Taidan kuormittaa kaasoja lähinnä höpinöilläni. Mussa on myös taipumusta minä itse -muudiin ja haluan pitää ohjat omissa käsissäni. Itse olen ideoinut, tehnyt ja hankkinut ja aina välillä lähetän kaasoilleni tilannekatsauksen sähköisesti. On mulla kuitenkin niillekin varattuna ihan kivasti hommaa. Oikeastaan ne perus kaasojen tehtävät. Yhdessä käytiin sovittamassa hääpukuani ja mennään uudestaankin, kunhan puku vain on valmis. Häämessuillakin käytiin fiilistelemässä. Polttarit saavat luvan järjestää ja pieni haisu on, että suunnitelmat ovat kovassa käynnissä. Molemmat kaasot ovat ihan himoaskartelijoita (minä en) ja niillä jo sormet syyhyää, että päästään yhdessä näpertämään tarvikkeita. Onneksi näin, koska siinä urakassa apu onkin tarpeen. Suurin homma niillä taitaa kuitenkin olla itse hääpäivänä, minun avustamiseni nimittäin. Joo, pitää pukea ja pyntätä, mutta olen niin hermoheikko, että heidän olkapäänsä tulee varmasti olemaan kovassa käytössä. Kirkossa voivat pidellä kimppua, korjata laahusta ja lukea raamattua, juhlassa taas pidellä lankoja käsissään, että homma sujuu kuin rasvattu. Ennen kaikkea toivon, että he voisivat minun laillani nauttia tästä kaikesta Yritän edistää tätä hommaamalla meille pientä luksusta, kuten kylpyläpäivän hääviikolla (tyttöaikaa, jee!) ja hääaamuna kustannan heille kampaukset ja meikit. Tuntuu, että ovat täysillä mukana hommassa ja nauttivat kovasti.Ne onkin helppo pitää tyytyväisenä, kun vaan hommaa kuohuviiniä tarpeeksi