nallepuhi

Siviilivihkimisen kaavasta

51 viestiä aiheessa

Mäkin ymmärrän perheviittaukset juurikin niin, että kyse on siitä, että aviopuolisot muodostavat perheen ja toimivat toistensa parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi. Musta se oli tuossa kaavassa just parasta. Ei sillä viitata mihinkään odotuksiin lasten hankkimisesta.

Ja tuo tosiaan on lyhin mahdollinen kaava, jolla vihkiminen on laillinen. (Sormusosion siis tosiaan voi jättää pois, mutta muuten) Sama kaava on käytössä kaikissa siviilivihkimisissä oli vihkijä sitten maistraatista tai käräjäoikeudesta ja on asetuksella säädetty tuollaiseksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Siviilivihkimisen kaava on standardi, eli siitä pakollisesta osasta ei voi jättää mitään pois ja on sama riippumatta siitä mikä juridisesti pätevä taho on vihkimässä. Eli ei ole mitään "maistraattikaavaa" ja "käräjäoikeuskaavaa", vain siviilivihkimiskaava. Se "Tahdon" pitää sanoa, pelkällä paperin allekirjoittamisella ei pääse kuin parisuhteen rekisteröinnissä.

Itseäni ei tuo perheen perustaminen häirinnyt, sillä kyllä me miehen kanssa nimenomaan ollaan perhe, eikä meille ole lapsia tulossa. Eihän siinä lapsia mainita mitenkään ;).

Tässä vielä lainaus täältä naikkareista tästä kaavasta:

Siviilivihkiminen toimitetaan siten, että vihkijä todistajien läsnä ollessa lausuu vihittäville:

"Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin".

Sitten esitetään kysymykset:

"Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Miehen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Naisen Nimi) aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?

(Vastaus: Tahdon)

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Naisen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Miehen Nimi) aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?(Vastaus: Tahdon)

Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi."

Sormuksia voidaan vaihtaa, mutta se ei ole pakollista: Jos sormuksia vaihdetaan, lausutaan seuraavasti:

"Ottakaa (Naisen Nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne. Ottakaa (Miehen Nimi) liittonne merkiksi sormus vaimoltanne".

Lopuksi vuorossa on ilmoitus:

Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mitenkä tuossa sormuskaavassa menee, jos sulhaselle ei tule sormusta, mutta morsiammelle tulee. Tuntuu tyhmälle, että pujottaisin miehen sormeen kihlasormuksen uudelleen, vaikka toimittaahan se myös vihkin virkaa. Mutta tuntuu myös tyhmälle, ettei miehellä olisi ollenkaan sormusta.. koska minä haluaisin pitää kihlan sormessa. Ja nimenomaan pidän tuosta "ottakaa sormus mieheltänne jne" osiosta ja sen todellakin vihkikaavaan haluaisin. :(

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^Se sormusosio luetaan vain siltä osin, kun sormuksia annetaan :) Eli kun meidän häissämme vain minulle tuli vihkisormus, ei todellakaan mitään kihlasormuksia annettu uudelleen, vaan tuomari vain jätti sen miehen sormusta koskevan osan pois kaavasta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mutta voiko heteropari sitten rekisteröidä parisuhteen, ns. maistraattivihkimisestä poiketen? Ihan uteliaisuuttani kysyn.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Nöff nöff, ei voi. Rekisteröity parisuhde on vain samaa sukupuolta oleville pareille, ja avioliitto vain vastakkaista sukupuolta oleville pareille. Itse olisin mieluummin rekisteröinyt parisuhteeni, mutta se ei Suomessa ole heteroille mahdollista.

Finlexistä luntattua: "Kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön parisuhde voidaan rekisteröidä siten kuin tässä laissa säädetään."

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

En tiedä tuleeko tämä nyt oikeaan osioon, mutta.. Näin jälkikäteen olen miettinyt paljon tuota siviilivihkimistä ja siihen liittyviä perinteitä. Meidät siis vihittiin maistraatissa, jonka vihkihuoneen pöydän edessä odotimme vihkijää. Ennen virallisen osion aloitusta vihkijä pyysi meitä vaihtamaan paikkoja keskenämme siten, että minä tulin sulhasen vasemmalle puolelle. Jäin miettimään tätä.. Ymmärrän tällaisen symbolisen perinteen esimerkiksi uskonnollisessa tilanteessa, mutta miksi ihmeessä näin tehdään siviilivihkimisessä? Etukäteen ehdin jo sadatella sitä, että edelleenkin noissa tilanteissa mieheltä kysytään kysymys ensin, mutta että vielä pistetään vaihtamaan paikkaa.. En ymmärrä. En viitsinyt alkaa vihkimisen jälkeen asiaa vihkijältä tivaamaan, kun oli vähän muuta tekemistä.. onnittelua ja halailua ja sellaista. grin.gif

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Musta toi on lähinnä etikettikysymys: kihlattu on miehen vasemmalla puolella, vaimo oikealla. Eli kun käännytään toimituksen jälkeen "akselin ympäri" niin morsmaikusta on tullut vaimo ja on miehensä oikealla puolella.

Ei käsittääkseni liity mitenkään uskonnollisiin perinteisiin. Musta ihan mukavaa tapatietoutta ja symboliikkaa, joka sopii hyvin myös siviilivihkimiseen.

L: tai siis me ainakin tehtiin näin itsestään selvästi myös siviilivihkimisessä, vaikka meidän vihkijä ei ottanutkaan asiaan etukäteen mitään kantaa. Kävelin siis miehen vasemmalla puolella vihkijän luokse pitkin käytävää ja toimituksen jälkeen käännyimme onniteltaviksi vieraiden suuntaan ja silloin olin siis sitten kunniapaikalla mieheni oikealla puolella.

Tuossa miehen oikealla puolella istuin myös hääillallisella, etiketin mukaan sekin :D Muutenhan miehen seuralainen on hänen vasemmalla puolellaan.

Muokattu: , käyttäjä: Lainie

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ok! Kiitos vastauksesta, oletinkin, että kyse on vanhasta tavasta. Eihän se kirkollisessakaan vihkimisessä ole uskonnollista vaan tapakulttuurin perua, mutta yleensä kirkollisissa ympyröissä vanhat tavat istuvat tiukemmin kuin maallisissa. Omituista tilanteessa olikin juuri se, että vihkijä esitti asian aivan kuin se olisi osa vihkimisen laillisuutta. Siis sanoi kirjaimellisesti, että ennen kun voidaan aloittaa pitää meidän vaihtaa paikkoja.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

No tuo, että sitä vaaditaan on kyllä vähän erikoista. Mutta ehkä hän ajatteli, että näyttää sitten myöhemmin paremmalta kuvissa tms :D

(Tai sitten hänellä vaan jostain syystä oli tällainen ihmeellinen päähänpinttymä.)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Etukäteen ehdin jo sadatella sitä, että edelleenkin noissa tilanteissa mieheltä kysytään kysymys ensin, mutta että vielä pistetään vaihtamaan paikkaa..

Jostain luin, että kysymys voidaan kysyä ensin myös naiselta, jos pari niin haluaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Onko kellään kokemusta kaksi kielisestä siviilivihkimisestä, tai Englannin kielisestä siivilivihkimisestä Helsingissä?

Sulhaseni, hänen perheensä ja osa kavereistamme kun eivät puhu suomea olen ajatellut, joko käyttää sekä suomea että englantia tai sitten ihan vaan englanniksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tuolla Monikultturispuolella on tästäkin juttua. Kantsii käydä siellä lukemassa, jollet sitten ole jo sinne löytänyt :)

en pysty puhelimella linkittämään.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olisiko kenelläkään kokemusta avioliittosopimuksen allekirjoittamisesta osana vihkikaavaa? Onko mahdollista ja kuinka se käytännössä menisi?

