Illuusia

Kihlajaiset?

733 viestiä aiheessa

Mitä kaikkia ihania ja erilaisia tapoja juhlistaa ja juhlia kihlajaisia on teillä ollut?

Ja mistä aiheesta saisi tietoa (täällä kun keskitytään näemmä enemmän tähän häätouhuun ;) )

Oletteko vain menneet kihloihin kaksin?

Käyneet kihlajaismatkalla?

Järjestäneet kunnon kihlajaisjuhlat?

Miten olette ilmoitelleet sukulaisille?

Haluaisin vaan vähän kartoittaa yleisiä/erilaisia tapoja, kun omassa lähipiirissäni kihloihin menneet ovat toimineet (minun mielestäni) varsin tylsästi eli vain laittaneet sormukset sormiinsa ja katsoneet, jos joku huomaa...  ::)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Menimme viime kesänä kihloihin. Viikko kihlauksen jälkeen tarjoisimme lähisukulaisille kakku kahvit ja kuohuviinit. Hesariin laitoimme ilmoituksen kihlauksestamme. Tarkoitus oli myös pitää kavereille

juhlat jälkikäteen mutta ne jäivät pitämättä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kihloihin mentyämme soitimme seuraavana aamulla kummankin vanhemmille ja kerroimme tapahtuneesta. Pari viikkoa kihlauksesta pidimme kihlajaiskahvit vanhempieni luona, jonne tulivat kummankin perheet. Yksi kihlajaisten tarkoitus oli tutustuttaa vanhempamme toisiinsa, sillä olivat nähneet sitä ennen vain vilaukselta. Lähimmille kavereille oli tarkoitus järjestää juhlat, mutta ne jäivät muiden kiireiden jalkoihin. Sukulaisille ei tarvinnut ilmoittaa, äidit hoitivat ilmoittelun puolestamme.. ;) Lehteen laitoimme myös ilmoituksen, sitä kautta tuli monilta tutuilta onnitteluja.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Niin ja haluaisin lisätä vielä, että meille kihlaus oli niin intiimi ja kahdenkeskinen asia, että halusimme juhlia sitä ennen kaikkea kahdestaan shampanjan kera.  :-X Sen vuoksi pidimme kihlajaisetkin mahdollisimman pieninä. Mutta kukin tietysti tavallaan. Häitä juhlitaankin sitten isommalla porukalla.. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kihlauduimme perjantaina töiden jälkeen, ja parin tunnin päästä laitettiin läheisille tekstari "Olemme kihlautuneet". Sitten anoppi pitikin huolen uutisen levityksestä...  ;) Oltiin jo aikaisemmin kutsuttu kavereita juhlimaan meille vappua (meidän kihlapvä 28.4), joten samalla sitten juhlittiin kihlajaisia boolin, kakun ja muiden syömisten kera. Ihan pienimuotoisesti ja hissukseen mentiin siis kihloihin, joten häät onkin meillä sit suurempi juttu.  :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Lauantaina päätettiin ostaa sormukset, maanantaina vietiin poika hoitoon anopille, käytiin valitsemassa ja ostamassa sormukset, kaiverrukset tuli odotellessa. Sitten käytiin siiderillä/oluella ja haettiin poika mummolasta. Ei kerrottu mitään, mutta huomasi heti, oliskohan hangonkeksihymyt antanut aihetta katsella tarkemmin. Mitään juhlia ei järjestetty. Illalla laitoin vanhemmille ja siskolle viestit että rengastuspäivä on 26.11.01. Juhlat säästetään myöhemmäksi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me kihlauduimme viime kesänä ja vietimme ihanan päivän kaksistaan juhlien kihlautumistamme. Myöhemmin pidimme kihlajaisjuhlat minun suvulleni, sulhoni suvulle ja vielä kaikille kavereillemme. Näille kaikille siis erikseen, eli meillä oli monet juhlat. Meille oli parempi pitää sukujen juhlat erikseen, vaikka perinteisestihän suvut tutustuvat toisiinsa viimeistään kihlauksen jälkeen.

Meillä oli myös ilmoitus kotipaikkakuntamme lehdessä sekä Helsingin Sanomissa ja viime syksynä lähdimme ulkomaille kihlajaismatkalle. Eli meillä hoidettiin kihlautuminen ja sen juhlinta pitkän kaavan mukaan!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Mies kosi yllättäen minua sormuksien kera kolme kuukautta ennen virallista kihlajaispäivää, eli kosinta tapahtu 30.8.02 ja sormuksissa lukee päivämäärä 1.12.2002.  :-X

Virallisena päivänä kävimme miehen kanssa syömässä ihan kahdestaan jonka jälkeen vierailimme sekä minun että miehen vanhempien luona. Kihlaus tuli yllätyksenä molempien vanhemmille, vaikka sitä jo oltiin odotettukin jonkin aikaa.  ;D

Juhlimme kihlajaisia ravintolassa samaan aikaan minun ammattiin valmistumisen kanssa eli 21.12. Yhteensä juhlijoita oli noin 30.  :)

Kihlajaismatkalla emme olleet, emmekä käyneet virallisessa valokuvassa. Mutta otimme omalla kameralla paljon kuvia jotka jäävät muistoksi.   :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites
Mies kosi yllättäen minua sormuksien kera kolme kuukautta ennen virallista kihlajaispäivää, eli kosinta tapahtu 30.8.02 ja sormuksissa lukee päivämäärä 1.12.2002.  :-X

Virallisena päivänä kävimme miehen kanssa syömässä ihan kahdestaan jonka jälkeen vierailimme sekä minun että miehen vanhempien luona. Kihlaus tuli yllätyksenä molempien vanhemmille, vaikka sitä jo oltiin odotettukin jonkin aikaa.  ;D

Nyt heräsi uteliaisuus.... olen luullut/ymmärtänyt, että kihloihin mennään silloin kun kosinta tapahtuu vaikkakin jotain juhlia järjestettäisiin erikseen. kosinta = kihlaus

Meillä kosinta tapahtui elokuisena lauantaina... Olimme pienellä matkalla kahden kesken ja nauttimassa illallista, kun kysymys minulle esitettiin.  :-X Sormukset kävimme yhdessä teettämässä ja niiden valmistuttua ajoimme tyhjälle rannalle veden ääreen ja pujotettiin ne sormiin. Ja kyllä jännitti  ;D...

Vanhemmille kerroimme yhdessä asiasta ja kihlajaiskahvit järjestettiin, jossa olivat paikalla vain me ja molempien perheet. Sormuksissa lukee tuo kosintapäivä, jolloin lupaukset toisillemme annoimme.  :-X

Mitään erityistä matkaa emme silloin tehneet, sillä asuimme muutenkin ulkomailla ja olimme Suomessa vaan lomailemassa. Se oli meidän kahden keskeinen juttu, emmekä järjestäneet suurempia bileitä sen tiimoilta. Sitä ei silloin kaivattu. Nyt juhlimme kavereiden kanssa sitten kunnolla häitämme. Sukulaisille lähetimme valokuvan meistä, jossa ilmoitimme kihlautumisesta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Siis menimme sillon kun mies kosi kihloihin, mutta virallinen päivä oli kuitenkin se 1.12, joka lukee myös sormuksissa. Joten tätä 1.12 voidaan pitää meidän "virallisena" kihlajaispäivänä, myöskään tätä päivää ennen kukaan ei tiennyt kihlauksesta. Kihlaus oli siis meidän omana tietona kolme kuukautta.  :-X

Harvinaisen sekavasti selitetty, mutta toivottavasti edes joku sai selvää.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me kerroimme molempien vanhemmille kihlauksestamme samana päivänä, kun sormukset ostettiin. Toisille "päin naamaa" ja toisille puhelimitse. Samana iltana juhlimme kihlaustamme kahden sulhon vuokrakämpässä (shampanjaa ja vaahtokylpyjä...), minä kun asuin vielä vanhuksien kotona.

Parin viikon päästä järjestimme vanhempieni kanssa meille kihlajaiset, joihin kutsuttiin perheiden lisäksi isovanhemmat ja kummit. Tämä oli oikein onnistunut, kiva ja tärkeä tilaisuus, kun meidän vanhemmat (eivätkä siis muutkaan vieraista) eivät olleet vielä toisiaan tavanneet.

Kihlakuvalla kävimme pari kuukautta myöhemmin. Tilasimme kaikille vieraille kiitoskortit ja meille itselle ja molempien vanhemmille isommat kuvat.

Suosittelen kihlakuvalla käyntiä, sillä meille ainakin ne kuvat olivat ensimmäiset viralliset ja ONNISTUNEET kuvat meistä yhdessä. Eräs ystäväni kertoi kuvamme nähdessään, että häntä harmittaa todella, kun ei silloin aikoinaan mennyt nykyisen miehensä kanssa kihlakuvalle. Ja voihan kihlakuvia otattaa ihan omalla kamerallakin vaikka kotipihalla, kunhan ottaa tarpeeksi monta, että varmaan joku onnistuu ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kihlautumisemme oli romanttinen, ja meille intiimi, "oma hetki" ja kihlajaisia vietimme tämän jälkeen vain sulhasen suvun kanssa välimatkan vuoksi, mutta soitimme toki kertoaksemme ilouutisesta myös minun perheelleni. Ystävillemme kerroimme asiasta seuraavan kerran sähköpostia lähettäessämme/soittaessamme.

Kosinta tuli täytenä yllätyksenä, sulhasella oli sormus mukana, ja hän vei minut meille tärkeään paikkaan kosinnan esittääkseen.

Henkilökohtaisesti en oikein ymmärrä koko tätä hurjan suosittua "salailujuttua", mutta lähipiirissäni on kyllä kieltämättä ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että kihlautumisestä ei kerrota kenellekään, vaan halutaan, että se huomataan ja sitä ällistellään. Sanahan kulkee sitten tietysti suusta suuhun. Vaikuttaa vain vähän teinitouhulta, mutta kukin taaplaa tavallaan. Enkä tietenkään tarkoita, että meidän nöyrien ja ujojen suomalaisten täytyisi onneamme toitottaa, (eihän se nyt sovi ..hehheh..) mutta koen, että lähisuku ja helposti tavoitettavat läheiset ovat tällaisen tiedon "arvoisia" ja heidän kanssaanhan nämä asiat voi sen oman romanttisen "meidän hetken" jälkeen luontevasti jakaa.

Kihlakuvassa emme ole vielä käyneet, koska samalle ajalle sattui niin monia muitakin elämänmuutoksia, että se täytyi jättää pois. Sulhasen äiti kyllä otti meistä kauniin kuvan omalla kamerallaan, joten tuoltakin ajalta jäi jo muisto. Kihlauksen vuosipäivänä olemme kyllä suunnitelleet käyvämme virallisessa kihlakuvassa. Meillekin ne tulevat olemaan ensimmäiset viralliset yhteiset kuvat, joten niihin on kiva panostaa.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

- Kun sulkki kosi minua täysin yllättäen, mie niiskutin kyllä ja sitten vaan niiskutin ja olin ihan äpönä. Ja soitin välittömästi sillon illalla vanhemmille ja veljelle ja Xantylle ja kummille että "Se kosi ja mie sanoin kyllä"

Sulkki soitti kai seuraavana pvänä äidilleen että näin on nyt asiat -ja minä ilmoittelin seuraavana pvänä sitten mummit ja muut.

Samoin seuraavana päivänä kävimme ostamassa yhdessä sormukset ja syömässä hyvin. Illalla sitten ihan kahdestaan se sormus sitten pujotettiin sormeen. kaiverrus on sama kuin kosinta päivä, eli 8.8.2001.

Tarkioituksena oli järjestää kahvitukset suvulle sitten vanhempien luona kyläillessä, mutta kävi kaikkea surua ja se jäi.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minua kosittiin appivanhempien edessä...

Lehdessä oli ilmoitus kihlautumisesta. Kihlajaisia juhlittiin sitten myöhemmin. Vieraita oli n. 100. Ihanat muistot jäi siitä tapahtumasta...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kihlauduttuamme ilmoitimme välittömästi vanhemmillemme tekstiviestitse ja puhelimitse ja lähdimme ostamaan sormuksia. Tästä n. kuukauden päästä oli kihlajaiset (sulhasen äiti järjesti), joissa oli sulhasen melkein koko suku, naapurit ja kylänmiehet ja kouluaikaiset kaverit sekä minun vanhempani (n. 100 hlöä). Juhlia ennen käytiin kihlakuvassa, ja suku sai kiitoskortit ja vanhemmat, kummit yms. isomman kuvan. Juhlissa oli tarjolla suolaista ja makeaa purtavaa sekä tietenkin kahvia. Illalla sitten porukoittemme kanssa joimme kuohuviiniä ja boolia ja poltimme pääsiäiskokon. Tästä seuraavalla viikolla pidettiin kavereille bileet asian tiimoilta.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me mentiin Jouluyönä kihloihin kaksin, ilmoiteltiin heti läheisille ihmisille ja muille ilmoiteltiin pikkuhiljaa.  :-X Lahjojakin ollaan saatu jo ja lähisukulaiset ovat kovasti toivoneet kihlajaisia järjestettäviksi mikä tarkoittaisi että pitäisi taas siivota mutta olisi se kiva pitää oikein kihlajaisjuhlat, kerran sekin vaan kohdalle sattuu. Pitäisi vaikka vähän niinkuin kiitosjuhlat lähimmille ihmisille. :)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me kihlauduttiin kesällä 2001 lomamatkalla Santorinilla :-X

Ensin pari päivää pidettiin omana tietona ja sit tekstareilla lähimmille ilmoitettiin, ennen Suomeen paluuta. Ei välttämättä oltais haluttu kihlajaisia ollenkaan, mutta homma vähä riistäytyi käsistä. Vanhemmat halus ainoolle tyttärelleen kunon kihlajaiset. Kihlajaiset oli minun vanhempien luona, tarjoiluna kahvia, kakkua ja boolia. Lehdessä kutsuttiin j an. sata henkeä kävi. Toisaalta rasittavaa, mutta kivat muistot jäi kuitenkin!

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me menimme kihloihin 8.8.1998 :-X Mieheke oli lomalla intistä ja olimme sopineet menevämme ko. lauantaina ostamaan sormukset. Kultasepänliikkeeltä ajettiin tulevien appivanhempieni luokse, missä ei ollut ketään kotona. Siellä sitten mies kosi polvillaan ja laitettiin sormukset toistemme sormiin. Tämän jälkeen kävimme ostamassa laatikollisen leivoksia ja ajoimme minun vanhempieni luokse kertomaan asiasta. Illalla, kun miehen vanhemmatkin olivat tulleet kotiin, kävimme syöttämässä myös heille leivoksia. Illalla mentiin sitten vielä kahdestaan syömään ravintolaan. Leppoisaa ja rauhallista siis meillä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me menimme kihloihin kesämökillä ja seuraavan aamuna kerroimme sulhon perheelle kun menimme aamiaselle. Sulhon isä korkkasi heti kuohuviinipullon ja nostimme maljat. Ennen tätä olin soittanut äidille ja kertonut ja sitä kautta sana levisi. Sulhon tädin perheellä on mökki viereisessä saaressa ja he tulivat illalla kyläilemään.

Lomien jälkeen pidimme kihlajaiskahvit perheillemme ja mun isovanhemmille ja sulhon tädille ja miehelle.

Jälkeenpäin on harmittanut vain se ettemme ilmoittaneet hesarissa. Muuten teimme juuri niin kuin meille oli hyvä.

