jukeboksi

Muistutan vielä, että Mikkelissähän on myös upseerikerho vanhalla kasarmialueella. Olen ollut siellä yksissä häissä ja oli oikein kiva paikka. Lähellä kaupungin keskustaa, joten jos hääväki haluaa jatkoille keskustaan niin onnistuu vaikka kävellen. Muistaakseni siellä on a-oikeudet, joten omia viinoja ei saa viedä.

Jokainen taaplaa tyylillään ja turha moittia mistään nysväyksestä. En minäkään haluaisi yhteisiä polttareita, mutta joillekin se sopii ja siitä sitten vaan. Varmaan tuohon kuvioon sopisi joku tytöt vastaan pojat peli. Ehkä mölkky, petanque, tikkakisa. Siis toki, jos polttarit ovat kesällä. Alias on minusta aina hauska, on kesä tai talvi. Mitäs muita pelejä olisikaan? Trivial Pursuit, jos on sen henkistä porukkaa. Voisihan siihen kehittää jotain morsian vastaan sulhanen touhuakin. Jos porukka on sen henkistä, että alkoholi maistuu niin tavallisetkin pelit saavat silloin aina ihan uusia ulottuvuuksia. Tikkakisa vaan ehkä kannattaa järjestää sitten jo alkuillasta... Vaikka meillä onkin erilliset polttarit niin en sittenkään haluaisi, että miehelleni varataan joku strippari. Olen tiukkapipo tai en, minusta se mautonta.

Itse henkilökohtaisesti en varmaankaan menisi polttareihin, jos en saisi hääkutsua. Itse en myöskään kutsuisi muita kuin niitä ihmisiä, jotka haluan myös häihini. En oikein ymmärrä miksi pitäisi kutsua polttareihin, jos ei aio kutsua häihin. Toki, pyytäähän aina voi.

Hvitträsk on todella kaunis paikka ja varmasti täydellinen juuri teidän vierasmäärälle, koska käytitte vain ison salin. Me olimme talvihäissä vieraina ja vieraita oli yli tuon 38, koska porukkaa oli ripoteltu moneen pieneen huoneeseen. Alkumaljojen ottaminen oli yhtä kyynärpäiden kolinaa, kun se yritettiin nauttia samassa tilassa. Ohjelma oli melkoista säätämistä, koska kaikki eivät mitenkään nähneet ja tilaa ei ollut juuri yhtään. Ruoka oli tarjolla ulkoterassilla, jossa oli lämpölamput ja muut hässäkät. Ja oli siis helmikuu ja pakkasta oli about miinus 20, oli talven kovimpia pakkaskelejä. Oli aika inhaa, kun terassin ovi oli ruokatarjoilun takia koko ajan auki. Himppasen veti jalkoihin. Kaunis paikka ja ihan kauniit häätkin, mutta paikka oli ihan liian pieni.

Kelailepa täällä pieni tovi niin varmasti löydät vinkkejä morsiamen ryöstöön ilman uutta ketjua .

Ystävä vietti häitään kesäkuussa Läsäkosken kartanossa. Emme olleet paikalla, mutta ystävä kehui paikkaa kovasti. Kartanolla ei ole tällä hetkellä sopimusta kenenkään pitopalveluyrittäjän kanssa, joten sinne saa valita itse pitopalveluyrittäjän ja saa viedä omat alkoholit. Paikkaa on ilmeisesti vielä kunnostettukin.

Aikataulutuksesta minäkin muistuttelisin. Eräissä polttareissa, joissa olin oli aivan liikaa ohjelmaa. Oli morsiuskimpun sidontaa, hierontaa, karting ajoa, moottoripyöräilyä, saunomista etc. etc. Päivästä tuli tosi kiireinen ja painoimme ympäri kaupunkia talla pohjassa keltaisia päin liikennevaloissa. Huh heijaa. Ilmeisesti morsian kuitenkin nautti ja sehän se on pääasia. Ja älkää unohtako, että syödäkin pitää ja mielellään ihan rauhassa, kun isolla porukalla ollaan liikenteessä. Ja etenkin kesäaikaan melkein joka paikkakunnalla kannattaa varata pöytä ravintolasta etukäteen.

^ raha saattaa olla joskus tiukilla, kun on pieniä lapsia. Ainakin minä ajattelen yhdistelmän "asun maksaminen ja pienet lapset" sillä tavalla Itse en ajatellut, että maksaisin tai päättäisin kaasoni asusta. Tämä ketju on vasta saanut minut ajattelemaan koko asiaa. Meikin ja hiukset voisin maksaa, mutta kaasoni saa itse päättää (ja maksaa) asunsa.

