei ole valtaa päättää kuka pääsee maahan ja kuka ei. Suurlähetystö tekee "taustatutkimuksen" ja sen perusteella myöntää tai ei myönnä viisumia, mutta rajaviranomaisilla on oikeus arvioida tilanne henkilön saapuessa maahan ja joko päästää tai käännyttää henkilö. Tietysti rajaviranomaisten pitää noudattaa heille annettuja sääntöjä ja ohjeita, mutta viime kädessä edes viisumi ei ole "ase" rajaviranomaisen päätöstä vastaan.

Yleisesti, jos menette Suomessa naimisiin, asutte todistettavasti Suomessa, ettekä ole hakemassa puoliso- tai muuta viisumia Usaan, en näe mitään ongelmaa matkustaa Usaan esim. sukulaisia tapaamaan visa waiverin turvin. Ei rajaviranomaisetkaan mitään hirviöitä ole, vaan normaaleja ihmisiä, ja tuskin haluaa rajoittaa sukulaisvisiittejä kun ei ole aihetta epäillä mistään laittomasta.

[Guest Vieras_vieras_*]

Mina lensin Jenkkeihin miesta tapaamaan sen jalkeen kun olimme menneet naimisiin ja mulla oli viisumi-paperit vetamassa. Viranomainen vain kysyi, etta en kai ole jaamassa maahan laittomasti, johon vastasin etta en ja se leimasi passini ja toivotti hyvaa lomaa. Mulla oli kaiken maailman todisteita mukana, etta olin vain lomamatkalla, mutta mitaan niista en tarvinnut.

[tytt1]

Tänään oli sitten elämäni ensimmäinen viisumihaastattelu. Jännitti aivan sikana, koska mun piti vähän huijata miehen ja mun suhteesta etteivät kihlauksen takia multa viisumia eväisi. Mua ennen luukulla kävi 4 ihmistä, joista yksi sai viisumin Olin ihan paniikissa, kun ensimmäiset kolme ei saaneet viisumia ja olin ihan varma että multakin evätään. Oma haastattelu kestikin sitten sen kolme minuuttia, minkä jälkeen virkailija sanoi vain, että "You're fine", pitää vaan toimittaa opiskelijatodistus vielä. Olihan mulla kaikki paperit ja kuitit ja kaikki, mutta silti ihan mieletön helpotus Tosin tuskin pystyn vapaasti hengittämään ennen kuin passi viisumeineen kolahtaa luukusta

[MiaMaria]

^ Paljon onnea!!! mahtoi olla tosi jännittävät paikat! Ihmeellistä, että niin monet ihmiset ei saaneet viisumia. Ja varmasti lisäs sun paineita. Mutta nyt on kaikki hyvin Onnea vielä kerran!

[tytt1]

Kiitos Eilen tosiaan sain viisumin kotiin asti, ja kaikki on vakuutusta lukuun ottamatta kunnossa. Nyt vaan odotellaan lähtöä - ja kovasti odotellaankin

Niistä kolmesta kaksi oli ulkomaalaisia, joilta evättiin viisumi, koska eivät pystyneet todistamaan tarpeeksi vahvoja siteitä Suomeen. Yksi oli sitten tällainen suomalainen sankari, joka yritti huijata hallintoa menemällä töihin USA:han ilman työlupaa koska palkka maksettaisiin Suomeen. Jäi kiinni siitä sitten

Ja jostain syystä mun J-1 viisumissa lukee, että mua ei koske se kahden vuoden muuttokielto No parempin tietty näin, vaikka ei kyllä olla muuttamassakaan sinne ainakaan kahteen vuoteen..

Niin, ja pitää avautua vähän vielä, kun sulhon äidin 10 kaveria jotenkin onnistuivat itse kutsumaan itsensä meidän häihin. Mulla ei siis ole mitää käsitystä siitä, ketä nää tyypit on, ja anoppikin yritti selittää et ei tiiä voiko, ja sääkin on mitä on, ja ei kannata.. Vaan ei, mikään ei auta. "Joo me tullaan sitten". Kai mä nyt voin sanoa tähän, että ei käy? Meillä on nyt jo aivan liian pitkä vieraslista, ja ollaan kummatkin jätetty esim. serkkuja ja kavereita pois että kaikki mahtuis. Ja sitten nää anopin lukioaikaset kaverit kutsuu itsensä?? Ja vähän vaikea sanoa että ei käy, kun kerta ovat valmiita matkustamaan tänne asti.. Ärsyttävää!

[susan]

Onnea tytt1!

[OliviaS]

Onnea tytt1 viisumista! Olinkin just alkamassa kirjoittaan, ettei sitä 2 vuoden kieltoa aina tule. Mulla ei ekalla kerralla laitettu sitä mutta sit toka kerralla, kun kerroin kihlatusta, sain sen muuttokiellon. Eli luulisin sen menevän sit jotenkin tapauskohtaisesti

[tytt1]

Eli ihan hyvä varmaan, etten kertonut kihlatusta. On se kuitenkin kivempi, että ei tarvii kiellon takia miettiä muuton ajankohtaa.

Pääsis vaan jo naimisiin! Ei jaksa odottaa yli vuotta!

[OliviaS]

Kyllä homma ois varmaan vähän hankaloitunut, jos oisit kihlauksesta kertonut mulle ainakin pidettiin kunnon tenttaus, kun selvisi että ollaan vielä majailemassa kihlatun kans samassa osoitteessa. Sit vielä lopuksi haastattelija tokaisi, että hän tulee sit vaikka hakeen pois jos menen naimisiin ja jään sinne mutta oonkin tainnu jo kaikki nää kertoilla tänne aiemminkin joten loppu Onkos sulla tytt1 hääpäikkyä vielä, pitää lähtee etsimään ja alkaa seurailla teidän häävalmisteluja jos löytyy

[OliviaS]

Tulipa muuten mieleeni.. juuri tuolla kerralla, kun mua tentattiin J1 viisumi haastattelussa naimisiinmenoaikeista.. minähän vannoin kovasti että en ole menossa naimisiin ja palaan varmasti takaisin Suomeen. Se oli sit lopulta puoliksi totta silla mentiin kuitenkin naimisiin sinä keväänä mutta palattiin Suomeen. Naimisiinmeno helpotti sit miehen Suomeen muuttoa ym. Mutta katsookohan ne tulevaisuudessa tuota pahalla, että käytännössä "valehtelin". Vaikka aionkin tarvittaessa vannoa, että ei ollut suunniteltu naimisiinmenoa ennen matkaani vaan vasta sinne päästyäni tehtiin päätös. Ja tottahan se on mutta ei niiden ole pakko uskoa. Mutta pienessä skeptisessä päässäni on alkanut kaihertaa ajatus ettei ne uskokaan mua ja sit tulevaisuudessa on ongelmia saada viisumia jne kun olen valehdellut. Noh, sen näkee sitten.. Huomaa kyllä, että tässä on oppinut olemaan tosi negatiivinen ja skeptinen näiden asioiden kanssa

[Fitz]

OliviaS: Hmm... Ei kai niitä niinkään kiinnosta se, että menittekö naimisiin vaan nimenomaan se, ettet jäänyt maahan...?

Ja isot onnittelut Tytt1!!!

[tytt1]

OliviaS: On tollanen blogi kyllä http://finusa.blogspot.com mutta siellä ei kovin paljon ole vielä merkintöjä. On niin pitkä aika häihin vielä, että ei oo kauheesti mitään konkreettista ehditty tekemään. Kesän aikana varmaan tulee enemmän tekstiä, kun ainakin toivottavasti löydän sieltä vähintään hääpuvun Saa lukea vapaasti

[Guest Vieras]

Sparkles kertoi aika kattavasti hakuprosessista mutta kerron oman versioni nyt kun olen taalla rapakon toisella puolella....

Kannattaa varata aikaa paljon. Lahetystolta saa listan dokumenteista jotka tarvitset. Mm. virkatodistus, rikosrekisteri, laakarintodistus, vihkitodistus, valokuvia. Suurimman osan naista saa englanniksi. Mutta esim. meidan vihkitodistus kelpasi sellaisenaan suomeksi. Maistraattiin soittamalla saa virkatodistuksen ja loput numerot loytyy puhelinluettelosta.