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä kultani yritti ensin salata tiedon minulta, mutta yllätys yllätys, ongin tiedon esille ;D

Me pidettiin yllätyskihlajaiset mun 18-vuotissynttäreillä.. :D Tästä on nyt 2 ja puoli vuotta.. Eli se kaikki luuli tulevansa pelkästään mun synttäreille, ja sit me ilmoitettiinkin että nyt mennään sit kihloihin... ;D

Olihan se ihmisille ihan positiivinen yllätys ;D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me menimme kihloihin risteilyllä, Cinderellalla. Ennen tätä emme kertoneet kenellekään kihlauksesta. Se oli meidän oma romanttinen juttu...:) Risteilyn jälkeen ilmoitettiin mun vanhemmille puhelimitse ja mentiin miehen vanhemmille kakun kanssa... Seuraavana päivänä mentiin mun vanhemmille kakkukahveelle... Muut sitten saivat huomata kihlautumisen sormuksista, osalle soitettiin ja loput sai tietää puskaradion kautta...:) Aika nopeasti juttu leviää...

Noin kuukauden kuluttua kihlauksesta pidimme kihlajaiset, johon kutsuimme sukulaisia ja ystäviä...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia kaikille vastanneille.

Päätimme, että 23.1. sopi hyvin kihloihin menemiseen ;D Joten kävimme ostamassa ja kaiverruttamassa sormukset etukäteen. Iltasella laitoimme sormukset toistemme sormiin ja kävimme syömässä yhdessä.

Asia oli hiukan hankala toteuttaa millään perinteisellä tavalla, koska olimme olleet pitkään jo sitä mieltä, että menemme naimisiin. Ajankohdasta vain ei ollut tietoa, emmekä halunneet mennä kihloihin ilman, että tiedämme koska häitä vietetään.

Suku sai tietää vanhempiemme kautta, mutta se ei ollut iso uutinen oikein kenellekään, koska olemme olleet jo niin pitkään yhdessä (kuulemma  ??? ). Sulhasen isän kommentti oli yllättävin "Vihdoinkin!! Minä jo pelkäsin, ettete te saa sitä aikaiseksi ollenkaan!" ;D (pelkäsimme, ettei hän ota asiaa aivan niin hyvin ;) )

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Meillä sulhon kosittua nautittiin ihan kahden hyvästä ruuasta ja kuohuviinistä. Vanhemmille sulho soitti ja minä tekstailin (en tiennyt, että olivatko molemmat kotona ja halusin että molemmat saavat tiedon samaan aikaan). Kummeille ilmitin myös. Kummitäti ja äidin viestin vastaanottamishetkellä läsnäolleet sisarukset pitivätkin sitten huolen lopulle suvulle informoinnista... Kavereille kerrottiin, kun ensimmäinen huomasi tyhjän kuohuviinipullon tiskipöydällä. Toinen soitti puhelun jälkeen perään luultuaan että huijattiin. Ja kolmas ei olisi tajunnut mitään ellei olisi sormusta nenän alle työntänyt ;) Ilahtuneita kovin kaikki olivat. Ja tulihan meillekin niitä jo se oli korkea aikakin -kommentteja... Kihlajaisia vietettiin muutaman viikon päästä kun menimme vanhempieni kotipaikkakunnalle ihan pienellä porukalla. Molempien vanhemmat ja minun kummini olivat läsnä. Juhlitaan häitä sitten vähän isommin...

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Minä kosaisin miestäni ihan tavallisena iltana :-X Suvulle ja ystäville kerrottiin sitten vähitellen, aina kun oli sopiva tilaisuus. Varsinaisia kihlajaisia emme siis viettäneet. Kohta tuosta hetkestä on vuosi aikaa, ja silloin matkustamme Pariisiin kahdestaan juhlistamaan tapahtumaa  smlove2.gif

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Me mentiin salaa kihloihin 14.2.2002 :-X ja tämä päivä oli päätetty jo puoli vuotta etukäteen. Juhlimme sitten kahdestaan kihlautumistamme tuolloin 14 pvä syömällä romanttisen illallisen ja käymällä Tampereen Työväenteatterissa katsomassa Kesäyön Unelman. Parin päivän päästä oli ilmoitus lehdessä ja hyvin nopeasti tieto levisi tuttavapiiriin. Sitten muutaman viikon päästä pidimme bileet kavereille ja erilliset juhlat sukulaisille. Mukava kokemushan se oli  :-X

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään