Jump to content
Naimisiin.info

Jupinaketju kosinnanodottelijoille


Illuusian.unelma

Recommended Posts

Ootko Othilia ajatellut kirjoittaa ajatukset kaikessa rauhassa paperille ylös ja sen jälkeen ojentaa miehelle luettavaksi. Oletko kertonut hänelle, että jatkuva odotus alkaa kypsyttää? 

 

Noilla kaksilahkeisilla tuntuu olevan hinku tehdä kaikkea muuta yhteen sitovampaa kuin mennä naimisiin. Mikä siinä avioliiton solmimisessa aiheuttaa sen sitten joskus -reaktion, mutta yhteistä omaisuutta ja lapsia ollaan valmiina tekemään heti? Kai se lapsen tekeminen on mukavampaa puuhaa kuin vihille meneminen  :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 455
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

No, miehen lopputulema oli kuitenkin, että kyllä hän mut vihille vielä vie. (No missäs se kosinta sitten on, jos tollasia puhuu ja on siitä aina niin varma kun ollaan puhuttu?!!  :girl_mad:

Tuo onkin miljoonan dollarin kysymys...! Löytyisikö kysymiehiltä.fi -foorumia? :D

 

Komppaan etanatarta, kannattaa kirjoittaa kirje, jotta ajatukset saisi ulos :)

- - 

Muokattu: , käyttäjä: Tipzilla
Link to comment
Share on other sites

Siis kyllähän tämä odottelu on aivan haitarista! Viimeksi kun ollaan avioliitosta miehen kanssa puhuttu, hän oli varma siitä, että "kyllä me tullaan menemään naimisiin". Ja aikahaarukaksi tuli sellainen pyöreät kolme vuotta. En ymmärrä. Tarkoitus ei ole järjestää mitään häitä, vaan hoitaa homma pois päiväjärjestyksestä maistraatissa (ehkä jopa ihan kahdestaan). Olemme jo 30+ ja lapsia ei tuskin ole enää tulossa. On yhteinen laina ja rakenettu talo.

 

Mä en tahdo painostaa, tahdon että mies kosii sitten, kun on valmis. Mitään estettä asialle ei kuitenkaan ole ja keskustelujen perusteella hän on siihen myös valmis. Pitää vain hullua jännityksessä. Ja mua ärsyttäää itseni kaikkein eniten, kun en vain voi antaa olla ja unohta koko hommaa (kunnes mies herää tähän päivän). Meillä on tässä talon kanssa aika paljon vielä puuhaa, vaikka reilu vuosi ollaan jo asuttu tässä. Mies varmasti ajattelee kuitenkin niin, että laitetaan ensin talo ja pihat kuntoon ja mietitään niitä (hömpötyksiä) sitten, vaikka tämän ajattelumallin kielsikin kun siitä kysyin.

 

Huooh, anteeksi purkaus, oon vaan joskus niin :blink: miesten kanssa. Tsemppiä teille siskot!!

Link to comment
Share on other sites

Vaikka me nyt ollaan kihloissa, niin meillä on pieni näkemysero häitten ajankohdasta.

Mä tahdon 3 vuoden kuluttua ja mies 5 vuoden.

4 vuoden kuluttua on mun 40-vuotis pippalot (KAUHEETA!!!!!) ja 5 vuoden kuluttua miehen 50-vuotis pippalot (vielä kauheempaa!!!!) niin pakkohan ne on pitää kolmen vuoden kuluttua niin olis isot juhlat kolmelle vuodelle peräkkäin.

No mä oon ottanu sellasen taktiikan että nyt ei puhuta häistä vuoteen, mutta ensimmäisenä kihlausvuosipäivänä otan taas asian puheeksi. Sillä aikaa suunnittelen itsekseni. Oon kyllä jo sanonu millasella teemalla mennään ja se oli ok miehellekin.

Link to comment
Share on other sites

Minua jupisuttaa nyt oman miehen kosimattomuuden lisäksi eräs toinenkin mies. Minusta on mukavaa että miehiä on myös kavereina, mutta nyt alan olla jo kypsä tähän samaan kuvioon mikä toistuu mieskavereiden kanssa. Vaikka teen heti tuttavuuden aluksi aina selväksi sen että olen onnellisessa parisuhteessa, rakastan miestäni ja EN ole muista miehistä kiinnostunut kuin kaverimielessä, jokin tuossa jää aina uppoamatta kalloon. Puhun paljon miehestäni ja suhteestamme, enkä varmasti ole jättänyt mitään tulkinnanvaraa siitä etteikö suhteessamme olisi kaikki kunnossa ja ettenkö olisi umpirakastunut mieheeni. Ja SILTI, tämä ei ollut ensimmäinen eikä kolmaskaan kerta kun miespuolinen kaveri yrittää suorasukaisesti iskeä minua. Sinne meni sekin vuosien kaveruus sitten. Tämä kaverimies vieläpä aika röyhkeään tapaan ilmaisi että KUN minun ja mieheni suhde päättyy niin hänestä pitäisi ottaa seuraava poikaystävä. Kyllä kiehutti.

 

Tympäisee suunnattomasti että mukavat tyypit joiden kanssa mielelläni olisin kaveri (ja VAIN kaveri) eivät ota parisuhdettani vakavasti. Se sormus saattaisi edes jossain määrin konkretisoida sitä että parisuhteeni on aikuisten oikeasti vakava, enkä ihan aikuisten oikeasti katsele muita miehiä vaan toiset miehet ovat siellä friendzonella ja pysyvät. En kuitenkaan tästä episodista viitsisi miehelleni mainita, sillä en kuitenkaan halua että tuo tyyppi joutuu mieheni mustalle listalle, vaan otan itse kaikessa hiljaisuudessa tyypistä roimasti etäisyyttä.

 

Tämä lienee yksi syy miksi haluaisin esitellä itseni rouvaksi, ei tarvitsisi miettiä että miten jollekin on voinut jäädä epäselväksi että olen onnellisessa, vakavassa parisuhteessa josta en ole lähdössä yhtään kenenkään matkaan. *ärinää murinaa*

 

Mies muuten on tainnut bustata minut :D Tai siis kosintahaaveeni, uskoisin. Euroviisujen aikaan suomen kappaleen soidessa tuli kuittailua että "tuo taitaa sun ajatuksiasi kuvastaa aika hyvin?" En myöntänyt enkä kieltänyt, kysyin vain että mitä vaikka haaveilisinkin. Tuohon se ei enää sanonut mitään.

Link to comment
Share on other sites

^ I feel you Puff! Eräässä aiemmassa suhteessa piti viilentää yksi ystävyys, kun tyyppi yritti ottaa kainaloon yms. ja vihjaili usein siihen ettei meillä ole silloisen poikaystävän kanssa hyvä suhde (selitystä siitä, että hän ei kyllä toimisi noin suhteessa, jos vaikka poikaystäväni ei vastannut viestiini tai oli ryyppäämässä kavereiden kanssa jne.)

 

Saitkohan mitään selitystä sille, että miksi tämä ex-kaveri piti varmana, että suhteenne päättyy? Vai oliko se vain peliliike?

 

Minä vähän luulen, ettei se sormus hirveästi nykypäivänä enää hidasta :/ "ei se ole tyhmä, joka kysyy", "yrittänyttä ei laiteta" (tyhmä sanonta muuten, ei tasan laitetakaan!), "ei se ota jossei se anna" (yhtälailla tyhmä, mutta varmaan pointti tuli selväksi :D ) .. Nykyään kun on tuo "puolet eroaa, loput pettää kuitenkin" -mentaliteetti vallalla.

Link to comment
Share on other sites

Näinhän se taitaa olla, että jos nainen on varattu ja onnellinen suhteessaan, niin jotkin miehet näkevät hänet vain haasteena ja sellaisena, joka vain esittää vaikeasti tavoitettavaa... Tällä hetkellä oma elämä pyörii niin pienessä piirissä, ettei (onneksi) ole tuollaisia häntäheikkejä perässä. Sehän tästä vielä puuttuisi! Mutta en myöskään usko, että sormus itsessään hillitsisi näitä "kavereita". Ehkä jos oikein painokkaasti saisi sanottua, että "Olen naimisissa", niin sitten... :girl_prepare_fish:

Link to comment
Share on other sites

Ääh.. kävin katsomassa tuota aiemmin mainitsemaani keskustelua aiheesta, miksi mies kosi.. En vaan voi ymmärtää tuota mentaliteettia! Onko joillakuilla oikeasti tuollaisia suhteita?

 

"Eihän sitä kannata ääneen sanoa ettei aio kosia. kaikkea voi lupailla tulevaisuuteen, joka ei realisoidu koskaan. Kun kyllästyy, niin vaihtaa uuteen. En aio kosia."
 
"Meillä nainen on pienempipalkkainen. Omia tavaroitaan ei ole, eikä ole hankkinut. Ostelee mielellään vain vaatteita ja muita tyhjänpäiväisiä tarvikkeita. Ei omista nykyisestä asunnosta tai huonekalusteista mitään. Eli miksi mennä kihloihin saati naimisiin. OK, jos vedenpitävän avioehdon saa, niin ehkä sitten. Totta se, että ero tulee varmasti jossain vaiheessa. Eipä tule riitaa mitä kumpikin pitää. Summa summarum. Ei kihloihin, ei naimisiin."
Link to comment
Share on other sites

Pakko vähän jupista!

Meillä nyt on tapahtunut kaikenlaista, joka vain on lähentänyt meitä entisestään ja joka on saanut minut ajattelemaan, että tässä todellakin on se mies, jonka rinnalla haluan seistä, niin hyvinä, kuin huonoinakin aikoina.

S on myös näiden tapahtumien jälkeen sanonut, ettei koskaan ole ollut näin onnellinen ja rakastavansa mua päivä päivältä enemmän. Hän on myös kiittänyt siitä, etten alkuajan vaikeuksien aikana luovuttanut, vaan todellakin taistelin saadakseni hänet itselleni.

Mutta odottamaani kosintaa vain ei näy, eikä kuulu.

Eräänä päivänä hän kyseli minulta juhlapäivien aikoja ja se sai minut miettimään, että aikooko hän kosia juhannuksena (erittäin epätodennäköistä), mutta kyseltyäni ostamieni sormuksien perään hän vain kysyi, että mikä kiire mulla on kihloihin... :/

Eihän mulla sinänsä kiirettä olekkaan, mutta tiedän, että tässä on se elämäni mies, joten en ymmärrä, että miksi pitäisi odottaa. DNA:n mainosta lainaten: "ei odottamisessa ole mitään hienoa."

Sellaisina ns. "tasaisina päivinä" en juurikaan asiaa mieti, mutta erityisen hyvinä tai jopa erityisen huonoina päivinä odottelen, että S kaivaisi sormukset esiin ja kosisi.

Voi ärrinmurrin, että tämä on turhauttavaa.....

Link to comment
Share on other sites

Mulla on myös tollasia kokemuksia toisista miehistä. Varsinkin kun esim facessa en saa sanoa miehestä mitään, niin moni ihmettelee mun juttuja siellä. Sit tulee aina iskuyrityksiä. Sit kun on vielä pienikokoinen ja isotissinen blondi, niin aina saa olla antamassa pakkeja - vaikka olis baarissa oman miehen kanssa!

Link to comment
Share on other sites

Meillä tapahtu pienoinen läpimurto. Miestä ei hirvitä avioliitto, vaan häihin liittyvä suunnittelu, rahanmeno yms. hössötys. 

Hyvä tieää ja tuli jotenkin itselle parempi mieli. Toisaalta kylläkin jäi mielenpäälle, ettei kosintaa taida olla syytä odotella tässä lähitulevaisuudessa  :girl_mad:

Link to comment
Share on other sites

^ taitaa olla miesten pelko nro 1 (silmien pyöräytys) Kumma juttu, miten miehet kuvittelee jonkun urbaanilegendan/leffojen perusteella, että kaikki naiset muuttuvat ihan mahdottomiksi...

 

Hienoa kuitenkin, että sai puserrettua totuuden ulos! :)

Minä olen varustautunut tuota varten tekemällä budjetin jo valmiiksi (tai oikeastaan kaksi, toinen budjettihäille (sis. kuitenkin esim. pitopalvelun) ja toinen hieman enemmän tilpehöörää sisältävä, molemmat alle kymppitonnin). Viereen aion iskeä joltain hääsivustolta nappaamani esimerkkibudjetin, jotta näkyy jo se minkä mies tietääkin: olen taloudellinen :grin:  Mies tietää, etten arvosta brändejä yms. ja että osaan etsiä diilejä :D pienellä vaivalla saa yllättävän paljon säästöjä aikaan. Tietää myöskin, että minä tiedän, mikä häntä kiinnostaa ja mihin ei jaksa paneutua. Tämän takia minä suoritan tutkimukset, esikatselmukset ja voi-ei-tää-kermansävy-on-ihan-eri!-höpinät, ja sitten yhdessä valitaan finalisteista :P

Link to comment
Share on other sites

Totesin kyllä taas eilen tämän keskustelun jälkeen, että miesten ja naisten ajatukset ovat niin erilaiset. Mä esitin kysymyksiä, että pelottaako aviossa lupaus olla loppuelämä yhdessä yms. "syvällisempää" ja lopputulema, että ei mikään muu ku se raha. Siis oikeesti. Naiset haaveilee loppuelämän rakkaudesta ja mies murehtii yhden päivän rahanmenosta :D jotenkin huvittavaa sinänsä.

 

Olishan mun pitäny tää juttu jo arvatakkin, meillä kun ihan pienetkin hankinnat budjetoidaan tarkasti ja miestä tarkempaa raha-asioissa saa hakea. No josko tämä taas rauhottais itteäni hetkeks, kun kosinta ei taida olla ihan kulmantakana. Tietysti nyt haluaisin perustella miehelle, että tietäähän hän, etten halua mitään yltiösuuria juhlia, vaan pienet ja suht vaatimattomat. Mutta taidan nyt kuitenkin olla hetken aikaa hiljaa aiheesta, menee muuten ihan painostukseks, kun on tällä viikolla joka päivä tullu mainittua jotain aiheeseen liittyvää.

Link to comment
Share on other sites

Meillä ei miehen tarvitse ainakaan pelätä että jouduttaisiin häiden vuoksi velkavankeuteen :D Omat haaveeni ovat varsin edullisia. Suuret häät ovat kauhistus, joten ne hulppeimatkin vaihtoehdot ovat melkein millä tahansa mittapuulla vain vähän rahaa syöviä. Kaavailemani vaihtoehdot kalleimmasta halvimpaan:

 

1. Hääjuhlaillallinen n. 30 hengelle. Paikassa jossa tämän haluaisin pitää tuo maksaisi n. 2000e ruokineen juomineen ja tilavuokrineen. Tämä kallein ja hienoin vaihtoehto tosiaan käsittää ainoastaan illallisen. En halua (eikä mieskään uskoakseni halua) sen suurempaa tai sen monimutkaisempaa. Tarjoaisimme hienoissa puitteissa illallisen lähimmälle perheelle ja rakkaimmille ystäville aveceineen. Tosin tämä ei ole kovin todennäköinen vaihtoehto, sillä omia vanhempiani ei voi tuoda molempia samaan aikaan samaan tilaan ilman kolmannen maailmansodan syttymistä, joten ahdistun jo pelkästään ajatustasolla siitä että jos haluaisin toteuttaa tämän haaveen, olisi pakko kohdata tämä ongelma.

 

2. Naimisiin karkaaminen. Menisimme naimisiin maistraatissa ja karkaisimme häämatkalle josta laittelisimme sitten postikorttia perheille että mentiin tässä naimisiin :D Hinnaksi tulisi vain matkan hinta eli varmaan alle tonnilla selvittäisiin jos otettaisiin jokin äkkilähtö.

 

3. Maistraatti johon vanhemmat todistajiksi ja sen jälkeen tarjoaisimme heille ruuat jossain kivassa ravintolassa. Hinta joissain satasissa.

 

Siinäpä ne minun unelmieni häät :D ei ainakaan minun mieheni voi sanoa että olisi liian vaivalloista tai kallista XD Mutta noh... sitä kosintaa saanee täälläkin odotella vielä ehkä vuosiakin. Tuo edellä mainittu suomi24ketju "miksi kosit" aiheuttaa ahdistusta koska siinä esiintyneet täälläkin mainitut urpovataukset "en aio kosia ikinä mutten kerro siitä toiselle" aiheuttavat typeriä, irrationaalisia kauhukuvia ja vainoharhaisia ajatuksia vaikka tiedän että oma mieheni ei tasan taatusti ajattele tuolla tavalla.

Link to comment
Share on other sites

Vaikka mie kihloissa olenkin, niin ajattelin tulla kertomaan mikä meillä kesti NIIN kauan!  :girl_haha:

 

Aloitimme alle kaksikymppisinä seurustelun, emme ole kumpikaan seurustellut aiemmin. Ennen ajattelin 1-1-1-1-malliin, eli vuosi seurustelua, sitten muutto yhteen, vuoden kuluttua kihlat ja siitä vuosi naimisiin. Eipä mennyt ihan niin... Häät ovat meillä ajankohtaiset juuri ennen kahdeksatta vuosipäivää. Miehellä suurin kynnys kosimiseen oli se, ettei miehellä ollut varsinaisesti selkeää käsitystä mitä kihlautuminen tarkoittaa. Eli kannattaa kertoa mitä kihlat yleensä tarkoittavat, tai mitä ne itselle merkitsevät ja kuunnella sitä sulhoakin  :D

 

Eli syy vitkasteluun voi olla siinä, että se on sulhaselle niin suuri juttu, ja epätietoisuus viivyttää sitä kosintaa. Ei se, että miestä ei kiinnosta (niin kuin itse luulin) tai että tahallaan viivyttelee (tähän mies syyllistyi kyllä hieman :mad: ).

 

Lisäksi miehelle häät tarkoittavat ehkäisystä luopumista...   :wub: 

Muokattu: , käyttäjä: Adeps
Link to comment
Share on other sites

^^ jeps, halvalla teillä selvitään :)

Meillä (minulla D) realistinen olisi varmaan 5000-8000e, suunnitelmista tuolla haaveiluketjussa. Minua kiehuttaa tuo s24:n ketju, mutta en voi olla lukematta sitä -toivon, että joku vastaisi jotain, mikä saisi minut ymmärtämään, millaisessa parisuhteessa noin vastaavat oikein elävät!

 

^ varmasti taustalla on myös sitä, ettei mies tiedä tarkoittaako kihlat sitä, että hetisamantein mennään naimisiin, vai sitä "sitten joskus". Ongelma onkin, että jos yrittää selvittää toisen ajatuksia ja tuntemuksia asiasta ja toinen ei vastaile kerralla kunnolla ns. hedelmällinen keskustelu, päästään siihen tilanteeseen "jankutus/painostus" tilanteeseen. Reilua olisi sopia, että ajatuksella kerran puhutaan asiasta ja kunnolla, mitä mikäkin tarkoittaa molemmille.

Link to comment
Share on other sites

Heh, meillä eilen illalla kun oltiin menossa nukkumaan: En nyt tarkkaan muista, mistä puhuttiin, mutta jonkin pienen vihjeen (tai sitten kuittailun) tästä avioitumisesta miehelle heitin ja hän alkoi nauraa. Kysyin sitten vähän närkästyneenä, että mikä naurattaa ja vastaus oli "Nuo sun vihjailut" :girl_haha: Sitten se ryökäles vielä lisäsi siihen, että onko tilaanne nyt "Tulos tai ulos?" (silleen läpällä)

 

Että kaipa se nyt on ihan tosissaan tajunnut, että jotain tään asian eteen pitäisi tehdä. Onko jollain jotain miehen käyttöopasta, voisin ehkä jotain kohtia tarkistaa siitä :girl_wink:

 

Ja budjetti on myös täällä laadittu meidän minihäihin.

Hei järjestettäiskö joku vertaistukitapaaminen? Missä parhaat terassikelit?

Link to comment
Share on other sites

Hehee, google laulamaan: Ilmatieteen laitoksen vuodenaikatilastojen kesäsäätilastot kertovat kesähelteistä ja kesäsateista 1900-luvun alusta näihin päiviin. Kesäsäätilastosta käy myös ilmi että, Ilmatieteen laitos suo Kotkalle, Vaasalle, Naantalille, Hangolle, Raumalle ja Porille ilon mainostaa itseään Suomen aurinkoisimmiksi paikoiksi.

 

(Epä)Pätevä opas päivän piristykseksi (minä ainakin repesin):

http://gamma.nic.fi/~myllma/mkaytto.htm

 

Hikipedissakin taisi joku juttu olla :D

Link to comment
Share on other sites

Tulenpa nyt minäkin heittämään lusikan soppaan. Olen tätä ketjua seurannut sivusta jo pitkään, mutta piti nyt viimein omat tunnuksetkin luoda. Olen aiemminkin ollut naikkari, mutta edellinen kihlattuni jätti minut kolmea kuukautta ennen häitä niin poistuin täältä sen jälkeen. Eksäni jälkeen tapasin kuitenkin melko pian nykyisen avomieheni ja en voisi olla hänen kanssaan onnellisempi. Nyt tiedän miltä Sen Oikean kanssa tuntuu. :girl_in_love: Eli onni onnettomuudessa kuitenkin, että edelliset suunnitteilla olleet häät peruuntuivat.

Olemme olleet yhdessä nykyiseni kanssa vielä suhteellisen lyhyen ajan, eilen oli 2. vuosipäivämme ja omat kihlahaaveet nousivat taas pintaan. Nykyinen on kuitenkin jo jonkin aikaa puhunut siitä, että sitten kun on lapsia ja sitten kun ollaan naimisissa jne. Mutta kun olen ottanut jomman kumman asian puheeksi (enkä edes todellakaan usein), niin sitten hän vaikuttaa menevän lukkoon. Ihmetyttää vaan, että kun molemmat ollaan yhtä mieltä, että naimisiin mennään ja lapsia(toivottavasti) tulee, niin mikä jarruttaa...

Ystäväpiirissämme on varsinainen vauvabuumi sekä kihloihin meneminen tällä hetkellä suosiossa, niin onko sitten sillä vaikutusta, että hän ei halua, kun "kaikki muutkin".  :girl_cray3:  Suurin osa kihlapareistakin on ollut vähemmän aikaa yhdessä.

Olen kyllä onnellinen suhteeseemme näinkin, mutta toivon, että kihlat kuitenkin jossain vaiheessa minut yllättäisivät. Viime vuonna karkauspäivänä sovimme, että jos hän ei ole saanut seuraavaan mennessä kosittua, niin sitten minä voin. Kosisipa jo tai menisipä kolme vuotta nopeaan! :tender: Ikää avokillanikin on 33 ja itsekin olen 27, niin toivottavasti ei loputtomiin tarvitse odotella.

 

 

Link to comment
Share on other sites

JAHAS JAHAS! Nyt on meillä mies alkanut minua jo kiusaamaan tällä aiheella XD

 

On tuo varmaan jo ajat sitten huomannut että naimisiinmenot pyörii tytöllä mielessä ja asiasta ollaan säännöllisen epäsäännöllisesti keskusteltu kepeästi vitsaillen jo iät ja ajat. Nyt sitten mies on alkanut heittelemään sellaisia heittoja että jos suhteessa nainen moisia vihjauksia viljelisi, se tulkittaisiin siekailematta painostamiseksi XD

Ensin mies sanoi jokin aika sitten että ehkäpä minun pitäisi rengastaa hänet. Uhkailin takaisin että saatanpa sen tehdäkin. Pari päivää sitten naljailin vitsillä miehelle siitä että hän työssään saa pian opastaa ja perehdyttää kesätöihin tulleita nuoria opiskelijaneitosia, ja kehoitin torjumaan kohteliaasti kaikki tulevat treffipyynnöt, johon mies pyöritteli sormiaan ja sanoi että ei näy sormusta sormessa ei. Oikeastaan tästä sitten aloin melkeinpä vakavissaan pohtimaan että pitäisikö minun kosaista, kun tuo oikein kerjää sitä :D kyselin ohimennen että mitä materiaalia herra haluaa sormuksensa olevan, mutta se olikin sitten hankala kysymys, kun mikään materiaali ei tunnu kuulema miehelle omalta. 

Ja eilen mies jotain myhäili ja kun kyselin että mikä myhäilyttää, sanoi että "Ajattelin........sitouttaa sut itseeni tiukemmin lähiaikoina." Tosin melkein heti perään totesi että nyt ei voikaan niin tehdä kun tuli sen ääneen sanoneeksi. No voihan! :D

 

Itseasiassa odottelusta tuli nyt ainakin vähän hauskempaa, kun ollaan puolin ja toisin uhkailtu toisia sormuksilla. Saas nähdä kumpi saa ensin jahkailusta tarpekseen ja kosii toista. Ha hah! Ei tässä kyllä edelleenkään mikään kiire ole, mutta haaveilu on ihanaa.

Link to comment
Share on other sites

Mahtava tilanne teillä Puff!! Musta ja miehestä tuntuu molemmista, että häät kummittelevat joka nurkan takana. Telkkaristahan tulee sata erilasta hääohjelmaa ja eilen illalla tuli joku Biggest Looser-tyyppinen ohjelma, jossa eniten laihduttanut pari saa palkinnoksi unelmahäät. Olin kuivattamassa hiuksiani ja mies huikkaa, että no nyt tulee ohjelma, missä yhdistyy kaksi sun lempiaihetta! Mä sitten arvuuttelin, että mitkä ne on... Häät ja urheilu?!! Joo!! Revettiin molemmat ihan totaalisesti sille!

Lisäksi tänään bongasin duunissa viimeisimmän Taloustaitolehden ja sen kannessa juttu "Aikuisena avioon". Ristus oli pakko ottaa kuva tuosta lehden kannesta ja varmaan lähetän sen kohta miehelle, että tämä on nyt jotain karmaa.

Link to comment
Share on other sites

Meillä myös mies naureskelee mun häähaaveiluille ja vihjailuille  :girl_haha: Toissapäivänä se kiusoitteli mua, kun en halunnut katsoa jotain hääohjelmaa. Mietti kuulemma, että mikä mua nyt vaivaa. Siinä sitten kovaan ääneen julistin, että ainoa hääohjelma, jota seuraan on kakkosen Satuhäät. Kaikki muu on hirveetä sontaa. 

 

Ja perkule kun nyt ei enää kehtaa katsoa mitään muuta hääohjelmaa, kun mies on kotona...

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...