Sign in to follow this  
Followers 0
Guest Talvimorsian08

Uusperhe ja avioehto

26 posts in this topic

Onko kokemuksia uusperheen avioehdoista/testamenteista kenelläkään? Millaisia olette tehneet? Tarkoitus olisi saada suvun perintö ja kummankin meidän jälkeenjäänyt omaisuus yhteisille lapsille, ei miehen exälle ja "entisille" lapsille. Avioeron sattuessa tietenkin avioehto suojaa, entä kuolemantapaukset?

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Entisille lapsille" kuuluu ainakin lakiosuus eli 25 % omaisuudesta. Eikös nämä lapset ole kuitenkin edelleen miehen lapsia? Eivät ne lapset eron ja riitojen yhteydessä häviä mihinkään uutta perhettä perustettaessa.

Miehen exälle ei mene mitään, joten sen voi unohtaa. Pieni mahdollisuus on tietenkin, jos lapset sattuvat kuolemaan liian varhain, niin exälle voi tätä kautta eksyä jotain, mutta aika epätodennäköistä ja sille sitten ei voi mitään.

Avioehto taas suojaa eron yhteydessä omaa omaisuutta puolisolta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mille ihmeen "entisille" lapsille? Kaikki miehesi lapset ovat hänen lapsiaan ja siten isänsä tasavertaisia perillisiä. Miehen kuoltua hänen omaisuutensa jaetaan tasan kaikkien lasten kesken. Testamentilla toki voi näitä hylättyjä lapsia yrittää tehdä perinnöttömiksi, mutta kuten jo sanottu, he voivat vaatia lakiosuuttaan, joka on puolet siitä, mikä heille muuten kuuluisi. Ei mikään 25 % paitsi siinä tapauksessa, että lapsia on kaksi (yksi ed. liitosta ja yksi nykyisestä). Jos siis miehellä on yhteensä kaksi lasta, kummallekin kuuluu 50 %. Jos mies tekee toisen perinnöttömäksi, ja hän vaatii lakiosuuttaan, hän saa puolet osuudestaan eli 25 %. Jos taas lapsia on neljä, 2+2, saavat kumpikin ed. liiton lapsista puolet siitä 25% osuudestaan eli 12,5 % kumpikin.

Halpamaista toimintaa kyllä, ei voi muuta sanoa. Lapset eivät ole syyllisiä vanhempiensa eroon ja riitoihin, ja mitä ihmettä miehen ex tähän perinnönjakoon kuuluu? Kuten jo sanottu, hänet voi unohtaa, hän ei ole ex-miehensä perillinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei minusta halpamaista toimintaa. Haluaisikohan kukaan muukaan omaa kotipaikkaansa ihan tyystin vieraiden ihmisten jaettavaksi. (lue: emme ole heidän kanssaan ("entisten lasten") olleet tekemisissä ja syy ei ole pelkästään meissä!). Ehkä tämä selventää, miksi kyselen moista!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ei minusta halpamaista toimintaa. Haluaisikohan kukaan muukaan omaa kotipaikkaansa ihan tyystin vieraiden ihmisten jaettavaksi. (lue: emme ole heidän kanssaan ("entisten lasten") olleet tekemisissä ja syy ei ole pelkästään meissä!). Ehkä tämä selventää, miksi kyselen moista!

Syy ei kenties ole pelkästään teissä, mutta tuskinpa lapsissa itsessäänkään? Jos lasten äiti ei ole antanut lasten tavata isäänsä, se ei ole lasten vika. Ja lapset eivät yleensä katkaise välejä vanhempiinsa ilman aika painavia syitä. Jos on kyse tilan jaosta niin ymmärrän, että sitä ei haluta jakaa osiin, mutta olisiko silloin mahdollista testamentata näille ex-liiton lapsille jotain, minkä voi jakaa, kuten rahaa tms.?

En tietenkään tiedä perheenne tilanteesta tarkemmin, mutta oman lapsen tekeminen perinnöttömäksi on aikamoinen hylkäämisele ja kun se tulee ilmi vanhemman kuoltua, on sitä enää mahdotonta mitenkään selvittää, vaan jäljelle jää vain surua ja vastaamattomia kysymyksiä. Kannattaa miettiä aika tarkkaan ennen kuin tuollaiseen ryhtyy. Tietenkin nämä lapset ovat sinulle ventovieraita ihmisiä, mutta miehellesi hänen omat lapsensa varmaankaan eivät sitä ole?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Katson itse asian niin, että jos perin vanhemmiltani sukuumme kuuluvan tilan, niin miehen "entisillä" lapsilla ei ole siihen mitään osuutta, ei rahallista eikä muutakaan. Periväthän nämä sitten äitinsä ja hänen puoleltaan jotain.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oma perintösi on mahdollista suojata, mutta tuskin miehesikään aivan pennitön on?

Jos isä haluaa tavata lapsia, ei äiti pysty estämään sitä nyky-yhteiskunnassa, varsinkin jos lapset ovat vielä alle 12 v. Yhteiskunta pakottaa äidin antamaan lapset näihin tapaamisiin, jos isä haluaa tätä.

Sääli lapsia, jos isä hylkää lapsensa näin kokonaan. Harmi myös, ettei isä pysty seuraamaan lasten kehitystä, jolloin isäkin jää paljosta paitsi. Pystyykö lasten isä oikeasti unohtamaan lapsensa, biologinen side on olemassa? En jaksa oiken uskoa, että lapset haluavat hylätä isänsä. Pitää osata nähdä ohi vanhempien taistelujen vanhempien oikeus ja vastuu lapsista. Pystyykö miehesi elämään ilman syyllisyydentuntoa?

Entäs jos te eroatte, hylkääkö isä siinä vaiheessa teidän yhteiset lapset? Onko sama tilanne odotettavissa vastaava tilanne odotettavissa?

Uusperheen karikot voivat olla vaikeita. Voi tulla vaikka esim tilanne, että lapset yhtäkkiä asuvat teillä, vaikket ikinä uskoisi nyt.

Ohi aiheen kysymys...Kysynpä vielä muistaako isä "entisiä lapsia" mitenkään esim. synttäreinä, jouluna? Itse olen käynyt läpi tilanteen, jossa äitipuoli ei hyväksynyt tällaista muistamista. Isäni muisti meitä salaa ja sukulaiset piilottelivat pieniä lasten lahjoja. Ei se niin helppoa ole hylätä lapsia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ahaa, kyse on siis vain sinun sukutilasi suojaamisesta? Aloitusviestistä sai kuvan, että haluat myös miehen henkilökohtaisen omaisuuden (myös sellaisen, joka ei ole peräisin sinun suvultasi) periytyvän pelkästään teidän yhteisille lapsille niin, että miehen lapset jäisivät isänsä puolelta perinnöttä. Eiköhän sinun sukutilasi suojaaminen onnistu ilmankin miehen tekemää testamenttia - siihen riittänee teidän kahden välinen avioehto, joka pätee myös kuolemantapauksessa. Mutta sellainen kannattaa ilman muuta laadituttaa pätevällä juristilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nämä "lapset" ovat jo täysi-ikäisiä ja heillä on omat elämänsä. Kuten sanoin, puolisoni ei ole missään tekemisissä heidän kanssaan ollut moneen vuoteen ja haluaa myös oman omaisuutensa yhteisille lapsillemme, kuten minäkin oman sukuni tilan kuollessamme.

En tiedä miehen syyllisyydentunnosta, mutta en ketään pakota naimisiin, enkä hylkäämään lapsiaan. Hän näyttää ainakin odottavan innolla häitä ja on onnellisemman tuntuinen kuin koskaan. Mielestämme näin kuuluu ollakin. Laadimme avioehtosopimuksen juristilla sekä testamentin lisäksi. Onko kukaan muu joutunut samanlaiseen tilanteeseen?

Jos tietäisitte kaiken mitä tapahtui, niin ette ihmettelisi tätä ratkaisua. Mutta en viitsi näin julkisesti asiaa selvittää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tätini on aikanaan tehnyt avioehdon ja testamentin, jolla on pystytty rajaamaan miehensä edellisen suhteen lapset pois oikeudesta periä tätini omaisuutta. Isänsä lapset tulevat joskus perimään normaalisti, mutta tätini omaisuuteen heillä ei ole oikeutta edes siinä tapauksessa, että tätini kuolisi ennen miestään. Tarkallaan en osaa sanoa, että millaisia sanamuotoja näissä papereissa on käytetty tai muuta sellaista, mutta asiantunteva juristi varmasti osaa auttaa.

Mutta kuten tuolla aikaisemmin jo on sanottu, täysin perinnöttömäksi miehesi ei voi näitä "entisiä lapsia" tehdä. Heillä on aina oikeus lakiosaan miehesi omaisuudesta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oli taustat ja syyt mitkä tahansa, niin tällaisen "entisen" lapsen näkökulmasta halpamaista toimintaa. Itse ainakin tulen pitämään huolen, että saan omaan osuuteni.

Toivottavasti miehesi vanhimmat lapset tajuavat, että ilman testamenttia (jos he ovat lapsettomia eivätkä he ole avioliitossa) heidän isänsä perii puolet heidän omaisuudestaan (tai, jos en ole aivan väärässä, kaiken jos äiti on kuollut). Vanhempien (ja itse asiassa lapsettoman avioparin tapauksessa mikä minun itseni on otettava huomioon) jälkeen sisaruspuolet ovat tietääkseni perimysjärjestyksesä samassa asemassa kuin täyssisarukset. Tässä tilanteessa tosiaan toivon, että nämä täysikäiset lapset ovat hoitaneet asian niin, ettei heidän isälleen eikä teidän yhteisille lapsillenne tule koskaan jäämään mitään. Onneksi laki ei voi estää tätä. Pahasti sanottu, tiedän sen.

Juu, näyttää siltä, etten itsekään taida olla oikea henkilö sanomaan kenenkään toimintaa halpamaiseksi mutta kyllä tuo "entiset lapset" kuulostaa pahalta. Oma isäni halusi unohtaa koko entisen elämänsä kun tapasi uuden vaimonsa.

Se, että miehesi nyt odottaa häitä innolla ja on onnellinen, ei valitettavasti takaa etteikö hän jonain päivänä kutsu seuraavan vaimonsa kanssa teidän yhteisiä lapsianne "entisiksi lapsiksi".

Edited by Sieglinde

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mille ihmeen "entisille" lapsille? Kaikki miehesi lapset ovat hänen lapsiaan ja siten isänsä tasavertaisia perillisiä. Miehen kuoltua hänen omaisuutensa jaetaan tasan kaikkien lasten kesken. Testamentilla toki voi näitä hylättyjä lapsia yrittää tehdä perinnöttömiksi, mutta kuten jo sanottu, he voivat vaatia lakiosuuttaan, joka on puolet siitä, mikä heille muuten kuuluisi. Ei mikään 25 % paitsi siinä tapauksessa, että lapsia on kaksi (yksi ed. liitosta ja yksi nykyisestä). Jos siis miehellä on yhteensä kaksi lasta, kummallekin kuuluu 50 %. Jos mies tekee toisen perinnöttömäksi, ja hän vaatii lakiosuuttaan, hän saa puolet osuudestaan eli 25 %. Jos taas lapsia on neljä, 2+2, saavat kumpikin ed. liiton lapsista puolet siitä 25% osuudestaan eli 12,5 % kumpikin.

Halpamaista toimintaa kyllä, ei voi muuta sanoa. Lapset eivät ole syyllisiä vanhempiensa eroon ja riitoihin, ja mitä ihmettä miehen ex tähän perinnönjakoon kuuluu? Kuten jo sanottu, hänet voi unohtaa, hän ei ole ex-miehensä perillinen.

Onko siis niin, että tämä lakiosa 25%, jaetaan lasten pääluvulla? Tai tarkemmin sanottuna lakiosaa vaativien lasten pääluvulla?

Mutta kuvitelkaapa tällainen tilanne, jossa se 'ex' voisi päästä apajille: Ei avioehtoa.Sinä kuolet.Puolisosi perii sinut. Puoliso myös kuolee myöhemmin ja hänellä on alle 18v. lapsi/lapsia, exän kanssa tehtyjä. Tuleeko vastaan kysymys siitä, että nämä alle 18 v-lapset alaikäisinä eivät voi olla haltijoina esim. sukutilalle/kesämökille, joka heille periytyy heidän vanhemmaltaan ja puolisosi ex pääsee tähän väliin hallinnoimaan lastensa perimää tilaa tms???? Eli alunperin sitä sinun perimääsi tilaa!!!

Edited by Ebony

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ebony, lakiosa on puolet siitä perintöosasta, joka tulisi itse kullekin ilman testamenttia.

Esimerkiksi jos lapsia on kaksi, on kummankin osuus perinnöstä 50 %. Jos toinen näistä on tehty perinnöttömäksi testamentilla ja hän vaatii lakiosaansa, hän saa puolet siitä 50% osuudesta eli 25% koko omaisuudesta. Jos lapsia on neljä, on kunkin lapsen osuus omaisuudesta 25% jolloin kunkin perillisen lakiosa on puolet tästä osuudesta jne.

Jos nyt muistankin väärin ja lakiosa olisi neljännes "oikeasta" osuudesta eli se 25%, niin silloin lakiosaansa vaativa saa siitä 50% osuudesta sen 25% mutta periaate on sama. (25% osuudesta 25% jos lapsia on neljä jne...)

(Jos lapsia on vain yksi ja jos oikein muistan että lakiosa on tuo 50%, niin silloinhan tämä ainoa lapsi saa lakiosaa vaatiessaan puolet koko perinnöstä. Ja jos perintö on suuri, on vanhemman mahdotonta jättää lastaan rahatta vaikka haluaisikin. Ainoa keino tähän on oikeastaan se, että tuhlaa omaisuutensa ennen kuolemaansa, jolloin mitään perittävää ei jää. Mutta tämä OT.)

Edited by Ella

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sinulla on ollut oma "tragediasi". Meillä omamme. Nämä ovat meille kummallekin "entisiä lapsia". Emmekä haluaisikaan heiltä mitään: lue= yhtään mitään. He ovat meille kuin kuolleita. Tämäkin pahasti sanottu. Mutta tilanne on vaan sellainen. He saavat omat perintönsä pitää ja meidän asiamme on pitää omamme. Jäähän heille exän perintö sitten. Päätän keskustelun omalta osaltani tähän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tarkoitus oli tuo äskeinen viesti kohdistaa sinulle. Pahoittelen että sinulle on käynyt niin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tarkoitus oli tuo äskeinen viesti kohdistaa sinulle. Pahoittelen että sinulle on käynyt niin.

Täytyy sen verran tarkentaa, että isäni tuli jossain vaiheessa järkiinsä. Meillä on ihan asialliset välit nykyään mutta kaikkea ei voi unohtaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen nähnyt ympärilläni tuttavapiirissä useampia katumisia vastaavanlaisen tilanteen tiimoilta ajan kuluessa.

Uskomattomia asioita voi vuosien saatossa tapahtua, vaikka olisi hurjiakin asioita ja riitoja ollut takana. Oman pitkäaikasen 10 v kestäneen uusperheilyn osalla on tapahtunut todella odottamattomia tapahtumia liittyen exäni toimintaan. Exänikin ymmärtää nykyisin, että lapset ovat tärkeitä, vaikka hänen puolisonsa (yli 10 v yhdessä) ei ole koskaan välittänytkään lapsistamme heidän kodissaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä avioehto uusperheessä voi käsittääkseni olla aivan hyvin perusteltu. Esim. puoliso Y:llä vähemmän omaisuutta ja lapsia aiemmasta avioliitosta. Puolisolla X enemmän omaisuutta sisältäen perintönä/lahjana saatua varallisuutta, joka halutaan säilyttää suvussa. Puolisoilla on myös yhteisiä lapsia. Varakkaampi X kuolee ensin, jolloin ilman avioehtoa puolisoiden välillä suoritetaan ositus. Tämä tarkoittaa sitä, että puolisoiden varat ja velat jaetaan puoliksi ja Y saa X:n varoista tasinkona niin paljon omaisuutta, että Y:lle tulee puolet puolisoiden yhteenlasketusta netto-omaisuudesta. Jos Y ei omista mitään, hän saa siis puolet X:n varoista. Toisen puolikkaan perivät X:n lapset. Kun Y kuolee, hänen varallisuutensa jaetaan hänen kaikkien lapsiensa kesken tasan. Näin siis lapset Y:n aiemmasta avioliitosta saavat X:n omaisuutta. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Kysymys: Miten lesken asema turvataan, jos on avioehto myös kuoleman varalta? Onko leskellä asumissuoja puolisoiden yhteiseen kotiin avioehdosta riippumatta vai pitääkö/voiko asumissuojan sisällyttää avioehtoon? Entäs käyttöoikeustestamentti, kuka osaisi kertoa hyviä/huonoja puolia näistä kahdesta vaihtoehdosta?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Jos isä haluaa tavata lapsia, ei äiti pysty estämään sitä nyky-yhteiskunnassa, varsinkin jos lapset ovat vielä alle 12 v. Yhteiskunta pakottaa äidin antamaan lapset näihin tapaamisiin, jos isä haluaa tätä.

Teoriassa. Käytännössä yhteiskunta voi sopivasti "unohtaa" pistää uhkaukset toteen. Ja jos suku on vierasta/asuu kaukana, niin heiltä ei saa apua.

Sinällään hassua, että pelkkä biologinen perimä oikeuttaa myös materian perimiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä miehellä on 2 alaikäistä lasta, minulla ei ole lapsia.

Meillä on myöskin työn alla avioehto ja testamentit.

Vanhempani ovat jo omissa testamenteissaan sulkeneet pois meidän lasten puolisoilta tiettyjen perintökohteiden perintöoikeuden, mutta itse haluan sen vielä avioehdossa ja testamentissa varmistaa.

Toisaalta haluan varmistaa sen, että jos mieheni kuolee, niin en joudu taistelemaan omasta kodistani hänen ex-puolisonsa kanssa. Vaikka leskellä on ikuinen asumisoikeus kotiinsa, niin mieheni kuollessa hänen kaksi lastan perivät meidän kodista puolet. Koska lapset ovat alaikäisiä, heidän huoltajansa vastaa heidän omaisuudestaan eli miehen ex-vaimo. Käytännössä siis osa minun kotini hallinnasta olisi täysin vieraalla naisella, enkä voisi omaa kotiani myydä tai muuten hallita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Leskellä on elinikäinen hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen asuntoon, joten Neferty miehen exällä ei ole oikeutta tehdä teidän asunnollenne yhtään mitään. Sinä yksin hallitset asuntoa, vastaat sen kuluista ja kunnostuksista ja irtaimistosta. Exä ei voi myöskään myydä asuntoa. Lisäksi alaikäisen lapsen vanhemmilla ei ole oikeutta käyttää lapsen omaisuutta omiin tarkoituksiinsa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä mietin, että toisen meistä kuollessa, mikä on yhteisen asuntomme kohtalo( omistussuhde on 70% ja 30% ) joutuuko eloon jäänyt maksamaan menehtyneen osuuden tämän lapsilleen heti? Tarkoitan onko jokin ns. lakiosuus mikä pitäisi hoitaa asunnosta?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näitä asioita meilläkin on pähkäilty.

Olemme menossa keväällä naimisiin. Meillä on alaikäisiä lapsia, miehellä 3 lasta, minulla 2. Yhteisiä ei ole - eikä tule :)

Yhteistä taloa olemme ostamassa, mutta miten käy kun toinen kuolee?!?!?

Mitä meidän pitää tehdä, että omaisuus jää lesken käyttöön ja lapset saa tapella omaisuudesta vasta sitten kun henki on lähtenyt meistä molemmista. Ja tarkoitus on, että miehen lapset perii miehen omaisuuden ja minun lapset minun omaisuuden. Ei siis mene takas kaikkien lapsien kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä mietin, että toisen meistä kuollessa, mikä on yhteisen asuntomme kohtalo( omistussuhde on 70% ja 30% ) joutuuko eloon jäänyt maksamaan menehtyneen osuuden tämän lapsilleen heti? Tarkoitan onko jokin ns. lakiosuus mikä pitäisi hoitaa asunnosta?

jos esim sinä omistat 70 prossaa ja miehesi 30 prossaa. Miehesi kuolisi eikä jättäisi testamenttia. Tällöin hänen perintönsä olisi tuo 30 prosenttia asunnosta (olettaen ettei muuta omaisuutta ole). 30 prossasta avioliittolain mukaan sinä saat puolet eli 15 prossaa lisää omistusoikeutta ja miehesi muut perilliset 15 prossaa. Koska sinä olet kuitenkin leski, on sinulla hallintaoikeus koko sataan prossaan eli jos et anna lupaa myydä asuntoa ei se onnistu, mutta jos itse haluat myydä on toisten omistajien myös hyväksyttävä kauppa. Tällaisissa tapauksissa monesti kiinteistövälittäjä pystyy antamaan markkina-arvon asunnolle ja leski voi ostaa muiden perittävien osuuden itselleen, jolloin muut saavat perinnön käteisenä ja leski omistaa 100 prossaa asunnosta eikä tule jatkossa ongelmia asunnon myyntivaiheessa.

Jos omistussuhteet on toisin päin, kuolemn jälkeen perisit oman 30 prossan lisäksi 35 prossaa avioliiton takia (en muista nyt oikeita termejä joten laitan kapulakielellä) ja loput perilliset perii 35 prossaa. Eli tällöinkin omistat enemmistön, mutta vaikka et omistaisi alunperin mitään asunnosta eikä ole testamenttia avioliiton perusteella perit 50 prossaa asunnosta ja leskenä sinulla on hallintaoikeus.

Moni tekee testamentin jos puoliso ei omista mitään ja halutaan välttää verojen maksimi summia. Tällöin esim yhteiset lapset voivat suoraan periä asunnon, mutta leskellä on hallintaoikeus eli saa asua asunnossa kuitenkin. Tällöin lesken osalta ei mene perintöveroa.

Testamentilla ja avioehdolla pystytään kiemurtelemaan vaikka kuinka paljon, mutta rintaperillisiä ei Suomessa voi jättää kokonaan perinnöttä vaikka olisi mitä tekstiä korjoitettu, heillä on aina lakiosuus omaan osuuteensa, eli perintö jos jaettaisiin kaikkien kesken, omasta osuudesta 50 prosenttia on lakiosuutta ja tätä perintöä voi aina vaatia.

Kannattaa nämä teettää asianajajalla kohdilleen, koska yksikin sana voi kääntää kaiken päälaelleen.

Edited by Haley

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näitä asioita meilläkin on pähkäilty.

Olemme menossa keväällä naimisiin. Meillä on alaikäisiä lapsia, miehellä 3 lasta, minulla 2. Yhteisiä ei ole - eikä tule :)

Yhteistä taloa olemme ostamassa, mutta miten käy kun toinen kuolee?!?!?

Mitä meidän pitää tehdä, että omaisuus jää lesken käyttöön ja lapset saa tapella omaisuudesta vasta sitten kun henki on lähtenyt meistä molemmista. Ja tarkoitus on, että miehen lapset perii miehen omaisuuden ja minun lapset minun omaisuuden. Ei siis mene takas kaikkien lapsien kanssa.

suosittelisin teitä tekemään joko omat testamentit tai yhteisen testamentin asianajajan kanssa, jossa eritellään mitä käy jos toinen kuolee ekana tai mitä käy jos molemmat menehtyykin yhtä aikaa. Nimenomaan testamentilla pystytään jakamaan molempien omaisuus vain omille lapsille. Koska jos toinen menehtyy ekana, jakautuu hänen perintö leskelle ja lapsille ja lesken kautta voi omaisuus periytyä myös lesken lapsille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0