Illuusia

Kihlajaiset?

734 viestiä aiheessa

Kihloihin paukaistiin sulhon aloitteesta(pienen vihjailun jälkeen) kesäisenä maanantaina, ja heti sormuksten oston jälkeen lähti puhelut äideille, ja viestit kavereille ja sukulaisille. Siitäkös riemu syntyi  :D Jotkut kyllä ihmettelivät nuorena(?) sitoutumistamme, mutta oma on ongelmansa. Meille tämä on SE JUTTU.  :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Niin, ja kihlajaiset vietettiin minun kotona n. 50lähimmän kanssa kakun ja kahvin merkeissä :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä mies oli ottanut töistä vapaata kahdeksi päiväksi ja hänen tarkoituksenaan oli järjestää minulle oikein kunnon yllätys.  Minä ikävä kyllä satuin sairastumaan flussaan samaan aikaan, joten hänen yllätyksensä meni osaksi pipariksi.

Aamulla hän lähti apteekkiin hakemaan minulle yskänlääkettä, kun hän tuli takaisin makasin sohvalla. Minun sydämeni melkein pysähtyi, kun näin hänet oven pielessä seitsemän violetin ruusun kanssa. Hän käveli luokseni, polvistu, avasi sormusrasian ja sanoi maailman kauniimpia sanoja ja esitti kysymyksen. Kyyneelethän siinä silmiin tuli, mutta sain vastauksen kuiskattua, että tahdon, tahdon.   :-X

Seuraavana päivänä menimme kaiverrutamaan sormukset ja viikonloppuna kävimme vanhempien luona kertomassa uutiset. Kummankin äidit purskahti itkuun.

Lähisuvulle (n. 15 henkee) pidimme kihlajaiset shampanjineen. Kihlajaiskuvassa myös kävimme. Tuo kuva on todella ensimmäinen yhteinen onnistunut kuva, vaikka mekin ollimme jo pari vuotta yhdessä olleet. Valokuvaus oli kallista, mutta kyllä se kannatti. Kun kuvaa katsoo, tulee melkein vieläkin kyneeleet silmiin  :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Me pidettiin yllätyskihlajaiset mun 18-vuotissynttäreillä.. :D Tästä on nyt 2 ja puoli vuotta.. Eli se kaikki luuli tulevansa pelkästään mun synttäreille, ja sit me ilmoitettiinkin että nyt mennään sit kihloihin... ;D

Olihan se ihmisille ihan positiivinen yllätys ;D

:) Meillä samoin, paitsi että ikää mulle kertyi noina "synttäreinä" 20 vuotta. Me ilmoitettiin silloin synttäreillä kihlautumisesta ja juotiin kihlakahveet kuukautta myöhemmin lähimpien sukulaisten ja ystävien kera. Myöhemmin pidettiin vielä grillibileet mökillä kavereille.

:DNimimerkillä "Voiko ihmisillä olla liikaa syitä juhlia?  :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kihlat kävimme ostamassa ja sormukset pujotettiin sormeen kahden ja salaa, eli siinä vaiheessa ei kukaan tiennyt aikeistamme vielä mitään (jotkut tosin kertoivat jo odotelleensa... :)) Juhlistimme päivää aivan kahden, koska meistä se kuitenkin koski lähinnä vain meitä ja, no, olemme muutenkin sellaisia lällyjä että jotenkin tuntui romanttisimmalta ajatukselta viettää kihlapäivä kahden (kävimme suosikkiravintolassamme syömässä, joimme shampanjaa ja söimme herkkuamme suklaajuustokakkua, eli juhlimme sillä juuri meidän mielestämme parhaalla tavalla. :))

Vanhemmille ilmoitettiin seuraavana päivänä puhelimitse (ja luotettiin siihen, että sieltä tieto menee muille sukulaisille ;)). Minun suvussani ei muistaakseni kukaan ole kihlajaisjuhlia pitänyt, joten ajatus oli minulle vieras. Sulho taas tulee seudulta, jossa kihlajaiset ovat lähes yhtä iso tapahtuma kuin häät... Juhlia olisi kuitenkin ollut vaikea käytännössä järjestää emmekä oikeastaan halunneetkaan, joten juhliminen jäi siihen, että kävimme juhlapäivällisellä minun vanhempieni ja sisareni luona ja kihlajaiskahveilla sulhon äidin ja sisarusten luona.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä sulho ensin kosi ihan yks kaks yllättäen polvistumalla ja sormuksia lähdettiin ostamaan seuraavana päivänä. Ilmoitimme vanhemmillemme ja siitä se viidakkorumpu alkoi kulkea. Ei tarvinnut sen kummemmin ilmoitella, kun parhaille kavereille vanhempien lisäksi. Sulhon kotona käytiin samppanjat juomassa ja meillä Pohjanmaalla järjestettiin sitten kaksipäiväiset kihlajaiset, kun sukua on sen verran paljon. Täällä Etelä-Suomessa koko kihlajaiset tuntuu olevan aika vieras käsite, ainakin monet täkäläiset ihmettelivät meidän kihlajaisjuhliamme...  ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mies ihan vaivihkaa autossa keskustelun lomassa kysyi että mitä jos juhannuksena mentäisiin kihloihin.

Nyt on sitten sormukset ostettu ja juhannusta odotellaan. Kihlajaiset vietetään ihan vain hissun kissun kahdestaan mökillä juoden champanjaa ja hyvää ruokaa maistellen ja toivottavasti ihaillen upeata säätä.

Kun sitten olemme hieman maistelleet tätä olisi tarkoitus kertoa kotiväelle - itse olisin halunnut odottaa siihen että voimme kertoa heille henk.kohtaisesti, mutta mieheni sanoi soittavansa heti äidilleen, joten enköhän minä tee sitten samoin...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä en ole koskaan halunnut/haaveillut kihlajaisjuhlista. No kuitenkin ne sitten pidettiin...: Mieheni suvulla on tapana koota koko suku sukutilalle joulua juhlimaan. Sinä vuonna myös minun vanhempani olivat kutsutut ja tulivatkin. Sulhoni kihlasi minut siellä, ja kun muut huomasivat sormukset niin oli sitten "pakko" juhlia...

Näin jälkeenpäin olen kuitenkin tyytyväinen, että jonkinlaiset juhlat pidettiin...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Sulho yllätti minut täysin kosinnallaan kesälomareissulla. Oltiin hienossa kartanossa syömässä ja siellä hän yllättäin pyysi minua vaimokseen. Olin kyllä ihmeissäni, mutta siinä sitten onnen kyynelten valuessa pujotettiin sormukset sormeen ja päätettiin hääpäivästä. Ja ne häät on nyt elokuussa...

Kihlajaisia juhlittiin sitten reissun jälkeen lähipiirissä, kun vanhempani kutsuivat sulhon vanhemmat juhlapäivälliselle.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
:P mua ei oo ees kosittu viä ja jo rekisteröidyin tänne..no mä kyllä odottelen niitä kihlajaisia aika pian  :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei menty kihloihin eikä mennä. Tai itse asiassa mentiin tietysti kihloihin silloin, kun päätimme mennä naimisiin, mutta sormuksia ei osteta. Periaatteessa se kihlaus tapahtuu vihkimisen yhteydessä (ortodoksiseen tapaan, tai olisi myös voinut järjestää erillisen seremonian). Minä jossain vaiheessa vetäsin herneet nenuun, kun teinit (ja vähän vanhemmatkin) alkoivat menemään kihloihin samaan tapaan kuin "ennen vanhaan" vaihdettiin luokkasormuksia ja päätin, että minä en mene koskaan kihloihin. Tämä on minun oma pieni protestini. Minua häiritsee, kun minun mielestäni kihlautuminen on avioliittolupauksen merkki eikä mikään "ollaan nyt vähän vakavammin yhdessä ja vaihdellaan luokkasormuksia"-juttu.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me järjestimme sukulaisille ja läheisille ystäville kihlajaisjuhlat. Tarjolla oli niin suolaista kuin makeaakin sekä kahvit ja shampanjat. Lehteen laitoimme ilmoituksen kihlauksestamme ja sitä kautta vähän kaukaisemmat tuttavatkin huomasivat iloisen tapahtuman. Jos vain viitsii, niin kannattaa ehdottomasti järjestää kihlajaisjuhlat, sillä harvoin kuitenkin on sellaisia tapahtumia ihmisen elämässä, joita kannattaa kunnolla juhlia. Erittäin lämminhenkiset ja hauskat juhlat oli! :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minua kosittiin joululahjaostoksilla ja samalla reissulla kaytiin sitten ostamassa sormukset.  :-X Heti kerrottiin molempien vanhemmille ja soitin kummitadille, joka on udellut kihloihin menosta jo vuosia. Muut sukulaiset saivat tietaa sitten innokkaiden anoppien toimesta asiasta. Kavereille ilmoitin seuraavana paivana sahkopostilla. Ajateltiin, ettei pidettaisi mitaan kihlajaisia mutta yritappa estaa kahta innokasta aitia! ;D Niin etta juhlat pidettiin sitten lahisukulaisille, joita niitakin on alyttoman suuri lauma!!!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä oli kolmen vuoden seurustelun jälkeen kihlajaiset

-97. Noin 30 vierasta, ruoka-&juomatarjoilut. Parhaat juhlat joissa toistaiseksi olen ollut. Kihlajaismatkalla olimme lähes kuukauden Thaimaa-Malesia-Singapore reppumatkailemassa. Tuolloin oli tarkoitus pitää häät hetimmiten, mutta nyt on kulunut jo vuosia ja tosiaan 10-vuoden kunniaksi ensi kesänä vietetään häitä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Niin, jäi sanomatta:

Kihlajaisiinkin kannattaa kyllä panostaa. Pitää niitä vaikka juhlaharjoituksen ennen häitä. Meillä isä piti puheen ja muuten oli musiikkiesityksiä. Kakuneikkuu oli ohjelmassa. Pidämme matkustelusta, joten kihlajaismatka oli todella mukava juttu. Kihlajaispäivää olemme aina myös juhlistaneet jotenkin, usein matkalla. Saa nähdä miten käytäntö muuttuu kun hääpäivä tulee ensi vuonna voimaan.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me menimme ihan kahden kihloihin. Kävimme kahdestaan syömässä ja illalla joimme kuohuviiniä ja herkuttelimme kahdestaan. Halusimme kertoa lähimmille ihmisille kasvotusten uutisemme, joten jouduin työssäni jopa olemaan ilman ihanaa sormustani muutaman päivän ennen kuin pääsimme matkustamaan kummankin kotipaikkakunnalle kertomaan asiasta. (Siis ettei joku näkisi sormukseni jo aikaisemmin ja esim. vanhempamme olisivat kuulleet asiasta jotain muuta kautta) Sitten kävimme kierroksen läheisten luona ja veimme vanhemmillemme kakut juhlan kunniaksi. Ei siis juhlia eikä lahjoja vaan kahdenkeskistä onnea.  :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Yhdessä käytiin sormukset ostamassa ja hääpäivä päätettii siinä samalla. Pari viikkoa tämän jälkeen,  juhannusaattona kultani sitten kosi minua. Annoimme muiden huomata kihlautumisen sitten kun sen huomasivat (kaikki eivät ole huomanneet vieläkään) ja viikko kihlautumisen jälkeen pidimme kihlajaiset mökillämme vain lähimmille sukulaisille ja ystäville. Kihlajaisissa ilmoitimme myös hääpäivämme. Parhaat juhlat ehdottomasti, missä olen koskaan ollut. Niistä voi lukea enemmän hääpäiväkirjastani!!

Viiveli :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me mentiin kihloihin 14.2.2002 New Yorkissa, Empire State Buildingin kattoterassilla. Meidän kihlautumista oltiin odoteltu jo niin kauan, että suurin osa kavereista tuli "tarkastamaan" vasemman nimettömän suunnilleen jokaisen reissun jälkeen. Sen pahemmin ei ilmoiteltu, vaan yhden ystävän huomattua kaikki tiesivätkin jo asiasta  ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Oltiin vanhempieni luona kun avo päätti että nyt ostaan kihlat. Lähettiin sitten kotiin, tulevan kälyni koirien hoito verukkeella. Sitten kihlattiin suihkussa ja parin päivän päästä menin kotiin (asuttiin eri paikkakunnalla kuin missä opiskelin). Isä haki mut koulusta ja kotiin päästyä pyysin isän ja veljen sisälle. Siinä sitten kerroin oikean syyn miksi lähettiin kesken pois. Isä sanoi että naimisiin ei sitten ole kiirettä  ??? . Riittääköhän 5v? isän mielestä.... :P

Sitten soitin tädeilleni että voitaisko nähdä. No yllätys että arvasivat mistä kyse. Toki piti vielä vähän kiusata ja laittaa sormus piiloon. Ihmettelivät miten oli kuohri pullo ilmestynyt heidän jää kaappiinsa. No juotiin se sitten pois ja tädit tivasivat hääpäivää.

Äidille ja siskolle soitin. Muut saivat tietää hölösuu tätieni kautta. Serkkuni oli "loukkaantunut" kun mentiin kihloihin nopeammin kuin hän ja miehensä. No pääsiväthän aikasemmin naimisiin.

Anopin ketale tahtoi järjestää pienet juhlat meillä ja sinne tuli, isäni ja hänen tyttöystävänsä (Äitiä en kutsunut kun isäni kanssa paremmat välit), miehen sisko ja sen mies sekä anopin ketale ja nyt jo onneks ex-avomiehensä. Kihlajaismatka tehtiin viroon viikonloppumatkalla hotellissa. Ihanaa oli  :-X :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me mentiin kihloihin 1.12 ja kihlajaiset pidettiin 4.1... Ajatuksena oli, että oltais menty kihloihin 1.1, mutta eihän me hätähousut jaksettu odottaa niin kauan...

HIPS

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me menimme kihloihin pari päivää sitten ja kihlajaiset olisi tarkoitus järjestää lähisukulaisille (vanhemmat, isovanhemmat, sedät, tädit ja serkut) ensikuun loppupuolella. Kakkua, kahvia ja kuohuviiniä.  :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minua kosittiin pari vuotta sitten juhannuksena kesämökillä, kun podin pahaa ruokamyrkytystä... Myöhemmin sulhanen vielä uusi kosintansa kaikkien taiteen sääntöjen mukaan (kukat ja polvistumiset jne.), mutta jotenkin se ensimmäinen "eiköhän mennä naimisiin" jäi vielä paremmin mieleen. Olihan se niin erikoinen tilanne, kun minä tunsin olevani ehkä maailman surkein olento ja siitä huolimatta toinen halusi juuri silloin sanoa ne taikasanat...

Sormukset ostettiin vasta myöhemmin samana kesänä ja pujotettiin sormiin yhteisellä illallisella ravintolassa. Sinä kesänä asuttiin sulhasen vanhempien luona, joten heille tietysti kerrottiin heti kotiin palattua. Tuleva anoppi alkoi itkeä ja appiukko hyppäsi pyörän selkään ja lähti ostamaan kuohuviiniä. Myöhemmin samana iltana sitten soitin omille vanhemmilleni.

Meillä ei kihloihin mennessä ollut juuri mitään tietoa kihlausperinteistä eikä älytty ottaa selvääkään. Alunperin tarkoitus ei ollut mitään juhlia järjestää, mutta molempien äidit halusivat kumminkin vähän "hössöttää" ja järjestää juhlat tahoillaan. Niinpä me vietettiin sitten useammat kihlajaiset. Kihlakuvassa oli tarkoitus käydä myöhemmin, mutta valitettavasti se sitten jäi tekemättä. Onneksi kaikissa juhlissa räpsittiin monia kuvia, joista osa onnistuikin  tosi hyvin.

Siinä mielessä kihlajaiset kannattaa kyllä järjestää, että se voi olla aika tärkeää vanhemmille ja sukulaisille, vaikka itsestä tuntuukin, että kyse on vain kahdenkeskisestä intiimistä juhlasta. Minun äitini ainakin parkaisi puhelimeen heti uutisen kuultuaan, että "minä olisin kyllä halunnut järjestää juhlat"...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä oli kihlajaiset perjantaina. Kihloihin menimme juhannusaattona. Alunperin oli tarkoituksena mennä kaverin mökille, mutta matkaan tuli mutkia ja päädyimme raumalle festareille. :D Ei ehkä niin romanttista muiden mielestä, mutta meille se oli todella ihana päivä! Satoi kaatamalla kun pudotimme sormukset sormeen kavereiden "todistaessa" ja mulla oli aika järkyttävä vihreä sadeviitta mikä näkyy kaikissa kuvissa.  :) Meistä otettiin monta kuvaa sen viikonlopun aikana ja se oli mukavaa! Tosin virallista potrettia ei ole, mutta noi on tavallaan paljon suloisempia... :-X :-X

Sormukset ostimme yhdessä edellisenä maanantaina ja en malttanut olla hiljaa vaan  mainitsin ystävälle etukäteen. Vanhemmille emme todellakaan hiiskuneet mitään ja äiti sai kyllä aika slaagin kun soitin. Itki ja onnitteli ja sanoi ettei arvannut vaikka olemme asuneet jo hyvän aikaa yhdessä. Myöhemmin sanoi että harmi kun emme olleet heidän kanssaan juhannuksena kun olisi niin halunnut halailla meitä. Jälkikäteen kun kävimme heidän luonaan niin siellä oli lahjat ja skumpat.  :) Ihanaa...

Juhlat pe olivat kavereille. Äiti sanoi, että sukulaisille juodaan kahvit sitten heillä mutta venyy varmaan vähän kun ihmiset ovat lomille kuten esim. anoppi mökillä koko kesän. Varmaan elokuussa juhlat joten silloin olemme olleet kihloissa 2 kktta melkein.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä olen joskus sanonut että menen kerran elämässäni kihloihin ja kerran naimisiin. Kihlat on jo käytetty (nuoruudenhölmöilynä), joten nykyisen ukon kanssa mennään suoraan naimisiin.  ;D

Olen siitä varmaan kyllä poikkeuksellinen, että mielestäni kummatkaan juhlat eivät kauheasti kuulu esim. suvulleni.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Ei juhlittu kihlautumista suuresti: kahdestaan käytiin valitsemassa sormukset ja sitten syömässä hienossa ravintolassa, minkä jälkeen sulhon kotiin tutimaan... Mulla oli samana päivänä synttärit ja ylioppilaskirjoitukset päällä...

Vanhemmille oltiin kerrottu jo aiemmin, kaverit sai huomata ihan itse (ei kestänyt kauaa). Mitään sen kummempia juhlia ei pidetty. Kihlajaisten vuosipäivän tienoilla ollaan sitten oikeastaan joka vuosi (5v.) vähän juhlittu, oltu hotellin sviitissä, kylpylässä tms.

Mies haluaa kosia vielä uudestaan "oikein kunnolla", ja sitten päätetään hääpäivä. Ja kyllä: tiedän, että kihlaus on jo kosinta ja lupaus avioliitosta, mutta ei mulla ole mitään sitä vastaan, että toisenkin kerran kuulen jotain niin kaunista mieheltäni  ;)  :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään