Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 16, 2009 Joo,aivan totta. Tässä olisi muodostumassa hyvää vauhtia pakkomielle, jos jatkuisi samaa rataa Viikonloppuna käytiin asian tiimoilta tosi kiivaita keskusteluita, ja esitinkin itelleni kysymyksen, että onko lopputulos sitten sitä mitä haluaisin, kun mies nyt suostuisi, ja tekisi sen vain miellyttääkseen minua, eikä tuntisi asiaa kohtaan samanlaista "ahh, ihanaa, vihdoinkin!"-fiilistä? Onneksi asiaa saa varmasti lähiaikoina lykätä hieman taka-alalle, kun edessämme on ihan ikiomaan kotiin muuttaminen Mies on kokenut kaikenlaista ikävää aikaisemmissa suhteissa, ja luulen että nyt on oikea hetki antaa vain aikaa. Raukka kun osti minulle viikonloppuna lupauksen lupaus-sormuksen ja lupasi luvata, kunhan saisi vielä hieman aikaa asialle Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 16, 2009 (muokattu) ...esitinkin itelleni kysymyksen, että onko lopputulos sitten sitä mitä haluaisin, kun mies nyt suostuisi, ja tekisi sen vain miellyttääkseen minua, eikä tuntisi asiaa kohtaan samanlaista "ahh, ihanaa, vihdoinkin!"-fiilistä?Sivusta seuranneena täytyy sanoa, että samaa ihmettelen! Kyllä tuossa on jo painostus ollut sitä luokkaa, että ainakaan itse en voisi mitenkään iloita kihlautumisesta.Mua ihmetyttää, että miestä voidaan nähtävästi painostaa ihan kuinka paljon hyvänsä. Eikö tämä kenenkään muun mielestä kuulosta aika tragikoomiselta?Entä jos kyseessä olisi nainen joka ei haluaisi mennä kihloihin, vaan häntä ahdistaisi miehen jatkuva jankuttaminen? Silloin varmaan kaikki neuvoisivat, että tietenkään ei ole pakko suostua. Tai jos mies kirjoittaisi täällä kosineensa jo monta kertaa, tuskin siihenkään neuvottaisiin painostamaan ja väsyttämään vielä lisää. Eiköhän siinä sanottaisi, että ei on ei. Joko pitää odottaa jos mieli muuttuu tai tehdä joku toisenlainen johtopäätös.En voi sille mitään, että mun mielestä naisilla pitäisi olla vähän omanarvontuntoa - ja tietysti myös toisen ihmisen arvostamista. Muokattu: March 16, 2009, käyttäjä: Yotuel Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 16, 2009 (muokattu) No, itseäni hieman puolustaen; en näe asiassa mitään "tragikoomista". Nainen kosii, mies pyytää mietintäaikaa, mietintäajan päättyessä mies toteaa ettei vielä. Sormukset laitetaan sivuun odottamaan oikeaa hetkeä?Tuosta jatkuvasta jankutuksesta... Toki olen asian ottanut välillä esiin kun sormusten tilaaminen tuli julki muutama viikko sitten, mutta niin on kyllä mieskin. Mä en itse ymmärrä pariskuntia, jotka kuvittelee että ajatuksia vaihdellaan telepatian tasolla. Meidän perheessä oletusarvo on se, että omista tunteistaan saa ja pitää pystyä puhumaan Ja mä en nyt, Yotuel, tiedä puhutko sä henkilökohtaisesti ihan minusta puhuessas miehen arvostamisesta, mutta en kyllä välttämättä lähtisi ite näiden mun viestieni perusteella moittimaan sitä, arvostanko mä miestäni tarpeeksi. Mutta en myöskään toisaalta tunne tarvetta vakuutella sitä täällä Muokattu: March 16, 2009, käyttäjä: pampuliina Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 16, 2009 Minusta pampuliina sekä minä ollaan tänne vaan purettu niitä ajatuksia mitä tämä kosiminen on saanut aikaseksi. Varmaan minunkin tekstit kuulostavat kauhean miehen ahdistamiselta, mutta näin meillä ei ole ollut. Kyllä se IRL on vähän eri mitä tänne on kirjoitellut. Vaikka totta tänne kirjoitellut mutta mielestni vähän "väritettynä" ja tunteiden valassa mahtokohan tosta nyt mitään selkoa saada, ei varmaan kun minä olen kirjottajana Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 17, 2009 ...esitinkin itelleni kysymyksen, että onko lopputulos sitten sitä mitä haluaisin, kun mies nyt suostuisi, ja tekisi sen vain miellyttääkseen minua, eikä tuntisi asiaa kohtaan samanlaista "ahh, ihanaa, vihdoinkin!"-fiilistä?Sivusta seuranneena täytyy sanoa, että samaa ihmettelen! Kyllä tuossa on jo painostus ollut sitä luokkaa, että ainakaan itse en voisi mitenkään iloita kihlautumisesta.Mua ihmetyttää, että miestä voidaan nähtävästi painostaa ihan kuinka paljon hyvänsä. Eikö tämä kenenkään muun mielestä kuulosta aika tragikoomiselta?Entä jos kyseessä olisi nainen joka ei haluaisi mennä kihloihin, vaan häntä ahdistaisi miehen jatkuva jankuttaminen? Silloin varmaan kaikki neuvoisivat, että tietenkään ei ole pakko suostua. Tai jos mies kirjoittaisi täällä kosineensa jo monta kertaa, tuskin siihenkään neuvottaisiin painostamaan ja väsyttämään vielä lisää. Eiköhän siinä sanottaisi, että ei on ei. Joko pitää odottaa jos mieli muuttuu tai tehdä joku toisenlainen johtopäätös.En voi sille mitään, että mun mielestä naisilla pitäisi olla vähän omanarvontuntoa - ja tietysti myös toisen ihmisen arvostamista.Mielestäni sekään ei kuitenkaan ole reilua että toinen puoliso (tässä tapauksessa nainen), joutuu odottamaan monta vuotta sitä että mies olisi valmis! Joissain tapauksissa saattaa ikäkin olla jo sen verran suuri että jos kosintaa joutuu odottamaan vielä monta vuotta, ei esim. lastentekokaan ole enää välttämättä mahdollista. Ja jos lapsia mies olisi valmis tekemään hetikin, niin sitten pitäisi mielestäni olla valmis menemään naimisiinkin....Ilmeisesti sekä Pampuliinan että Medinillan tapauksessa kuitenkin suhdetta on takana jo pidempi aika, eli kyseessä ei ole mikään parin kuukauden seurustelun jälkeinen "painostus". Vai olenkohan väärässä? Ei mielestäni ole lainkaan väärin kertoa miehelle oma mielipiteensä (se että alkaisi olla jo valmis naimisiinmenoon), ja että mieskin voisi alkaa ajattelemaan mitä mieltä hän itse on asiasta.Näin olen minäkin tehnyt, sillä mielestäni olimme avokkini kanssa seurustelleet jo sen verran kauan että asia alkaisi olemaan ajankohtainen. Mieheni totesi tuolloin ettei hän ollut ajatellutkaan asiaa, mutta ettei se ollut sellainen asia jota hän ei voisi ajatella. Mutta ettei vaan ollut tullut edes mieleen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 17, 2009 Ensin ajattelin, että en osallistu tähän keskusteluun, mutta pakko nyt kuitenkin muutamalla lauseella. Älkää please kukaan loukkaantuko, haluan vain antaa vähän ajattelemisen aihetta.Jollekin täällä oli mies sanonut, ettei voi olla varma, että rakastaa vielä huomennakin, vaikka rakastaakin tänään (tms.). Mä juoksisin tässä kohtaa karkuun ja lujaa. Vähän saman tyyppisestä tapauksesta kokemusta, ja eihän siitä mitään tullut. Kyllä sen tulevan puolison kanssa pitää pystyä keskustelemaan tulevaisuudesta samalla aikavälillä ja samansuuntaisin suunnitelmin. Jos toinen ei halua naimisiin ja toinen haluaa, niin siihen ei auta mikään pään seinään hakkaaminen. Kompromissia asiaan kun ei ole. Jompikumpi katkeroituu. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 17, 2009 (muokattu) juu ei ihan muutaman kuukauden suhde takana, ihan on useampi vuosi meillä Danielina selitti asiat juuri niinkun täällä päässä ainkin on! Ja kyllä vähän särähtää korvaan että rakastan tänään mutta ei varma huomisesta?? No meillä ei ainakaan onneksi näin, kovin mietitään häitä jo vaikka niihin vielä hetki on aikaa Muokattu: March 17, 2009, käyttäjä: Medinilla Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 17, 2009 Huh, onpas tämä meidän kosintathreadi herättänyt paljon keskustelua! Tosiaan siis, ilmeisesti olen ilmaissut itseäni mahdollisimman epäselvästi Eli mies tarkoitti tolla kommentillaan sitä, että häntä huolestuttaa kelpaako minulle vielä kymmenenkin vuoden kuluttua, vaikka kelpaakin nyt. Ihmisillä kun on takanaan enemmän ja vähemmän haavoittavia suhteita, jotka väistämättä vaikuttaa sitten tuleviinkin parisuhteisiin ja siihen, miten näkee itsensä "hyvänä puolisona". Pahinta mitä vois rakkaalle ihmiselle tehdä hänen rankkojen vuosiensa jälkeen, olisi ottaa jalat alle Meillä myös yhteisiä vuosia tosiaan jo jokunen takana, eikä tässä myöskään enää mitään tenavia olla. Mitään ehdottomia ei ikinä naimisiin-keskusteluita ei ole myöskään käyty, vaan lähinnä suunniteltu yhdessä tulevia häitä.. Jopa käyty katselemassa hääjuhlapaikkaa Minä taas en ymmärrä naisia, jotka vuositolkulla itkevät netissä, kun mies ei kosi eikä ymmärrä vinkkejä. Kyllä se keskusteluiden ja vaikka ihan sitten sen kosinnan kautta menee sinne miehenkin pääkoppaan. Kuten Danielinalla; useimmiten asiat, joita naiset on ehtineet kelata jo vuositolkulla, ei oo edes käyny miehen pääkopassa Mutta en myöskään ymmärrä naisia, jotka kerta toisensa jälkeen kinuvat miestään kihloihin, jos mies on jo kerran selvästi ilmaissut, että EI IKINÄ. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 17, 2009 (muokattu) Piti vielä lisätä että ainakin meillä tilanne on sellainen, että lähes seurustelun alusta saakka olemme puhuneet että naimisiin mennään, mutta aina tasolla "sitten joskus". Minulle sitten oli tullut fiilis että josko se "sitten joskus" olisi koittanut, ja kerroin sitten miehelle näistä mietteistä!Että ei onneksi ole tosiaan kyseessä tilanne jossa olisin painostanut "ei ikinä naimisiin" -tyyppiä olevaa miestä alttarille! Muokattu: March 17, 2009, käyttäjä: Danielina Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 18, 2009 Tuo mun ukkeli sano kerran mulle että sä olet mun pisin suhde (on siis takana kipetä eroja) ja sun kans on hyvä olla ja ukkeli on tiennyt että minä haluan joskus mennä naimsiin ja saada lapsia ja tiedän myös että hänkin haluaa. Se mitä tässä ketjussakin on pähkäilty että koskas sitä sitten tekisi vaan sen ensimmäisen suuren askeleen yhteiseen tulevaisuuteen (vaikkakin olemme asuneet muutma vuosi jo yhdessä mikä on mielestäni jo iso askel) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 18, 2009 (muokattu) Hui, sormukset tuli tänään! Mieheltä tuli oikeen tekstiviestiäkin koodin kanssa että meeppä postiin kattoon mitä on tullu, siellä on ylläri.Mun kokoni oli päin honkia, en tiedä miten voi olla niin vaikeeta hankkia itelle sopiva sormus? Tarkoitus tosiaan olisi laittaa sormukset johonki aarrearkkuun oottelemaan molemmille sopivaa aikaa, mutta tuossa mies alkoikin katteleen eri suurennosvaihtoehtoja ja suurennosten hintaluokkia, outoa.Minen kestä tätä miehen painostusta, aaaargh! Muokattu: March 18, 2009, käyttäjä: pampuliina Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 18, 2009 Voi kun kiva että sormukset tulivat vihdoin perille!!! Ei muuta kun muuttamaan kokoa jos sitten pääsisitte käyttämään niitä ilmottele heti mien asia etenee!! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 18, 2009 (muokattu) Mä luulen että kokoja tullaan muuttelemaan vasta sitten, kun on pujotteluiden aika. Ei sitä tiedä kauanko siinä menee, jos vaikka siinä välillä ois ehtiny nakit kasvaa makkaroiks Kait se tänhetkinen koko ois hyvä ainakin ilmottaa, jos wnb-sulholle joskus tulee halu yllättää. Mä en ainakaan enää ala maksamaan mitään suurennoksia!! (ja tämähän oli vitsi) Muokattu: March 18, 2009, käyttäjä: pampuliina Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 19, 2009 Ihanaa pampuliina! Kuulostaa että homma rupeaa kiinnostamaan miestäkin. Sivusta lukeneena voisin olettaa että hän haluaa itse "kosia uudestaan." Saa nähdä.Ja sitten vielä että en usko että täällä kukaan on painostamassa miestä kuka on selvästi sanonu että ei ikinä. Niin kuin on jo todettu niin ihan hyvä se on ottaa puheeksi. Naisille on oletus että kihlat pyörii mielessä mutta ei se miehen kohdalla saata näin olla. Telepatiaan kun turvautuu niin voi joutua kauan odottelemaan. Sitten jos sattuu tiuskimaan että mikset sä jo kosi niin mies on ihan koska siitä ei ole ikinä puhuttukkaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 21, 2009 Mitä sillä on väliä, onko mies sanonut ettei ikinä halua naimisiin vai ettei halua näillä näkymin naimisiin? Jos ei halua, niin painostusta se on silti. Kyllä mua jurppisi ja lujaa, jos mun mies painostaisi mua lapsen hankintaan. En ole sanonut, etten koskaan halua lapsia, vaan etten vielä hyvään toviin jälkikasvua halua ja jos mies ei sitä ymmärtäisi niin kyllä ottaisi päähän. Vielä enemmän ärsyttäisi, jos se alkaisi painostamaan mua lapsen hankintaan. Ja tämä on ihan sama asia kuin tuo kihloihin meno, toki varmasti elämän mittakavassa suurempi mutta kuitenkin.Miksi ei voi uskoa ja antaa olla, vaikka se mies heittelisi jotain kihlajuttuja puolivitsillä? miksei voi kunnioittaa toista niin paljon, ettei toistuvasti ota asiaa esille?Ja esimerkiksi omalla kohdallani oli niin, että mies ei ole ikinä halunnut naimisiin, ei ole voinut edes kuvitella sellaista tilannetta että menisi naimisiin. No tapasi minut ja mieli muuttui samantien, kosikin ekan kerran jo parin kuukauden yhdessäolon jälkeen leikillään ja tosissaan kun olimme olleet 8 kuukautta yhdessä. Eli kyllä, silloin kun mies on valmis, niin se tapahtuu. Älkää siis hoputtako, voi olla että mies on tuolla tavalla kohta entinen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 21, 2009 (muokattu) Hehheh....Kyllä mä oon sitä mieltä että painostamalla ja etenkin kiristämällä (esimerkiksi uhkailulla pettämisestä) päästään haluttuun lopputulokseen!Myöskin sellanen kuukauden tehokuuri, johon kuuluu aamuherätys "meetkö mun kaa tänään kihloihin" saattaa tepsiä, uskon niin! Tätä voi soveltaa myös teemalla "haluan lapsia" Mutta joo, kyllä muakin jurppisi jos mies toistuvasti hokisi samaa asiaa ja joutuisin kerta toisensa jälkeen jauhamaan, että hän painostaa minua ja on tukala olo. Ilmeisesti täällä on aika monet kokenut että me/minä olemme miestämme painostaneet ko. asian suhteen.Ottaen nyt esiin tämän oman tilanteen...Niin kauan, kun meillä mies toistuvasti ottaa asiaa esille oma-aloitteisesti hymyssäsuin, niin koen että niin kauan myös minä olen siihen oikeutettu Itse ainakin painostettuna yrittäisin aktiivisesti (niin kuin se v*ttuntuneena ja nurkkaan ahdistettuna olisi mahdollista) työntää asiaa pois mielestäni ja vihoviimeiseksi ottaisin itse asiaa esille. Muokattu: March 21, 2009, käyttäjä: pampuliina Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 ^ En vain voi ymmärtää, miksi sitä asiaa pitää koko ajan hokea. Koko asia menettää osan hohdostaan sillä, että sitä koko ajan vatvotaan. Ja joillekin ihmisille voi olla eri asia, että puhutaan asioista vitsillä kuin sitten että niistä pitäisi puhua ihan tosissaan ja vakavissaan. Tämä on vain mun mielipiteeni tietenkin, mutta peilaan näitä ajatuksia omiin edellisiin ja nykyiseen suhteeseeni. No, toisaalta en itsekään edes haluaisi (enää) olla tilanteessa, jossa asioista ei voi puhua samalla tasolla. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 (muokattu) Hehheh....Kyllä mä oon sitä mieltä että painostamalla ja etenkin kiristämällä (esimerkiksi uhkailulla pettämisestä) päästään haluttuun lopputulokseen!Myöskin sellanen kuukauden tehokuuri, johon kuuluu aamuherätys "meetkö mun kaa tänään kihloihin" saattaa tepsiä, uskon niin! Tätä voi soveltaa myös teemalla "haluan lapsia"^ Hui!!! :o :girl_impossible: Kyllä mäkin sain karmeat rukkaset, kun ensi kertaa kosin (karkauspäivänä), vaikka asiasta olikin jo ollut puhetta. Vastaus oli "Eikö sulla oo mitään tilannetajua!!" Kauhee itku ja suru puserossa, jonka jälkeen mies tuli viereen ja sanoi, että "Totta kai, mut en oo vielä valmis / ei meillä oo mitään kiirettä." (Mun mielestä olis ollu, mutta se nyt oli vaan mun näkökulma, todellisuudessa ei tietenkään mitään kiirettä ollut, ei vauvaa tulossa tms.) EDIT: "Vauva tulossa" olis siis mulle syy mennä naimisiin heti, ja vähintäänkin oikeudellisesta syystä. Tosin siinä tilanteessa meillä naimisiin haluaisi molemmat.No, nyt ollaan jo vanhempia ja viikonloppuna käytiin katsomassa hääpaikkaa ja -kirkkoa. Kysäisin sitten vielä mieheltä tulomatkalla, että "Ootko sä nyt ihan varma ja valmis?" ja vastaus oli, että "Kai sitä tämän ikäisenä jo kuuluu vakiintua, heh heh, no oon!" Hirveet riidat siitä ois tullu, jos koko ajan ois jankannu sillon aikaisemmin. Piti odotella, mut sekin tehtiin yhdessä, ja koko homma ois sillon ennen ollu vaan mun häähuumaa ja sellasta halua järjestää häät, jos mies ois sillon suostunu, vaikkei ois ollu valmis. Lopputulos ois varmasti ollut molemmille enemmän tai vähemmän ahdistava. Muokattu: March 23, 2009, käyttäjä: Malssi09 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 Hehheh....Kyllä mä oon sitä mieltä että painostamalla ja etenkin kiristämällä (esimerkiksi uhkailulla pettämisestä) päästään haluttuun lopputulokseen!Myöskin sellanen kuukauden tehokuuri, johon kuuluu aamuherätys "meetkö mun kaa tänään kihloihin" saattaa tepsiä, uskon niin! Tätä voi soveltaa myös teemalla "haluan lapsia" Toivottavasti kaikki huomaa selvän sarkasmin tuossa pampuliinan viestissä! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 (muokattu) ^ Joo, siis sarkasmista oli kyse Mua vaan on jotenkin pistänyt huvittamaan kun jotkut on käsittäneet/ottaneet tämän asian vähän turhan vakavalta kantilta, vaikka tosin vakavasta asiasta on kyse. Mun ja myöskin mieheni mielestä on mielettömän ihanaa odottaa jotain ihanaa tapahtuvaksi, ja nimenomaan puhua siitä yhdessä. Mä en nää mitään syytä pitää esimerkiksi kihlausta (ja siitä seuraavia häitä) jonain tabuna, joka menettää hohtonsa jos siitä keskustelee liikaa Ois kamalaa miettiä esimerkiksi kavereiden häissä, että voi ei, painostankohan nyt liikaa jos sanon jotain meidän tuleviin häihin liittyen.Me käsitellään miehen kanssa monia asioita huumorilla, sen takia varmaan myös tästä asiasta jutellaan "kevyemmältä" kantilta. Olen samaa mieltä että asian vatvominen vie hohdon kaikelta. Juuri nämä vakavat "nyt nostetaan kissa pöydälle!"-keskustelut vie sitä hohtoa. Se ratkaiseva vakava keskustelu on kerran käyty, joka selvitti tunteet molemmin puolin.Näin meillä, ehkä jollain toisella lailla toisilla. Meillä homma toimii hyvin, ja kunnioitus pelaa puolin ja toisin. Muokattu: March 23, 2009, käyttäjä: pampuliina Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 Kylläpä jotku täällä nyt on tosikoita... Olis ehkä parempi että eivät lukisi ollenkaan tätä ketjua! Meilläkin ihanan huumorintajuista meininkiä täällä ollut miehen kanssa (siis tietty nyt ihan realistejakin ollaan!). Nooh meitä on moneksi, jotku vetää herneet vähästäkin... Eiköhän meistä jokainen tunne oman kumppaninsa parhaiten, ei ne miehet sentään mitään eläimiä ole (ainakaan aina xD)eikä heihin mitään käyttöohjeita ole olemassa Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 No, oon sitten tosikko. Musta toi vitsi ei vaan ollu hirvittävän hauska eikä hyvä, mut se onkin vaan mun mielipide. Ja OT: Välillä tuntuu, että naiset pitää usein miehiä ihan avuttomina ja arvostelee oman miehensä toimintaa ja ajattelutapaa, ja unohtaa, että molemmilla on ajatuksia, omat tunteet ja niin edelleen. Sellanen "mies pitää kouluttaa" -asenne on vaan niin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 Mun mielestä tää koko homma menee ihan OT:ksi. Jospa jatkettaisiin siitä mitä otsikossakin meinaa, eli yllätys kihlat miehelle! Kiitos Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Kirjoittaja Raportoi Share Kirjoitettu March 24, 2009 Medinillan kanssa samoilla linjoilla, mutta...Tuossa kurkatessani threadiin "kosinnan odotus", ihmettelen että kuinka (ruma sana) nämä täällä kirjoitetut jutut voidaan edes luokitella kategoriaan miehen mollaaminen ja painostus?! Jos nainen kosii miestä pienen kyselyn jälkeen, ja se on painostusta, niin mitä tämä on:"sanoin miehelle että jos ei kahdessa vuodessa kosintaa kuulu, etsin uuden miehen!"Eli huolimatta näistä höpinöistä, rohkeesti vaan tytöt kosimaan, se ei todellakaan oo lähelläkään painostusta jos nainen rohkenee kosaista. Miehet kun harvemmin liikkuu samoissa hääunelmissa kuin naiset, voi asian ottaminen esille laittaa miehessäkin uusia ajatuksia liikkeelle Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu March 24, 2009 ^ Asiaa!!! (samaa lueskelin aikasemmin "mies vaihtoon"-jutun) ja nyt sit asialle PISTE! Naiset kosimaan ja kysymyksiä ja juttuja tänne siitä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.