tammikuu09

Vaihdettiin ennakkoon. Soitettiin lähimpään Forexiin ja varmistettiin rupian saatavuus - ja kun sitä oli rajallisesti, niin varattiin se saatavilla ollut määrä itsellemme. Paljon ei kyllä tarvittukaan, kun all inclusiveen lähdettiin, minkä lisäksi perillä kelpasi myös Visa mainiosti, ainakin isommissa ja/tai turistien suosimissa ruoka- ja ostospaikoissa. Myös Mauritiuksen päässä lentokentällä voi vaihtaa valuuttaa, mutta siellä oli ainakin meidän koneemme laskeuduttua aika pitkät jonot ja hotellibussit odottivat jo ulkona. Ja niin kuin tuossa edellä jo sanottiinkin, hotellissa vaihtaminen voi olla kallista. Tosin jos Suomessa eurolla sai 40 rupiaa, niin Maritimissa eurolla sai 39 rupiaa, joten sataa euroa vaihtaessa ero olisi ollut alle kolme euroa.

^Varmasti tulee nätti ilman kirkkoakin; älä yhtään ole huolissasi Eikä siviilivihkiminen tosiaan tarkoita sitä, että pitää luopua "perinteisistä" morsiuspuvusta ja häämarsseista ja käytävää pitkin kävelemisestä, jos ei niin tahdo... Niin ja meidät vihkinyt tuomari puhui niin hienosti, että isäni viimeksi sunnuntaina käydessään kehui vielä uudestaankin, kuinka oli parempi kuin mikään pappi ikinä!

Taitaa olla paikkakuntakohtaista. Meidät siis vihittiin Tampereella juhlapaikalla, ja vihkijä ei toimitusta suorittaessaan edes tiennyt, ketkä siinä väkijoukossa ne viralliset todistajat olivat. Toisin sanoen vihkijä ainoastaan kysyi meiltä ennakkotapaamisen yhteydessä todistajien nimet, mutta niitä ei missään vaiheessa mitenkään tarkistettu eikä hääpäivänäkään mitään kyselty, niin henkilöllisyystodistuksia kuin allekirjoituksiakaan. OT: Mikäpä siinä, kun jätimme esteidentutkintapaperimme Hyvinkään maistraattiin, edes meidän henkilöllisyyttämme ei tarkistettu

Itse en suoranaisesti sopinut enkä halunnutkaan sopia polttareista mitään oman kaasoni kanssa, mutta emmeköhän molemmat tienneet, mistä oli kyse, kun annoin hänelle listan häihin kutsutuista ystävistäni ja serkuistani

Yhden todella vanhan ystäväni nykyistä puolisoa ja heidän vauvaansa en ollut nähnyt ennen häitä, mutta kaikki muut olin tavannut vähintään kerran, siis myös sulhasen kutsuttujen puolelta. Sulhaselle yksi serkkuni puolisoineen ja yksi ystäväpariskunta tulivat häissä vastaan ekaa kertaa, mutta aika hyvin vielä reilua viikkoa ennen paikattiin muutama muu, kun joulun tienoilla meitä kutsuttiin sinne sun tänne kyläilemään.

No eiköhän hääpari saa tarjota ihan sitä, mistä tykkää, kunhan nyt jotain valinnanvaraa on vieraillekin (liha - kala - kasvis). Meillä toimittiin niin, että saatiin juhlapaikasta valmis menu, josta sitten pyydettiin vaihtamaan pari-kolme sellaista juttua, joista ei itse pahemmin välitetty (kun kerrankin saa itse valita ruokansa, niin ennemmin ottaa sellaista, mistä oikeasti tykkää). Ja kun alkupalapöydässä oli pariakymmentä lajia syömistä, niin eipä kukaan ainakaan ääneen sanonut, etteikö olisi edes jotakin itselleen kelpaavaa löytänyt (pikemminkin monelta jäi pääruoka vähiin tai kokonaan väliin mahan täyttymisen takia).

^Ja tänään sain taas erilaisen vastauksen, kun soitin uudestaan varmistaakseni asian (ei todellakaan huvita kiikutella mitään virkatodistuksia tuollaisen takia): en kuulemma voi uusia S-korttiani puhelimessa, koska siihen liittyy nettitunnukset Meillä siis on ihan tavalliset pisteidenkeruukortit eikä mitkään maksu- tai luottokortit! Ja se ensimmäinen neuvoja viime viikolla ei puhunut tästä mitään; ongelma vain oli nimeni päivittymättömyys eikä suinkaan kortin tilaaminen puhelimessa noin muuten...

Olin itse käymässä S-pankin toimipisteessä muusta syystä viime viikolla ja mulle tilattiin silloin uusi kortti, mutta ei mun kyllä tarvinnut uudennimistä henkkaria tai virkatodistusta näyttää, niitten järjestelmään oli päivittynyt väestörekisteristä uusi nimi ja se riitti. Mun nimeni ei ollut päivittynyt vielä kolme viikkoa häiden jälkeenkään, vaikka kaikkialle muualle tieto oli mennyt jo heti seuraavalla viikolla, ja siksi sain tuollaiset ohjeet.

Miehen kihlaa suurennettiin ja mun pienennettiin juuri ennen häitä, ja operaatio maksoi Kalevala Korun omalla pajalla Helsingissä yhteensä 48 euroa (kihlat siis hankittu alun perin juuri Kalevala Korulta) - tosin molemmissa tapauksissa kyse oli vain plussan/miinuksen venyttämällä/puristamalla tehdystä muutoksesta, joten voi olla, että isompi muutos, joka siis vaatii sormuksen katkaisemista, maksaa enemmän. Joka tapauksessa liikkeen ensimmäinen aika-arvio oli "useita viikkoja", mutta kun mies älähti häiden olevan reilun viikon päässä, niin kummasti onnistui nopeuttaminen. Silti meni kyllä vähän viime tippaan, kun luvattuna päivämääränä sormukset olivat haettavissa vasta sulkemisaikaan.

Meidän tammikuisissa häissämme suurimmalla osalla naisvieraista oli mustaa päällä, mutta ainoakaan ei todellakaan näyttänyt siltä, että olisi ollut hautajaisissa

Kyllä, Mauritiuksella kasvatetaan mittavasti sokeriruokoa, ja osa siitä päätyy rommin raaka-aineeksi Täällä käytiin - on ilmeisesti yksi saaren suosituimmista turistikohteista: http://www.rhumeriedechamarel.com/

Grand Baiessa ei käyty ollenkaan, mutta Port Louisissa tehtiin retken yhteydessä vähän ostoksia: maustettua teetä, kaulakoru ja läjä Mauritius-aiheisia kirjoja (Waterfrontin ostoskeskuksessa oli todella laadukas kirjakauppa, josta sai mitä ihanimpia teoksia niin englanniksi kuin ranskaksikin, ja Finnmatkojen opaskin sitä ihan erikseen suositteli). Ai niin ja etelän retken yhteydessä, kun käytiin Chamarelin rommitislaamossa, ostettiin tietenkin pullo paikallista rommia ja lisäksi valokuva-albumi matkakuvia varten.

Juu, ainakin kyseinen ryhmä oli kuulemma vain alle viikon matkalla, ja ilmeisesti se oli ollut jokin vasiten räätälöity huipputarjous hotellin hiljaisena aikana. Suosittelisin varaamaan, koska edes paremman jalkatilan paikat eivät maksa kuin 17,50 euroa per suunta per henkilö Riippuu tietysti, miten "nirso" matkustusmukavuudestaan on, mutta meille ainakin oli oleellista, että päästiin ikkunan viereen ja kahdestaan (keskellä konetta paikat siis neljän ryhminä).

^Sama juttu: pyydettiin häämatkaa varten englanninkielinen vihkitodistus vihkijältämme (käräjäoikeuden tuomari) - ja hän teki varta vasten sellaisen, kuitenkin mainiten, ettei paperi sinänsä ole Suomessa virallinen, koska sellaista ei ole varsinaisesti käytössä, kun vastaavissa yhteyksissä myöhemmin käytetään virkatodistusta. Tosin mulle tuosta on hyötyä, koska sen avulla voin ilmoittaa nimimuutokseni Ranskassa moniin paikkoihin, joihin aina tarvitaan kopioita jos vaikka mistä asiapapereista.

Kela-kortti tuli pari viikkoa häiden jälkeen, ja ensi viikolla menen jättämään hakemukset uudesta ajokortista ja henkilöllisyystodistuksesta. Muuten suurimman osan nimimuutoksista on voinut hoitaa netissä (esim. If) - minkä lisäksi esim. pankkeihin tieto on päivittynyt automaattisesti väestörekisteristä. Omituisinta on, että S-bonuskortti pitää kuulemma mennä muuttamaan toimipisteeseen (mukaan uudenniminen henkilöllisyystodistus tai virkatodistus) - kun taas Visa-kortti tulee simppelisti postissa eikä edes maksa mitään (riitti pyyntö nettipankissa). Yllättävintä oli, että työpaikalla oli jo muutettu kaikki käyttäjätunnukset ja sähköpostit lomani aikana, vaikka jotenkin epäilin sen olevan kaikkein hitain osuus.

Itse tulin juuri Mauritiukselta häämatkalta, ja aivan kaikessa rauhassa matkustin häitä edeltävällä passillani (myös matka oli varattu vanhalla nimellä). Lähdimme siis kolme päivää häiden jälkeen, ja vaikka uuden pikapassin olisi ehkä juuri ja juuri ehtinyt saada, niin esim. luotto-, ajo- ja matkavakuutuskortit olisivat olleet joka tapauksessa vanhat (olisi voinut aiheuttaa enemmänkin ongelmia).

Paljon meni, mutta oli niin ihan täydelliset juhlat ja häämatka, että mistään ei tingittäisi, vaikka nyt saataisiin alusta aloittaa

Mikään ei mennyt isosti pieleen, mutta itkua ja hammasten kiristystä oli vähällä syntyä, kun laahuksen ylös nostamiseen hankittu jokseenkin kallis helmirintaneula murtui keskeltä kahtia Häävalssin tanssin siinä paniikissa laahus kainalossa, ja joraamista varten sovellettiin kilttihakaneulan avulla... Nyt lähinnä naurattaa koko tilanne, toki särkynyttä korua lukuun ottamatta!

Jopa yllättävän hyvin laahuksen kanssa pystyi liikkumaan, ja nostinkin sen ylös vasta tanssimisen alkaessa eli nautin prinsessailusta mahdollisimman pitkään. Kukaan ei astunut päälle, ja edes likaa ei pelkästään sisällä vietetyissä juhlissa kertynyt paljon mitään.

Kyllä oli ja hyvin maistui kaikille. Ruokailu siis oli kello 14 ja iltapala kello 21. Tarjolla oli karjalanpiirakoita ja salaattia.

Töistä tuli tilinauha uudelle nimellä jo ennen häitä Siitä seuraavat sitten häiden jälkeen taisivat olla Kela-kortti ja muutama lasku paikoista, joinne olin ennakoivasti jo antanut uuden nimen. Nyt ei ole kuin kolme viikkoa häistä, mutta melkein kaikki tulee jo uudella nimellä. Tehokas tämä Suomen väestörekisterijärjestelmä, kun Ranskassa pitäisi nytkin ilmoitella joka paikkaan yksitellen ja erikseen.

Vielä kun yhden ystävän ja oman isäni kuvat saadaan, niin pääsen askartelemaan! Tosin ensin teen tunnollisesti kiitoskortit, jotta saadaan ne joskus postiinkin, mutta muuten kyllä odotan ihan innolla, että pääsen kasaamaan albumit sekä häistä että häämatkasta...

Kasvopaperia mulla oli jo ennestään, ja huulipunan ostin meikkaajalta, koska ihastuin sävyyn myös jatkokäyttöä ajatellen. Muuten ei meikkiä tarvinnutkaan yhtään fiksailla päivän mittaan.

Köllittiin hääsviitissämme yli puoleenpäivään, pakkasimme tavarat kolmeen mennessä, kävimme ulkona syömässä, poikkesimme kaason luokse hakemaan häiden koristeet ynnä muut ja ajoimme sitten kotiin nukkumaan.

Jumbon SOL pesi sekä morsiuspuvun että frakin häämatkamme aikana, ja molemmat tulivat täysin puhtaaksi, emmekä kyllä tutkimallakaan löytäneet mitään vikaa tms.