Naimisiin/naimisissa niin, ettei kukaan tiedä?

[Guest pmak]

Onko kukaan mennyt tai edes suunnitellut menevänsä naimisiin niin, ettei kerro siitä kenellekään - koskaan? Tietysti viralliset tahot avioliitosta tietäisivät, muttei kukaan muu. Kumpikin pitäisi oman nimensä eikä olisi sormustakaan.

[Guest Eshter]

Vaikka itsekin haluan pitää asian aika salassa, nyt munkin on jo pakko kysyä miksi? "Kel onni on, se onnen kätkeköön..."?

Olen törmännyt kyllä salaa vihittyihin, joiden avioliiton huomaa sormuksesta ja uudesta nimestä.

Meidän kihlaus on sormuksesta huolimatta ollut aika salainen. Kukaan ei tunnu huomaavan.

[Guest pmak]

Vaikkapa tosiaan tuon "kel onni on niin onnen kätkeköön" jutun vuoksi ;D

Ei kun musta olisi vain kiva, että koko homma olisi täysin meidän välinen homma. Me kaksi vastaan muu maailma

Ja ettei kukaan ota nokkiinsa, kun juuri sille ei kerrottu tai sitä ei kutsuttu tai miksi mulle kerrottiin vasta nyt ja sille ensin ja miksi ne sai olla todistajina ja... ja...

[Guest Eshter]

Ymmärrän tunteen. Mekin salaillaan tasapuolisesti viimeiseen saakka. Mutta biletytetään kaverit kuiteski sit kun on sen aika...

[rinkula]

Olemme kyllä joskus leikitelleet ajatuksella. Mitäpä se muille?

Toisaalta haluamme kuitenkin juhlistaa virallistamistamme perheiden ja ystävien kanssa. Eipä niitä juhlia kuitenkaan liikaa elämässä ole.

[Neferty]

Me menemme salaa naimisiin, mutta ilmoitamme sitten kyllä joulukorteissa suvulle.

Sulkin sisko meni miehensä kanssa kaksistaan naimiin ja onnistuivat pitämään asian salassa 2 vuotta (!). Sitten joku oli jostakin saanut vihiä asiasta, ja päättivät kertoa omalle perheellen (vanhemmat + sisarukset) itse mielummin kuin että "juoru olisi kaupungilta kulkenut".  

Eli siis voihan sitä yrittää asiaa salata, mutta ainakin pienellä paikkakunnalla tuppaa asiat paljastumaan, esim. kaksi virkatodistajaa tuntevatkin jonkun joka tuntee hääparin ystävän kaiman joka sitten.... tai pankissa joudut ilmoittamaan siviilisäätysi ja jos virkailija ei ole puolituttu tai ainakin jonkun tuttu niin ainakin viereisellä tiskillä asioiva tietää sinut ja... eli juoru kulkee kuitenkin. Salailu voi käydä aika työlääksi ajan myötä varsinkin jos joutuu todella varomaan sanojaan ja jopa valehtelemaan. Helpompi voi olla vain ilmoitta "Mentiin naimisiin. Piste."

[pikkuhirvio]

Aika houkutteleva ajatus... Häitä järjestäessä tuntuu, että vieraita ei koskaan pysty rajata/pyytää avustajaksi häihin tms., ettei joku loukkaantuisi. Tosin mun lörpöttelylahjoilla en kyllä ikinä pystyisi pitää tuollaista salaisuutena kaikilta tutuilta.  ;D Oon kyllä ihan samaa mieltä siitä, että olis ikävä kuulla joltain puolitutulta, että joku läheinen olisi tehnyt noin.

[Guest pmak]

No eihän se mitään haittaisi sitten lopulta, jos joku asian saisi tietää, mutta ajatus houkuttaisi kovasti. Olisi aivan loistavaa, jos saisi juuri vaikka kaksi vuotta asiaa salattua! En malttaisi odottaa ihmisten ilmeitä

[Guest Eshter]

No eihän se mitään haittaisi sitten lopulta, jos joku asian saisi tietää, mutta ajatus houkuttaisi kovasti. Olisi aivan loistavaa, jos saisi juuri vaikka kaksi vuotta asiaa salattua! En malttaisi odottaa ihmisten ilmeitä

Kihlausta takana 2 kk ja vain tosi harva tietää... (Minä joka vannoin laittavani uutisen hesariin, jos tällainen ihme tapahtuu...) Kutkuttava tunne.  8)

[johbe79]

me mennään pe naimisiin eikä vielä oikeestaan kukaan tiedä ;D kai ne sukulaiset varmaan jossain vaihees huomaa kavereille varmaan kerrotaan kyll la:taina ku mennään yksiin juhliin joissa ne on.. vaikea pitää tällästä salaisuutta

[Neferty]

5 päivää naimisissa jo eikä oikein kukaan vielä tiedä.  

Huomenna saamme kuvien koevedokset ja toivottavasti ensi viikolla ilmoitus-joulukortit postiin.

[Guest vieras]

Meillä ei ihan salassa mennyt. Mutta häissä ei ollut matkassa kuin vanhemmat ja pari muuta sukulaista.

Tutuille ilmoitimme myöhemmin kortilla. Etäisimmät sai kai tietää parin vuoden päästä.

Ystäväni meni naimisiin niin, että siitä tiesi ainoastaan minä ja parin vanhemmat. Minä sen takia, että asuin niin kaukana, että hän ilmoitti, koska tiesi, että en juorua kenellekään.

Heillä ei ole edes sormuksia ja kumpikin piti oman sukunimensä. Siinä sitä vasta onkin tyyliä. Tuntuu, että he menivät naimisiin juuri rakkauden takia, koska pitivät asian niin omana tietonaan.

[arctica]

Menimme salaa naimisiin,vain kaksi todistajaa tiesi (molempien läheisimmät ystävät)

Lähimmille sukulaisille ilmoitimme asiasta parin päivän kuluttua.

[Jeann]

Hei "salaa naijat"!!

Kysyisin teiltä että jäikö näin jälkeenpäin jotain harmittamaan kun ette juhlineet kunnolla, onko tulossa isoja juhlia joita pääsisitte joskus juhlimaan (karonkka, nelikymppiset ym.) vai ette ole vaan juhlaihmisiä?

Kysyin tätä tuolla jo naimisissa olevian palstalla mutta tietokonakatkoksen takia viesti oli hävinnyt, joten te naimisiin karanneet, olisi kiva kuulla kommentteja

Jeann

[virginia]

Neferty ja Jobbe79, miten edistyy? Kuinka moni jo tietää ja mitä reaktioita?

Me menimme salaa naimisiin kolme kuukautta sitten, kukaan ei tiennyt etukäteen... Hauskaa on riittänyt kertoessa ja juhliessa moneen otteeseen yleensä melko spontaanisti. Tänään suunnitteilla 3 kk hääpäivän johdosta kuusen koristelu ja iltaglögit

[Guest Eshter]

Onko ollut paljon loukkaantuneita? Kun ei ole kerrottu?

[Neferty]

Neferty ja Jobbe79, miten edistyy? Kuinka moni jo tietää ja mitä reaktioita?

Nyt ollaan siinä vaiheessa, että sukulaisten pitäisi saada ilmoituskortit TÄNÄÄN! Kauhulla odottelen alkaako puhelin kohta soida... Kortit viivästyi viikon valokuvaamon mokan takia, mutta saimme ne siis viime sunnuntaina postiin.

Töissä kun kerroin olivat ihmiset yllättyneen iloisia ja onnittelivat, mutta kun kaikki työkaverit ovat miehiä niin eihän noilta nyt hirveästi kommentteja voi tällaisiin asioihin odottaakaan.  

Yksi ystävä jolle jo kerroin oli todellailoinen meidän puolesta.

Mutta siis suvun reaktioita vielä odotellaan...

[Neferty]

Ok, eli taas pointsit Suomen Postille >

Osa sai kortin eilen, osa ei ole saanut.  Toivottavasti loputkin saavat tänään ettei ole hukkunut matkalla.

Kaksi kaveria soitteli ja onnitteli (yksi minun, yksi miehen) ja molemmat vihjaisivat/kysyivät aikasta suoraan, että onko perheenlisäystä tulossa kun kerran naimisiin mentiin  

Tätä osasin tavallaan odottaa, mutta silti se tuntuu ilkeältä.

[virginia]

Niin, nyt jouluruuhkan aikaan postin jako on varmasti vähän takkuista

Kyllähän noita perheenlisäyskommentteja kuulee, ne pitää vaan jättää omaan arvoonsa, eihän toiset ihmiset voi millään heti paikala ymmärtää miksi tehdään tällaisia radikaaliratkaisuja. Selittämään vähän joutuu.

Meille ei kukaan ole ilmaissut olleensa loukkaantunut, yksi henkilö meidän työpaikalta (jota en tunne yhtään) kävi avautumassa, että miten me ollaan voitu tehdä näin vanhemmillemme... nauratti vain. Hän kertoi sitten että hänen tyttärensä oli mennyt salaa naimisiin eikä hän ollut vielä vuosienkaan jälkeen päässyt yli tapahtuneesta. Ihmiset ovat niin kovin erilaisia.

Mutta kerro Neferty lisää kommentteja, kiinnostavaa!

[Neferty]

eihän toiset ihmiset voi millään heti paikala ymmärtää miksi tehdään tällaisia radikaaliratkaisuja. Selittämään vähän joutuu.

Oma ystäväni, ja kaikki ne jotka tietävät, tokaisikin heti alkajaisiksi, että "aikamoinen yllätyspaukku". Sinänsä vähän ihmettelen tätä, sillä kihlauduimmehan jo viime keväänä. Eli onko yllätys itse naimisiinmeno vai se ettemme pitäneet hehtaari-mega-häitä?? Minusta meidän naimisiinmenomme ei pitäisi olla kenellekään sinänsä yllätys, sillä kyllähän kihloista ilmoitimme kaikille.  

[Guest manti]

me ollaan suunniteltu että me mentäis naimisiin salassa maistraatissa. pelottaa vain tosiaan sukulaisten ja kavereiden reaktiot kunhan kuulevat... sitä me ei vielä olla päätetty miten ilmoitellaan ihmisille että ollaan avioiduttu, suunnitelmissa on joko yllätysjuhlat tai hääkuva postissa.

[Neferty]

No niin, eli suku ja kaverit ovat tienneet nyt pari viikkoa ja reaktiot ovat tosiaan yllättäneet ainakin minut, eli lähinnä se, ettei oikein mitään reaktiota ole ollut  :-/

Pari kaveria soitti ja onnitteli, pari kaveria laittoi onnittelu-tekstiviestin. Mummo onnitteli kun näimme jouluna ja yhdeltä serkulta tuli onnittelut sähköpostina ja oli perään ämpännyt vanhempiensakin nimet. Tämä sähköposti tuli kaiken lisäksi työmeiliini, jota ainakaan ei mieheni pääse lukemaan. Pari tätiäni on kommentoinut asiaa äidilleni ja vain sivulauseessa jotenkin että "taitaa isosiskolle tulla paineita" (vanhempi siskoni ei ole vielä naimisissa). Mieheni puolella suku on ollut vieläkin hiljempaa mikäli mahdollista.

Eli olenko jotenkin itsekäs tai jotain, kun vähän odotin ihmisten nyt muistavan onnittelukortilla tai ainakin soittavan, eikä millään tekstareilla (me siis laitoimme kaikille käsin tehdyn ilmoituskortin jossa oli iso valokuva meistä)? Ei mielestäni tekstiviesti tai sähköposti ole oikein sopiva onnittelutapa näinkin tärkeässä tapauksessa (samaan kuuluvat avioliiton lisäksi lapsen syntymä/ristiäiset, ylioppilasjuhlat, 50-vuotissynttärit, osanotto jne..). Tai ainakin soittavan ja onnittelevan, mutta kun EI MITÄÄN  ???

Ehkä sitten vain odotin liikoja...

