Jump to content
Naimisiin.info

Häät 2015 (yhdistetty)


nedis

Recommended Posts

Jee, Eloasta toinen hääpäiväkaima :)

Meillä hääpäivän tietää avustajat kumppaneineen ja muutama minun sellainen ystävä, joka on kiinnostusta asiaan osoittanut. Vanhemmille ollaan myös kerrottu. Kihlajaisissa minun lähisuku saa tietää ja kun päivä ei ole mikään salaisuus, niin kerrotaan kyllä, jos joku kutsuttava kysyy :) Mielestäni parempi vain antaa ennakkovaroitusta, että saadaan tärkeät ihmiset paikalle. Varsinkin kun saatiin vihdoin viimein valittua juhlapaikka! :) Joulukorteissa saatetaan sitten sulhon sukulaisille asiasta vinkata.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 981
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Top Posters In This Topic

Posted Images

Haha, me ollaan huudeltu turuilla ja toreilla (tai ainakin siltä tuntuu) meidän häistä  :girl_haha:  En kyllä pystyisi olla puhumata näin iloisesta tapahtumasta! Ja toisaalta, meillä tulee aika isot häät ja sukulaiset sekä läheiset ystävät kutsutaan, joten jos nyt joillekin sellaisille kerrotaan joita ei kutsuta, niin he tuskin edes odottavat saavansa kutsua. 

Link to comment
Share on other sites

Mä olen tässä nyt vaan kuumeisesti "järjestänyt" miehen polttareita jotka on ylihuomenna. Pojat hoitaa kyllä ton miehen ihan hyvin, mutta kun mun tarvitsee saada se täältä kotoa lähtemään oikeaan osoitteeseen (luulee lähtevänsä KAUAS "työjuttuihin") ja oikeaan aikaan, sekä tietysti luoda aika kutkuttava polttarifiilis heti heräämisestä alkaen kun kerran pojat eivät tule sitä täältä hakemaan :P

Sen lisäksi mulla on jokunen pulmatehtävä sille automatkalle (joissa on siis niiden polttareiden osa rahoista) muutenkin sekä pari muuta pientä ylläriä mistä muutkaan ei tiedä vielä mitään :D
Jännittää niin pirusti etten malta olla! 

Link to comment
Share on other sites

Tähän oli vähän pakkokin. Mun mies ois mm. muuten mennyt 300km ohi polttaripaikan :D
Sitä paitsi se on pallotellut tässä kimppakyytien kanssa ja sen sellaisten, joten tää meinasi paisua ihan uskomattomaksi jo. Juonin siis yhden paikkaajan joka oikeasti menee ko. "työhön" miehen sijasta ja sen lisäksi se on vakuuttanut miehen siitä että ne menevät sinne kaksistaan kimppakyydillä, eli mun ei tarvitse pelätä kolmansien ja neljänsien osapuolten väliin joutumista.

Sen lisäksi sama tyyppi on vakuutellut että ei kannata lähteä edellisenä iltana :P Sitäkin kun mies alkoi miettimään tuossa yhdessä välissä.. Oon ollut aika paljon helisemässä virtuaalisesti, mutta toistaiseksi mies ei aavista yhtään mitään ;)

 

Sekin meinaan sovittin BM:n kanssa että mikäli mikään muu ei auta, niin sillon on vaan vähän vihjattava että mitään "työtä" sillä ei ole silloin.

 

 

Mutta juu. Mä jossain vaiheessa pelkäsin että BM ei selviytyisi pestistään kunnolla, joten kysyin kerran mieheltäkin että oisko se kamalaa jos mä järkkäisin sen polttarit. Ei kuulemma oisi ollut huonompi sekään. Mutta onneksi sitten kun BM:n sai viimein päätettyä, niin se sitten yhdessä päivässä keksikin ihan huikaisevan hienolta kuulostavan päivän. Sen jälkeen oon vaan tiedottanut aina kaikkea mitä mies on puhunut että "ois kiva jos.." :)

 

 

 

Nyt mulla onkin sitten miehelle oma söötti polttarilompakko jossa on polttareihin sopivalla tavalla muutama "lupauslipuke" luottokorttipaikoissa (mm. kesäjuhlat kaveriporukalla jonka saa lunastaa häiden jälkeisenä kesänä).

Sen lisäksi siellä on "be safe.." lapussa kumi ja ".. extra safe" lapussa toinen kiinni, pujotettuna tietysti milloin mihinkin lompakon taskuun :P
kolikko pussissa on pari buranaa, ja sen lisäksi rahaosastolla on rahaa.
koko komeus tulee tällaisen sisään: http://www.mulletoi.com/shop/haku/prod__14379_lompakkopulma
Lisänä on ihan vain tällainen:  http://www.mulletoi.com/shop/haku/prod__2720_lahjakorttipulma

Ja koska mies toivoi Tissejä näkevänsä myös ja BM:lle sanoin, että mikäli niitä ei muilta naisilta löydy esiteltäväksi niin joudutte sitten esittää omianne. Niin ostin sitten Lollon ja Kallen (aikuisten lehtiä) ja pistin kulmalukkokansioon jonka päälle kirjoitin että "ettei ainakaan jää ne tissit näkemättä.." :D Niillä on siis tosi pitkä ajomatka edessä kavereiden kanssa, joten näin on vähän polttaritunnelmaa jo heti kättelyssä ;)

Nämä kaikki tulee miehen "puuhapussiin" siis :D
 

 

 

Olen siis osallistunut rahallisesti myös paljon tähän. En siksi että oisi pyydetty, vaan siksi että haluan mielummin huikean päivän kuin jokaista kulunutta euroa päässään laskeskelevan polttariporukan :)
Nyt mulla on enää huomenna miehen kassin pakkaaminen "oikein" sen jälkeen kun se on mennyt nukkumaan. Sitten mun tarviikin herättää se lauantaina ja kertoa että 400km sijaan se ajaakin vaan 40km tohon naapurikuntaan ja lähtee paremman seuran kanssa jatkamaan matkaa juhliin :)

Link to comment
Share on other sites

Ensinnäkin, huikeet suunnitelmat Annas kunilla! Kerro miten polttarit sitten onnistuivat, pysyikö sulho tietämättömänä koko aamun? :)

 

Meillä hääpäivä on auki, koska mies vetkuttelee päätöksen kanssa. Sitä ahdistaa häähömpötys joten en ole paljoa enää uskaltanut painostaa. Järkkäilen siis kaikkea muuta tässä sillä välin kunnes mies on valmis keskustelemaan :) Puku on käytetty, bongasin sen yhdeltä facebookin hääkirppikseltä. Samantien kun näin kuvan niin varasin sen, se oli juuri sellainen mitä olin halunnut (olen siis sovittanut n. 20 pukua, joten tiedän tarkalleen mikä sopii minulle :) )! Sitten riskillä tilasin sen kotiin ja sovitin ja oli hyvä. Vähän iso, mutta koska se ei ole kellään ollut häissä päällä niin sitä pitää muutenkin lyhentää, joten kavennan samalla. Koska hääpuku, vannehame, huntu (tilasin eilen! käytetty sekin), tiara ja osa koristeista on hankittu, nuo isot jutut mihin sulhoa tarvin voi rauhassa odottaa kun asusteita ei enää tarvitse pohtia. Jos jättäisin kaiken hankinnan siihen kunnes sulho haluaa keskustella vakavasti häistä niin tulisi kiire :D

 

Keksin lisää DIY juttuja asusteisiin (kerroinkin aikaisemmin että teen itse sukkanauhan). Nyt ajattelin tehdä kenkä klipsit (shoe clips). Haluan näyttävät ja värikkäät kengät (kuvauksellinen yksityiskohta) joten kenkäklipsillä saa väriä ja näyttävyyttä tylsiinkin kenkiin.

 

Niin ja piti vielä lisätä siitä että ketkä tietää. Meillä tietää kaasoni (kolme ihanaa naista), perheeni (iskä lörpötellyt kyllä sisaruksilleen..), sulhon perhe (sanottu että ei saa kertoa muulle suvulle vielä, vasta jouluna) ja kaksi kaveriani jotka asiasta ovat kyselleet. Toki työkaverit jotain tietää kun olen sormusta ruokatauolla käynyt katselemassa yms mutta en nyt varsinaisesti heille puhu asiasta. Me ollaan nyt oltu kihloissa 4,5 vuotta, joten häiden aikana on se 5,5 vuotta tullut kihlautumisesta. Ei enää ihmiset kysele, eivät ole kyllä koskaan kyselletkään, niin "nuorena" ollaan kihloihin menty. Nyt toki enemmän on kyselty kun ikää on jo enemmän ja muut kaverit menee naimisiin ja hankkii lapsia. Mutta vielä pidetään salassa, sitten vasta kerrotaan lähempänä kun päiväkin on tiedossa.. :D

Muokattu: , käyttäjä: lsthle
Link to comment
Share on other sites

Mä yritin aiemmin kysellä äidiltäni neuvoa tiettyjen asioiden suhteen, kuten paikan, mutta hän ei oikein osannut sanoa kuin että "onhan tässä vielä aikaa miettiä". Mutta ei sitä aikaa kyllä enää hirveästi ole jos miettii häitä ensi kesälle. Me ei esim. saatu kirkkoa joka haluttiin, vaikka reilu vuosi etukäteen kysyttiin. Tekisi mieli järjestellä kaikkea, mutta ei tule hirveästi mieleen mitä voisi tehdä ilman rahaa muuta kuin suunnitella.. Tässä on kuitenkin tulossa pari isompaa hankintaa, joten ylimääräistä ei juurikaan ole.

Tuli eilen puhetta huomenlahjoista ja ajattelin miehelle jotain melko perinteistä huomenlahjaa, kuten kelloa. Tosin en tiedä kuinka tarpeellinen se on, mutta onhan se samalla "koru". Itsekin toivoisin ehkä korua tai kelloa. Mutta niin, yksi asia minkä voisin tehdä olisi kirjoittaa jokin runo huomenlahjan lisäksi. Pitäisi vaan lainata jotain kirjoja joiden avulla voisi opetella kirjoittamaan runoja :D

Link to comment
Share on other sites

^ Minun äitini totesi myös, että mitä ihmettä tässä vielä hössöttämään, kun aikaa oli silloin noin vuosi häihin. Silloin kun hän 30 vuotta sitten meni naimisiin, niin häät järjestettiin siinä kohtaa parissa viikossa, kun raskaustesti näytti plussaa. Onnistuisi toki varmasti tänäkin päivänä noin, mutta jotenkin en usko, että aion äidin asenteesta ottaa mallia. Mitä olen jutellut häihin liittyvien palveluiden järjestävien kanssa, niin vuodella 2016kin on jo tullut paljon varauksia ja kyselyjäkin vuodelle 2017! Ja minä tunsin itseni tyhmäksi, kun ostin puvun reilu vuosi ennen häitä  :unsure: Noh, reilu yhdeksän kuukautta häihin tässä kohtaa ja pian pitäisi alkaa pitää sulhon kanssa todellista palaveria, istua oikein alas ja tehdä muistiinpanoja, että kuka tekee mitäkin. Jostain syystä sulhasella on se kuvitelma, että minä vedän koko paketin kasaan yksinäni eikä hänen tarvitse kuin saapua paikalle. 

Link to comment
Share on other sites

Joo taitaa olla hieman erilaista häiden järjestely nykyään :) Onneksi sentään hääpaikaksi saatiin se mikä pitikin, puolitoista vuotta etukäteen kysyimme... Tai siis kysyin!

Minunkaan mies ei oikein hääasioita priorisoi ykköseksi, joten järjestelyt saavat jäädä minun harteilleni. Itse taas saan häiden järjestelystä lisää energiaa, vaikka en tietenkään haluaisi kaikkea tehdä itse. Mies lupasi ennen koko hääprojektia, etten jää yksin tämän kaiken kanssa ja että hänkin soittelee paikkoihin. Niinpä niin... Kirkon varaaminen kuului miehelle, mutta kun vihdoin sai otettua yhteyttä seurakuntaan, niin sen meidän kirkon ajat olivat menneet. Onneksi lähellä oli toinen yhtä hyvä kirkko jossa oli tunnin myöhäisempi aika vapaana kuin se ideaali. Olin kyllä jo vaihtamassa päivämäärääkin, kun olin ihan varma, ettei niitä vapaita aikoja olisi muissakaan kirkoissa. Mutta onneksi oli :)

Link to comment
Share on other sites

Tämä on niin ihana huomata kuinka erilaisia kukin on kuinka paljon aikaa haluaa suunnittelulle. Äitini myöskin oli tätä mieltä että näin aikasinko ostit mekon ja mitä nyt sitten loppuajan teet. Anoppini taas samana päivänä kun kerrottiin että nyt vihdoin vihille mennään alkoi pommittamaan kysymyksiä kuten "minkälaisia puheita haluatte? voinko tehdä kuvaesityksen? mitä ruokalajeja tarjoatte? mitä annatte vieraslahjaksi? (tähän sain jopa vastattua että hilloa, joten tuli jatkokysymys) mitä hilloa? keräänkö mitä marjoja? tarvitteko tällasia kippoja? entä näitä? haluatko nämä helminauhat?"  :D Siinä vähän itekin häkeltyi kun luulin että olin jo hyvin miettinyt etukäteen silloin :D Nyt toki kun on suunnittelua (ja hankintoja) takana viisi kuukautta niin on paljon helpompi vastata kysymyksiin :D Äitini tehtäväksi vein lautasliinarenkaat toukokuun puolella (tästä joskus olen jo maininnutkin) eikä hän ole tähän päivään mennessä edes hankkinut ompelulankoja niitä varten.. Onhan sitä aikaa toki, mutta äidiläni on oikein hälläväliä asenne. Toki vanhempieni häät olivat hotellin ravintolassa ja hotelli hoiti kaiken, koristelut, ruuat, bändin.. Joten toki meillä on vähän eri suunnitelmatkin. Anoppinihan teki sulhoni serkun häihin kaikki kukka-asetelmat, morsiuskimpun, morsiustyttöjen kimput, sulhasen ja bestmanin vieheen, heittokimpun.. Joten hän on eri tavalla mukana tässä (joka on itselleni kyllä ihan kiva, koska omaa äitiäni ei voisi vähempää kiinnostaa) :)

Muokattu: , käyttäjä: lsthle
Link to comment
Share on other sites

Mies meni nukkumaan! Let the fun begin!  :girl_hide:

 

Vaatekassi pitää pakata uudelleen vähän erilaiseen menoon sopivaksi, ja miehen Puuhapussi laittaa sopivasti hollille. Myös pienimuotoinen apteekki tulee laitella kondikseen sille, koska on ollut lenssussa jo jokusen päivän niin että pystyis mahdollisimman hyvin nauttii kuitenkin huomisesta :)

Link to comment
Share on other sites

Noista äideistä. Itsekin ehkä hieman petyin oman äidin reaktioon kun kerrottiin kihlauksesta. Meidän suvussa siis ollut tapana avioitua noin vuosi kihlauksen jälkeen ja kyllä mekin heti sovittiin hääpäivä vaikka menikin vuosi ja 9kk päähän :D kuitenkin, äiti oli vaan jotenkin hiljaa ja hämmentynyt. Myöhemmin puhuttiin asiasta ja äidille se minun naimisiinmeno tarkoittaa ehkä jonkintapaista luopumista ja päästämistä minut pois helmoistansa (vaikka en vuosiin ole asunut enää kotona :D ). Että ehkä nuo äitien välinpitämättömiltä tuntuvat reaktiot johtuu jostakin samantapaisesta? Meillä ainakin puhuminen sitten auttoi ja äitikin on aivan innoissaan häistä :)

Link to comment
Share on other sites

Me kihlauduimme nelisen viikkoa sitten, ja menemme naimisiin syksyllä 2015. :)

Tarkoitus olisi juhlia häitämme keskusta-alueen ravintolassa sen helppouden takia.

- juhlapaikka vapaa ajankohtana, alustavasti kyselty, ensi viikolla paikan päälle katsomaan, ja sitten varaus!

- kirkko varataan reilun kuukauden päästä (Turussa saa ilmeisesti varata vuosi ennen häitä)

- budjetti tehty (minun vanhemmat innoissaan tarjoutuneet maksamaan yhtä sun toista <3)

- vieraslista tehty (pakko tietää määrä juhlapaikan takia)

- jälkiruoka päätetty (jälkiruokaa emme ota ravintolasta, koska tavallinen kakku ei ole ikinä kuulunut lemppareihini)

- suuret linjat mietitty koristeluiden, musiikin ja kaiken muun suhteen (ollaan hyvin samoilla linjoilla asioista :))

- pukuostoksille lähden vasta vuoden vaihteessa, että kroppa olisi suht vakio.

Ehdotin sulholle, että molemmat maksaisivat oman pukeutumisensa ja siihen liittyvät asiat. Jos oma asuni maksaa reilusti enemmän, en halua sulhon katkeroituvan tästä, ja minäkin juhlin hyvällä omallatunnolla!

Link to comment
Share on other sites

Meillä häät 31.12.2015 ja vielä ei ole tehty muuta kun lyöty päivämäärä lukkoon ja hiukan suunniteltu teemaa yms.. Mulla sellainen kansio mihin kirjoittelen silloin tällöin mitä haluan häihin jne. Vieraita tulee noin 50-60, tai siis ei olla listaa vielä tehty mutta pysytään tuossa määrässä. Eli lähimmät ystävät ja sukulaiset :) huomenna mennään katsomaan yhtä juhlapaikkaa ja jos se on hyvä, tiedetään jo kirkkokin missä halutaan vihkiminen :) pitäis varmaan alkaa vähän tekemäänki jotain, mm valita kaaso ja bm :D

Link to comment
Share on other sites

Meillä häät 22.8.2015. Juhlapaikka löytyy, pitopalvelu on vahvistamista vailla valittu, koristeluteemat mielessä, kutsut askartelua vailla, muutenkin kaikki aika hyvin hallussa. Puku myös valittu ja pitäisi saapua vuodenvaihteessa. <3 Pikkuhiljaa vaan kun pääsis kaikkea näpertelemään. :)

Link to comment
Share on other sites

Tuossa oli keskustelua siitä miten kauan kukakin käyttää suunniteluun aikaa. Itsekin miellän, että vuosi on pitkä aika. Mutta kun tässä on taas mennyt viikko ilman yhtään hääjuttua, niin eiköhän se vuosikin hujahda nopeasti ohi! Tuskin sitä kuitenkaan joka päivä ehtii häihin liittyvää miettiä ja yhtäkkiä onkin kuukausi mennyt. Varsinkin itsellä, kun on tuo pieni lapsonen tuossa hoidettavana. Lisäksi rakennamme taloa, joten aikaavieviä puuhia on :) Toisaalta on mukavaa miettiä hääjuttuja vaikka ei niin konkreettisesti saisikaan mitään aikaan. Itsellä puuhastelua rajoittaa varmasti myös se, että en osaa päättää millaisia koristeita ja kortteja haluan :D Noh, pakkohan nekin on pikkuhiljaa päättää, jotta pääsee tekemään niitä. Haluaisin kuitenkin tehdä pikkuhiljaa, jottei tule paniikkia :)

Link to comment
Share on other sites

No varmasti menee! Mä rakastan suunnittelua ja pientä näpertämistä, oon ajatellut tehdä pikkuhiljaa kaikkea valmiiksi, ettei sitten juuri ennen häitä tule kauheella rysäyksellä kaikki tehtäväksi. Niin ei tietenkään käy, jos ostaa kaiken valmiina, mutta kun tykkää tehdä, niin sille on kiva budjetoida hyvin aikaa. :) Tän viikon perjantaina kaason kanssa TJ360 palaveri. <3

Link to comment
Share on other sites

:) Komppaan Cappua, jos haluaa itse tehdä juttuja, niin aikaa saa varata, ja mielellään kertoa vaikka kahdella sen alkuperäisen suunnitelman käytettävälle ajalle. Yllätyksiä mahtuu elämään työkiireiden, sairauksien ja ties minkä merkeissä. Lisäksi sitten on se, että jos on vaikka suunnitellut tekevänsä itse kutsut/puvun/asusteen/asian X ja huomaakin, että haukkasi liian suuren palan ja lopputulos on vähän turhankin kotikutoinen  :girl_prepare_fish:  niin on aikaa yrittää uudestaan tai vaihtaa suunnitelmaa, esim tilata ne kutsut jostain.

 

Edit: Ja vielä toki se, että jos on hyvin tarkka näkemys siitä, mitä haluaa tehdä tai hankkia, niin materiaalien löytäminen voi olla haastavaa! Nimimerkillä: Miten monta kertaa on käynytkään niin, että tarviketta Y näyttää olevan joka paikassa myynnissä, paitsi juuri sillä hetkellä kun tarvitset sitä. Silloin sitä ei saa mistään.

Muokattu: , käyttäjä: Mänty
Link to comment
Share on other sites

Samaa mieltä tästä ajankäytöstä että itse tekeminen vie aikaa. Mullahan on paljon suunnitelmia mutta vielä en ole kerennyt kuin osaan materiaalit hankkia :D Mutta näin tämä on kivempaa, ilman stressiä kun saa rauhassa miettiä ja tehdä silloin kun itseä huvittaa eikä pakon edestä viimeisellä viikolla.

 

Pientä paniikkia tässä kehittelen, kun ostin viime viikolla hunnun. Nyt rupesin päässäni miettimään miltä mekko + huntu + tiara näyttää yhdessä ja saan päähäni hyvin hyvin hyvin blingbling kokonaisuuden. Täytyy yrittää josko viikonloppuna voisin sovittaa asua kokonaisuutena siskon luona että näkisi onko tämä vähän liikaa :D Onneksi on tuota aikaa vielä, joten voin myydä hunnun ja ostaa jonkun vähemmän näyttävän. Toivon kuitenkin että huntu ja mekko toimii yhdessä, koska molemmat ovat juuri sellaisia kuin olin ajatellut.

Link to comment
Share on other sites

Mä olen Isthle juuri tuosta syystä päättänyt lykätä asusteiden oston siihen, että käyn liikkeessä ekassa sovituksessa! Huntu tulee kyllä olemaan yksikerroksinen ohut tylli ilman mitään koristetta, sillä puku on sen verran koristeellinen itsessään. Mutta täytyy se silti mallata sen puvun kanssa! Samoin kengät. Korvikset ehkä ostan ajoissa, jos löytyy edullisesti kivat. Haluan suunnilleen samanlaiset, kuin puvun mallikuvassa, niin ne uskaltaa ostaa. Hiuskorukin varmaan kyllä jää odottelemaan sovitusta...

Link to comment
Share on other sites

Hei apua kanssamorsiot!

Tietääkö kukaan teistä, voinko ottaa vihkimisessä mun tyttönimen takaisin? Siis oma isä on kuollut, ja myöhemmin isäpuoli adoptoi meidän perheen lapset joten meillä on nyt tämä isäpuolen sukunimi. Haluaisin siis itselleni biologisen isän sukunimen. Pitääkö tää hoitaa jotain lakiteitä ennen vihkimistä?

 

En halunnut tätä kirjoittaa tonne julkiseen lakiosioon missä kaikki kirjautumattomatkin voivat nähdä mun ongelmat  :rolleyes:

Link to comment
Share on other sites

Eikös se ole niin, että jokainen voi ensimmäisen kerran helposti muuttaa nimeään täysi-ikäisenä? Oisko tästä apua: http://www.maistraatti.fi/fi/Palvelut/nimiasiat/Miten-menettelen---sukunimen-muuttaminen/

 

Avioituessa voi ottaa vain yhdysnimen tai kumppanin nimen, mutta tuolla lomakkeella siis milloin vain.

Link to comment
Share on other sites

Guest
This topic is now closed to further replies.

×
×
  • Create New...