Laakari kokonaisuudessaan maksoi n. 500e. Lahetystolta sain listan laakareista joihin ottaa yhteytta. Tarvitset rokotustodistuksen. Mikali olet saanut kaikki rokotukset samassa paikassa ongelmaa ei pitaisi olla. Sain terveyskeskuksesta numeron johon soitin. En muista enaa paikan nimea... Voin yrittaa etsia jos tahdot...

Kavin laakarissa kahdesti. Ensimmaisella kerralla otettiin rontgen ja verikokeet, toisella laakarintarkastus ja yksi puuttuva rokotus. Kokonaisuudessaan jokseenkin aikaa vieva muttei hankala.

Kun kaikki dokumentit listalta on sinulla ja olette naimisissa varaat ajan lahetystolle. varaa paljon aikaa!! Itse viisumista maksoin n. 500 e.

Virkatodistus ja rikosrekisteri englanniksi maksoivat muutaman euron.

Kun kaikki tarvittavat dokumentit on koossa varsinaisen viisumin saaminen ei kesta kovin kauaa. Ei kumminkaan kannata tehda suurempia matkasuunnitelmia ennen kun saat viisumin. Pisin osa prosessista oli kerata kaikki paperit ja varata laakarin aika.

Kalliiksi tuli mutta kylla kannatti!

Hei! Ajattelin nyt täältä kysyä, kun en oikein muualtakaan osaa.. Kävin itse viime viikolla tuossa viisumi lääkärintarkastuksessa. Ensi viikolla olen menossa hakemaan lausunnot ym.. Mutta tietääkö kukaan onko mahdollista saada labrakokeiden tuloksia etukäteen..?? Käsittääkseni saan lääkäriltä sinetöidyn kirjekuoren mikä menee mun mukana lähetystöön viimeistä haastattelua varten? Olen hurjan kova stressaamaan kaikista tällaisista ja ois kiva tietää että onko mulla mahdollisuus saada niitä etukäteen vain vaikka puhelimitse, vain saanko jonkun "oman version" tästä lausunnosta. Kiitos jo etukäteen jos joku osaa mua auttaa

[-LC-]

Tervehdys, vieras!

Minä kävin aikanaan Dextrassa lääkärintarkastuksessa ja sain kaikista testituloksista myös oman erillisen kirjekuoren. Eikös Suomen lakienkin mukaan potilaalla ole oikeus saada kopio kaikesta hänestä kirjoitetusta informaatiosta? Eli jos et automaattisesti saa tuloksia itsellesi, niin voithan aina pyytää niitä erikseen. Tsemppiä viisumiprosessiin!

[Guest Vieras]

Tervehdys, vieras!

Minä kävin aikanaan Dextrassa lääkärintarkastuksessa ja sain kaikista testituloksista myös oman erillisen kirjekuoren. Eikös Suomen lakienkin mukaan potilaalla ole oikeus saada kopio kaikesta hänestä kirjoitetusta informaatiosta? Eli jos et automaattisesti saa tuloksia itsellesi, niin voithan aina pyytää niitä erikseen. Tsemppiä viisumiprosessiin!

Moikka ja kiitos sulle vastauksesta

Mä kävin viime viikolla Eirasta hakemassa mun tulokset ja itse asiassa sain ne jo tietää ennen sitä

En saanut itselleni mitään omaa versiota, mutta sanoivat siinä kun niitä hain että kaikki on kunnossa. En tiedä saanko missään vaiheessa itselleni mitään, mutta pääasia että kaikki ok

Kiitos toivotaan että saan pian sen viisumin ja pääsen oman kullan luokse Ihanaa kevään jatkoa!

[Iina77]

Heippa tyypit!!

Sellasta vaan, et nyt oon taas toisella puolen rapakkoa... Matkustin uudella passilla ja uudella nimella, mut rajalla ei ollu taaskaan minkaanlaista onkelmaa! En kertonu mitaan tuoreesta aviomiehesta vaan sanoin, et oon tulossa kaverin luo, ja taas tarahti 90 paivan leima paperiin!!! Eli so far so good...

[MiaMaria]

Kovasti onnea Iina77!!!

Sulla on käynyt hyvä tuuri rajatarkastusten kanssa. Mulla oli hankalaa viimisellä kerralla, vaikka oli lupakirjat matkassa, kaikki nimet kunnossa ja mies kanssa, mutta ei siltikään mutinoitta päässyt läpi.

[Chandrani]

Hei!

Postasin tämän jo toiseen threadiin, mutta koska on ikuisuus sitä kun joku on puhunut mitään USA - Suomi asiaa ja pelkään etten saa vastausta, laitan saman postin tänne myös. Minulla olisi pari kysymystä, joihin en ole löytänyt vastausta vaikka olen kuinka hakenut. Varmaan koska vastaukset ovat itsestäänselviä mutta olen niin tyhmä etten tajua... Toivon vaan, että joku vielä lukee tätä threadia ja jaksaa vastata vielä minulle.

Olemme nyt alkaneet sunnittella amerikkalaiseni kanssa että syksyllä menisimme naimisiin. Mutta voi, olemme molemmat ihan pihalla siitä miten täytyisi edetä! Haluaisimme mennä naimisiin Suomessa ja sitten jäädä asumaan tänne (joku 3+ vuotta ainakin, sen jälkeen katsotaan uudestaan mitä tehdään).

Voiko mies voi tulla USAsta tänne ilman mitään erityisiä papereita (paitsi passi), mennä naimisiin kanssani "lomalla" ja sitten vasta "muuttaa" tänne, eli jäädä asumaan haettuaan oleskelulupaa? Muuta ei sitten tarvita, kuten viisumia/oleskelulupaa/tms USAn puolella ennen kuin hän lähtee tulemaan tänne? Ja onhan niin että tuo oleskelulupa, sitten kun hän kerran on täällä ja naimisissa kanssani, haetaan poliisilaitokselta?

Lisäksi, tulevatko ihan perusasiat kuten kirkossa vihkiminen, nimen muutokseni, minun esteiden tutkintani, jne. sujumaan meiltä vaivatta vaikka mieheni on USAlainen? Ymmärsin että miehen esteiden tutkinnan takia mennään konsulaattiin.

Mikä sitten on "Marriage License" (en tiedä miksi kutsua sitä suomeksi) ja tarvitsemmeko me sellaisen?

Ja sitten vielä... Luin jostain täältä että miehen tulojen täytyy jossain tapauksessa olla jokin tietty määrä. Mutta tämähän oli vain jos minä muuttaisin mieheni kanssa USAan, eli ei koske minua nyt?

Toivon todella että saan vastauksen täältä. Kiitos etukäteen!

[Lainie]

^Vastasin sinne toiseen ketjuun.

[Fitz]

Nonni!

Mulla on nyt vihdoin Employment Authorization Card kadessa pitkan odottelun jalkeen. Tulin USAan K1-viisumilla 10.9.08. Naimisiin mentiin 25.10., taalla piti kayda uudestaan laakarilla veri- ja tubikokeissa ja 9.12. lahetettiin hakemus Green Cardia, EADta ja Advance Parolea varten. Notice of Action tuli 18.12. ja Biometric Appointment (sormenjaljet ym.) oli 7.1.09 Ja sitten odoteltiin...

26.2. sain ikavan kirjeen, jossa ilmoitettiin, etta heidan rekistereissaan olen edelleen tyttonimellani vaikka olin hakenut Green Cardia uudella nimella. Olin pari viikkoa aiemmin tehnyt virallisen nimenmuutoksen Suomen paahan ja ilmeisesti se ei nakynyt viela heidan tiedoissaan. En ollut myoskaan laittanut uutta virkatodistusta hakemukseen vaan kopion vanhasta ja se ei tietenkaan riittanyt. Eli omaa vikaa koko viivastyminen. Soitin sitten maistraattiin ja pyysin heita lahettamaan uuden virkatodistuksen seka suomeksi, etta englanniksi ja lahetin ne heti eteenpain USCISlle. 6.4. tipahti postilaatikkoon vihdoin se kaivattu kirje kortteineen paivineen!

Eli tasta neuvoksi kaikille, jotka ovat K1-hakuprosessin kiemuroissa:

1. Laita Green Card-paperit heti haiden jalkeen liikkeelle.

2. Ole huolellinen. Laita mieluummin liikaa papereita kuin liian vahan. Muuten ottaa paahan...

3. Tee nimenmuutos Suomeen heti haiden jalkeen. Lahetystosta saa lisaa tietoa ja kaavakkeet.

4. Hae uusi passi heti kun nimenmuutos on voimassa. Vanha passi jaa sinulle mitatoityna (siina kun on viela se K1-viisumi). Tahankin saat ohjeet lahetystosta.