[Lenita]

Helmikuussa menemme, täysin salaa, vanhemmillekin ilmoitamme vasta jälkeen päin ja todistajatkin yritämme saada seurakunnan puolesta. Anoppi ja isäni varmaan vähän pettyvät kun eivät pääse isoissa häissä rellestämään, mutta äitini ja tuleva appi ovat todennäköisesti vain tyytyväisiä. Toisaalta anoppi ja isä saattavat alkujärkytyksen jälkeen innostua kahta kauheammin, kun luulevat perheenlisäystä olevan hetikohta tulossa... Elämä on pettymyksiä täynnänsä  ;D

[Cassandra]

Helmikuussa menemme, täysin salaa, vanhemmillekin ilmoitamme vasta jälkeen päin ja todistajatkin yritämme saada seurakunnan puolesta. Anoppi ja isäni varmaan vähän pettyvät kun eivät pääse isoissa häissä rellestämään, mutta äitini ja tuleva appi ovat todennäköisesti vain tyytyväisiä. Toisaalta anoppi ja isä saattavat alkujärkytyksen jälkeen innostua kahta kauheammin, kun luulevat perheenlisäystä olevan hetikohta tulossa... Elämä on pettymyksiä täynnänsä  ;D

Mäkin haluan mennä ihan "pienesti" maistraatissa kahdestaan naimisiin siis että todistajatkin on sieltä. Ollaan kerrottu mun iskälle ja parille meidän kaverille ja minä en haluaisi suurta meteliä tästä pitää. Jännittää kertoa tulevalle anopille ja apelle, koska ainakin anoppi tulee todella pettymään kun ei järjestetä suuria häitä.

Kauhulla odottelen niitä perheenlisäys-kyselyitä... Kun lapsia ei siis ole vielä suunnitteilla. Anoppi kyllä ilmaisee lapsenlapsi-haaveensa JOKA kerta kun nähdään.

11.02. lisätty: anoppi pettyi kun isoja häitä ei tule. Harva vieläkään tietää meidän maanantaisesta vihkimisestä, ja ne harvat joille ollaan kerrottu olettaa minun olevan raskaana... huoh... ärsyttävää vastailla uteluihin...

[Guest Riki]

Eli olenko jotenkin itsekäs tai jotain, kun vähän odotin ihmisten nyt muistavan onnittelukortilla tai ainakin soittavan, eikä millään tekstareilla (me siis laitoimme kaikille käsin tehdyn ilmoituskortin jossa oli iso valokuva meistä)?

Ei millään pahalla Neferty mutta luultavasti sukulaisenne ja ystävät eivät ajattele asiaa samalla tapaa kuin sinä. Minun näkemykseni on, että salaa/hiljaisuudessa naimisiin menneet parit antavat ympäristölle edelleen sen viestin, että he eivät halua myöskään pitää suurenpaa meteliä muistamisesta, lahjoista, juhlista tms. Että haluavat selvitä häähulinasta mahdollisimma pienieleisesti. Minulle ei henkilökohtaisesti tulisi mieleenikään laittaa jälkikäteen esim. lahjaa parille, joka on mennyt salaa naimisiin eikä pidä mitää virallisia hääjuhlia. Toisin sanoen, jos en tiedä meneväni hääjuhlaan. Myöskään onnittelukorttien lähettäminen ei ole kaikille itsestään selvyys. Joku voi kokea jääneensä syrjäytetyksi koska ei ole saanut häihin kutsua. Ehkä siksi hän ei halua/viitsi panostaa tekstaria enempää onnitteluihinkaan. Tai jotakin muuta.

Mutta mitä turhaa murehtia!   Nauttikaa avio-onnesta kahdestaan, muistelkaa teille tärkeää päivänne ilolla! Älä pilaa itseltäsi turhalla murehtimisella hääpäivän muistoa. Te teitte päivästä juuri sellaisen kuin olitte halunneetkin. Unohda vaatimukset ympäristölle. Emme koskaan tule ymmärtämään kaikkia muiden ihmisten ajatuksia, tarkoitusperiä ja toimintatapoja täydellisesti. Eivätkä muut ihmiset tule koskaan toimimaan kaikissa tilanteissa siten kuten haluaisimme.

Ja tämä saarna oli kirjoitettu pelkällä ilolla ja hyvällä mielellä. Nyt ei saa vetää hernettä nenään.   :)