Olen kyllä samaa mieltä useimpien kanssa, että kaasoa ei voi pakottaa yhtään mihinkään vain sen takia, että hän on kaaso ja kaason kuuluu tehdä sitä ja tätä niinkuin morsian on aiemmissa häissä nähnyt ehkä tehtävän. Minun kaasoni tulee olemaan siskoni. Hän ehkä voi hikisesti vetää jonkun leikin, mutta puhetta hän ei tule pitämään. Sen tiedän jo kysymättäkin. Ja minusta hänen kaasona ei edes tarvitse pitää puhetta. Voi, mutta ei ole pakko. Hän auttaa minua hääpäivän aikana ja on tukena ennen häitä. Niin olen hänen osuutensa ajatellut.

Ei juhlia. Kävimme yhdessä syömässä ja se oli siinä.

Olen känyt läpi ihan samanlaisia ajatuksia, koska mies on ollut jo kerran naimisissa. Joskus tuntui tosi musertavalta, että mies on kokenut tuon maagisen päivän jo jonkun muun kanssa, miettinyt vieraat ja hääkuviot, valinnut sormuksen ja viettänyt hääyötä. Mutta nyt, kohta kymmenen yhdessäolo vuoden jälkeen, ajattelen, että nyt ME menemme ensimmäistä kertaa naimisiin ja se on MEILLE iso juttu. Teemme päivästä MEIDÄN näköisen. Mies ei halua millään muotoa miettiä häitä, jotka hän on viettänyt aiemmin. Tämä on nyt MEIDÄN juttu. En tiedä teidän historiaanne, mutta meillä ainakin aika on tehnyt tehtävänsä ja joskus vuosia sitten tosi isolta tuntuva asia on nyt muuttanut merkitystään. Ja anoppikin on jo laittanut entiset kuvat piiloon. Muoks. sen verran on vielä lisättävä, että entinen vaimo oli anopin suosikki ja minä olen vain "ihan ookoo". Sitä tosiasiaa ei tunnu muuttavan mikään, mutta se onkin jo toinen tarina. Muoks2. Kyllä minun mieheni on ainakin sanonut, että kun nyt menee naimisiin niin tekee sen varmana omista tunteistaan eikä ole koskaan tuntenut näin. Johtunee siitä, että entisessä avioliitossaan eivät asuneet yhdessä ennen papin aamenta ja seurustelua oli takana vain vähän. Mies kokee menneensä naimisiin melko tuntemattoman naisen kanssa. Miksi näin, syitä on monia ja ne eivät kuulu tähän keskusteluun. Kyllä minä haluan tietää mitä mieheni on menneisyydessään tehnyt ja minä haluan kertoa hänelle mitä minä olen tehnyt. Ei nyt tietenkään pikkutarkasti, mutta suuret linjat on hyvä tietää. Ne menneet tapahtumat ovat muokanneet hänestä sellaisen kuin hän on nyt ja minusta on tullut niiden tapahtumien kautta minä.

En lukenut koko ketjua, mutta mielestäni hyvää tapaa kerätä rahaa ei ole ja piste. Jokainen on tuonut lahjan tai antanut hääparille lahjaksi rahaa, joten sitä ei hääjuhlassa enää erikseen kerätä ja sillä siisti. Sotilashäihinhän kai ihan etiketinkin mukaan kuuluu rahan kerääminen. Olen ollut sotilashäissä ja nyt kun muistelen niin niissä ei muuten rahaa kerätty. Vaikka morsian ryöstettiinkin. Meidän häissämme ei tulla rahaa keräämään, vaikka ne ehkä sotilashäät ovatkin.

Minusta kimpun heitossa on kyseessä leikkimielinen tapa, joka sopii häihin ihan mainiosti. Jos joku ei halua heittää niin OK. Jos joku ei halua ottaa kiinni niin OK. Ei kaikkea kannata ottaa niin tosissaan. Ja kyllä minäkin jo kihloissa olleena avovaimona olin kimppua kiinni ottamassa. Ja yksissä häissä kimpun sainkin. Ainoa vaan, että en ole koskaan tajunnut mitä kimpulle pitäisi tehdä. Saamani kimppu oli tosi kaunis ja tuoksui ihanalle, mutta roskiin päätyi.

Mies toista kertaa, minä ekaa. Miehellä oli ekalla kerralla sotilashäät. Minusta ne olisivat ihanat, mutta en tiedä onko etiketin mukaista pitää ne toista kertaa? Miehelle se kävisi kyllä. Suunnitellaan ja pohditaan. Taidetaan päätyä pikapyrähdykseen ruokiksella..