5. Ole karsivallinen. Kylla se paperi sielta viela tipahtaa...

Nama nyt on aika itsestaanselvia asioita, mutta itse jamahdin jotenkin sohvaperunaksi ja saamattomana ajattelin, etta ehtiihan nuo myohemminkin. Kaikki olisi kylla mennyt paljon kivuttomammin, jos olisin jaksanut saataa haiden jalkeen viela viimeisen loppurutistuksen. Haat ja muutto veivat vain kaikki mehut niin, etta ylimaaraista energiaa ei oikein enaa loytynyt. Mutta nyt on siis kaikki hyvin!

Onnea kaikille hakuun!

[Guest mena]

heippa!

kysymys teille jotka ovat menneet jenkeissä naimisiin tai olette menossa niin kuinka kauan ennen häitänne laitoitte kutsukortit suomesta saapuvalle porukalle? ollaan alustavasti suunniteltu päivää tuonne syys-lokakuulle 2010 mutta tartteis varmaan sekin piakkoin päättää et voi kutsut laittaa pitemmästä matkasta tuleville. itseäni hiukan jännittää minkä verran täältä suomesta sais porukkaa ees tulemaan ja et tuleeko häistä vähän nii ku sulhon häät kun suurin osa porukkaa on jenkkejä.

k1 hakemus olisi tarkoitus laittaa menee tammikuussa niin eikös sen siihen mennessä luulis ehtivän?

[Chandrani]

Ahh! Päätin nyt jonnekin purkaa tunteitani, ja ajattelin, että tämä olisi paras paikka. Mun täytyi mennä amerikkalaiseni kanssa naimisiin täällä Suomessa ja jäädä tänne, hääpäiväkin oli sovittu joulun alle ja kaikki paperityö tehty, ja sitten hänelle selvisi ettei hän voikaan jäädä asumaan Suomeen ja hänen täytyi heti lähteä takaisin USAhan.

Nyt hän on takaisin siellä ja minä olen vielä täällä. Ikävä on kamala. Rahaa ei ole tarpeeksi jatkuvaan lentämiseen edestakaisin joten en tiedä milloin seuraavan kerran nähdään. Kai on pakko laittaa se K-1 visa hakemuksen menemään, mutta ärsyttää kun se on niin suuri työ ja kestää niin kauan! Mielessä käy tietysti mennä siellä turistina naimisiin, mutta en haluaisi tämän epävakaan taloudellisen tilanteen takia epäonnistua siinä. Pelottaa vähän tuo USAhan muutto, ihan uusi paikka ja oudot tavat. Lisäksi mun perhe/koko suku on kovasti valitsemaani miestä vastaan. Se että kaikki tädit ja enot tulee tivaamaan, että onko tämä nyt varmasti se oikea, tekee koko jutusta vielä vaikeamman. Tuntuu siltä, että kaikki on meitä vastaan. Toisaalta en todellakaan halua suhteemme loppuvan tähän. Mielessä käy kaikenlaista kauheaa... Voi miksi rakkaus on näin vaikeaa?

***

Mena, kutsukorteista en tiedä, mutta k-1 hakemusen olen kuullut vievän paljon aikaa, vuoden verran pahimmillaan. Itse aloittaisin sen mahdollisimman aikaisin jos olisin sinä. Tietysti en tiedä tilanteestanne, ehkä se tulee olemaan kohdallasi helppoa ja saat viisumisi pian. Onnea yritykseen!

Muokattu: November 3, 2009, käyttäjä: Chandrani

[MiaMaria]

Chandrani: Onpa ikava tilanne. Meillakin oli haasuunnittelut Suomessa hyvassa vauhdissa, kun sitten tuli lakimuutos v. 2007 ja muutti kaiken. Mutta selvittiin siitakin, vaikka silloin tuntui, etta kaikki on meita vastaan, eika tasta ikina tule mitaan. Kunpa olisikin jotain helppoja vastauksia antaa. Tekisi mieli sanoa, etta seuraa sydamesi aanta, mutta se on aika kornia ja nykyaikana voi jopa olla vaarallista.

