Tipsis

Häät 2015 vol.2

510 posts in this topic

Miksiköhän en ole aiemmin kirjoittanut vielä tälle palstalle, vaikka häihimme on aikaa enää alle 3 kuukautta! Olen kyllä ahkerasti seurallut, mutta viestit ovat jääneet puuttumaan. 

 

 

Meillä häiden järkkäilyt ovat (kai) ihan hyvällä mallilla. Kutsuja on lähtenyt jo matkaan osa, sillä suurin osa kutsuista lähti Suomen ulkopuolelle. Suomen kutsujen info on edelleen kesken :( Jonkinlainen versio on jo olemassa, mutta se pitäisi taikoa viimeisteltyyn versioon tämän viikonlopun aikana, että pääsisin vihdoin pistämään kutsuja postiin alkuviikosta. Info oli tarkoitus viimeistellä jo aiemmin, mutta varsinkin tämän viikon olen ollut jälleen täydessä lamaantumistilassa, enkä ole saanut häiden suhteen yhtikäs mitään aikaiseksi. Kai rehkin edellisellä viikolla liikaa, niin sitten en taas jaksanut yhtikäs mitään. 

 

Meillä lopullinen vierasmäärä on edelleen täysi arvoitus. Kutsuja on lähtenyt noin 160 hengelle, mutta toivomme, että vain noin 100 vierasta tulisi lopulta. Miehen suku on tulossa kaukaa, ja osa hänen serkuistaan on jo ilmoittanut, ettei pääse. Jospa meillä kuitenkin olisi sitten toukokuun alkupuolella tiedossa lopullinen vierasmäärä, niin pääsisimme vihdoin suunnittelemaan itse hääpaikan järjestelyitä. 

 

Itse en jaksaisi niinkään stressata päivän onnistumisesta, mutta miehen äidille nämä nuorimman lapsen häät tuntuvat olevan todella tärkeät. Yritä siinä sitten rennolla mielellä järjestää häitä, kun välillä saa kuulla kommentteja kuten: mikä ero on hyvillä ja täydellisillä häillä... Omat vanhempani tuntuvat lähinnä olevan tyytyväisiä, kun olen vihdoin astelemassa avioon, eivätkä ole puuttuneet järjestelyihin ollenkaan. Ja hyvä näin.

 

Kolmen kuukauden kuluttua juhlat on jo kuitenkin juhlittu. Ja sitä päivää odotan jo todella! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eipä tätä tosiaan meinaa tajuta, vaikka koko ajan aika käy vähemmäksi ja vähemmäksi... Vielä vastahan meidän hääpäivä siinsi kaukana tulevaisuudessa, liki kahden vuoden päässä. Yhtäkkiä aikaa olikin kulunut niin, että tajuttiin häihin olevan aikaa ensin puoli vuotta, sitten viisi kuukautta, sitten neljä kuukautta... ja nyt kaksi kuukautta. Välillä meinaa iskeä paniikki kun tuntuu, että niin paljon on vielä tekemättä ja aikaa loppupeleissä suht vähän. Ehkä me kaikki kuitenkin ehditään... :)

 

23.5. on meidän päivämme  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksiköhän en ole aiemmin kirjoittanut vielä tälle palstalle, vaikka häihimme on aikaa enää alle 3 kuukautta! Olen kyllä ahkerasti seurallut, mutta viestit ovat jääneet puuttumaan. 

 

 

Meillä häiden järkkäilyt ovat (kai) ihan hyvällä mallilla. Kutsuja on lähtenyt jo matkaan osa, sillä suurin osa kutsuista lähti Suomen ulkopuolelle. Suomen kutsujen info on edelleen kesken :( Jonkinlainen versio on jo olemassa, mutta se pitäisi taikoa viimeisteltyyn versioon tämän viikonlopun aikana, että pääsisin vihdoin pistämään kutsuja postiin alkuviikosta. Info oli tarkoitus viimeistellä jo aiemmin, mutta varsinkin tämän viikon olen ollut jälleen täydessä lamaantumistilassa, enkä ole saanut häiden suhteen yhtikäs mitään aikaiseksi. Kai rehkin edellisellä viikolla liikaa, niin sitten en taas jaksanut yhtikäs mitään. 

