Jump to content
Naimisiin.info

Suomi - USA -parit!


Recommended Posts

Amerikkalainen mieheni ja minä haluaisimme kuulla muitten Suomi - USA -parien hääsuunnitelmista, sekä kokemuksia niiltä, jotka ovat olleet suomalais-amerikkalaisissa häissä vieraana. Itse mietimme lähinnä miten tuoda amerikkalaisuutta esiin Suomessa järjestettävissä kakkoshäissämme, esim. menussa, ohjelmassa, koristelussa jne...  

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 305
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Minullakin on USA:lainen mies, mutta kun mieskin on asustellut Suomessa jo 5 vuotta, niin hääsuunnitelmissa ei näy varmaankaan mitenkään tuo alkuperä, ellei sitten joitakin seremonian tärkeitä kohtia lausuta myös englanniksi...

Kaverini meni kyllä muutama vuosi sitten naimisiin jenkin kanssa Suomessa, mutta muistaakseni heilläkään ei ollut mitään erityistä. Ellei jekkisukulaisia ja kielen vaihtoa lasketa.

Minusta ei ole siis valitettavasti apua, joten mitäköhän minä tässä selitän... bing... riks.... tsäb...

Link to comment
Share on other sites

Meillä taas kumpainenkin on ihan suomalaista syntyperää, mutta kohtalo on kuljettanut jenkkien puolelle valtaosaksi jokaista vuotta. Kuitenkin ajattelimme että olisi kivaa tuoda myös sieltä jotain pieniä vaikutteita häihimme, ihan sen takia kun siellä kuitenkin valtaosan ajastamme vietämme ja olemme tykästyneet kovasti joihinkin tiettyihin asioihin jenkeissä. Mielenkiinnolla odotan, jos joku tähän ketjuun keksii kivoja ideoita, itse olen aivan suunnitteluasteella vielä!  :)

Kieliasioita emme ole vielä miettineet, mutta tarkoitus on kutsua ystäviä sieltä "rapakon takaakin", joten täytyy vähän miettiä mitä kieltä häissä sitten käytetään. Toisaalta olemme kuitenkin kumpikin suomalaisia, joten luulisin että kaikki tapahtuu ihan suomen kielellä.

Link to comment
Share on other sites

mieheni on amerikkalainen. pidämme häät kuitenkin suomessa. olen yrittänyt tehdä häistämme eksoottiset niin suomalaisille vieraille kuin amerikkalaisillekin.

osa seremoniasta on englanniksi. samoin menut. tein itse kutsukortit. niissä on kutsu kummallakin kielellä.

kävin jenkeissä ostamassa vähän hääkrääsää. sitä on niin vaikeaa löytää suomesta.

en voinut vastustaa sydämen muotoista riisiä...

niin ja tietysti "just married" kyltti oli ihan must saada.

kaasoni (suomalainen) pitää puheensa englanniksi. kiittää vieraita yms.

vastaanotto pidetään ravintola pörssissä. pyynnöstäni kakku tehdään amerikkalaisittain.

suurin osa tuntemistani ihmisistä ei ole koskaan syönyt amerikkalaista kakkua.

mitä olette aikonut tarjota vieraille? seisovan pöydän voi kansainvälistää, tai menun suunnitella amerikkalaiseksi.

tässä muutamia ehdotuksia. kirjoittelen lisää jos tulee uusia ideoita.

toivottavast näistä oli yhtään apua..

Link to comment
Share on other sites

Kiva kuulla että täältä löytyy uusiakin Suomi - USA  -pareja!  :D

Meidän suunnitelmat on edennyt sen verran että pitopalvelun kanssa ollaan mietitty seisonvanpöydän menua, johon tulisi mm. Kaliforniansalaatti (Kaliforniassa kun asutaan) ja katkarapusalaatti (tällä alueella kun syödään paljon merenantimia). Viinilista olisi tarkoitus muodostaa kalifornialaisista viineistä, joita onneksi saa myös Suomesta!  

Eilen käytiin ostamassa alkupaloja varten sellaisia cocktailtikkuja, joissa on amerikanlippu päässä. Suomesta pitäisi sitten hankkia sellaisia, joissa on suomenlippu.

en voinut vastustaa sydämen muotoista riisiä...

Sama täällä! Hääkrääsää on ollut kiva shoppailla täällä USAssa!  ;D  Tässä oli siis muutama idea... Lisää suunnitelmistamme voi toki lukea päiväkirjastani.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Ihan uteliaisuudesta, onko teillä työluvat ym. asiat jo hoidettu? Vai järjestyvätkö ne avioliiton myötä helpommin?

Tuttavapariskunnalla (USA-Suomi) on ollut ihan hirveitä juttuja kerrovana maahanmuuttoviranomaisista. Suunnitteletteko yhteistä tulevaisuutta turvallisin mielin USAssa?

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Täälläkin Suomi-USA pari. Avioiduimme jo reilu vuosi sitten, häitä tanssittiin ensin Suomessa ja toiset juhlat oli muutaman kuukauden päästä USAssa.

Meillä ei tuotu oikeastaan mitenkään erikoisemmin amerikkalaisuutta esiin Suomen häissämme. Vihkiseremonia oli kaksikielinen, samoin puheet, menut ym. Muuten mentiin aika lailla "perinteistä suomalaista" kaavaa noudattaen. Mun sukulaisille häät ehkä tuntuivat hyvinkin amerikkalaisilta, kun meillä oli hääjuhla hotellissa, tarjolla alkupaloja ja kuohuviiniä meidän ollessa valokuvassa, pöytiintarjoilu, ilmainen baari, kaasoilla (2 kpl) samanväriset mekot, bestmaneilla (2 kpl) samanlaiset frakit sulhasen kanssa jne.  ;-)

USAn juhla olikin sitten täysin appiukkoni järjestämä, joten siellä ei ollut Suomea mukana ollenkaan (paitsi että pappi sanoi muutaman lauseen myös suomeksi ja "seremoniamestari" esitteli Suomesta tulleet vieraat suomeksi). Mieheni vanhemmat ovat ukrainalaista alkuperää, joten hääjuhla ei ollut edes mitenkään amerikkalainen, lähinnä täysin ukrainalainen :-)

Susielle sen verran, että itse en ole vielä ajatellut lupahärdelliä ollenkaan, koska olemme päättäneet jäädä toistaiseksi Suomeen (olemme asuneet täällä jo reilut 5-v). Käsittääkseni kuitenkin lupa-asioiden pitäisi hoitua helpommin avioliiton myötä.

Link to comment
Share on other sites

Susie: me ei olla vielä työlupia sen kummemmin mietitty. ollaan jatkuvasti yhteydessä lähetystöön haastatteluiden ym. takia. minun (pitäisi) saada työlupa (greencard) automaattisesti kun mene naimisiin. käytännössä en usko että se on niin helppoa.

koska me mennään suomassa naimisiin, maahanmuuttoviranomaisista meidän ei tarvitse kummemmin huolehtia. ainoastaan lähetystöltä tulee kutsu teveystarkastukseen (!!) ja haastatteluun. onnekseni tunnen suuren osan lähetystön työtekijöistä, mukaanlukien haastattelijani.

muutan jenkkeihin ihan turvallisin mielin mutten ruusunkuvat silmissä. byrokratia siellä on välillä niin outoa mutta eiköhän tämä tästä.

Sparkles varmasti tietäisi paremmin kun siellä jo asuu...

Link to comment
Share on other sites

Sparkles varmasti tietäisi paremmin kun siellä jo asuu...

Vastaanpa siis minäkin. Eli kihlatunviisumilla tulin maahan ja naimisiin mentyämme haimme minulle pysyvää oleskelulupaa (greencardia).  Samalla jätimme myös työlupahakemuksen, ja sen sainkin 2 kk häiden jälkeen. Kestää kuulemma korkeintaan 3 kk saada se, ja sen sai ilman mitään muttia kun olimme kerran naimisissa ja kaikki asiat oli kunnossa.

Meille kerrottiin greencard-hakemuksen käsittelyn kestävän noin 8 kk. Joten enempää en voi vielä kertoa, koska olemme tuossa odotusvaiheessa. Mitään liian isoa paperisotaa ei tarvinnut käydä läpi (tai ehkä olemme vaan tottuneet täyttämään kavakkeita...), mutta kyllä siinä muutama viikko häiden jälkeen meni että saimme kaikki paperit (ja ne liitteet!) kasaan. Olipahan ainakin "romattinen" alkuvaihe avioliitolle!  ;D

Muutama meidän tuttavapariskunta on kertonyt palkanneensa asianajajan tekemään paperityöt puolestaan. Me emme itse missään vaiheessa tunteneet ettemme olisi pystyneet itse kaavakkeita täyttämään. Halpaahan tuo naimisiinmeno ei suinkaan  ole. Lomakkeiden käsittelymaksujen, notaaritodistusten, valokuvien jne. summa liikkuu siinä runsaan 500 dollarin tienoilla.  :P Tämä siis naimisiinmenon jälkeen.

Link to comment
Share on other sites

Heippa! Todella kiva kuulla muistakin Suomi-USA pariskunnista!!  :) Mentiin jenkkiläisen mieheni kanssa naimisiin heinäkuussa täällä Suomessa, ja yritimme myös keksiä häihimme ideoita jotka olisivat sekä suomalaisia ja amerikkalaisia että englantilaisia perinteitä noudattavia (asuimme kolme vuotta Briteissä). Ja mielestäni pääsimme tavoitteeseemme erittäin hyvin! Eli aivan kuten tekin, ostelin Amerikasta (netin kautta kylläkin) kaikkea ihanaa hääkrääsää hääkakun koristeista lucky six-pence sukkanauhoihin jne. Lisäksi tarjoilimme häissä Californialaista viiniä (samasta maakunnasta kuin mistä sukulaiset ovat kotoisin), ja eikös sukkanauhan ja kimpunkin heitot alunperin olleet amerikkalaisia perinteitä? Amerikkalaisen tavan mukaan pidimme häitä edeltävänä iltana lähisukulaisten kanssa Wedding Rehearsal Dinner:n ravintolassa (jossa perheemme tapasivat ensikertaa!).  ;)

      Suomalaisia perinteitä olivat sitten mm.ruoka jota häissä tarjoiltiin (olimme merellä, joten asiaan kuului kalaruoka ja uudet perunat ym.), morsiamen ryöstö.

       Brittiperinnettä edusti hääkarkkien jako (nykyään kyllä suomalainenkin juttu, mutta amerikkalaisille suhteellisen tuntematon tapa), ja bändimme soittama vauhdikas pub-musiikki  :)

Häissämme osallisina olleita amerikkalaisia varten kaikki tapahtui kaksikielisesti, ja kirjoitimme jopa hääseremonian itse (minä puhuin suomeksi ja mieheni valoi valat englanniksi).Vihkijä puhui kummallakin kielellä.

Toivottavasti tästä oli jotain apua! Kyllä nauttivat vieraat täälläolostaan (jotkut olivat ekaa kertaa amerikan mantereen ulkopuolella), saunotettiin mökillä ja kierrätettiin ympäri Suomea  :D

 

Link to comment
Share on other sites

Hei Kathrina!

Tosi mukava lukea toisenkin Suomi-USA parin hääjuhlasta!  :D Oikein hienoilta kuullostivat ja paljon onnea näin jälkikäteen!  :-X

Erityisesti pidin noista teidän ideoista tuoda kaikki kolme maata esiin juhlassanne. Ja oli hauska kuulla että myös jonkun toisenkin parin vanhemmat tapasivat vasta häiden alla (näin myös meillä)!  

Link to comment
Share on other sites

  • 5 months later...

Meillä on 'laskettu' aika 7.8.2004. Mieheni on amerikkalainen  ja minä suomalainen. Häät ovat Suomessa, ja sukua tulee sieltä aika paljon, joten ideani oli tarjota suomalaisille eksoottista amerikkalaista ja amerikkalaisille eksoottista suomalaista.

Olen ollut yksissä amerikkalaisissa häissä USA:ssa ja niistä tuon mukanani pääpöytäidean eli morsiuspari ei istu yksinään vaan pääpöydässä ja tämä on hieman erikoisempaa Suomessa. Tiputanssi on siellä myös ihan must, ja tämä on ehkä käymässä Suomessa harvinaiseksi.  Kakkumme on amerikkalainen kerrosjuustokakku.

Suomalaiset häät ovat amerikkalaisille todella eksoottiset yleensäkin. Hääkakku USA:ssa silvottiin jo alkumetreillä ja tuotiin mustalla muovilautasella keittiön kautta suoraan silmien eteen pöytään. Valsseja tai muitakaan paritansseja ei kukaan osannut. Mitään varsinaista ohjelmaa ei ollut joten kaikki leikit tai vierailevat artistit ovat ehkä eksoottisia. Morsiammenryöstön kommentteja odottelen innolla. Häälahjojen esittelemisestä myös saavat ehkä slaagin. Nämä avataa siellä yleensä vasta aamulla ja ovat tiukasti papereihin käärittynä.

Link to comment
Share on other sites

  • 5 months later...

Heippa!

Täällä häitä suunnitteleva amerikansuomalainen morsian ja amerikkalainen sulhanen... Enpä tiennyt kuinka monta meitä onkaan!

Häät on tammikuussa ja vaikka puku on jo USAsta, on silti hirveä kiire ja suunnittelu meneillään. Koitan saada aikaan tunnelmallisia talvihäitä kynttilöineen...ja kivaa eksoottista menua...oon päätynyt siis lähinnä amerikkalaisiin juttuihin, kun ei suomen sillit mene alas kurkusta itelläkään!

Koitan miettiä joka juttua ja päässä vaan pyörii...eli siis kaikki vinkit ja kertomukset olisi mulle avuksi.

Tarviin ideoita.....

Kiitos, kirjotellaan

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...

Kiva lukea tata palstaa. Itse luen sekaisin suomalaisia ja amerikkalaisia lehtia ja webbisivuja ja teen niista meidanlaiset haat. Montaa asiaa en ole edes huomannutkaan, etta asiat on erilailla - kuten tuo eri pydassa istuminen. Me lienee istumme erikseen, mutta sulhon mielesta se on luotaantyontavaa! Ja kun pyysin suomalaiselta kaasoltani apua vastauskorttien kanssa, piti selittaa pariin kertaan, mista on kyse. Kun yhteinen elo on jatkuvaa kahden kulttuurin sekoittamista, niin tulee haistakin automaattisesti kaksikulttuuriset.

Itse olin juuri juutalais-kristityissa haissa. Ei aivan Suomi-Usa -haat, mutta muuten oli kiva nahda miten 2 hyvin erilaista kulttuuria yhdistyivat. Ohjelma lappusessa (1 paperi, ei mitaan lehtea) oli lyhyt selvitys perusasioista ja rabbi selvitti joka valissa, mita oli tuleman ja mita se tarkoitti - kaikki heprean kieliset laulut (vieraillekin opetettiin laulu) ja lasin rikkomiset. Eli jotain tuon tapaista suunnitteilla meillakin. Samalla saa ohjelmaa kun aina selitettaan, mita on tuleman.

Ja viela sana viisumeista. Parin lakimiehen mukaan green cardin haku ja kihlaviisumi kestavat molemmat yhtakauan. Kihlaviisumi on venynyt, koska sita ruvettiin vastikaan antamaan myos ei-Usassa naimisiin jo menneille. Etta alkaa vaan suunnitelko mitaa nopeaa ja helppoa. 8-12kk on mahdollista. Tuurilla vahemman. Ja se 500USD ei varmasti riita. Joka valissa vedetaan aina lisaa. Mutta Suomi on yhta hankala ulkomaisia kohtaan, joten ei kai tassa voi juuri valittaa...  :-/

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Avokkini haki juuri Suomen oleskelulupaa (tähän asti ollut vuoden pituisia viisumeita), joka maksoi noin 100€, viisumit olivat suunilleen saman hintaisia täällä, joten jos greencardia joutuu hakemaan vain kerran (?) niin summasta tulee lopulta aika sama (tosin en tiedä olisiko avokkini voinut hakea jo aikaisemmin oleskelulupaa).

Tuosta USAan greencardin saamisesta eräs tuttavani kertoi, että prosessi oli todella hankala (hänellä oli ongelmia löytää ala-asteen rokotustodistukset, jotka tarvittiin), pitkä, byrokraattinen (esim. silloin Suomessa oli vain yksi lääkäri, jonka antama terveystodistus kelpasi hakemuksen liitteeksi) ja kallis, eli jos valmistautuu pahimpaan, niin saattaa yllättyä positiivisesti  ;) ;D Hän oli siis juuri mennyt naimisiin USAlaisen kanssa greencardia anoessaan.

Meille tuo joka vuotinen viisumiruljanssi on ollut ärsyttävää myös siksi, että HOASilla asuessa voi saada vuokrasopimuksen vain niin pitkäksi aikaa kun miehellä on viisumi. Toisaalta jo toisen vuoden jälkeen olemme osanneet koota kaikki tarvittavat paperit valmiiksi, joten alkaa mennä jo rutiinilla  :)

Link to comment
Share on other sites

Kerronpa hieman lisaa viela meidan prosessista, mikali se jotakuta auttaisi. Mina muutin tosiaan puolitoista vuotta sitten USA:han amerikkalaisen kihlattuna, kihlatunviisumilla. Viisumiprosessi Suomessa kesti n. 8 kk. Kiire meinasi tulla, mutta paasin kuitenkin muuttamaan tanne 3 viikkoa ennen haitamme! Viisumin hankkiminen ei ollut halpaa, eivatka maksut todellakaan loppuneet siihen taalla USA:n puolella kun anoimme minulle naimisiin mentyamme pysyvaa oleskelulupaa (green cardia).  Noin 9 kk haidemme jalkeen sain sen vihdoin, tosin se on "conditional" kahden vuoden ajan (mikali siis avioliiitto ei ole kestanyt jo kahta vuotta hakuprosessin alussa). Ensi vuoden lopulla pitaisi sitten anoa taas sita "varsinaista", 10 vuoden Green Cardia, jolloin siis tuo sana "conditional" putoo pois ja minusta tulee (toivon mukaan) permanent resident.

Rahaa on kylla palanut rutkasti, mutta ollaan maksettu maksut kiltisti ja onnellisena siita etta saadaan ylipaatansa elaa ja olla yhdessa!  

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Sparkles kertoi aika kattavasti hakuprosessista mutta kerron oman versioni nyt kun olen taalla rapakon toisella puolella....

Kannattaa varata aikaa paljon. Lahetystolta saa listan dokumenteista jotka tarvitset. Mm. virkatodistus, rikosrekisteri, laakarintodistus, vihkitodistus, valokuvia. Suurimman osan naista saa englanniksi. Mutta esim. meidan vihkitodistus kelpasi sellaisenaan suomeksi. Maistraattiin soittamalla saa virkatodistuksen ja loput numerot loytyy puhelinluettelosta.

Laakari kokonaisuudessaan maksoi n. 500e. Lahetystolta sain listan laakareista joihin ottaa yhteytta. Tarvitset rokotustodistuksen. Mikali olet saanut kaikki rokotukset samassa paikassa ongelmaa ei pitaisi olla. Sain terveyskeskuksesta numeron johon soitin. En muista enaa paikan nimea... Voin yrittaa etsia jos tahdot...

Kavin laakarissa kahdesti. Ensimmaisella kerralla otettiin rontgen ja verikokeet, toisella laakarintarkastus ja yksi puuttuva rokotus. Kokonaisuudessaan jokseenkin aikaa vieva muttei hankala.

Kun kaikki dokumentit listalta on sinulla ja olette naimisissa varaat ajan lahetystolle. varaa paljon aikaa!! Itse viisumista maksoin n. 500 e.

Virkatodistus ja rikosrekisteri englanniksi maksoivat muutaman euron.

Kun kaikki tarvittavat dokumentit on koossa varsinaisen viisumin saaminen ei kesta kovin kauaa. Ei kumminkaan kannata tehda suurempia matkasuunnitelmia ennen kun saat viisumin. Pisin osa prosessista oli kerata kaikki paperit ja varata laakarin aika.

Kalliiksi tuli mutta kylla kannatti!

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Taytyy munkin nyt kertoa oma tarinani, kun viisumi juuri tanaan myonnettiin

Eli tahan mennessa kaikilla tutuilla ja tuntemattomillakin oli aina mennyt tuo 8-12kk, mutta nain on kun hakee INS:n kautta ja noudattaa mm. netista loytyvia ohjeita.

Jos on suomalainen (sama patee myos ainakin ranskassa) niin voi hakea suoraan omassa maassa lahetystosta.

Me kavimme miehen kanssa ensi kaksistaan jattamassa viralliset hakupaperit, mieheni vannoi eraan kohdan (eli pakko olla paikalla tata varten, ehka sen voi tehda jenkeissakin jossain) ja maksoimme 185 USD. Niin ja samalla piti olla mukana kuvia musta ja yksi sulhosta (n. 15 euroa)

Sain mukaani paketin, jossa kerrottiin, mita tehda seuraavaksi. Tutustuin kaiken maailman virastoihin ja hommasin tarvittavat rokotustodisteet, rikosrekisteriotten jne. Naihin meni joku 15 euroa.

Laakarilla kavin kerran. Hoidin puuttuvan rokotuksen jo etukateen - ne selviavat siita paketista. Labrat, rontgenit ja laakari maksoi n. 500 euroa. Laakarilla oli pakko olla uusi passi mukana (uudella nimella ja se passin numero) - joten tata piti venata - passi tuli 3 viikossa ja laakari ottaa vastaan vain tayden kuun aikaan. Tassa siis pisin odotus.

Sitten vaan taas sopimaan aika lahetystoon ja sinne kaikkien hankittujen dokumenttien ja 335 USD:n kanssa. Siella meni viela yli 3 tuntia mutta sitten viisumi oli kourassa.

Eli yhteensa kesti 1kk, joka koostui kahdesta lahetystokaynnista ja odotuksesta. Rahaa meni lahes 1000 euroa.

Ja nythan mulla on vain CR1, ja kahden vuoden paasta haetaan pysyvaa viisumia. Arvaan vaan,  etta siina taas raha kelpaa....

Mutta avioelama voi viimein alkaa  :-X

Lisays: Tuli viela mieleen lisakustannuksia. Mulla oli se kahden vuoden saanto voimassa, joten siita piti maksaa ainakin 230USD ja Suomen valtiolle joku 40USD no objection statementista.

Link to comment
Share on other sites

  • 8 months later...

Hei, täällä myös yksi Suomi-USA-pari. Itse olen juuri hakemassa kihlatunviisumia ja kävin juuri viime viikolla terveystarkastuksessa. Yhteensä se tuli maksamaan noin 310€. Normaalisti voi olla kalliimpi koska en tarvinnut yhtään ylimääräistä rokotusta.

Kouluaikojen rokotustodistuksen minä sain helposti sen kunnan terveyskeskuksen arkistoista missä kasvoin, ellei niitä ole siirretty nykyiseen kotikuntaasi.

Tässä lista rokotuksista mitä lähetettiin lähetystöstä vaikkakin todistuksen antava lääkäri sanoi ettei niitä kaikkia tarvita. Muistaaksen polio-rokotuksen ajankohdan hän kyllä laittoi todistukseeni. Verikokeessa katsotaan vain HIV ja kuppa, muistaakseni ja röntgenkuvista tubi.

Eli lista: mumps, measles, rubella, polio, tetanus and diphteria toxoids, pertussis, influenzae type b (Hib), hepatitis B, varicella, pneumococcal and Influenza.

Influenssa-rokotuksesta kysyin mutta sitä ei tarvinnut nyt, en tiedä miten sitten kun muuttaa USA:n ja alkaa hakea oleskelulupaa, yms. Mutta näin minulla.

Lykkyä tykö.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Täälläkin yksi Suomi-USA -pariskunta! Kiva löytää kohtalotovereita.  

Meillä häitä vietetään Suomessa, mutta usalaiset sukulaiset ovat alkaneet kysellä amerikkalaisista häistä, joten eiköhän toiset juhlat järjestetä kun muutetaan jenkkilään.

Kärsitään vielä etäsuhteesta, vaikka matkan varrella ollaan aina silloin tällöin ehditty pidempiäkin aikoja olla yhteisen katon alla. Häiden jälkeen muutetaan yhteen. Kohtalotovereiden tarinoiden lukeminen helpottaa ikävää ja kaukosuhteen tustkaa! Kiva lukea teidän juttuja!

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Jees, ilmoittaudun joukkoon. Olemme jo naimisissa, seuraava projekti on miehen oleskeluluvan hakeminen... Kylmä hiki meinaa nousta pintaan kun sitä ajattelee. Olen tietämättömyyksissäni kysellyt poliisista miten edetä ja niin nihkeää on ollut palvelu tähän mennessä että

Satuin "löytämään" ketjun paperisodasta ja siellä olleet esimerkit kyllä toi lisää toivoa meidänkin tapaukselle. Vaan harmittaa ettei mitään pysty ennustamaan. Ja vaikka tiedän että mitään, siis yhtään mitään, hyvää syytä miehen luvan eväämiselle ei ole niin silti sekin mahdollisuus kummittelee tuolla takaraivossa. Mitäpä minä pessimisti muutenkaan miettisin

No, vajaa kaksi viikkoa ja Baldarov on täällä - lupahakemus laitetaan vetämään asap. Sittenpähän kärvistellään kunnes.......

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...