Delia

Rouva
  • Content count

    2453
  • Joined

  • Last visited

About Delia

  • Rank
    Konkari

Contact Methods

  • Website URL
    http://
  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female
  • Paikkakunta
    pk-seutu

Recent Profile Visitors

623 profile views
  1. Muoks. Olinkin jo vastannut tähän aiheeseen.
  2. Varmasti ikimuistoisin hetki oli se, kun kirkkosalin ovet avattiin, häämarssi kajahti ilmoille ja lähdettiin kävelemään käytävää pitkin kohti alttaria. Siinä ihan ekojen askelien aikana tuli jotenkin sellainen fiilis, että NYT, vihdoinkin, me ollaan tässä ja kaikki ihanat ihmiset on tuossa meidän edessä ja vieressä todistamassa tätä suurta hetkeä.
  3. ^Kuulostaa siltä, että jossain on tapahtunut erehdys, jos kerran Väestörekisterikeskuksestakin löytyy väärä nimi. Sieltä nimittäin kaikki muutkin tahot saavat uuden nimesi ja alkavat lähetellä noita kortteja yms. Kannattaa korjata asia pikaisesti esim. maistraatin kautta! Passin ja ajokortin saa tilattua ilman mitään vihkitodistustakin, jos on poliisilaitoksella mukana vanhat versiot passista ja ajokortista ja väestörekisterikeskuksesta löytyy uusi, oikea nimi.
  4. Mä en edes muista, missä vaiheessa me polvistuttiin, mutta ei kyllä ainakaan heti alttarille tultaessa. Koko alkumarssi kuunneltiin loppuun seisten ja mielestäni seistiin musiikin loputtuakin vielä aika pitkään paikoillaan. Papin kanssa tällaiset asiat käydään kyllä läpi kirkkoharjoituksissa, joten ei kannata murehtia etukäteen. Ainakin meidän pappi myös näytti aina selvästi merkin, kun piti polvistua tai tehdä jotain muuta oleellista.
  5. Itse yritin viime vuoden lopulla kuumeisesti metsästää minkä värisiä soittokelloja hyvänsä, mutta löysin vain kultaisia, ja niitäkin vain Sinellistä ja Helsingissä sijaitsevasta Hobby Point -liikkeestä. Hopeisia kelloja en nähnyt missään. Netistäkin yritin etsiä, mutta yksikään nettifirma ei toimittanut kelloja Suomeen asti. Lopulta sain ostettua muutamia hopeisia soittokelloja käytettyinä tältä foorumilta löytyvältä kirppikseltä.
  6. Toteutimme vähän aikaa sitten Trash the Dress -kuvauksen Jannen kanssa, ja kokemus oli aivan mahtava! Itse kuvauksissa oli tosi kivaa, kuvauspaikat olivat mukavan erilaisia ja kuvista (joita on paljon!) tuli upeita! Kesän paras elämys, josta on riittänyt puhuttavaa kaikkien sukulaisten ja ystävienkin kanssa.
  7. Juhlimme Astoriassa tämän vuoden tammikuussa ja ostimme kaikki alkoholijuomat heiltä. Talon ulkopuoleltakin he olisivat juomia tilanneet (Alkosta), mutta hintaan olisi tullut 100% lisää eli käytännössä Alkon hinta kaksinkertaisena. Mistään euron palkkiosta en siis ole kuullutkaan! Astoriassa voi muuten juhlia myös pienemmässä alasalissa, jos pääsali tuntuu liian isolta.
  8. Jos tarkoituksenanne on saada vieraatkin tanssilattialle häävalssinne jälkeen, kannattaa valita seuraavaksi kappaleeksi mahdollisimman monelle tuttu kappale (kuten Kulkurin valssi tai Kultainen nuoruus), se innostaa todennäköisesti paremmin tanssimaan kuin täysin tuntematon kappale. Meillä soi häävalssin jälkeen Kulkurin valssi ja Morsiuspari, joista varsinkin ensimmäinen lienee monelle tuttu. Meillä innokkaita tanssijoita olikin todella paljon, ja tuntui että valsseja olisi saanut olla vieläkin enemmän... Tietysti kannattaa myös valita sellainen kappale, josta itsekin pidätte!
  9. Lainaan tänne omaa tekstiäni tuolta toisesta ketjusta: Minulle tehtiin siis hääkampaus ja -meikki hotellissa, mutta Suvianni ja Jessica tekevät näitä siis myös omassa liikkeessään Lapinlahdenkadulla.
  10. Meillä oli häissä teemaväreinä turkoosi, kulta ja valkoinen, ja näistä turkoosi päävärinä. Kutsut, kirkko-ohjelmat, hääjuhlan ohjelmalehtiset ja kiitoskortit tehtiin turkoosista helmiäiskartongista (Sinelli), mun puvussa oli turkoosit kirjailut ja sulhasella oli turkoosi plastron. Lisäksi meillä oli pöydissä turkooseja tuikkukippoja (Ikean Diod-lasit) ja hääparin pöydässä turkoosit kaitaliinat (Stockalta). Lisäksi pöytäkukkien maljakoissa oli turkooseja lasikiviä ja pöytien päällä pieniä turkooseja timantteja (Diamond Party Confetti -nettiliikkeestä). Kimppuun mä valitsin pinkkiä, koska musta se toimii kivasti turkoosin kanssa. Lisäksi mulla oli pinkit kengät ja mm. kirkon portailla soitettavia kelloja kannettiin pinkeissä koreissa. Väriteemaamme oli monessa paikassa pieninä annoksina, ja mielestäni kokonaisuus onnistui oikein hyvin: kaikille kävi selväksi, mikä oli häidemme teemaväri, mutta sitä ei ollut kuitenkaan käytetty liian "isosti". Ihana väri!
  11. Pesiväätkö pukusi vesipesulla? Vein tänään pukuni pesuun Mr. Washingmanille, mutta sanoivat että eivät voi pestä sitä puvussa olevan pesuohjeen mukaan, koska puvun helmikirjailu kärsii. Halusivat sitten, että annan luvan pestä puvun vesipesulla tai eivät pese sitä ollenkaan. Jäi nyt sitten harkintaan, kun en osaa sanoa voiko sitä pestä vedellä vaiko ei. Pitää soittaa hääpuvun myyneeseen liikkeeseen ja kysyä sieltä neuvoa. Vastaan vähän myöhässä, mutta joo, vesipesulla pestiin. Munkin puvussa oli vain kemiallisen pesun merkki, mutta siinä tosiaan helmet ym. kirjailut sulavat. Annoin luvan vesipesulle ja kaikki siis säilyi ihan ehjänä ja puvusta tuli tosi puhdas. Minun kohdallani puvun vastaanottanut henkilö lupasi itse olla yhteydessä pukuni myyneeseen liikkeeseen ja kysyä puvun pesetyksestä. En sitten tiedä, ottiko hän sinne koskaan yhteyttä, mutta vesipesulla oli kuitenkin pesty.
  12. Meillä kävi miehen kanssa vähän onnettomasti vähän ennen häitä: minä sairastuin noin kolme viikkoa ennen häitä tavalliseen flunssaan, ja ajattelin silloin, että hyvinhän tässä ehtii vielä parantua ennen häitä. Mies sai sitten noin viikko minun sairastumiseni jälkeen keuhkoputkentulehduksen, joten oltiinkin sitten molemmat kipeinä juuri niillä viikoilla kun olisi pitänyt tehdä viime hetken hääjärjestelyitä! Minun flunssani osoittautui myös tosi sitkeäksi, koska vielä hääviikon alussakaan se ei ollut poissa. Viisi päivää ennen häitä lähti sitten kokonaan ääni, jolloin iski jo paniikki: mitä jos en pysty sanomaan "Tahdon!" alttarilla! Olin pari päivää ihan hiljaa, mutta kun ääni ei ollut vielä torstainakaan täysin palannut, oli pakko mennä lääkäriin. Todettiin, että kurkussa ja nielussa ei ole mitään, ja että äänihuuletkin olivat normaalit. Sen sijaan minun keuhkoputkeni oli paljon punaisempi kuin keuhkoputkentulehdusta vielä siinäkin vaiheessa potevalla sulhasellani, samoin toisesssa poskiontelossa oli tulehdus. Ei muuta kuin poskionteloa punkteeraamaan (lääkärin mukaan keuhkoputkikaan ei parane ennen kuin poskiontelo on kunnossa), yksi pieni pyörtyminen väliin (kyllä se aika jännä operaatio kuitenkin oli!) ja sitten oli hetkessä parempi olo! Tukkoisuus hävisi samantien ja sain vielä antibiootit kouraan. Aloin napsimaan niitä heti, joten lauantaina (hääpäivänä) olin jo huomattavasti paremmassa kunnossa. Miehen keuhkista hoidettiin astmalääkkeillä, joten hänenkin olonsa oli hääpäivänä paljon parempi. Kumpikaan meistä ei toki hääpäivänä olllut 100% terve, mutta vointi parani joka hetki, ja täysillä pystyttiin nauttimaan hääpäivästä. En toivo kenellekään minkäänlaista sairastumista juuri ennen häitä, mutta jos sellainen sattuisi yllättämään, niin paras neuvoni on: menkää ajoissa lääkäriin! Kun vielä sanoo, että on hääpäivä tulossa, niin kyllä sieltä lääkäriltä apua ja sopivia rohtoja saa! Liian pitkään ei siis kannata jäädä odottelemaan, että josko tämä tästä...