 

Meillä lopullinen vierasmäärä on edelleen täysi arvoitus. Kutsuja on lähtenyt noin 160 hengelle, mutta toivomme, että vain noin 100 vierasta tulisi lopulta. Miehen suku on tulossa kaukaa, ja osa hänen serkuistaan on jo ilmoittanut, ettei pääse. Jospa meillä kuitenkin olisi sitten toukokuun alkupuolella tiedossa lopullinen vierasmäärä, niin pääsisimme vihdoin suunnittelemaan itse hääpaikan järjestelyitä. 

 

Itse en jaksaisi niinkään stressata päivän onnistumisesta, mutta miehen äidille nämä nuorimman lapsen häät tuntuvat olevan todella tärkeät. Yritä siinä sitten rennolla mielellä järjestää häitä, kun välillä saa kuulla kommentteja kuten: mikä ero on hyvillä ja täydellisillä häillä... Omat vanhempani tuntuvat lähinnä olevan tyytyväisiä, kun olen vihdoin astelemassa avioon, eivätkä ole puuttuneet järjestelyihin ollenkaan. Ja hyvä näin.

 

Kolmen kuukauden kuluttua juhlat on jo kuitenkin juhlittu. Ja sitä päivää odotan jo todella! :)

 

 

Meilläkin meinaa anoppi välillä olla liiankin innokas hääjärjestelyjen suhteen. Toki hän saa osallistua eikä sitä ole missään vaiheessa kyseenalaistettukaan; lähinnä tosin tekisi mieli kysyä että kai anoppikulta nyt kuitenkin muistaa, että kyseessä ovat meidän häät - eivät hänen :) Närää aiheuttaa lähinnä puuttuminen pukeutumisasioihin ja toisaalta liika hössöttäminen, mikä tosin kertoo vain siitä että tämäkin anoppi haluaisi esikoispoikansa suuren päivän menevän mahdollisimman hyvin. Sitähän mekin tietysti toivomme, mutta välillä vähempikin vouhkaaminen riittäisi. Tätä en tosin ole sanonut anopille, koska hän todennäköisesti loukkaantuisi - ja sitähän minä/me emme tietenkään halua.

 

Kuinka moni on tähän mennessä vastannut teidän kutsuihin? Meillä tosiaan häät ovat lähempänä toukokuun loppua, ja kutsut on lähetetty ja perille ovat menneetkin. Ihan kourallinen ihmisiä on tähän mennessä vastannut, tosin viimeinen vastauspäiväkin on vasta tuolla toukokuun alussa. Tietysti ymmärrän, ettei kovin moni voi vielä tässä vaiheessa luvata tulevansa. Toisaalta toivoisin, että mahdollisimman moni koettaisi reagoida nopeasti, koska tällä on merkitystä siihen, kuinka me ehdimme loput asiat saada valmiiksi ja toisaalta olisihan siinä taas yksi stressi vähemmän. Me olemme kutsuneet noin sata henkeä, ja mielenkiinnolla odotellaan täälläkin, kuinka moni paikalle lopulta saapuu. Kutsuttujen joukossa kun on sellaisiakin, joiden kohdalla osallistuminen taitaisi olla enemmänkin yllätys kuin itsestäänselvyys - vaikka tietysti toivomme heidän tulevan paikalle, kun kerran kutsuttu on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän kutsuihin ei kyllä oo vielä juuri kukaan vastannut. Omat perheet, mun täti ja kummitäti. Odotan sellaista ryöppyä sitten lähempänä vp päivää :D

Meillä kutsuttuja 156 ja todellinen määrä on varmaan jossain 120-130 kieppeillä... parista ihmisestä tiedän etteivät saavu eivätkä edes ilmoita siitä. Samalla "statuksella" olevia sukulaisia kun ovat (pari tätiä ja serkkua) niin laitettiin sitten heillekin kutsut :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin luulen, että se ryöppy tulee sitten lähempänä vastauspäivää... kun työvuorot sun muut selkiintyvät :)  

 

Meinaatteko te soitella niille, jotka jättävät ilmoittamatta vai annettako vain olla? Meillä keskusteltiin aiheesta juuri tänään ja tulimme siihen tulokseen, että kaipa ne vieraat on sitten vain soiteltava läpi (siis jos sellaisia ilmoittamatta jääneitä ylipäätään löytyy) koska olisi noloa ja harmillista, mikäli esimerkiksi ruokaa sun muita tarjottavia ei riittäisikään kaikille - ja vain siksi, ettemme tarkistaneet heidän tuloaan. Luultavasti joukossa on väkeä, jotka ajattelevat tulonsa jonkinlaisena itsestäänselvyytenä meille, eivätkä siksi ilmoita. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäki luulen että suurin osa ilmoittaa vasta lähempänä vp:tä. Jos joku jättää ilmoittamatta, niin varmaan soitellaan vielä ne läpi. Vähän tylsä soitella perään, mutta tuntuu selkeämmältä niin kuin arvuutella, tuleeko vai ei.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vadelmainen2015: vastauksia on tullut suunnilleen kymmeneltä perheeltä/pariskunnalta, ja aikalailla puolet ovat olleet tulossa ja puolet eivät. Osanhan on tietty helppo sanoa heti ei, kun tietävät varmaksi, etteivät pysty lähtemään toiselle mantereelle häitä juhlimaan. Toivottavasti kaikki kutsut menee myös perille, sillä osa osoitteista oli melko eksoottisia, enkä tiedä varmaksi kirjoitinko ne edes oikein  :girl_haha:

 

Anopin hössötys/into on toisaalta todella hyvä juttu, sillä hän pitää myös osaltaan huolen, ettemme unohda mitään. Mutta jos samana päivänä tulee useampia maileja järjestelyihin liittyen ja itse oon tosi kiinni töissä, niin silloin mun kärsivällisyyttä koetellaan todella. Sulho onneksi yrittää toppuutella mua, että ota nyt vain rauhassa, ei sun tartte niihin aina samantien olla reagoimassa. 

 

Onko muilla sama tilanne kuin mulla, että odotatte oikeastaan sitä päivää, kun häät on ohi ja olette virallisesti naimisissa? Mulle tuo itse hääpäivä tuntuu osittain sellaiselle pakkopullalle, koska en mielelläni ole huomion keskipiste, mutta en myöskään halunnut viettää ihan pieniä häitä tai mennä maistraatissa naimisiin, koska ne taas eivät tuntuneet musta kuitenkaan oikealle ratkaisulle, koska haluan kunnioittaa perinteitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pink Girl, saatan kuvitella tunteesi. Minä en ole tällä hetkellä kiinni töissä, mutta lastenhoidossa sitäkin enemmän (meillä siis kolme lasta, joista kaksi vanhempaa ovat sopivasti uhmaiässä ja nuorimmainen puolestaan vauva) eikä aika todellakaan riitä olla jatkuvasti esimerkiksi puhelimen äärellä katsomassa, mitä se anoppi milloinkin viestittää - saatika puhumassa puhelimessa milloin mistäkin häihin liittyvästä asiasta. Monesti käykin niin, että puhelin ei joko ole ulottuvillani kun anoppi soittaa, tai sitten en yksinkertaisesti voi juuri sillä hetkellä vastata, ja anoppi ei malta odottaa että soittaisin takaisin, vaan rinkuttaa vielä pari hätäistä kertaa kunnes soittaa sitten pojalleen, tulevalle miehelleni. Joka on välillä hänkin aika kypsä äitinsä hössöttämiseen, vaikka on sanonut itse asiassa samaa kuin sinä; näin asiat eivät pääse unohtumaan meiltä. Eli onhan siinä tosiaan se hyvä puoli. Kestäisi vain tämä oma pinna ;)

 

Minä odotan myös tuota itse avioliittoa; sitä että minusta oikeasti tulee miehen vaimo. Kyllä minä hääpäivääkin odotan, vihkimistä sen jälkeisine juhlineen, mutta koska se pointti tuossa naimisiin menossa on kuitenkin täysin muualla kuin siinä että saadaan kivat juhlat, niin toki ne odotuksetkin on sitten suurelta osin muualla... :) Mekin haluttiin tuolla tavoin kunnioittaa perinteitä ja toisaalta kutsua tärkeät/läheiset ihmiset juhlimaan tätä isoa askelta kanssamme, joten kutsuttiin mielestämme sopiva määrä ihmisiä. Kirkkovihkiminen oli molemmille itsestäänselvä asia, jotain perinteikästä tuossakin.

