Sign in to follow this  
Followers 0
Guest Naksukka

Re: Hupia kirkkoon

103 posts in this topic

Ja vaikka vihkiminen onkin vain joillekin uskonnollinen tilaisuus, on se kaikille juridinen tapahtuma - alkaisitteko te pilojen kannattajat venkoilla tuolla tavalla vaikkapa todistaessanne käräjäoikeudessa?

Oletkos koskaan nähnyt elokuvaa Liar liar.. ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites
.. Ja kirkko on myos papin etta kanttorin tyopaikka ja heidan tyota ja vakaumusta kohtaan kuuluu tietty kunnioitus. Voihan sita tietenkin kysya etta sopiiko jekut jollei niita ilman voi olla sen 20 minuuttia. Mutta jos saa kieltavan vastauksen niin sita pitaisi silloin kunnioittaa.

Ovatkos kanttorit ja papit seiväs pers..ssä syntyneitä tosikkoja.. Itse en niin kirkkovihkimisestä perusta, mutta mieheni haluaa mennä kirkossa naimisiin. Jos papin vakaumusta tulee kunnioittaa, niin miten kommentoit esim. siihen, että rippileireillä alaikäiset lapset saavat polttaa tupakkaa ja joissain tapauksissa vanhemmille oikein lähetetään lupalappu polttamisesta seurakunnan taholta.

Lisäystä:

En minä nyt tahallani lähtisi ketään työpaikallaan ärsyttämään tai käyttäytymään epäkunnioittavasti, mutta en vaan voi ymmärtää turhaa jeesustelua, mitä mielestäni ev.lut. kirkkokuntakin on. Tarkoittaako huumorintaju samaa kuin että joutuu helvettiin!?! Siinä tapauksessa joudun sinne mielelläni!

Lisäyksen lisäystä:

Piloilla en välttämättä tarkoita mitään sellaista, että kävellään kyltti, jossa lukee "pelastakaa mut", kourassa alttarille, vaan esim. hääparin itsensä sopimaa jotain hauskaa pikku merkkiä toiselle, että tietää, että toinen on mukana juonessa eli siis vihkimisessä, joka on kahden ihmisen välinen asia. En myöskään nää mitään pahaa siinä jos on muka alttarilla epäröivinään hetken ennen kun vastaa tahdon. Ei sen tarvitse olla kilpailu siitä kuinka monta kossupulloa kustakin sekunnista saa. Eikös se voisi olla vaikka semmoinen, että niin monta sekuntia kun on vastaamatta tahdon, niin yhtä monta pusua "joutuu" antamaan uunituoreelle puolisolleen. Se vaan nyt on semmoinen kevennys ja harmiton pikku pila. Miten pappi voisi siitä herneet vetää nenään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oli pakko tulla lukemaan tää ketju, kun oli niin outo otsikko. Ja aika järkky keskustelu täältä löytyikin.... ::) Siis miksi ihmeessä vihkimiseen, oli se sitten kirkko- tai siviilisellainen, pitäisi ympätä jotain hupiohjelmanumeroita? Kun kuitenkin hääjuhla on varmasti sitä hupia pullollaan. Eihän kaupan kassakaan ala selittää asiakkaalle: "Ei tällä kortilla oo nyt kuule katetta ja kone käskee mun heti leikata tää kahtia." *ettii saksia ja meinaa leikata* "Ei vaineskaan, menit halpaan, heh heh..." Tai ei kukaan mee lääkäriin sormi verta vuotavana ja lääkärin tutkiessa: "Se onkin vaan ketsuppia, menit lankaan, heh heh..." Samalla lailla se kirkko on työpaikka kuin marketti tai sairaala.

Eikä ihmisten elämä muutenkaan ole joka hetki täynnä huumoria, miksi tässä yhdessä puolituntisessa sitä pitäis välttämättä olla? Ja miksei vihkimistä voi pitää arvokkaana ja tärkeänä tilaisuutena, joka on hieno sellaisenaan? Eihän kukaan esim. Linnan juhlien kättelyjonossakaan kehitä mitään jäynää, sillä se on arvokas tilaisuus. Eikä mulle ainakaan meijän siviilivihkiminen ollut yhtään vähemmän arvokas tilaisuus. Nää jäynät osoittaa musta vaan huonoa makua....

