Raportoi Share Kirjoitettu November 14, 2007 tässä on muutama juttu johon minun tietenkin on pakko kommentoida.. eli siis kyllähän avoliitossa sitoudutaan yhdessä lapsiin(siinä missä avioliitossakin) jos niitä on ruvettu hankkimaan, lapsen saaminen on kuitenkin elinikäinen sitoumus toiseen henkilöön, siitä ei noin vain erota toisin, kun taas avioeroja syntyy vuosittain monia.. ja voihan avoliittokin olla rakastava, jonka eteen tehdään töitä.. Tässäkin on muutama kohta johon vielä puutun, en siksi, että mielipiteessäsi olisi jotain väärää vaan siksi, että pidän väittelemisestä!En sanonutkaan, ettei avoliitossa sitouduta lapsiin, en mielestäni missään kohtaa. MINUSTA avioliitto vain antaa sellaisen "sitoumuksen virallistamisen" jossa sitoudutaan ensin vanhemmat toisiinsa ja sen jälkeen vasta haluan sitoutua yhteisiin lapsiin. Ja avoliittokin voi toki olla rakastava ja sen eteen voidaan tehdä töitä, mutta pidän silti merkityksellisenä sitä sitoumusta, jonka kaksi ihmistä antaa alttarilla. Sanoin tuon "työn tekemisen" juuri siksi, että hyvin hoidettu avioliitto johtaa harvoin eroon. Ja olen vain sitä mieltä, että avoliitto päättyy helpommin eroon kuin avioliitto oli lapsia tai ei. Avioeroista vaan puhutaan enemmän. Jos olen väärässä, korjatkaa. ENKÄ NYT SANO, ETTÄ JUURI SINUN (JOKA TÄTÄ LUET) AVOLIITTO EI OLISI RAKASTAVA JA ONNISTUNUT. Kunhan yritin argumentoida...Pakko kirjoittaa ja yrittää perustella, kun tykkään niin väitellä! ;DSiksi kommentit, että "Miksi tästä pitää keskustella kun kumminkin päin käy" ovat turhia, koska kaikki asiat voi pysäyttää noin eikä sitten olis väittelyä ollenkaan! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 14, 2007 karkkiksen tekstiin puutun..koska mä oon kans aika väittelevä ihminen.. mä uskon että oli niitä lapsia avo- tai avioliitos, jos ongelmia on niin aika lailla yhtä "helposti" erotaan.. avoliitos ei vaan oo mitään paperisotia.. mä uskon että ihmisen taistelutahto ja lujuus erotilantees vaikuttaa siihen kuinka "helposti" erotaan..mut tää onki mun mielipide.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 15, 2007 karkkiksen tekstiin puutun..koska mä oon kans aika väittelevä ihminen.. mä uskon että oli niitä lapsia avo- tai avioliitos, jos ongelmia on niin aika lailla yhtä "helposti" erotaan.. avoliitos ei vaan oo mitään paperisotia.. mä uskon että ihmisen taistelutahto ja lujuus erotilantees vaikuttaa siihen kuinka "helposti" erotaan..mut tää onki mun mielipide.. Kyllä, mut mun käsittääkseni tilastojen mukaan avoero kuitenkin tulee helpommin kuin avioero ja siinähän on se paperisota ja puolen vuoden harkinta aika, joten aivan yhtä helposti ei pois pääse. Ja uskon myös, että tähän taistelutahtoon ja lujuuteen vaikuttaa se, että muistaa alttarilla/maistraatissa tahtoneensa eikä siksi niin hevillä luovuta! En nyt viittaa mihinkään edelliseen vaan ihan tulevaisuuden varalta pyydän, että ei loukkaannuta henkilökohtaisesti, kun mielipiteeni ei ole tarkoitus loukata, mutta olen vaan kova avioliiton puolustaja! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 16, 2007 Kyllä, mut mun käsittääkseni tilastojen mukaan avoero kuitenkin tulee helpommin kuin avioero ---Ainakin tilastot kertovat, että Suomessa avoliitot päättyvät useammin eroon kuin avioliitot. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 16, 2007 Ainakin tilastot kertovat, että Suomessa avoliitot päättyvät useammin eroon kuin avioliitot.I rest my case. Eli vaikka väitteleminen on kivaa, täytyy se lopettaa joskus ja keskittyä välillä hääsomistusten tarkasteluun. Pää järkiperusteluni naimisiinmenolle ennen lapsia on, että vaikka luotan suhteeseeni jo nytkin, haluan silti ilmaista virallisesti, (seura-) ja yhteiskunnan edessä puolisolleni TAHTOVANI jakaa hänen kanssaan elämäni ennen kuin tuomme suhteeseemme pientä, kolmatta osapuolta. Uskon syvästi avioliiton lujittavan suhdettamme edelleen. Yhdessä tekeminen lujittaa suhdetta, niin miksei sitten yhdessä tahtominen? Haluan antaa suhteellemme sen kaikkein vahvimman sinetin mitä voi (niin tilastollisesti kuin lallisestikin) jotta sitten meillä on jo tällainen lapsesta riippumaton sinetti, sillä lapsihan on, kuten monet ovat täällä sanoneet, se kaikkein sitovin juttu elämässä. Sitten jos lapsi joskus tulee, niin me olemme jo lujittaneet suhteemme tällä virallisella tavalla että muuten hoitaneet suhdettamme epävirallisesti (tämä ideaalitapauksena, johon pyrin). Meillä on muistissa tämä yhteenkuuluvuuden oljenkorsi JA lapsen tuoma yhteinen vastuu. Jos taas jäämme lapsettomiksi, voimme muistaa tahtoneemme ensisijaisesti toisemme puolisoiksi ilman taetta siitä, että me saisimme joskus lapsen.No niin, nyt luulen, että olen sanottavani sanonut tässä ketjussa. Muuten menee liian toistelevaksi ja/tai jään tänne perustelemaan elämäni loppuun. Jos et pitänyt viimeistä tekstiäni tarpeellisena, voit yrittää hävittää sen mielestäsi ja palata kohtaan "I rest my case". ;DP.S. Tuo viimeinen kappale ei ollut lupaus... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 16, 2007 Sitä ei olekaan tutkittu että onko näillä avoliitossa tai avioliitossa olevilla lapsia. Tietenkin tilastollisesti avoliitot päätyvät useammin eroon, koska emmehän me mene naimsiiin välttämättä kaikkien meidän avopuolisoiden kanssa. Monella voi olla useampikin avopuoliso ennen aviopuolisoa. Eli sillä että onko naimisissa vai ei kun on lapsia ei välttämättä ole eroa kummatko eroavat useimmin.EI minusta kenekään tarvitse "puolustaa" omia valintojaan, mutta en todellakaan ymmärrä niitä jotka arvostelevat sellaisten valintaa jotka sattuvat ne lapsensa tekemään ennen avioliittoa. Omaa kaveri-, ystävä-, työkaveri-, perhe- ja lähiympäristöpiiriä miettien, ei se avioliitto ole kenellekään tuonut jotain ihme sitoutumista tai yhdessäolon taetta. Ennemmin kaikki jotka ovat lähipiirissäni (aika monet) eronneet ovat olleet naimisissa, osalla myös lapsia.Veikkaa että moni teistä jotka "paheksuvat" lasten tekoa ennen avioliittoa tai pitävät sitä "huonompana" vaihtoehtona katsovat asiaa 20-vuoden kuluttua niin se olisi ollut ihan sama olisiko sitä mennyt vuonna 2000 naimisiin ennen "pikkuelmeriä" vai vuonna 2001, "pikkuelmerin" jo synnyttyä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 17, 2007 Minttu06: Jos joku kyseenalaistaa mielipiteesi ja perustelee omaansa, se ei tarkoita, että sinun mielipidettäsi paheksuttaisiin. Ei muuta. LUPAAN vetäytyä täältä nyt. Hyvästit! Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 17, 2007 Sitä ei olekaan tutkittu että onko näillä avoliitossa tai avioliitossa olevilla lapsia. Tietenkin tilastollisesti avoliitot päätyvät useammin eroon, koska emmehän me mene naimsiiin välttämättä kaikkien meidän avopuolisoiden kanssa. Monella voi olla useampikin avopuoliso ennen aviopuolisoa. Eli sillä että onko naimisissa vai ei kun on lapsia ei välttämättä ole eroa kummatko eroavat useimmin.EI minusta kenekään tarvitse "puolustaa" omia valintojaan, mutta en todellakaan ymmärrä niitä jotka arvostelevat sellaisten valintaa jotka sattuvat ne lapsensa tekemään ennen avioliittoa. Omaa kaveri-, ystävä-, työkaveri-, perhe- ja lähiympäristöpiiriä miettien, ei se avioliitto ole kenellekään tuonut jotain ihme sitoutumista tai yhdessäolon taetta. Ennemmin kaikki jotka ovat lähipiirissäni (aika monet) eronneet ovat olleet naimisissa, osalla myös lapsia.Veikkaa että moni teistä jotka "paheksuvat" lasten tekoa ennen avioliittoa tai pitävät sitä "huonompana" vaihtoehtona katsovat asiaa 20-vuoden kuluttua niin se olisi ollut ihan sama olisiko sitä mennyt vuonna 2000 naimisiin ennen "pikkuelmeriä" vai vuonna 2001, "pikkuelmerin" jo synnyttyä.Olen kanssasi samoilla linjoilla Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 17, 2007 Itse tällähetkellä viimeisilläni raskaana. Esikoista odotetaan.Häät elokuussa ja kukapa tietää, josko silloin olisi jo toinen tulossa.Ei sen niin väliksi, saako niitä lapsia ennen vai jälkeen naimisiinmenon, itselleni koen kuitenkin tärkeänä, että minun hääni ovat minun ja mieheni häät, eikä lapsen ristiäiset tms. Jokaiselle omat juhlat - sitten aikanaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 17, 2007 Me ainakin ollaan toisiimme sitouduttu lopuksi elämää siinä vaiheessa kun ollaan sanottu "tahdon" yhteiselle lapselle Sinänsä hauska lueskella ja miettiä mitä mieltä itse olisi jos elämä olisi kuljetellut toisin ja oltaisi ensin menty naimisiin... En nimittäin usko että meidän suhde mihinkään lujittuu avioliiton myötä, enkä tiedä oltaisiinko nyt jotenkin "sitoutuneempia". Samat hormonimyrskyt, synnytykset ja vanhemmiksi kasvamiset me oltaisi käyty läpi. Varmaan ihan samalla tavalla olisi pinnaa kiristänyt yöheräilyt, olisi kiukuteltu, kärttyilty, itketty, naurettu, pussattu ja sovittu. Me ollaan siitä ruljanssista selviämässä onnellisesti yhdessä, ja sehän siinä on koko jutun juoni; elää elämänsä onnellisena sen yhden ja ainoan kanssa. Onko sillä sitten niin väliä onko siinä liitossa yksi i enemmän vai vähemmän, jos siitä kuitenkin pidetään huolta ja yhdessä ollaan ja tahdotaan että se liitto toimii. Ja senhän tietää vasta sitten kuolinvuoteella että toimiko vai ei, ei lasten saanti ole kuitenkaan ainoa koetinkivi. Ja jos se ei toimi, niin siinä ei yksi puolen vuoden harkinta-aika enää juuri auta jos siihen pisteeseen mennään että lapsilta lähdetään perhettä rikkomaan, eiköhän siinä ole takana jo selkeästi pidempi harkinta-aika kun se puoli vuotta.Varmaan siitä syvästä luottamuksesta meidän suhteeseen (mikä kumpuaa siitä että ollaan jo ainakin tästä selvitty ja vieläpä onnellisina yhdessä) johtuen se naimisiinmeno/avioliitto/häät ei itselle ole läheskään samanlainen elämän ja kuoleman kysymys kun monelle muulle. Voi jo ehkä paremmin luottaa siihen että tämä on se ihminen jonka kanssa se elämä ihan oikeasti ja käytännössäkin toimii. Toki silti mielelläni menen naimisiin ja myös seurakunnan läsnä ollessa lupaudun vaimoksi ukkokullalle. Isolta osin meillä vaakakupissa painaa ihan puhtaasti juridiset syyt mennä naimisiin (vaikka onhan sillä tietysti työllistävä vaikutus kun kerran vuodessa ollaan tekosiamme tunnustamassa lastenvalvojalla : ). Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 18, 2007 Sitä ei olekaan tutkittu että onko näillä avoliitossa tai avioliitossa olevilla lapsia. Tietenkin tilastollisesti avoliitot päätyvät useammin eroon, koska emmehän me mene naimsiiin välttämättä kaikkien meidän avopuolisoiden kanssa. Monella voi olla useampikin avopuoliso ennen aviopuolisoa. Hyvä pointti tämäkin. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 18, 2007 Ehdottomasti häät ennen lapsia. Kumpikin taidetaan olla vähän vanhanaikaisia, mutta ei kuitenkaan niin vanhanaikaisia, kuin sulhasen vanhemmat ja osa suvusta. Me muutettiin yhteen ennen kuin oltiin menty kihloihin ja ollaan vielä väleissä sulhasen vanhempien kanssa, taisivat ymmärtää kun olin kauempaa kotoisin. Sulhasen siskolle tuntuvat pitävän kuria, että ensin kihloihin ja vasta sitten muutetaan yhteen. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 22, 2007 Meillä meni niin että ittelläni oli jo yksi lapsi kun ruvettiin styylaamaan ja toinen tuli 9 kk sitten...ajateltiin asia niin että ensin hankitaan yhteinen ipana ja sitten mietitään vasta häitä. jos parisuhde kestää lapsiperheen arjen niin eiköhän se avioliittokin kestä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 22, 2007 Minä olisin halunnut naimisiin ennen lasten tekoa, mutta tuleva aviomieheni oli eri mieltä. Nyt meillä on kaksi lasta ja häät ensi kesänä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 22, 2007 Huh, huh! Kyllä on vaikeaa keskustella mielipiteistä... No minä ainakin hankin lapset vasta avioliiton jälkeen! Hehee. ;D Olipas surkku vitsi.Tuppaan tähän nyt vielä oman mielipiteeni. Sen kummemmin uskonnollisia taustojani selvittelemättä pidän järkevänä hankkia lapset vasta avioliitossa. Tämä siksi, että mielestäni avIoliitto on se "ylin" sitoutumisen muoto, eikä se ole pelkkä paperinpala. Se ei ole korvaan kuiskutettu lupaus ikuisesta rakkaudesta, vaan päätös siitä, että TAHTOO sitoutua puolisoonsa yhteiskunnan edessä ja tehdä työtä suhteen eteen. Ainakin näin ideaalitapauksessa avioliitosta pitäisi ajatella, mutta näinhän ei tietenkään aina käy. Minä näkisin niin, että ihmisluonto tarvitsee jonkun tällaisen "paperinpalan", joka on todisteena parisuhteesta. Itse en haluaisi hankkia lapsia miehen kanssa, joka ei uskaltaisi/viitsisi/välittäisi sitoutua kanssani tuolla kaikkein virallisimmalla mahdollisella tavalla. Erityisesti jos kyse on "avioliiton pelosta" eli siitä, että "kuitenkin erotaan sitten ku naimisiin ollaan menty" niin on naurettavaa hankkia lapset suhteeseen, jonka ajattelee hajoavan noin pienestä asiasta. Minulle avioituminen on osoitus siitä, että suhteemme on vakaalla pohjalla ja me KAKSI haluamme sitoutua ja vaikka kuinka olisi valmis lasten hankintaan, niin olisi fiksua olla varma myös omasta suhteesta. Haluan, että mies sitoutuu ensin minuun ja vasta sitten sitoudumme yhdessä lapsiin. Monet sanovat, että lapsi on heille se ylin sitoutuminen, mutta minusta asia ei ole näin. Olen kuullut jonkun sanoneen, että "olen kyllä hyvä isä, mutta parisuhde ei nyt toimi" ja toinen lapsi oli muutaman kuukauden ikäinen. Se parisuhde laitetaan ensisijaisesti toimimaan, sillä se on mielestäni lapsille tärkeintä!En ole varma sainko nyt mitään ajatustani tähän selville, mutta kunhan halusin yrittää selventää järkiperusteita omalle ja monen muunkin valinnalle. Pitkältihän tässä on kyse avioliitto käsityksestä eli kuinka tärkenänä sitä pitää. No, minä pidän sitä hyvin tärkeänä asiana ja jollekin toiselle se ei muuta mitään. En halua tuomita ketään, enkä eritoten tuomitse kenenkään lapsen elämää, joka ei ole minun mielipiteeni "mukaisesti" syntynyt! Yritin vain selventää, mikä mielestäni olisi ideaali tilanne lapselle. Eli rakastava avioliitto, jonka eteen tehdään töitä.AAMEN. Veit sanat suustani :) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 22, 2007 Hauska lukea väittelyitä! Kannanpa omankin korteni kekoon JOS muka avoliittoonkin sitoudutaan ja sitä hoidetaan, niin mikä on esteenä sitten mennä suoraan naimisiin? Kukaan ei pakota järjestämään juhlia, ainahan sen voi hoitaa "salaa" ja matalalla profiilillakin. Mä en siis ihan käsitä, miksi pelätään sitoutua...Mulla ainakin on sellainen tunne, että lapsella on jotenkin "turvallisempi" elämä, jos sen vanhemmat on avioliitossa ja siinä ihan oikeasti lupautuneet elämään toistensa kanssa lopun ikäänsä. Ja kun mietitään juuri vaikka 20 vuotta taaksepäin, ni ihmiset eros aivan eri tahtiin ku nykyään. Nykyään on avoliitot niin kovassa huudossa... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 22, 2007 Sitä ei olekaan tutkittu että onko näillä avoliitossa tai avioliitossa olevilla lapsia. Tietenkin tilastollisesti avoliitot päätyvät useammin eroon, koska emmehän me mene naimsiiin välttämättä kaikkien meidän avopuolisoiden kanssa. Monella voi olla useampikin avopuoliso ennen aviopuolisoa. Eli sillä että onko naimisissa vai ei kun on lapsia ei välttämättä ole eroa kummatko eroavat useimmin.--Veikkaa että moni teistä jotka "paheksuvat" lasten tekoa ennen avioliittoa tai pitävät sitä "huonompana" vaihtoehtona katsovat asiaa 20-vuoden kuluttua niin se olisi ollut ihan sama olisiko sitä mennyt vuonna 2000 naimisiin ennen "pikkuelmeriä" vai vuonna 2001, "pikkuelmerin" jo synnyttyä.1. Hämmästyin oikeestaan sitä, että monet todellaki pitää lasta sitoutumisen asteena. Lapsen ei tulis olla mikään sitoutumisen aste. Entä sitten, jos lapsia ei voi saada, lapsi kuolee tai, kun lapsi kasvaa aikuiseksi? Missä se sitoutuminen on sitte? Tämän takia on tärkeää sitoutua ENSIN puolisoon ja sitten saada lapsia, jos haluaa/voi.2. En paheksu niitä, jotka elävät avoliitossa ja saavat lapsia avioliiton ulkopuolella, mutta: En tule koskaan pitämään aivan samana milloin olen mennyt naimisiin. Ja avioliitto ei tule koskaan väistymään avoliiton tieltä. Tämän sanon siksi, että tiedän aina olevan ihmisiä, jotka haluavat noudattaa Raamatun sanaa.Se että minulla on vakaukseni ja sitä puolustan, ei tarkoita todellakaan sitä, että paheksuisin muiden tapaa tehdä asioita. Minullakin on läheisiä ihmisiä, jotka elävät avoliitossa ja he ovat minulle erittäin rakkaita. Tuntuu, että enemmän paheksutaan meitä, jotka haluavat mennä naimisiin "perinteiseen" tapaan.Karkkis: Jos nyt kuitenkin käyt edes lukemassa tätä, nii oli kiva lukee sun tekstejä Osasit esittää asias hyvin, paremmin kuin olisin ite voinu... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 22, 2007 . Tuntuu, että enemmän paheksutaan meitä, jotka haluavat mennä naimisiin "perinteiseen" tapaan.Juuri näin! Aina saa selitellä, että miksi ette muuta yhteen ennen aviota ja päläpälä... :-[ Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 Lapsen ei tulis olla mikään sitoutumisen aste. Entä sitten, jos lapsia ei voi saada, lapsi kuolee tai, kun lapsi kasvaa aikuiseksi? Missä se sitoutuminen on sitte?Niinpä. Minulle on sanottu, että pitäis ensin tehdä lapsi ja katsoa "sen kautta", kestääkö suhde ja jos kestää, mennä sitten naimisiin. Täysin järjetön ajatus minusta (mutta sen sanoikin yksi hieman hassahtanut mummeli). Ei lapsi ole mikään koekaniini, jolla testataan suhdetta ja yhteistä arkea. :-/ Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 Taas on asiat käsitetty väärin (toivottavasti ei trakoituksella). En usko että kukaan meistä (jotka ovat tehneet lapsensa ennen avioliittoa) tarkoitti että se LAPSI olisi se sitoutumisen aste. EI se lapsi meitä yhdessä pidä. Meille se ajatus siitä että teemme yhteisen lapsen tarkoitti sitä että me olemme loppuelämän yhdessä. Meille myös lapsen saaminen ei ole ollut itsestäänselvyys, joten tilanne voisi olla meidän kohdalla myös se että meillä ei lapsia olisikaan. Tottakai jos on uskonnollisia periaatteita niin minusta on hienoa että niitä kunnoitetaan ja eletään niiden mukaisesti. En tiedä enää miten tämän asian TAAS uudelleen sanoisin, mutta (kuten 26072008 kirjoitti) että miksi ei mennä suoraan naimisiin koska on jo sitouduttu avoliittoon. Miksi avoliittoon ei muka voi sitoutua yhtä vahvasti kuin avioliittoon? Uskokaa tai älkää mutta meille joillekin se kumppaniin täydellinen sitoutuminen ei välttämättä tarvitse avioliittoa. JA edelleen se että ei esim. halua mennä naimisiin ennen lapsia tai ollenkaan ei tarkoita että pelkäisi sitoutumista, tiedän pareja jotka ovat yhtä sitoutuneita toisiinsa vaikka eivät ole naimisissa. Nyky-yhteiskunnassa minä en alkaisi laukomaan tuollaisia "lapsella on paremmat oltavat jos vanhemmat ovat naimisissa"-juttuja, ei se lapsen hyvällä ololla ole mitään tekemistä vanhempien naimisissa olon kanssa.Eli siis yhteenvetona: se että jotkut tekevät lapset ensin ja menevät sitten naimisiin (tai eivät mene ikinä) niin ei tarkoita että he eivät olisi yhtä sitoutuneita toisiinsa kuin avioliitossa olevat. Se ei myöskään tarkoita että lapsella olisi jotenkin "paremmat" oltavat jos vanhemmat olisivat naimisissa (tulkaa vaikka katsomaan lastensuojelun toimintaa kentälle). Kaikille se naimisiin meno ei ole se vahvin sitoutumisen aste, sitä voi olla moni muukin asia. Ja vielä kerran uudelleen, se että avoliitossa olevat parit eroavat useammin kuin avioliitossa olevat parit on totta. MUTTA tutkimuksia siitä kenellä on lapsia ja kenellä ei, ei ole tehty. Ja aika moni ehtii asua yhdn, kahden ihmisen kanssa ennen kuin muuttaa yhteen sen kanssa jonka kanssa menee myös naimisiin, tiedän itse ainakin paljon sellaisia ihmisiä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 Toisaalta kun ajattelee tämä keskustelu on ihan älytön ja loukkaava. Tässä koko ajan joutuu "puolustautumaan" sillä että on herrajumala sentään kehdannut tehdä lapsensa ennen papin aamenta. Voi meitä syntisiä ihmisiä kun äpäriä tähän maahan tehdään.Entäs jos alkaisin samalla tavoin kirjoittaa että köyhät eivät saisi tehdä lapsia, koska on tutkittu että "köyhyys" periytyy. Lihavat eivät saisi tehdä lapsia, koska se on riski lapselle jo kohdussa ja myös elämässä, koska lihavuus voi periytyä jos oppii vanhempien tavoille. Hyvät ihmiset eläkää hieman tätä elämää ja käydään tämä keskustelu 20-vuoden kuluttua, uskon että monien ruusunpunaiset lasit ovat jo siihen mennessä tippuneet silmiltä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 KUKAAN ei oo sanonu ketään syntiseksi. KUKAAN ei oo sanonu naimattomien lapsia äpäriksi. KUKAAN ei oo kieltäny ketään saamasta lapsia ennen avioliittoa.Ja edelleenki, ainaki mun periaatteet pitää vielä sillon 20-vuoden jälkeenkin. Se että oon kristitty, ei tarkota, että olisin eläny elämäni kuplassa, jossa en ois nähny mitään vaikeeta: avioeroja, päihde-/huumeongelmaisia ym. ym. Oon saanu kattoo vierastä yhtä tosi vaikeeta avioeroa ja onnellista kestävää avoliittoa, mutta oon silti edelleen sitä mieltä, että avioliitto, joka solmitaan Jumalan edessä on paras vaihtoehto koko perheelle.Ja sori, tajusin vähän väärin ton lapsi-sitoutumis-systeemin, mutta se kuulosti(/kuulostaa) aika karulta. Eli käytännössä te ootte sitoutunu toisiinne avoliitossa, niin että lapsen saaminen voi myös tulla ajankohtaiseksi. Näinkö?Ja toisekseen ymmärrän pointin, että avioliitto ei tunnu mitenkään tarpeelliselta kun elää sitoutuneessa avoliitossa. Avioliitto on alunperinki Jumalan "asettama" instituutio eikä tällä Jumalan siunauksella avioliittoon oo merkitystä muille ku kristityille. Ei-kristityt menee kyllä naimisiin, mutta muista syistä kuin ajatellen tätä Jumalan siunausta ja kaikkee mitä Raamattu sanoo avioliiton olevan. Eli nykyisin on periaatteessa olemassa kaks avioliittoa: kristitty ja ei-kristitty. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 Avioliitto on alunperinki Jumalan "asettama" instituutio eikä tällä Jumalan siunauksella avioliittoon oo merkitystä muille ku kristityille. Ei-kristityt menee kyllä naimisiin, mutta muista syistä kuin ajatellen tätä Jumalan siunausta ja kaikkee mitä Raamattu sanoo avioliiton olevan. Eli nykyisin on periaatteessa olemassa kaks avioliittoa: kristitty ja ei-kristitty.Avioliitto on paljon vanhempaa perua kuin kristinusko tai edes juutalaisuus, ja alunperin se on ymmärretty samanlaisena ihmisten välisenä sopimuksena kuin vaikkapa kaupanteko. Kristitty avioliitto on tästä näkökulmasta ns. nykyajan hömpötystä, aivan kuten ajatus romanttisesta rakkaudestakin.Kuten aiemmista viesteistäni ilmenee, arvostan itsekin avioliittoa tietyssä mielessä enemmän kuin avoliittoa, mutta todellakin vain ja ainoastaan juridisena sopimuksena, joka takaa tietyt edut lain ja yhteiskunnan edessä. Jos joku haluaa sotkea tähän sopimuksen laatimiseen jonkin uskonnon mukaan, siitä vain, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, ettei avioliiton solmiminen ole alkujaan ollut uskonnollinen toimitus. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 Tässä tulee vastaan kaks eri maailmankatsomusta, joten ehkä keskustelu päättyy tähän:) Koska mä uskon, että maailma on Jumalan luoma ja "juutalaisuus" on alkuperäinen kansa ja uskonto, jonka jälkeen on tullu muut kansat ja uskonnot. Enkä tuosta avioliiton vanhuudesta tai alkuperästä osaa sanoo enempää, koska en oo tutkinu sitä sen tarkemmin.Mitä tarkotat "romanttisella rakkaudella" Pitkätossu? Tai ehkä ei pitäis tästä alkaa keskustelemaan enää täällä. Saadaan aikaan uus väittely. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Raportoi Share Kirjoitettu November 23, 2007 Mitä tarkotat "romanttisella rakkaudella" Pitkätossu? Tai ehkä ei pitäis tästä alkaa keskustelemaan enää täällä. Saadaan aikaan uus väittely. No enpä tiedä, onko aiheessa mitään väiteltävää. Romanttinen rakkaus tarkoittaa kahden osapuolen välillä vallitsevaa rakkautta, johon liittyy myös seksuaalinen jännite, millä se esimerkiksi erotetaan vanhemman ja lapsen välisestä rakkaudesta. Niin ja kiirehdin vastaamaan, vaikkei minulta taas mitään kysyttykään. Peppi Pitkätossu vastannee halutessaan ihan itse omasta puolestaan. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.