 

Muoks. 

Ja joo, meiltäkin lähti yksi kutsu ulkomaille, Bulgariaan. Toivotaan myös, että kutsu menee perille kun se osoite saatiin sulhon mummolta ja oli muutenkin vähän erikoisen oloinen. Toki ainahan ne :D Mutta on meillä onneksi sitten puhelinnumerokin vieraallemme, mikäli ei vastausta kutsuun jostain syystä alkaisi kuulua. Päivämäräänkin tämä vieraamme tietää jo valmiiksi ja on tosin aiemmin ilmoittanutkin häihimme tulevansa :) 

Edited by vadelmainen2015

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vadelmaisen tapaan aion soittaa läpi ne, joista ei kuulu vp:n mennessä. Taidan kyllä jotain näpäyttää.. Kutsuja ei vielä lähetetty, mutta epäilen ihmisten venyttävän ilmoittautumista, vaikka tietäisivätkin olevansa tulossa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen hieman miettinyt että ulkoistaisin tuon soittelupuolen äidilleni ja anopille, jos joku ei ole vastannut kutsuun. Sukumme on kuitenkin täynnä suoraansanottuna juoruakkoja joten on ihan normaalia meillä päin että sukulainen soittelee ja kyselee jonkun toisen puolesta asioita. Saavatpahan äiditkin jotain tärkeää tekemistä! :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joillekin soitetaan ja joillekin ei. Noille kenen ei edes odoteta saapuvan paikalle, ei aiota edes soittaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Alusvaatteissa taidan päästä aika helpolla, puvun kanssa voi aivan hyvin laittaa ihan tavalliset olkaimettomat rintsikat, kokeilin yksiä vaaleita rintsikoita joista muutenkin tykkään ja ne ainakin sopivat! Mulla on myös sellaiset liimattavat rintsikat, täytyy vielä kokeilla pukua niidenkin kanssa. Minun pukuni muotoilee sellaisenaan aika hyvin kroppaa kun siinä on nyöritys, joten en varmaan tarvitse mitään muuta muotoilevaa juttua. Ja alushame on "integroitu" pukuun. Pelkäsin kyllä etukäteen että joudun johonkin rintsikkakriisiin kun mun on muutenkin välillä hankala löytää sopivia! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen hieman miettinyt että ulkoistaisin tuon soittelupuolen äidilleni ja anopille, jos joku ei ole vastannut kutsuun. Sukumme on kuitenkin täynnä suoraansanottuna juoruakkoja joten on ihan normaalia meillä päin että sukulainen soittelee ja kyselee jonkun toisen puolesta asioita. Saavatpahan äiditkin jotain tärkeää tekemistä! :D

 

Haha meillä sama tilanne :D Eli siis anoppini (joka on ihana <3 mutta myöskin hösö :D ) on delegoitu toimimaan meidän tietotoimistona (niin kuin mies tätä kutsuu). Nytkin kun olen metsästänyt osotteita, niin jos ei ole Fonectan kautta löytynyt niin anopille puhelua. Sitä kautta kaikki osoitteet heidän sukunsa puolelta on löytyneet, samoin parisuhdetilanteet (me kutsutaan myös kaikkien avecit, mutta joidenkin epäselvien tapausten kanssa jätetään avec mainitsematta ja anoppi sitten kertoo että saa tuoda avecin jos sellainen on löytynyt kunhan meille ilmoittaa tulostaan (edit. siis kun osasta ei olla varmoja onko vielä "Maijan" kanssa niin jos onkin niin avec kuulostaa tylyltä)). Anopilta ajattelin sitten kysellä jos osa sukulaisista miehen puolelta on jättänyt vastaamatta.

 

Oma sukuni on taas niin minikokoinen, että vanhempieni ja siskojeni lisäksi kutsuttu on yksi täti perheineen ja kaksi setää perheineen. Toinen sedistä tuskin tulee, mutta kuulemma hänellekin pitää kutsu laittaa. Joten nämä tiedot saan vanhemmiltani jos ei vastausta kuulu. Kavereiden kanssa joutuu kyllä soittelemaan jos ei ala kuulumaan, toisaalta osa kavereista on jo "ilmottautunut" vaikka kutsuja ei ole vielä edes lähetetty.

 

Tässä kävi vielä niin hauskasti, että kun sulho ei ollut saanut kaikkien kavereidensa osotteita kaivettua, niin pistin sitten viestiä yhdelle kenen osoite puuttui. Keskustelu meni kutakuinkin näin:

Minä: Heeeei jätkä, viittitkö heittää teidän osoitteen? Mä pistäisin jauhepostia tulemaan ;) Ei vaan, jotain muuta tulisi

Hän: uuu mä tiedän mitä sä oot lähettämässä ;)

Hän: osoite XXXXXX

Ja siis tämähän oli hauska siksi, että kysyin sitten sulholta että "niin olithan sä kertonut sun X-paikkakunnan kavereille meidän häistä?" johon sulho "ööö en mä muuten oo tainnu muistaa :D " Haha :D Eli spoiler alert, nyt ainakin yksi hänen kavereista kotikonnuilta tietää juhlista :D Onneksi siis ollaan lähettämässä kutsut jo tässä hetipikemmiten (heti kun saan sen sedän osoitteen joka tuskin siis tulee juhliin :D ) niin näilläkin vierailla on mahdollisuus osallistua vaikka eivät häistä etukäteen tietäneetkään :D Meillähän on siis Roxetten keikka juuri silloin 15.8. ja osa hotelleista on jo nyt täyteen buukattu. Joten majoituksen takia on ihan pakko lähettää ne kutsut hyvissä ajoin. Osahan niitä huoneita on jo varaillut ilman kutsuakin (jossa on siis ohjeet meidän kiintiövarauksista yms) :D

Edited by lsthle

Share this post


Link to post
Share on other sites

minäkin ajattelin soitella ne sitten aikanaan läpi, ketkä eivät kutsuihin vp päivään mennessä ole vastanneet.

 

Meillä minä halusin, että pidetään pienet juhlat, joten nyt kesää kohti mentäessä alkaa tuntua, että oliko se sittenkään hyvä idea.. onneksi löysin tämän hääfoorumin, josta saa sitten ideoita ja kommetteja mieltä askarruttaviin kysymyksiin =) Onhan se kiva, että välillä on jotain iloisia juhlia ja mahtavaa nähdä ystäviä isolla porukalla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Elokuun häät, musta tuntuu että tosi moni alkaa häiden kynnyksellä miettiä, onko se oma ajatus juhlista ollut sittenkään niiin hyvä idea. Olen ajatellut, josko tämä on jonkinlaista häästressiä/jännitystä tulevasta vaan. Ihmehän se toki olisikin, ellei tuleva tärkeä päivä jollakin tavalla jännittäisi tai pientä stressinpoikasta aiheuttaisi... Kunhan voisi vain ottaa rennosti ja pitää hauskaa valmistelujen keskellä, itseään liiaksi väsyttämättä :) 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on ehkä liian vähän häästressiä, sillä olen sairastunut nyt vakavasti.. vauvakuumeeseen! :D Ja siis tämä morsian mittailee että minkä kokoisen mahan saisi piilotettua merenneitomallisen puvun alle niin ettei se näytä turvotukselta tai edes vauvamahalta :D Pitää nyt yrittää kehitellä jotain hääjuttuja tai mä roikun vaan vauvafoorumeilla..

 

Ne keille tulee nimikoidut paikat, oletteko jo tehneet alustavat suunnitelmat kuka istuu ja missä? Mä tein, että saadaan mitattua mahtuuko kaikki ruokailijat + bändi + lahjapöytä yms samaan tilaan ja todettiin ettei mahdu.. :D Mutta huomasin että tästä istumajärjestyksestä kehkeytyi pieni riidanpoikanen sulhasen kanssa. Hän ei meinaan halua, että hänen sukunsa istuu mun suvun kanssa samassa pöydässä (meille tulee siis kolme piiiiiitkää pöytää) :o Kyselin syytä ja hän vaan sanoi ettei halua että meidän suku joutuu olemaan hänen suvun kanssaan. Mutta en nyt ymmärrä tätä häpeää.. Hänen sukunsa on ihana! Hän mielummin laittaisi kavereita istumaan mun suvun pöytään, mutta silloin olisi kaverit jaoteltu kahteen eri päätyyn ja välissä sulhon sukulaiset. Mun sukua kun on niin vähän ja hänen sukuaan todella paljon. En mä nyt ymmärrä.. :D Täytyy yrittää herätellä tätä keskustelua sen kanssa uudestaan, koska onhan se kurja että jotkut joutuu istumaan "vanhusten" pöydässä vain siksi ettei sulhanen halua että suvut istuu vierekkäin  :D

Edited by lsthle

Share this post


Link to post
Share on other sites

isthle,

meillä tulee nimikoidut paikat ja ollaan tosiaan jo alustavasti niitä suunniteltu :) meillä on sen verran tasaisesti morsiamen ja sulhon väkeä, että on helppo laittaa toinen suku toiseen U:n sakaraan ja toinen toiseen. Meillä siis U-mallinen pöytä. Meillä ei ole sulhon kanssa väännetty vielä mistään :P kaikesta on ollut samantapainen ajatus :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Isthle, eikö sua vaivaa, että alkavan raskauden kanssa häät olisivat kuivemmat....? Ja pahoinvointiset, väsyneet tms.? (Ei siis mitään tietoa, mutta näin olen kuullut)

Ja sulholle voisi selittää, että eihän hänen sukulaistensa kanssa "joutuisi" olemaan tekemisissä kuin about 2-6 sinun sukulaista (riippuen äänen kantavuudesta) - siis ne ketkä istuu reunimmaisena, "sukujen vaihteessa". Mäkin ajattelisin kavereita tuossa. Jos sulhon suku ei täyttäisi koko keskipöytää? Näin kaverit istuisivat kahden vierekkäisen pöydän päädyissä, silloin selkäpuolelle on helpompi jutella (siihen toiseen pöytään) kuin kymmenen ihmisen päähän (oman pöydän toiseen päähän).

 

Meillä suvut laitetaan omiin pöytiinsä, koska molempien suvut ovat jakaantuneet pitkin Suomea ja haluavat varmasti vaihtaa keskenään kuulumiset. (joko mä olen tämän kuinka monta kertaa kirjoittanut....?) Pöydät lähtevät sitten kasin aikaan pois, joten siinä voi sitten tutustua enemmän, jos haluaa. Sukulaisia tulee noin 15+15 ja kavereita n. 30, joten sinänsäkin oli helppo istuttaa ihmisiä, yhdet pöydät sukulaisille ja kaksi kavereille (näissäkin jako on aikalailla niin, että sulhon kaverit toisessa ja minun toisessa). Tarkoitus olisi siis saada neljäsakarainen kampa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en kyllä ole paljoa vielä uhrannut ajatuksia istumajärjestykselle, kun ei vielä oikein tiedetä miten ne pöydät järjestetään, pitäisi päästä vähän katsastamaan uudelleen juhlapaikkaa. Mutta pääperiaate nyt kutenkin on se, että keskenään tutut ja sukulaiset istutetaan lähekkäin, eikä ruveta sekoittamaan sukuja keskenään, ehtii sitä tutustua sitten muutenkin juhlan aikana kun ei niissä pöydissä koko iltaa jumiteta. Kuitenkin porukka haluaa vaihtaa kuulumisia kun ei nyt ihan joka päivä nähdä. Vanhemmat varmaan asetetaan jotenkin meidän viereen.

 

Itsestäni ainakin oli vähän ahdistavaa, kun yksissä häissä, joissa olin vanhempieni kanssa, minut oli sijoitettu istumaan johonkin "nuorisopöytään" eikä vanhempieni kanssa, vaikka ihan aikuinen olinkin enkä mikään äidin helmoissa roikkuva lapsi. Ja oli siellä pöydässä minulle joitakin tuttujakin, mutta jotenkin vaan en tykännyt. En tosiaan halua aiheuttaa mitään ahdistuksia ihmisille vaan niin, että kaikilla on joitakin tuttuja ihmisiä ympärillään.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en kyllä ole paljoa vielä uhrannut ajatuksia istumajärjestykselle, kun ei vielä oikein tiedetä miten ne pöydät järjestetään, pitäisi päästä vähän katsastamaan uudelleen juhlapaikkaa. Mutta pääperiaate nyt kutenkin on se, että keskenään tutut ja sukulaiset istutetaan lähekkäin, eikä ruveta sekoittamaan sukuja keskenään, ehtii sitä tutustua sitten muutenkin juhlan aikana kun ei niissä pöydissä koko iltaa jumiteta. Kuitenkin porukka haluaa vaihtaa kuulumisia kun ei nyt ihan joka päivä nähdä. Vanhemmat varmaan asetetaan jotenkin meidän viereen.

 

Itsestäni ainakin oli vähän ahdistavaa, kun yksissä häissä, joissa olin vanhempieni kanssa, minut oli sijoitettu istumaan johonkin "nuorisopöytään" eikä vanhempieni kanssa, vaikka ihan aikuinen olinkin enkä mikään äidin helmoissa roikkuva lapsi. Ja oli siellä pöydässä minulle joitakin tuttujakin, mutta jotenkin vaan en tykännyt. En tosiaan halua aiheuttaa mitään ahdistuksia ihmisille vaan niin, että kaikilla on joitakin tuttuja ihmisiä ympärillään.

 

 

Olen niiiin samaa mieltä: ei mitään suvut sekaisin -systeemiä, vaan tutut lähekkäin, jottei tule kiusallista tunnetta ja saa vaihtaa tuttujen kanssa kuulumiset. (Kaiken huippu on mielestäni "ei istumajärjestystä, lättää pehvasi mihin haluat" -ajatus. Ihan käsittämätöntä!). Ja totta tosiaan, tarkoitus on lähteä minglaamaan jossain vaiheessa.

 

Minut on myös istutettu 19-vuotiaana jonhonklin helevetin nuorisopöytään, josta en tyyliin tuntenut ketään! Kyllä korpesi, ettei minua oltu laitettu istumaan vanhempieni / sukulaisteni läheisyyteen. Nyppi ihan oikeasti koko päivän.

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Nuorisopöytä" on minusta erittäin hyvä ajatus silloin, kun samaan pöytään laitetaan esim. serkukset/sisarukset, jotka ovat keskenään kavereita, mutta vain silloin. Tällaisessa tilanteessa vanhempien vieressä istuminen ja "tylsien vanhusjuttujen" kuuntelu ja niihin iänikuisiin kommentteihin "oletpa kasvanut" jne. vastailu, pönötys yms. ei varmasti houkuttele teiniä, jos vaihtoehtona on kavereiden kanssa juttelu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

...ja toisesta ääripäästä, me istuttiin sulhon kanssa kerran pöydässä, jossa oli meidän kanssa sulhon veli tyttöystävineen sekä sulhon sisko ja nuorempi veli. Näiden lisäksi sulhon mummon veli vaimoineen. Mahtoi vanhuksilla olla mukavat häät meidän pöydässä ? :D vastaavasti tästä sisarusparvesta YKSI (joka silloin kyllä jo 14v) oli laitettu omien vanhempien kanssa sellaiseen pöytään jossa oli sitten myös pieniä lapsia. Mahtoi tätä nuorinta korpea... en oikein käsittänyt sitä järjestelyä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jokainen ihminen on yksilö samoin kuin jokainen raskauskin. Oireet vaihtelevat, kaikki eivät pode samoja vaivoja - joiltakin ne voivat puuttua lähes kokonaankin. Onhan väsymys ja pahoinvointi hyvin tyypillisiä alkuraskauden oireita, mutta voi olla, etteivät ne vaivaa lainkaan. Tosin itse en voisi kuvitella itseäni omiin häihini alkuraskaudessa - kolmen raskauden perusteella nuo alut on menneet ihan järkyttävän väsyn kourissa, ilman että rauta-arvoissa tms. olisi ollut mitään häikkää. Pahoinvointia on ollut eniten kolmannessa raskaudessa, tosin se ilmeni lähinnä kuvotuksena ja herkistymisenä tuoksuille ja tiettyjen ruokien näkemiselle. Kannattaa noita asioita totta kai miettiä, mutta halusin vain sanoa että _välttämättä_ alkuraskaus ei millään tavalla laimenna juhlatunnelmaa; toki alkoholittomalla linjallahan sitä on sitten ilman muuta pysyttävä :) Mutta itse tuumin, että jos vauvakuume on kovin korkealla eikä ajatus häiden kannalta vaivaa, niin yrittämään vain! :) 

 

Meilläkin häistä tulee alkoholittomat (no, alkumaljoissa sitä kuoharia on, mutta noin muuten) mikä sopii sekä mulle että sulholle oikein hyvin. Imetän, joten mikään juomameininki ei tähän tilanteeseen sinällään sopisikaan tai tunnu muuten meidän jutulta. On ajateltu asiaa myös vieraiden sekä pikkuväen näkökulmasta. Tämä tuntuu meistä hyvältä eikä siis vaivaa mitenkään. 

 

Istumajärjestysasioiden suhteen alan tulla siihen tulokseen, että laitetaan appivanhemmat istumaan samaan pöytään. Joukossa on kaksi ulkomailta lähtöisin olevaa henkilöä, joilla on keskenään yhteinen äidinkieli; ajateltiin että heillä olisi toisistaan juttuseuraa koska kaikki seurueeseen kuuluvat eivät suinkaan puhu heidän äidinkieltään. Kaipa loput vieraat sitten istutetaan ihan suvuittain. Tuumailin, että esim. enoilla voisi olla keskusteltavaa toisensa kanssa ja aikuisilla serkuilla puolestaan toistensa kanssa. Mitään ei ole lyöty lukkoon, mutta tässäpä ajatusta... Pitänee sulholta ja kenties anopiltakin vielä kysäistä, ketkä olisi hyvä heidän suvustaan istuttaa toistensa läheisyyteen. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan jonkin verran mietitty istumajärjestystä,mutta ei vielä kauhean yksityiskohtaisesti. Varmaan tarkemmin mietitään sitten kun tiedetään ketkä kaikki ovat tulossa.

Olen ihan samaa mieltä kuin idalydia ja muutamat muutkin vieraiden sekoittamisesta. Itselläkin taustalla juhlat joihin menin vanhempien kanssa ja minut pistettiin istumaan nuorisopöytään,jossa en tuntenut ketään. Ärsytti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minähän juuri rohkeasti ajattelin että sellainen sekametelisoppa koko suku että istukoot missä lystäävät! :D En jaksa stressata aiheesta. Mutta myöhemmin ollaan kyllä tuumittu, että ainakin vanhempamme (kummankin eronneet) pitää ehdottomasti sijoittaa eri pöytiin joten ehkä ainakin tiettyyn pisteeseen asti jokin istumisjärjestys voi olla pakko tehdä. Mutta sekin todennäköisesti idealla: Hääparin isät ja sen puolen lähiperhe tuohon, hääparin äidit ja lähiperhe tuonne, kaverit tuonne ja enot, sedät ja serkut ja tädit jne. En tiedä kokisiko joku tuon loukkaavana? En ole jaksanut vaivata päätäni moisella joten luultavasti saan stressiromahduksen viimeisellä viikolla ja vielä edeltävänä yönä väännän istumajärjestystä kasaan. :D

Edited by Natte-15

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now