Olen aina ajatellut, että haluaisin sen tehdä nimenomaan siinä, eikä häipyä jonnekin piiloon allekirjoittamaan. Joissain kuninkaallisissa häissäkin näin maailmalla näin toimittavan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ai siis että te itse laatisitte jonkun "sopimuksen" ja allerkirjoittaisitte sen näön vuoksi tavallaan ohjelmanumerona? En muista ainakaan täällä naikkareissa kuulleeni, että kenellekään olisi ollut vastaavaa, mutta nämä kaikki ylimääräiset ohjelmat riippuvat täysin yksittäisen vihkijän halusta. Toiset suostuu lisäyksiin, toiset eivät, eli selviää vasta kun tiedätte kuka teidät vihkii.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Olen elänyt sinä käsityksessä, että naimisiin mennessäkin jonkinlainen sopimus kuuluu allekirjoittaa. Tämä maailma kun tuntuu allekirjoituksilla toimivan. :)

Eikö näin ole? Riittääkö pelkästään se "tahdon" alttarilla/maistraatissa todellakin viralliseksi sitoumukseksi ilman minkäänlaisia allekirjoituksia? Ei todistajien/vihkijän allekirjoituksiakaan mihinkään?

Olen siis ollut itse läsnä vain kirkollisessa vihkimisessä ja ilmeisesti kastejuhlan vuoksi (jossa ainakin täytyi kummien allekirjoittaa jotakin?!?) luullut, että hääpari menee vihkimisen jälkeen nimenomaan allekirjoittamaan papereita papin ja parin tosistajan kanssa ennen kuin saapuu ulos kirkosta. Vai onko kyse vain kirkon omista jutuista?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meidän vihkimisessämme ei kyllä kukaan allekirjoittanut mitään, emme me eivätkä todistajat (vihkijä ei edes kysynyt todistajia erikseen; meillä oli 50 ihmistä seuraamassa toimitusta) - ja ainoat paperit, jotka tehtiin, olivat ne, joissa kysyttiin, kuka minkäkin sukunimen ottaa käyttöön (mikä taas tapahtui hyvissä ajoin ennen häitä).

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä luultavasti näin: 

1.alkumusiikki

2. vihkijän puhe (itse kirjoitettu tosin..)

3. vihkikaavan pakollinen osa aviopuolisoiksi julistamiseen asti

4. sormuksen laitto & pusu

5. ystävä lausuu runon

6. musiikkiesitys, luultavasti jokin Johanna Kurkelan kappale

7. loppusanat

8. poistumismusiikki

 

Nyt mietityttää, että mitä alku- ja poistumismusiikiksi... 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Miten ja mihin väliin omat valat (tai sormusvalat) vois ujuttaa? Tai miten se istuis tollaiseen karkeeseen lyhyeen kaavaan? Kun ei ois kyse ihan kahdesta rivistä kuitenkaan :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oli puhetta noista saapumis- ja poistumismusiikeista. Jos ei tekijänoikeusasiat huoleta, mielestäni mainio idea on ottaa itselle tärkeistä elokuvista tai jopa sarjoista musiikkia mukaan. Useimmiten elokuvamusiikki ja tv-sarjojenkin musiikki on klassista musiikkia (mitä ei usein tule ajatelleeksi, vrt. Game of Thrones, useimmat Jane Austen -filmatisoinnit, jopa Star Trek ja muu scifi), ja näin syntyy mahdollisuus hykerryttäville sisäpiirin vitseille, kun suurin osa hääväestä kuulee vain kauniin ja tunteikkaan jousimusiikin ja muutamia taas hymyilyttää, kun osaavat yhdistää musiikin hääparin harrastukseen. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

^ Nyt rupesi mietityttämään, että miksi ihmeessä em. tapauksessa pitäisi olla huolissaan tekijänoikeuksista? :huh:

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

No eipä näemmä miksikään, huh. Hääthän onkin yksityistilaisuus, toisin kuin esimerkiksi oppitunti koulussa tai luento yliopistossa, bileet rannalla tai limudisko, joissa ei saa soittaa mitään suurinpiirtein alle satavuotiasta musiikkia, jos ei maksa tekijänoikeusmaksuja. 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään