Guest onnellinen

Hääkutsuun runo

384 posts in this topic

Meille tulee:

yhteistä taivalta takana on viisi vuotta,

eikä niitä suinkaan ole vietetty suotta.

Nyt tuntuukin olevan se oikea hetki,

aloittaa yhteinen avioliittoretki.

Toukokuun x päivänä 2005 klo 15.00

luetaan x kirkossa kaavat,

jolloin morsian ja sulhanen toisensa saavat.

Sieltä käy x matkamme, jossa hääjuhlaa aamuun asti jatkamme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Henu_82 toi runo oli aivan ihana! Me ollaan ajateltu jotain runoa hääjuhlan ohjelmalehtisiin, toi sopis siihenki aivan hyvin.  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä rakastan sinua

niinkuin vierasta maata kalliota ja siltaa

niinkuin yksinäistä iltaa joka tuoksuu kirjoilta

minä kävelen sinua kohti maailmassa

ilmakehien alla kahden valon välistä

minun ajatukseni joka on veistetty

ja sinua.

           

-Pentti Saarikoski-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse olen ihastunut tähän tekstiin:

"Minä sinua rakastan, tiedän sen.

Se ei ole hetken huumaa,

se on nuotion hehkua hiljaista

ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu kun saapuvat hallayöt,

se ei kuole kun maassa on routa.

     

Minä sinua rakastan – katsothan,

kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet!

Ne sinulle yksinään lahjoitan,

jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin,

kun aika tuo murheita tupaan,

pidän sinua kädestä silloinkin

ja yhä rakastaa lupaan."

:-X

Runon olen joskus monta vuotta sitten ottanut talteen jostain lehdestä (jossa julkaistiin lukijoiden omia runoja), mutta tekijän nimi on hukassa...  :-/

Sulhasen mielipidettä ei vielä ole kysytty, mutta luulen, että saan aika vapaat kädet tuon runon (ja koko kutsukorttien) suhteen...  ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Löysin muutaman ihanan runon, kun aloin etsimään kutsuumme runoa. Tässä pari J.H. Erkolta:

Kaksin

Kaks asteleepi nyt nuorukaista,

tietysti tyttö ja poikanen.

Ihailla kevätmaailmasta

he tahtovat, - no arvaa sen.

Parastaan luonto tehdä koittaa,

maailma kukkii, linnut soittaa;

nuo kaks ei nää, ei kuule muuta

kuin kahta silmää ja yhtä suuta

Sanattomasti

Ei ne kysyneet toisiltansa:

Rakastatkos? Rakastatkos?

Ensi silmäyksestä heti

toinen toistansa luokseen veti.

Missä liikkuivat, siellä heillä

linnut lauloivat kukkateillä.

Missä toinen toisensa näki,

siellä kevät, siellä käki.

Ei ne kysyneet toisiltansa:

Naitkos minut? Saankos sinut?

Syli aukeni, toinen täytti,

rakkauttansa työssä näytti.

Missä yhtyivät, siellä koti,

toinen toisensa tähden soti.

Nainehiksi ne tiettiin mistä? -

Hedelmistä, hedelmistä.

Tämä viimeinen on Eino Leinon käsialaa.

Me kuljemme kaikki kuin sumussa täällä

Me kuljemme kaikki kuin sumussa täällä

me kuulemme ääniä kuutamo-yön,

me astumme hyllyvän sammalen päällä

ja illan on varjoa ihmisen syön.

Mut ääntä jos kaksi yhtehen laulaa

yön helmassa toistansa huhuilevaa

ja varjoa kaksi jos toistansa kaulaa -

se sentään, se sentään on ihanaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikka vihaan suunnattomasti kaikkia kielikuvia avioliiton satamaan purjehtimisesta, tulee meille todennäköisesti pari säettä Unto Monosen klassikosta Tähdet meren yllä, mahdollisesti säkeet

valkea venhoni kiitää

kaukaista saartasi päin

joutsenen lailla se liitää

luoksesi sun, ystäväin

siellä on haaveeni, onneni maa

välkettä kuun meren heijastamaa

valkea venhoni kiitää

kirkas on toiveeni tie

Syynä tähän on se, että meillä on tosiaan yhteinen valkea venho ja kappale on mielestäni todella kaunis. Mutta siihen ne purjevene-viittaukset saavatkin loppua, vaikka se olisikin eika helppo teema kutsuihin ja muihin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aivan ihania runoja, erityisesti pidin tuosta Ailiinan ajatelmasta. Kolahti  :-X

Ei olla päätetty vielä mitä meidän kutsuihin tulee, minä rakasta runoja mutta sulhanen...no jaa. Saas nähdä  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee runo, mutta emme tiedä vielä mikä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä tulee meille:

”Häät eivät synny kukista

tai hääkelloista tai kynttilöistä,

kirkon kuoreista tai pitseistä.

Ne eivät kaipaa suurta väenpaljoutta

tai avaraa näyttämöä.

On vain kaksi ihmistä ja heidän rohkeutensa

jättää taakseen yksi elämä ja löytää toinen –

luottaen toisiinsa ja osoittaen todellista

kärsivällisyyttä ja suvaitsevaisuutta,

antaen toisilleen voimaa ja rakkautta

valmiina kohtaamaan

mitkä tahansa vastoinkäymiset,

joita tulevat vuodet saattavat tuoda.”

-Pam Brown-

Sopii meidän pienimuotoisiin maistraattihäihin täydellisesti! :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Harkinnassa on tämä:

Meristä kaunein  

on vielä purjehtimatta.  

Lapsista kaunein  

on vielä kehdossaan.  

Päivistä kauneimmat  

ovat vielä elämättä.  

Sanoista kaunein  

jonka haluan sinulle sanoa,  

se on vielä sanomatta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onpas täällä ihania runoja, aloin itsekin harkitsemaan runon pätkää kutsutekstin lisäksi.....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tänään otan puolisoksi ystäväni,

jonka kanssa nauran,

jonka keralla uneksin,

jonka vuoksi elän.

-en tidä kuka-

Rakastan sinua paljon.

Mutta tiedän, ettei

rakkaudessa edes paljon

ole tarpeeksi.

Silti tiedän myös, että

minusta tulee kaksin verroin

voimakas ja hyvä vain

siksi, että sinä rakastat minua.

Niin vahva, ettei minun tarvitse

olla paha kenellekään.

Sehän on vain

heikkouden osoitus.

-Eino eino-

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hopealoimu kirjoitti:

"Minä sinua rakastan, tiedän sen.

Se ei ole hetken huumaa,  

se on nuotion hehkua hiljaista

ja roihua polttavan kuumaa.

Se ei sammu kun saapuvat hallayöt,

se ei kuole kun maassa on routa.

 

Minä sinua rakastan – katsothan,

kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet!

Ne sinulle yksinään lahjoitan,  

jos kanssani matkalle lähdet.

Ja kun kuljemme raskain askelin,

kun aika tuo murheita tupaan,  

pidän sinua kädestä silloinkin

ja yhä rakastaa lupaan."  

Runon olen joskus monta vuotta sitten ottanut talteen jostain lehdestä (jossa julkaistiin lukijoiden omia runoja), mutta tekijän nimi on hukassa...    "

Tää runo on lyhennetty versio Anna-Mari kaskisen " Minä sinua rakastan" -runosta,  joten se kuka ratsastaa ton runon takana omalla nimellään on melkoinen huijari!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olisko kellään talviajankohtaan liittyvää runoa? Olemme tavanneet talvella ja häätin vietetään talvella.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kenen värssy tämä on?

Harkinnassa on tämä:

Meristä kaunein  

on vielä purjehtimatta.  

Lapsista kaunein  

on vielä kehdossaan.  

Päivistä kauneimmat  

ovat vielä elämättä.  

Sanoista kaunein  

jonka haluan sinulle sanoa,  

se on vielä sanomatta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Löysin runon kirjoittajan tuohon "Meristä kaunein on vielä purjehtimatta etc" Nazim Hikmet on siis tämä runoilija.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pelottavaa.. Itkuskelen jo lukiessani näitä.. Mites se hääpäivä mahtaakaan mennä  :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

meille tullee joko tää

Jo kauan sitten kirjoitettu

tähtiin se lie,

kun rakkaus osuu kohdalle

niin mukanaan se vie :-X

tai tää

On edessä yhteinen retki,

käsi kädessä alkaa tie.

Kun rakkaus kulkua ohjaa,

se kauniisti perille vie :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee tämä:

Olet olemassa, rakas ihminen,

elämä kaunis on, kun tiedän sen.

Ei tärkeintä se, mitä sanot, teet,

vaan mitä olet, hymy, kyyneleet.

Olet olemassa, sitä tarvitsen,

kuin lintu ilmaa, maata kukkanen.  

-Mirjami Lähteenkorva-

Ihana  :-X  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Syli toisensa tapasi.

 ~Eino Leino~

        :-X

Aika lyhyt, mutta mun mielestä kertoo kaiken sen mitä pitääkin...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Harkinnassa on tämä:

Meristä kaunein  

on vielä purjehtimatta.  

Lapsista kaunein  

on vielä kehdossaan.  

Päivistä kauneimmat  

ovat vielä elämättä.  

Sanoista kaunein  

jonka haluan sinulle sanoa,  

se on vielä sanomatta.

Tää on jotenkin suloinen  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

hiini löysikin tuon laittamani runon tekijän. En tosiaan itse tiennyt sitä, taisin napata sen jostain täältä. Kiitokset hiinille aktiivisuudesta! Todella kaunis värssy minusta, eikä millään muotoa imelä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olipa kerran kesä kaunis ja kuuma.

Seurasi sitä onnen huuma ja tuuma.

Vois nyt veneen yhteisen vesille laittaa

Ja keulan tulevaisuuteen taittaa.

Purjeisiin kun myötäinen tuulee,

Muutkin onnen sanoman kuulee.

Kun xxx kirkon niemessä näät,

On siellä xxx ja xxx häät.

Vihkiminen tapahtuu klo xx.xx, xx.kuuta,

Toivottavasti teillä ei silloin ole muuta.

Kestikievariin jatkuu sieltä matka,

Hauskanpitoa myöhään yöhön jatka.

Yhteisbussi kulkee perille xxx:sta

Vieraiden ei tarvitse murehtia kuljetuksesta.

olisiko mitään tämän tapaista talvihäihin sopivaa. hauskaa ja erilaista

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tervehdys!

Bongasin tämän runon aiemmista viesteistänne ja ihastuin siihen heti :-X

"Ei onni tule köyhyydestä tai rikkaudesta,  

ei maailman antamista aineksista.  

Se tulee meistä sisältä,hiljaa hymyillen,  

suukottaa poskelle ja kuiskaa korvaan,  

-Sinä olet minun valittuni."

Tietääkö joku runon kirjoittajan? En haluaisi laittaa kutsuun runoa ilman kirjoittajaa.

Tammimamma :-*

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä kertoo kaiken:  :)

Maailmalle olet vain joku mutta jollekin olet koko maailma.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now