Omalla kohdallani tiesin, etta pystyin luottamaan mieheeni taysin. Vanhempani eivat pitaneet ajatuksesta, etta lahtisin toiselle puolen maailmaa, etenkaan aiti. Han jopa sanoi, etta mita valia saanko lapsia vai en, kun han ei kuitenkaan tuu niita koskaan nakemaan. Etta sunkin perheella/suvulla voi nuo mielipiteet johtua tuollaisista asioista. Oma perheeni oli myyty heti tavatuaan miehen. Isa niinkin paljon, etta se kovisteli MINUA olemaan hyva miehelle!!

Jos sulla on itsellasi vahaakaan eparointia muuttaa miehen perassa toiselle puolelle maapalloa, niin neuvoisin odottamaan ja katsomaan, mita tapahtuu. Muutos on tosi iso, ja ainoa, johon voit uudessa elamassa tukeutua, on miehesi. Joten sun taytyy olla valmis luottamaan haneen 100%. Meilla oli miehella hyvapalkkainen vakityopaikka, joten mulla oli aikaa rauhassa odottaa papereita ja hakea tyopaikkaa. Hanen kauttaan sain myos vakuutuksen, joka on ehdottoman tarkea.

Toivin, etta mulla olis parempia neuvoja. Toivon sulle vaan kovasti voimia jaksaa tilannetta ja toivottavasti loydat oikean ratkaisun. Tiedan, etta odottavan aika on pitka, mutta sitten kun oot miehes kainalossa, tuo aika unohtuu pian.

[Chandrani]

Kiitos MiaMaria kiltistä viestistäsi! Tuli heti parempi mieli... edes vähän

Olet oikeassa; mieheni on kanssani ja luotan häneen, itsekin tulen monikulttuurisesta taustasta -- ehkä sopeutuisin USAhan nopeammin kuin luulen. Opinnot voin sielläkin suorittaa loppuun. Miehellä on koti ja työpaikka siellä, että sekään ei olisi ongelma. Suomeen minua sitoo loppujen lopuksi vain perhe. Minusta on kauheaa ajatella, että joutuisin jättämään heidät koska se satuttaisi heitä, mutta eikö mieheni ole nyt uusi perheeni ja eikö minun tule seurata häntä... Ja koska tietysti rakastan häntä (jollain tasolla) enemmän kuin vanhaa perhettäni.

Joka tapauksessa olen tällä hetkellä niin murtunut, etten pysty aloittamaan K-1n hakemista tai mitään. Parempi vaan, että odottelen hetken ja mietin rauhassa. Sitten toivottavasti pystyn vetämään henkeä ja, tekemällä yhden asian kerrallaan, lopulta saamaan sen viisumin. Inhottaa koko ajatus. Kunpa se olisi helpompaa.

[MiaMaria]

^ Toivottavasti sulla on nyt jo vahan toiveikkaampi olo. Jos kerran voit sulhaseesi luottaa taysin, ei siina ole mitaan epailysta, etta voisit muuttaa USAan. Sopeutumisesta tanne sen verran, etta itse en kokenut minkaanlaisia sopeutumisvaikeuksia. Nama kulttuurit on kuitenkin niin lahella toisiaan, pienia vivahde-eroja lukuunottamatta, ja jos tulet monikulttuurisesta taustasta itse, osaatkin jo valmistautua niihin.

Jos olet viela opiskelija; oletko ajatellut opiskelija-viisumia hankkia? Kun kerran aiot siella opiskella muutenkin? En tieda, onko se yhtaan nopeampi, kuin K-1. Luulisi kylla olevan. Sen turvin voisitte sitten menna USAssa naimisiin. Toisaalta, jos Embassylla on jo tieto siita, etta teilla oli haat tulossa, he voivat evata opiskelu-viisumin, jos epailevat, etta sita kaytetaan vain naimisiinmenon takia.

Se on aika monimutkaista, mutta toivoa ei kannata heittaa! Se on tasaista puurtamista, mutta kun lopputulos on kirkkaana mielessa, sen jaksaa!