Ja nää pilat itsessäänkin on mun mielestä oikeesti huonoja. Kuluneita eivätkä minusta osoita kovinkaan älykästä huumorintajua. Jos tollanen tulis joskus vihkimisessä eteen, voi sitä myötähäpeän määrää.... ::)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Jos papin vakaumusta tulee kunnioittaa, niin miten kommentoit esim. siihen, että rippileireillä alaikäiset lapset saavaat polttaa tupakkaa ja joissain tapauksissa vanhemmille oikein lähetetään lupalappu polttamisesta seurakunnan taholta.

Siis miten ihmeessä alaikäisen riparilaisen tupakointi liittyy papin uskonnolliseen vakaumukseen :-? ?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Siis miten ihmeessä alaikäisen riparilaisen tupakointi liittyy papin uskonnolliseen vakaumukseen Täh ?  

^ Ihan yhtä paljon kun huumori kirkossa.

Suomessa on muutenkin aivan liian mollivoittoiset kirkonmenot. Liian paljon puhetta synnistä ja kadotuksesta. Miettikääpä esim. seurakuntia joissa ylistetään herraa gospel-lauluilla. Eikö jalka ala itse kullakin aina vispaamaan ja tekee mieli liittyä mukaan kun esim. elokuvissa näkee ja kuulee gospel-laulantaa..

Häiden pitäisi olla ilon juhla ja se ilo voi alkaa jo kirkosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Iloisuus on ihan eri asia kuin pelleily ::) . Mä en kyllä koskaan ole ollut vihkitilaisuudessa, jossa olisi puhuttu synnistä ja kadotuksesta saati sitten jostain vastaavasta ei-niin-iloisesta asiasta.

Tuskin kukaan hymyjä tai papin osuvaa puhetta paheksuu, mutta kuten sanottu, vihkimisessä on kyse juridisesta tapahtumasta, jonka aikana käyttäydytään tietyllä tavalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites
^Iloisuus on ihan eri asia kuin pelleily ::) . Mä en kyllä koskaan ole ollut vihkitilaisuudessa, jossa olisi puhuttu synnistä ja kadotuksesta saati sitten jostain vastaavasta ei-niin-iloisesta asiasta.

Aivan. Nää hah-hauskat jekut ym. ei minusta tuo vihkimiseen iloa. Itsellä tosiaan laukaisisi vaan myötähäpeän.... Vihkiminen, oli sitten kirkko- tai siviilivihkiminen, on mun mun mielestä jo itsessään iloinen tapahtuma: kaksi rakastunutta ihmistä saavat toisensa. He lupaavat rakastaa toisiaan niin myötä- kuin vastoinkäymisissä. Eihän tämän iloisempaa asiaa juuri voi olla!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Oletkos koskaan nähnyt elokuvaa Liar liar.. ;D

Miten fiktiivinen elokuva liittyy keskusteluun käyttäytymisestä tosielämän tositilanteissa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

En vain voi käsittää ajatusmallia, jonka mukaan juhlallisuus ja arvokkuus olisivat sama asia kuin jäykkyys ja ilottomuus!

Etenkin häiden vihkimisosuudessa, kun mahdollinen riehakkaampi juhlinta on yleensä vasta tulossa, on ihan paikallaan, että "hiljennytään" vähän miettimään sitäkin, miksi tänään juhlitaan. Ja tämä pätee ihan yhtä lailla siviilivihkimiseenkin, tuo mainitsemani "hiljentyminen" ei siis välttämättä ole mitään uskonnollista.

Jos joku minun häissäni pilaisi kirkon/maistraatin hienon juhlatunnelman järjestämällä hieman hupia, niin se ihminen ei kyllä minun eikä muidenkaan juhlaa tuntuisi kovinkaan paljon kunnioittavan.

Hieman nyt toistan edellisen viestini tärkeintä pointtia, mutta mielestäni se, että jollekin hieno ja arvokas tilaisuus on pelkkien tosikkojen touhua ja muuta negatiivista, kertoo melko paljon kyseisellä tavalla ajattelevien henkilöiden kypsyydestä.

Ja minusta eläväiset gospelbiisit eivät ihan ole verrattavissa vihkitilaisuudessa järjestettyihin jekkuihin ja jäyniin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Miten fiktiivinen elokuva liittyy keskusteluun käyttäytymisestä tosielämän tositilanteissa?

Tämä oli juuri sitä huumoria.  ;)

Myönnän että eksyin ehkä vähän aiheesta.. Ja saatoin myös ilmaista itseni hieman jyrkästi, mutta halusin herättää keskustelua asiasta ja tuoda esiin myös sen toisen puolen. Itse en ole ihmisenä sieltä vakavimmasta päästä. Elämä on lyhyt, miksi pitäisi ottaa kaikki / itsensä niin vakavasti. En nyt tällä sano, ettenkö osaisi osoittaa eri tilanteissa niiden vaatimaa arvostusta ja kunnioitusta, silti säilyttäen pienen huumorinpilkkeen silmäkulmassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan yleisesti kommentoisin, että ei ihan joka vaiheeseen tarvitse keksiä jotakin, vaan antaisi sen mennä ihan omalla painollaan. Etenkin vihkiminen on mielestäni sellainen, vaikka ei uskonnollinen olisikaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En jaksa kommentoida ketjua muuten, mutta...

..kengänpohjassa lukevista Apua tai Help me -jutuista kun on ollut puhetta, niin meillä oli vastaava mutta söpömpi juttu, nimittäin mieheni oikean kengän pohjassa sydän ja vasemman kengän pohjassa nuoli minuun päin :):-X

Share this post


Link to post
Share on other sites
^Iloisuus on ihan eri asia kuin pelleily ::) .

Aivan! Tämän voi ymmärtää vertaamalla vihkimistä yliopistojen promootioon, joka myös on eräänlainen vihkiminen (maisterit "vihitään tieteelle", symbolina maisterinsormus). Promootiotilaisuus on pitkä, arvokas ja muodollinen (käytännön pilat olisivat aivan käsittämätön asia), mutta kuitenkin samalla iloa ja riemua pursuava, harras ja liikuttava seremonia. Se on merkittävä tilaisuus kaikille siihen osallistuville ja myös katsojille.

Koen itse tärkeäksi sen, että myös vihkiminen on harras (ei välttämättä uskonnollisessa mielessä) tilaisuus, onnellinen ja koskettava vähän eri tasolla kuin "hassut laput kengänpohjissa".

Edited by Nemona

Share this post


Link to post
Share on other sites
... niin meillä oli vastaava mutta söpömpi juttu, nimittäin mieheni oikean kengän pohjassa sydän ja vasemman kengän pohjassa nuoli minuun päin :):-X

Ihana! :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eiköhän tämä aihe ala olemaan jo aika loppuunkäsitelty!! Jokaisella meistä on omat mielipiteemme ja tästä aiheesta voidaan kiistellä / väitellä ns.maailman tappiin eli eiköhän oteta nyt vain avoimin mielin hyviä ehdotuksia vastaan, koska joku niitä on halunnut.

Kiittäen mode Maria

Muoks: PS. En tarkoita tätä loukatakseni ketään vaan pidetään foorumilla hyvää mieltä yllä. :-*

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehille tuo legendaarinen apua - kengänpohjissa tuntuu olevan todella mielenkiintoinen ja kutkuttava. Ehkä se on miesten keskinäinen tapa kertoa tunteista. Meillä sulhanen on viehtymyksensä asiaan ilmaissut. En usko edes häävieraiden moisesta närkästyvän. Mutta tuo ehdotus sydämestä ja nuolesta kengänpohjassa kuulostaa näin morsiammen mieleen todella ihanalta ajatukselta. Se ei minun mielestä ole pila vaan rakkaudentunnustus. Miehiltä harvoin noin julkisesti niitä tunnustuksia satelee ;)

Itse en enempää olisi noiden pilojen kannalla kirkossa, vaan ehkä kaipaisin pientä humoristista rakkaudentunnustusta, jonka voisi tuoda myös kirkossa esille. En näe huumoria sopivassa suhteessa mitenkään kirkollista toimitusta halventavana.

Lisää ihania ideoita tavoista näyttää tunteensa kirkossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
En jaksa kommentoida ketjua muuten, mutta...

..kengänpohjassa lukevista Apua tai Help me -jutuista kun on ollut puhetta, niin meillä oli vastaava mutta söpömpi juttu, nimittäin mieheni oikean kengän pohjassa sydän ja vasemman kengän pohjassa nuoli minuun päin :):-X

ihana tuo kengän pohja-juttu! aivan söpö :) :) :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämän aiheen tiimoilta on nyt aivan turha enää soutaa edes takaisin.

mutta hupailu ja huumori voi olla muutakin kuin varsinaisia tekoja, näillä ilemisesti halutaan "jäykkä" vihkitilaisuus rennommaksi.

Kaverini häissä sulhsella bestmanilla, sulhaspojalla ja seremoniamestarilla oli kaikilla samanlaiset lenkkitossut/tennarit jalassa, se jo itsessään hymyilytti, ilman mitään kommervenkkejä.

Voisihan sitä olla vaikka paljain jaloin tai likaililla jaloilla tai puvun alta vilkkua punaiset alushousut, mutta miksi tehdä näin?

Ovatko kaikki nämä "huumorinkukkia" viljelevät ihmiset hautajaisissakin kepposia keksimässä jotta itlaisuus saataisiin "ei niin kankeaksi"?

pohdin vain ääneen, en tarvitse mitään erillisiä vastauksia kysymyksiini.

ja mitä tulee siviili ja kirkollis vihkimisiin, niin ihan yhtä arvokkaat toimenpiteet ovat kyseessä ja siviilivihkiminen monessa mielessä arvokkaampi, jos nyt ruvetaan siksi kirkossa meneen koska se on nyt vaan tapa! Kirkossahan haetaan Jumalan siunaus avioliitolle ja todellakin ollaan "tämän seurakunnan ja Jumalan kasvojen edessä"

p.s. ja miksi pitää pyytää apua??? tuskin kukaan nyt on sinne vasten tahtoaan mennyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hyvä huumori on eri asia. Tuo sydän ja nuoli -kengänpohjajuttu taisi tulla aika moniin kesäisiin häihin! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meillä yhden tutun häissä sulhasen polttariporukka (aika iso sakki)

olivat luvanneet sulholle että jos papin kysyessä Tahdotko, niin vastaa kahdesti EN TAHDO.

Pappihan kysyy asiaa kolmesti, ja viimeisellä kerralla sit tahtoo, niin porukka maksaisi häämatkan bahamalle.

Sulho vastasi kahdesti EN TAHDO, morsian oli täysin tietämätön.

Sulho sai korvilleen mutta kyllä ne sit sinne bahamalle meni ihan onnellisesti.

;D

Kirkollisten toimitusten oppaasta voi varmistaa, että tämä ei kyllä onnistu.

"Sulhanen ja morsian vastaavat kysymyksiin kumpikin vuorollaan: "tahdon". Kysymys voidaan toistaa, jos vastausta ei saada. Ellei vastausta saada sittenkään tai se on kielteinen, toimitus keskeytetään." www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/toim-opas_2c.html

Seuraava tilaisuus tuleekin sitten aikaisintaan viikon kuluttua, kun uusi avioesteiden tutkinta on tehty.

Turun maistraatissa oltiin samaa mieltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

en jaksanu ihan koko ketjuu lukasta.. mutta... mie oon oppinu että huumorilla selviää tilanteesta ku tilanteesta. en laske itseäni miksikään yltiö positiiviseksi. mutta en ymmärrä miksi uskontoo ei voi kuulua iloisuus ja hupailu? eihän hupailun ole tarkoitus ilkkua vaan keventää ja saada ihmiset rentoutumaan ja iloisiksi. minusta niillä ihmisillä jotka ei kestä hupailua on joku ihme asenne ongelma.

millä ihmeen luvulla eletään ku ajatellaan että kaunis kirkko tilaisuus on sellanen jossa itketään ja ollaan hiljaa? no heleppohan se mun on sanoo ku en kirkkoo ees kuulu.

kunnioitan uskontoja mutten ymmärrä asennetta et kirkossa ei voi olla hauskaa. siis ei saa tietty mennä mauttomuuksiin tai pilkkaamiseen. mie kestäisin noi apua laput ja sormuksen tiputukset. ja myös ton en tahdo jutun.

EN TAHDO

Häh, mitö mä kuulin?

EN TAHDO

apua mitä toi selittää *itkuu pukkaa*

TAHDON

huhuhu

PÄÄSTÄÄ MUUTEN LOMALLE

mun ihuna mies, söikytit hengiltä.. toi ois kaj mun reaktio.

meillä on siviili vihkiminen ja se on aika lyhyt joten siihen ei ihmeempii hupailuja saa... mutta sellasta oon miettiny että sulkki ei löydä sormusta misttän ja sitten sen sormukssen tois mejän koira... no siihen nyt on vielä aikaa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

^^Uskontoon saa kuulua iloisuus ja hupailu, kirkollisiin toimituksiin ei.

Mistä pari voi saada "hupia" kirkkoon?

Toivomalla vihkijäksi mieleisensä papin, joka ottaa huomioon edessään olevan pariskunnan ja heidän erityisen päivänsä. Personallisia ja jopa hauskoja kirkonmiehiä (ja -naisia, jos sellaisen haluaa) löytyy monista seurakunnista.

Pappi on ainoa, jolla on tietynlainen oikeutus keventää tunnelmaa, itse en näe millään tavalla tarpeelliseksi mennä papin työpaikalle pelleilemään, saati sitten kyseisen työpaikan ollessa monille PYHÄ huone.

Share this post


Link to post
Share on other sites

100404: Mus uskontoon kuuluu mitä suurimmassa määrin iloisuus, eikä kirkossa tarvitse olla kankeaa ja jäykkää, mutta hupailu on ihan toinen juttu eikä mielestäni kuulu mihinkään arvokkaaseen ja juhlavaan tilanteeseen. Iloisuus ja hupailu ovat ihan eri asioita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, kyllä minustakin ilo ja onni häissä ovat ihan eri asia kuin arvokkaan ja ainutlaatuisen vihkitoimituksen pilkkaaminen, oli se sitten kirkollinen tai ei! Sulhanen järkyttyi henkihieveriin ajatuksestakin, että heittäisi H-hetkellä jotakin tuollaista "en tahdo" -tyyppistä, ja taitaisi se minunkin tahtomiseni siinä kohdassa olla kovalla koetuksella...

Edited by tammikuu09

Share this post


Link to post
Share on other sites

no niin.. siis mitä tarkoittaa hupailu? varmaan moni mieltää asian erilailla..

nyt tässä välissä kysynkin että miksei modet poista vistejä jotka menevät ihan huti?

aloittaja on kysynyt vinkkejä ja nyt täälä vaan keskustellaan onko sopivaa vai ei. mihin tietääkseni aloittaja ei kysynyt miellipidettä.. ylipäätänsäkkin tääl on ihmeen korkee kynnys modeilla poistaa viestejä. monilla keskustelu palstoilla katkastaan heti jos aihe lähtee rönsyilään. täälä taas se on ihan yleistä.... ja tämäkään ei kuulu tänne =)

mutta siis... nyt kun mietin omaa vihkitoimitusta niin en haluaisi sinne mitään hupailua (pelleilyä) mutta kylläkin hupailua (jotain humoristista)... se voi olla että kun kirkollinen vihkiminen kuitenkin menee tiettyä kaavaa noudattaen niin se ois hävytöntä... en tiedä ku en kuulu kirkkoo eikä oikeestaa kiinostakkaa... mutta se on jännää että monet haluu kirkko häät ja monien mielestä ainuat oikeet häät on kirkossa jne.. mutta kuitenkin moni kokee kirkolliset toimitukset tappavan tylsinä... eli eli... jotain pitäisi siis tehdä että ihmiset jaksaisit oman uskontonsa menoja.. eikös?` ja käsittääkseni aloittaja on tähän pulmaan hakemassa vastausta. tuskin aloittaja mitään sirkus pelleä meinas sinne palkata =)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0