Ewy

Kosinnan odottelu vol. III

606 viestiä aiheessa

Täällä kanssa seurailtu keskustelua taustalta jo pidempään ja nyt teki mieli luoda tunnukset ja osallistua itsekin :) Meillä tulee miehen kanssa huimat 10 vuotta täyteen ensi keväänä, joten on sitä kosintaa jo odoteltukin. Omat fiilikset ovat sen suhteen vaihdelleet tosi paljon. Itse kosinnan suhteen mulla ei ole mitään suurempia odotuksia, en kaipaa mitään yltiöromanttista tai suurieleistä, mutta naimisiinmenosta haaveilen! Osittain toki siksi, että haluaisin järjestää hyvät bileet, mutta tärkeimpänä minullakin on sitoutuminen ja suhteen virallistaminen. En oikein osaa sanoa, miksen ole itse jo kosinut tähän mennessä, kun kerran naimisiin haluaisin ja pari karkauspäivääkin on ehtinyt jo vierähtää. :D Periaatteessa en ole sitä mieltä, että kosiminen olisi erityisesti miehen tehtävä. Mutta jostain syystä on tosi iso kynnys tehdä aloite itse. 

Mulla on kuitenkin sellainen olo, että tuolloin 10. vuosipäivänä saattaisi tapahtua! Olen myös miettinyt, että jos ei tapahdu miehen puolelta niin sitten saatan vihdoin rohkaistua ja kosia itse.

Vaniella likes this

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

@Sipsetti Mitä mieltä miehesi on naimisiinmenosta? Onnittelut pitkästä yhteisestä taipaleesta, toivottavasti vuosipäivänä onnistaa! :) 

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

@nassis Ymmärrän todella hyvin tuon ärsytyksen. Tietysti hyvä asiahan se on, että olette samalla sivulla (minkä miehesi kommentti ainakin antaa olettaa ^_^) mutta tuollainen vihjailu ja toisen reagoinnin tarkastelu on pitkään jatkuvana turhauttavaa. Mieheni vei vihjailut aika pitkälle, ennenkuin pyysin itse, että lopettaa moiset. Siitä on esimerkiksi yli vuosi kun hän kertoi mittailleensa nimetöntäni nukkuessani. Ihanaa, mutta miksi möläytellä moisia, jossei ole vielä valmis tekemään asian eteen mitään? Tosin siihen aikaan en ollut vielä uskaltanut sanoa ääneen toivovani kosintaa, joten pettymykseni oli ehkä öh... kohtuuton. :rolleyes: 

Teillä ei sentään ollut ihan vastaavasta kyse! ;)

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Vähän olin erehtynyt luomaan odotuksia tälle viikonlopulle: oltiin läheisessä kylpylässä vähän paremmalla lomalla, ja siellä hotellihuoneessa skumppaa juodessa, "kutumusaa" (:D) kuunnellessa ja meidän suhteesta keskustellessa tuntui, että hetkenä minä hyvänsä voisi se kosinta tulla, mutta ei. Eikä sitten myöhemminkään. 

Siinä vaan olis ollu niin täydelliset puitteet :wub: Nyt on vahva fiilis, että ihan lähiaikoina sitten olekaan tapahtumassa mitään. Mies kuitenkin on puhunut, että haluaisi tehdä kosinnasta jollain tavalla spesiaalin, että ihan arkista yllätyskosintaa tuskin on luvassa (ei sillä etteikö mulle sellainenkin kelpaisi), ja jotenkin en näe tässä loppuvuotena mitään sopivaa ajankohtaa. Vaikka eihän sekään nyt sitä tarkoita, etteikö se kosinta voisi kuitenkin olla ihan minä tahansa päivänä, mutta kuitenkin :D

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Hei kosinnan odottelijat! Olen jo puolentoista vuoden ajan seurannut näitä keskusteluita, ja vihdoin uskaltauduin tekemään omst tunnukset. :)

Reilu vuosi sitten heinäkuussa poikaystäväni vihjasi että hänellä on minulle yllätys. Kaverit alkoivat heti puhua kosinnasta ja itsekin aloin pikkuhiljaa uskoa että ehkä sieltä olisi sormus tulossa. Meni kuukausia eikä mitään kuulunut, kunnes uutena vuonna kävimme keskustelun, jossa mieheni sanoi että kosintaa hän suunnittelee, mutta haluaa tuntea olevansa sataprosenttisen varma asiasta, koska ajattelee avioliiton kestävän koko loppuelämän. (Ei siis ollutkaan vielä valmis.) Puhuttiin seuraavana päivänä jo häistä ja katseltiin sormuksia, mutta sitten aihe jäi taas unholaan. Puolen vuoden ajan ajattelin kosintaa ahkerasti ja jokainen yhteinen illallinen tai kävelylenkki tuntui potentiaaliselta kosinnan paikalta. Joka kerta petyin. Odottaminen on ollut turhauttavaa, oon käynyt paljon sellaisia tunteita läpi, että haluaako hän minua ollenkaan, onko miussa joku vika kun hän ei kosi. Kesällä katseltiin ohimennen sormuksia kultaliikkeiden ikkunoista, mutta hän oli asiasta tosi vaitonainen. Elokuussa kysyin, että onko kosintaa tulossa ollenkaan. Hän sanoi, että "lopeta odottaminen jäniin se saattaa tulla nopeammin ku arvaatkaan". 

Suljin naimisiinmenoajatuksen pois mielestä, koitin ajatella että ehkei tän tarvitsekaan olla vielä meille ajankohtaista. Se fiilis siitä, etten kelpaa, ei hävinnyt mihinkään.

Eilen näin sattumalta pätkän fbmesekeskustelusta, jossa hän puhui yhden hyvän naispuolisen koulukaverinsa kanssa kihlasormuksista. Tytön vastausviestissä luki: "Omg ihana!!!! iteki haluisin just tollasen yksinkertasen kihlasormuksen.." ja sitten keskustelu hävisi näytöltä. Voiko tästä päätellä, että voisi alkaa toivomaan taas? :D miten pitkään te olette odottaneet? Miten päästä yli tästä "en varmaan kelpaa, kun kosintaa ei tule"-ajatuksesta?

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Tulin näin ketjun aloittajan roolissa toivottamaan ihanaa kosintahaaveilua ja odottelua kanssasisarille :give_heart: Mun odottelu on viimein päättynyt ja ylihuomenna mennään naimisiin :wub:

hanna63 and Gyda like this

Jaa viesti


Link to post
Share on other sites

Luo uusi käyttäjätili tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään