Jump to content
Naimisiin.info

Ärsyttää!!!


Guest

Recommended Posts

Guest Bellis

^Ekan kerran jälkeen olin näin :o enkä osannut sanoa mitään, kun kaverin toisen kerran puhui meidän häistä toimistohäinä sanoin "en ymmärrä, miksi haluat vähätellä meidän häitä", vastaus:"Aijaa, no sori!" Nämä molemmat kommentit toimistohäistä kuulin häiden jälkeen, meidän vihkimisessä oli läsnä vain vanhemmat ja sisarukset eli tuo kyseinen kaveri ei ollut edes paikalla :rolleyes: On aika yskniittistä ajattelua maistraattihäät=toimistohäät <_<

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...
  • Replies 192
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

mtv3.fi: linkki

Oikeusministeriön työryhmä ei näe tarvetta laajentaa vihkimisoikeutta uskonnottomille katsomusyhteisöille. Vihkimisoikeus voitaisiin myöntää vain rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan nimeämälle vihkijälle. Työryhmä myös ehdottaa, että vihkimisoikeuden myöntäminen siirrettäisiin opetusministeriöltä maistraatille.

Vihkimisoikeuden säilyttäminen pelkästään uskonnollisissa yhdyskunnissa ei työryhmän mielestä loukkaa yhdenvertaisuutta. Ketään ei estetä solmimasta avioliittoa vakaumuksensa perusteella, koska kihlakumppanit voivat aina pyytää siviilivihkimistä.

Työryhmä korostaa, että kirkollinen vihkiminen eroaa olennaisesti siviilivihkimisestä, koska se on samanaikaisesti sekä oikeudellinen tapahtuma että osa uskonnonharjoitusta. Mahdollisuus toimittaa kirkollisia vihkimisiä rekisteröidyissä uskonnollisissa yhdyskunnissa turvaa siten osaltaan perustuslaissa vahvistettua oikeutta harjoittaa uskontoa.

Työryhmä selvitti asiaa Helsingin Vapaa-ajattelijat -yhdistyksen tekemän aloitteen pohjalta.

- - -

Tällä hetkellä vihkimisoikeus on myönnetty 40 yhdyskunnalle. Käytännössä opetusministeriö on myöntänyt vihkimisoikeuden kaikille sitä hakeneille rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Vihkimisoikeuden saaneissa yhdyskunnissa on nykyisin arviolta noin 300 vihkimiseen oikeutettua henkilöä. Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan vihkimisoikeuteen ei ehdoteta muutoksia.

- - -

Suivaannuin! <_<

Perustelut ovat mielestäni ontuvat, kun todetaan, että "ketään ei estetä solmimasta avioliittoa, koska aina voi pyytää siviilivihkimistä". Voisiko yhdenvertaisuuskysymystä lähestyä myös siltä kannalta, että myös uskonnottomille olisi olemassa erilaisia, heidän arvojaan kunnioittavia vaihtoehtoja? Yhdenvertaisia näyttävät siis tällä hetkellä olevan (mitä kirjavimpien...) uskonnollisten yhdyskuntien jäsenet keskenään, mutta yhdenvertaisuutta heidän ja uskonnottomien välillä ei tarvitse sen enempää pohtia, kun ainahan meillä on siviilivihkiminen. Sitä mahdollisuuttahan voivat tosin kirkkoon kuuluvatkin halutessaan käyttää...

Mielestäni yhdenvertaisuus pitäisi nähdä käsitteenä, joka tarkoittaa sitä, että vaihtoehtoja tulee tarjota tasapuolisesti kaikille. Miksi vain uskonnollinen vakaumus on yhteiskunnan tunnustama vakaumus vihkimisen yhteydessä?

Link to comment
Share on other sites

Asenteet muuttuvat hitaasti, mutta muuttuvat kuitenkin, onneksi. Siviilihäillä on edelleenkin ikävää historiallista painolastia, jonka vuoksi vanhempi väki edelleen suhtautuu niihin vähän epäilevästi. Nuoremmilla taas on kuva siviilivihkimisestä jonain harmaana virastotapahtumana.

Itse kuitenkin uskon vakaasti, että tulevaisuudessa siviilivihkiminen tulee olemaan pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja samalla sitä kohtaan tunnetut ennakkoluulot karisevat. Sitä odotellessa me kaikki "sivariparit" voimme yrittää kantaa kortemme kekoon olemalla ylpeitä omista vihkiäisistämme ja kuuluttamalla maailmalle rohkeasti iloamme ja muistojamme omasta ainutlaatuisesta hetkestämme.

Itselläni ainakin kytee pieni näyttämisen halu, aiomme omalla hääpaikalla tapahtuvalla vihkimisellämme osoittaa vieraillemme, ettei sivilivihkimisessä tarvitse tinkiä juhlallisuudesta tippaakaan. Suunnitelmissa on mekoinen show valoineen, äänineen sun muineen...

Tämä ei toki tarkoita että siviilihäiden pitäisi minusta yrittää jotenkin kilpailla kirkkohäiden kanssa, jokainen toki tekee tyylillään. Pienimuotoinen maistraattivihkiminenkin voi olla sangen koskettava ja kaunis tilaisuus; itse olen muutamissa tällaisissa ollut vieraana ja voin rehellisesti sanoa, että tunnelma on ollut paljon hartaampi kuin monissa kirkkohäissä, joissa kaikki inhimillinen lämpö kovin helposti haihtuu sinne jonnekin kaikuisien holvikaarien ja mahtipontisen symboliikan sekaan.

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Daylan kommentti toi mieleen, että mitä yhdenvertaisuutta se on, että uskovat saavat vihityttää itsensä minä tahansa viikonpäivänä mutta uskonnottomat tai muusta syystä siviilivihkimistä tahtovat ovat täysin virkamiesten armoilla. :o Jos ei maistraatista saa vihkijää viikonlopuksi, niin sitten on mentävä naimisiin virka-aikana. Yhdenvertaisuuden nimissä tulisi jokainen maistraatti velvoittaa järjestämään vihkimisiä myös juhlapaikoilla viikonloppuisin. Siis siten että joka viikonloppu olisi yksi henkilö vain tätä käyttöä varten.

Ei kuullosta hirveän tasa-arvoiselta, että esim. Dayla ja tuleva miehensä saavat vihkijän juhlapaikalle lauantaina mutta jossain paikassa X toinen pari joutuu "tyytymään" arkipäivään ja järjestämään juhlat erikseen, jos ko. paikkakunnalla X ei ole lauantaivihkimiseen suostuvaa henkilöä. Daylan puolesta olen iloinen :grin: mutta se kuvitteellinen (joskin epäilemättä liian usein todellinen) pari surettaa, jos virkamiesten takia joutuu omaa suurta päiväänsä muokkaamaan.

Itse siis olen kaasona kahdelle siviilimorsiamelle tänä talvena. Ensin Nyylle ja sitten Daylalle. Onneksi molemmat heistä ovat saaneet järjestettyä vihkimisensä haluamallaan tavalla. Jos jotain esteitä olisi tullut, uhkuisin varmaan pyhää (pun intended) vihaa ystävieni puolesta. Nyt uhkun vain periaatteellisista syistä, kun on tässä ketjussa aikamoisia tarinoita ollut luettavaksi :( .

Link to comment
Share on other sites

^Ja jotenkin tuntuu, että vaikka maistraatit eivät enää kokonaan kehtaa kieltäytyä, niin ne tekevät asian niin vaikeaksi, että vähemmän itsepintaiset jo luovuttavat... Siis kun meillekin ehdotettiin vihkijän tiedustelemista vajaata neljää kuukautta ennen H-hetkeä ja silloinkin siis ilman mitään takeita varaamisen onnistumisesta! Millä siinä muita järjestelyjä teet?

--> Meille pelastus oli aiemminkin mainittu käräjäoikeuden tuomari, jonka ansiosta saadaan sellainen vihkiminen, etteivät epäluuloisimmatkaan sukulaiset pääse mutisemaan, etteikö meillä olisi "oikeat häät" ^_^

Edited by tammikuu09
Link to comment
Share on other sites

Jos ei maistraatista saa vihkijää viikonlopuksi, niin sitten on mentävä naimisiin virka-aikana. Yhdenvertaisuuden nimissä tulisi jokainen maistraatti velvoittaa järjestämään vihkimisiä myös juhlapaikoilla viikonloppuisin. Siis siten että joka viikonloppu olisi yksi henkilö vain tätä käyttöä varten.

Ei kuullosta hirveän tasa-arvoiselta, että esim. Dayla ja tuleva miehensä saavat vihkijän juhlapaikalle lauantaina mutta jossain paikassa X toinen pari joutuu "tyytymään" arkipäivään ja järjestämään juhlat erikseen, jos ko. paikkakunnalla X ei ole lauantaivihkimiseen suostuvaa henkilöä.

Juuri näin, sinähän sen osasit muotoilla. Käsittääkseeni maistraattien palveluhalukkuudessa on todella suuria eroja eli on täysin tuurissa, onnistuuko vihkijän saaminen juhlapaikalle vaiko ei. Lisäksi me ns. onnekkaat lauantaivihittävät joudumme maksamaan tästä palvelusta 200 eur + vihkijän matkakulut. Tässä ei tietenkään ole mitään omituista, koska olisimmehan voineet käydä viikolla maistraatissa <_< ...

Siviilivihkimisessä vihkijän persoonalla on uskoakseni suurempi merkitys kuin kirkkovihkimisessä: kaava on lyhyt eikä mikään varsinaisesti velvoita vihkijää lausumaan muutamia sanoja vihkiparista tms. kaavan ylittävää. Tällaisessa tapauksessa on itse suunniteltava vihkimisen yhteyteen jotakin toimitusta pidentävää ohjelmaa. Toivon, että meidän vihkijämme suostuu sanomaan muutakin kuin vain tuon pakollisen osuuden - jollei, pitää valjastaa joku läheinen puhumaan (jo) tuossa vaiheessa. Tässäkin on mielestäni arvostelun paikka, koska kirkossa vihittävillä ei vastaavaa pulmaa koskaan esiinny. Lyhyemmälläkin kaavalla toimitus kestää aina sen noin parikymmentä minuuttia, oli papilla sitten mitään erityisen osuvaa sanomaa itse vihkikaavan lisäksi tai ei ;) ..tällä en siis tarkoita uskonnollista osuutta, vaan monenmoisia hääparille tarkoitettuja "ohjeita" ja "evästyksiä" jotka kirkollisella puolella kuuluvat asiaan ja papin velvollisuuksiin ilman eri pyyntöä. Uskoakseni useimmat kuitenkin toivovat vihkimisen kestävän pidempään kuin pari minuuttia, varsinkin, jos vihkiminen tapahtuu itse hääjuhlassa tai maistraatissa suuremman vierasmäärän edessä.

Vaikken sitä pysty täysin hyväksymään, niin näistä syistä kyllä ymmärrän sen, että käytännössä (vaan ei paperilla) uskonnottomat ihmiset valitsevat kirkkovihkimisen - siten, että papin kanssa on ensin keskusteltu uskonnollisen sanoman pitämisestä minimissään. Itse tosin en olisi moiseen venynyt, edes hienojen tilojen ja asiaan kuuluvien sanallisten osuuksien vuoksi, mutta kukin tyylillään...helpommalla pääsee.

Link to comment
Share on other sites

Käsittääkseeni maistraattien palveluhalukkuudessa on todella suuria eroja eli on täysin tuurissa, onnistuuko vihkijän saaminen juhlapaikalle vaiko ei.

Tämäkin hyvin muotoiltu :) Siis nimenomaan on tuurista kiinni, miten käy! Hyvinkään maistraattihan on tunnetusti kunnostautunut tällä lauantaivihkimisten saralla, mutta niin kuin tämänkin foorumin eri keskusteluista käy ilmi, kaikilla paikkakunnilla asiat eivät todellakaan ole yhtä mukavasti... Ja sekin vielä riippuu siitä, kenet sattuu saamaan langan päähän :blink:

Siviilivihkimisessä vihkijän persoonalla on uskoakseni suurempi merkitys kuin kirkkovihkimisessä: kaava on lyhyt eikä mikään varsinaisesti velvoita vihkijää lausumaan muutamia sanoja vihkiparista tms. kaavan ylittävää.

Tämä taitaa olla vielä epätasa-arvoisempi asia kuin tuo vihkijän paikalle saaminen :( Pappihan jo viran puolesta pitää vähintään jonkinlaisen puheen (tosin taso tietysti vaihtelee laidasta laitaan) - mutta siviilivihkijä tosiaan saa kieltäytyä kaikesta ylimääräisestä sen parin minuutin kaavan lisäksi! Onnekkaita ovat siis ne parit, joiden vihkipaikkakunnalla sattuu olemaan sellaisia ääriharvinaisia asialleen omistautuneita ja suurella sydämellä toimitukseen paneutuvia henkilöitä, jotka perehtyvät vihittäviinsä ja joista sitten kuuleekin pelkkää hyvää...

Edited by tammikuu09
Link to comment
Share on other sites

Lisäksi me ns. onnekkaat lauantaivihittävät joudumme maksamaan tästä palvelusta 200 eur + vihkijän matkakulut. Tässä ei tietenkään ole mitään omituista, koska olisimmehan voineet käydä viikolla maistraatissa <_< ...

Minusta tuo maksullisuus voidaan perustella sillä, että kirkossa vihittävät maksavat kirkollisveroa, jolloin heidän etuihinsa kuuluu ilmaiset toimitukset myös viikonloppuisin (ja on oma moka, jos niitä ei halua käyttää).

Minustakin maistraatit tulisi velvoittaa järjestämään vihkimisiä viikonloppuisin, mutta siitä maksaminen on ihan ok. Käsittääkseni pappienkaan ei ole velvollisuus mennä juhlapaikalle, mutta käytännössä he usein näin tekevät.

Link to comment
Share on other sites

^Kaksi asiaa tuohon liittyen.

Aika suuri osa suomalaisista on maksanut kirkollisveroa pitkään ennen kuin on eronnut kirkosta (käsittääkseni myös Daylan tuleva mies). Tällaisessa tilanteessa henkilö on maksanut kirkon palveluista, joita ei ole käyttänyt (okei, oma moka, jos ei ole käynyt jumalanpalveluksissa, mutta kuinka moni käy?) mutta joutuu sitten maksamaan vielä vihkimisestä, vaikka maistraatit kai rahoitetaan valtion ja/tai kunnan verotuloista...

Jos muuten häät ovat ainoa syy kuulua kirkkoon, niin kannattaisiko miettiä, tulisiko sittenkin halvemmaksi tilata viikonloppuvihkiminen hääpaikalle maistraatista (jos sellainen olisi varma, eikä virkamiehen päätettävissä) ja vaikka erikseen puhuja kuin maksaa tyyliin tuhansia euroja vuosien mittaan kirkolle vain tuosta? Turha itkeä kirkollisverosta, jos ei saa aikaiseksi erota, mielestäni. Ainahan kirkkoon voi liittyä häitä varten, joskaan kaikkien omatunto ei anna myöten. Eli huono syy vaatia muita maksamaan usein huonosta palvelusta, joka sekin pääosin kustannetaan verovaroin.

Toiseksi: Me kaikki maksamme kirkolle veroa, vaikkemme kirkollisveroa maksaisikaan. Joka halvatun marketostoksessasi on hinnassa mukana yhteisövero, josta yllättävän suuri osa menee ev.lut. kirkolle. Näin ollen voisi ajatella, että myös kirkkoon kuulumattomat (myös vakaumukselliset ateistit, jotka eivät haluaisi antaa kirkolle senttiäkään) kustantavat osaltaan kirkossa vihittävien viikonloppuseremonioita. Ja sitten on muka reilua, että viikonloppuvihkimisestä joutuvat uskonnottomat maksamaan, kun jo kirkkohäitä olemme kustantamassa?

Tai on reilua, ettei uskonnottomille yhteisöille annettu vihkimisoikeutta? Luulen, että monikaan uskonnoton ei valittaisi palvelun maksullisuudesta, jos vihkimisen voisi suorittaa esim. ProSeremonioiden avulla, jolloin samalla hoituisi myös puheosuus. Nythän on sellainen tilanne (niin kuin Dayla totesi), että siviilivihkimisen lisäksi ei välttämättä tuolla 200 eurolla saa mitään "extraa" eli edes puheentynkää, vaan se pitää hankkia erikseen joko sukulaisilta, tuttavilta tai (maksullisesti) ProSeremonioista. Miksi valtio ei suostu antamaan vihkioikeutta vaikkapa ProSeremonioille, jolloin sekä vihkimisen että muun puheen voisi hoitaa sama henkilö (vihkijä) yhdellä laskulla?

Mikä siinäkin muuten on, ettei maistraatin vihkijä voi muutamaa ylimääräistä sanaa sanoa? Liikaa vaadittu, että sillä kahdellasadalla saisi kahden minuutin puheen sen minuutin vihkimisen lisäksi? Sen lisäksi, että viikonloppuvihkimisen saanti on paikkakunnasta riippuvaista, on tämä mielestäni suurin epätasa-arvoisuus ev.lutien ja uskonnottomien välillä: Kirkollisveron maksamalla voi olla varma, että saa myös jotain puhetta vihkimisen lisäksi. Uskonnoton maksaa ensinnäkin siitä, että vihkiminen hoituu muualla kuin maistraatissa virka-aikana, muttei silti voi olla varma, että saa rahallaan mitään puhetta. Vihkijällä ei ole velvollisuutta sanoa puolta sanaa kaavan lisäksi. Onnitteluistakin varmaan veloitetaan erikseen :o.

No, nyt minä menen muualle polkemaan jalkaa :P.

Link to comment
Share on other sites

Poljekin vielä hetken jalkaa täällä...

On melkein satavarmaa, että kirkollinen vihkiminen onnistuu myös juhlapaikalla. Periaatteessa papin on lähdettävä vihkimään. Jos taas haluaa tietyn papin (vaikka kastepapin alkuperäisestä kotiseurakunnasta) jonnekin viidensadan kilometrin päähän, se ei välttämättä onnistu tai ainakin luultavasti joutuu maksamaan kilometrikorvaukset (ei niitäkään välttämättä!). Mutta käytännössä siis ev.lut. henkilö(t) saa papin valitsemaansa vihkipaikkaan vihkipaikan seurakunnan alueelta ilman korvausta.

Link to comment
Share on other sites

No nyt sitten taas vähän ärsyttää, ihan vain periaatteesta... Olin eilen äitini kanssa Helsingissä etsimässä hänelle asua meidän häihimme (löytyikin ihana :) ) - ja yksi myyjä katsoi asiakseen kysyä, onko meillä kirkkohäät! Teki kovasti mieleni kysyä, hittojako se hänelle kuului, mutta kuitenkin nielin harmini ja kohteliaasti kiersin koko asian vastaamalla, että morsiamella on prinsessamallinen laahuksellinen puku ja sulhasella frakki... Sillä tämänhän tuo myyjä oikeasti halusi kuulla, jotta tietäisi, miten juhlavia vaatteita esittelisi äidilleni! Summa summarum, tiedustelu oli pohjimmiltaan asiallinen ja tarpeellinen, mutta mitä ihmettä vihkitoimituksen uskonnollisuudella tai uskonnottomuudella sen kanssa oli?

P.S. Sama myyjä sai paljon anteeksi, koska loppuajan hän suorastaan hössötti ihanista isoista häistä ja kaupan päälle aivan aidosti luuli äitiäni kaasoksi, kunnes äiti asian itse korjasi, myyjän vilpittömäksi hämmästykseksi :lol: :lol: :lol:

Link to comment
Share on other sites

^Itse asiassa en usko, koska puhuttiin helman pituudesta (mikään kirkkoon sopimaton minimitta ei ollut alun perinkään vaihtoehtona) - ja myyjä jo siinä vaiheessa tiesi senkin, että äidille oli tulossa kirkasvärinen bolero tai jakku (joka tapauksessa olkapäät ja jopa käsivarretkin peitossa). Sitä paitsi mun vastaukseni hääparin pukujen juhlavuudesta nimenomaan riitti (ei kysellyt kaula-aukoista tai muistakaan sen kummemmin lisää).

Mutta en mä nyt oikeasti ole aivan raivona, vaikka tänne avauduinkin :D Ennemminkin purnaan asiaa ymmärtäville kohtalotovereille sitä muidenkin monesti kohtaamaa oletusta, että kirkkovihkiminen = isot hienot häät ja siviilivihkiminen = pienet vaatimattomat häät... Ja liikkeestä jäi kaikesta huolimatta hyvä mieli, koska äiti löysi asunsa ja nuortuikin parikymmentä vuotta!

Link to comment
Share on other sites

No siinä tapauksessa, todella ärsyttävää eikä kyllä tasan kuulu myyjälle millään tavalla.

Kiva kuitenkin, että saitte vaatteen. Meidän mutsille teetetään. Vältetään sitten näköjään tuollainenkin <_<

Ja ei, mekään emme mene naimisiin farkuissa tai edes jakkupuvussa.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 2 weeks later...

Meillä tulee olemaan siviilivihkiminen ja aion saada sen tapahtumaan juhlapaikalla, ei maistraatissa. :girl_sigh: Olen viime aikoina mietiskellyt, että minkä kokoiset häät haluaisin. Jos otetaan huomioon isäni vanhempien vahva uskonnollisuus, en haluaisi heitä kutsua, koska tiedän mitä saan osakseni kun kuulevat siviilivihkimisestä. Sain jo kunnon raivonpurkauksen kun kerroin, että koulussa opetetaan evoluutioteoriaa.. Itku kurkussa mummo puhui: "Ja vaikka mä oon sulle sun koko ikäs yrittäny opettaa..." oli puhe siis luomiskertomuksesta jne. Hieno fiilis jäi :girl_mad: Onneksi tuo puoli sukua ei tiedä et erosin just joku aika sit kirkosta... :girl_hide:

Äitini tietää kyllä suunnitelmistani, ja siltä puolelta ei ole ongelmia luvassa.. Toivottavasti en koe vastaavanlaista vastarintaa ku mitä täältä oon nyt lukenu :/

Link to comment
Share on other sites

Mua pelottaa jo etukäteen tulevan anoppini suhtautuminen meidän tulevaan siviilivihkimiseen, jonka haluan ehdottomasti järjestää juhlapaikalla vieraiden istuessa kauniisti aloillaan ja seuraamassa meidän tärkeää tapahtumaa. Anoppi on hurahtanut vanhoilla päivillään, eikä muruni ole kertonut hänelle eronneensa kirkosta jo useita vuosia sitten. Itse asiassa tulevat appivanhemmat eivät tiiä edes meidän menneen kihloihin. Asioiden kertomista on tahallaan lykätty, koska mies tietää, että siitä alkaa kamala inttäminen, että pitää mennä kirkossa naimisiin ja että anoppi alkaa järjestellä asioita meidän puolesta.

Miehen isosisko sentään tietää meidän eronneen kirkosta, mutta oli todella yllättynyt siitä ja hän alkoi inttää sitä, että eikö kirkossa naimisiin meneminen ole eräänlaista menneisyyden kunnioittamista ja uskonnon hyvien puolien kunnioittamista. Ihan niin kuin kristinusko olisi ollut/on nykyään pelkkää hyvyyttä, ja ihan kuin kristinuskoa pelkästään tulisi kiittää nykyaikaisesta yhteiskunnasta. Öh, ne ovat meidän häät, jossa me kunnioitamme toisiamme, emme yhteiskuntaa, uskontoa, sitä miten asioita on ennen tehty tai mitään muutakaan asiaankuulumatonta.

Oon yrittänyt sanoa miehelle, että menisi käymään vanhempieansa luona ja kertoisi kihlauksestamme ja siviilihäiden suunnittelustamme, ja painottaisi äidilleen sitä, että me suunnittelemme asiat niin kuin haluamme ja sillä siisti! Kuulemma se ei auta, vaan anoppi inttää silti.

Onneksi omat vanhempani eivät ole asioihin sekaantuvaa tyyppiä, ja ovat jo useamman vuoden tienneet, että emme kävele alttarille kirkossa, vaan isi saa saattaa tyttärensä tuomarin eteen luonnonkauniissa puutarhassa. He onneksi ymmärtävät tämän asian täysin, joten sieltä ei ole tulossa rumia kommentteja, mutta auta armias, jos anoppi puhuu kerrankaan "rumia" meidän siviilivihkimisestä, niin annan kyllä sellaista torvihoitoa, että ei enää koskaan puhu sellaista meidän häistä! Ihan sama, vaikka rakas mieheni loukkaantuu siitä, että epäkunnioittavasti puhun hänen äidilleen, mutta uskon miehen lopulta ymmärtävän tuskani ja mielipiteeni.

Link to comment
Share on other sites

Jokohan Suomessa alettaisiin yleisemmin ymmärtää, että ilman kirkkoakin saa ihan oikeat häät?

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kirkkoh...i/1135241125069

Harmi vain, kun sekä "lue lisää" -artikkeli että varsinkin keskustelu pyörivät edelleen sen iänikuisen teeman ympärillä, että kirkkovihkiminen = isot näyttävät suuritöiset häät >< siviilivihkiminen = pienet vaatimattomat nopeasti järjestetyt häät :(

Edited by tammikuu09
Link to comment
Share on other sites

Että mua ärsytti eilen kun luin ton artikkelin. Oiskohan sitä esimerkkipariskuntaa voinut valita enää yhtään stereotyyppisemmin ?! (Jotain 15 v. yhdessä, teini-ikäisiä lapsia ja naimisiin arkena maistraatissa ilman juhlia) Luulisi että Hesarin toimittajilla ois jotain tuttuja / tutuntuttuja, joilla on ollut siviilivihkiminen esim. juhlatilassa ja päälle hääjuhla kaikkine herkkuineen.

Mikä oli nyt tuon artikkelin funktio? Mitä se tahtoi kertoa ja mitä lisäarvoa sillä oli aiempiin juttuihin. Vieläkin sapettaa. :angry:

Link to comment
Share on other sites

^Sama juttu! Siis tuo linkattu eli varsinaisiin tilastoihin perustuva artikkeli oli ihan ok (tosiaan jo 40% valitsee siviilivihkimisen) - ja siltä pohjalta odotin nimenomaan Hesarin tyyppisen laatulehden tutkivan ilmiötä edes hitusen modernimmin ja/tai perusteellisemmin... Toiveeksi tosiaan jäi :angry: "Oululaispari halusi helpot ja halvat häät" :angry: :angry: :angry:

Edited by tammikuu09
Link to comment
Share on other sites

Guest Anskutin

Jos olisi oikeasti haluttu kertoa jotain uutta ihmisille, olisi voinut haastatella pienesti mutta kirkollisesti vihittyä paria. Nämäkään henkilöt eivät ehkä tienneet sellaisesta, koska he perustelivat siviilivihkimistä nimenomaan sillä, ettei tarvitse järjestää isoja juhlia. Niinkuin kirkkohäiden yhteydessä muka tarvitsisi! Ilmeisesti heillä ei ollut mitään kirkkoa vastaan vaan halusivat vaan halvalla ja helposti naimisiin. Eikä se ole siviilivihkimisen ominaispiirre!

Link to comment
Share on other sites

Ärsyttää.. Tuleva anoppi oli taas ottanut puheeksi sulhon kanssa jutellessaan, että ettekö nyt kuitenkin voisi ottaa siunauksen kirkossa kun se olisi niin mukavaa.. Mukavaa kenelle, ei meille ainakaan! P****le. Siis tosiaan niille on selitetty, että sitä kyllä mietittiin, mutta sulhon mielipide oli, että turha sinne kirkkoon on mennä näyttelemään (kuuluu siis itse kyllä kirkkoon). Ja varmasti on tuleva anoppi nyt vihoissaan minulle, kun minä en suostu.. Vaikka siis olisin suostunut jos sulholle se olisi ollut tärkeää. Ja tämäkin asia on kerrottu kyllä hänellemoneen otteeseen.. Mutta edelleen jaksaa jankata.. Ja nyt veti mukaan isoisänkin (ikää 91v.), että se saattaa sitten kommentoida jotenkin kun on vaan siviilivihkiminen, kun se on sille niin tärkeää.. Jaa on vai?! Kyseinen ukki kun ei käy edes joulukirkossa.. Ei ymmärrä.. Meidän häät ja me päätetään, piste.

Sori, pakko avautua. En vaan enää jaksa kauaa, kun tätä on jankattu jo kymmeniä kertoja.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...

×
×
  • Create New...