Guest Uniqzer

appivanhemmilta käsittämätön häälahja!

424 posts in this topic

Meillä appivanhemmat ilmoittivat että lahjana maksavat häiden ruuat: Ihanaa! Niinpä lupasin että kutsutaan miehen puolelta runsaammin sukua ja meillä on sitten varaa palkata bändi jne. :)

PAITSI että nyt anoppi ilmoitti että maksavat sitte tasan puolet ruuasta. Kiva, häät ovat jo lähellä, kutsuja ei onneksi ole vielä lähetetty mutta nyt muuttui suunnitelmat täysin, budjetti romuttui ja saadaan käyttää aika roimasti punakynää (anopin) vieraissa ja varmaan unohtaa bändi. Hauskaa. Lisästressiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille appivanhemmat lupasi kustantaa osana lahjaa viinakset häihin :) Olen siitä tosi onnellinen ja kiitollinen koska ne ovat suuri menoerä kuitenkin !

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta 50 e on sopiva häälahja kaverilta tms. Omassa suvussani häälahjaksi yleensä annettu ainakin 100e. Lisäksi omilta vanhemmiltani odotan n. tonnin lahjaa, jos miettii mitä yleensä olen saanut lahjoja, ja häät kuitenkin "isompi" juttu. Tottakai lahjanantajan rahatilanne vaikuttaa lahjaan, ja toisaalta minusta olisi törkeää olla käsi ojossa vaatimassa rahaa. Kutsuun laitetaan jotain tyyliin, että "jos haluat jotenkin meitä muistaa, voit tehdä sen häämatkakassaamme kasvattamalla". Lahja on kuitenkin täysin vapaaehtoinen, mutta olisi aika törkeää olla antamatta mitään. Lisäksi 50 e appivanhemmilta on todella vähän. Voin silti kuvitella, että mieheni suvusta saamamme lahjat ovat juuri tuota luokkaa. Hänen vanhempansa muutenkin ovat aina antaneet meille pieniä lahjoja, jos edes muistaneet. Hänen äidiltään sen ymmärrän, koska hän on todella pienituloinen, mutta hänen isälleen taitaa vain olla tärkeämpää ostella nuorikolleen milloin mitäkin, mutta ensimmäisestä avioliitosta saatuja lapsia harvemmin muistetaan tai tuetaan taloudellisesti. Täytyy myöntää, että olen hieman katkera, sillä omat vanhempani tukevat meitä säännöllisesti (olemme siis opiskelijoita), ja ovat myös lainanneet rahaa mm. autoon, kun kolaroin vanhan automme.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos appivanhemmilta olisi liiennyt enemmänkin rahaa kuin se 50e, mutta eivät vain halunneet antaa. Ehkä he yrittävät tällä rahasummalla, jonka katsot arvollenne liian pieneksi, osoittaa mitä mieltä hääjuhlasta tai teitsä parina yleensäkin ovat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vieras_Rahalla rakkautta_* : Annoitko/antaisitko itsekin saman summan omalle lapsellesi ja hänen puolisolleen, koska et heidän liittoaan tai juhlaansa arvostaisi?!? Sepä kertookin sinusta ihmisenä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me pyydetään rehellisesti rahaa häälahjaksi sen kummempia kiertelemättä. Tiedän, että miehen vanhemmat varmasti panostavat summan suuruuteen, vaikkeivät minusta liioin pidäkään. Emme nimittäin ole pyytäneet heitä osallistumaan mitenkään juhlakustannuksiin.

Sen sijaan minun vanhemmiltani en huoli penniäkään, ja sanoin siitä myös miehelle. Äitini nimittäin ompelee minun pukuni, ja siihen saa uppoamaan tunnin jos toisenkin hänen kallista työaikaansa (oma ompelimo). Äidille olen ilmaissut asian myös, ja sanoin, että ennemmin maksan hänelle kuin että hän tuo meille vielä kuoressa rahaa. .

Mutta tuo 50€. En minä siitä loukkaantuisi. En loukkaannu siitäkään, jos joku vieras ei kiikuta meille kuoria, koska olemme ilmoittaneet, että lahjukset ovat vapaaehtoisia ja kunkin itsensä säädeltävissä. Emme maksata vierailla häitämme, vaan sikäli mikäli saamme jonkin mukavan pienen rahasumman kasaan, pääsemme ensimmäiselle yhteiselle matkallemme. Muuten siihen ei ole mahdollisuutta, koska häihin uppoavat kaikki säästöt, vaikka pienellä budjetilla mennäänkin, tosin ruuasta ja juomasta ei olla tingitty.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee myös kutsuun pyyntö, että jos meitä haluaa muistaa niin rahaa voi laittaa tilille. Taitaa olla aika yleinen tapa nykyään.

Kummallakin meistä ollut sinkkukämpät ennen yhteen muuttamista ja yhteistä elämääkin jo sen verran takana että kaikki tarpeellinen (ja hieman sitä tarpeetontakin) löytyy kaapista. Siksipä tuo raha sopii parhaiten meidän "tarpeisiin".

Mutta täytyy kyllä sanoa että jos appivanhemmat muistaisivat meitä 50e:n lahjarahalla, niin olisin hieman suu auki. Tietysti jos he olisivat paljon auttaneet järjestelyissä yms. asioissa olisi asia sitten aivan eri. Mutta saa miten meidän lahjatili sitten kertyy kun sen aika on..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen keskustelulinkki alkaa vuonna 2002 - ja jatkuu 2012!! Itsekin aluksi ihmettelin, että 50 € lahjaksi, en edes kehtaisi antaa :( mutta sitten kun miettii vuonna 2002 oli vasta siirrytty euroon ja 6x50 = 300 markkoina, se oli siihen aikaan jo ihan hyväksyttävä summa häälahjaksi, luulen että vanhemmat ovat mieltäneet rahan markkojen kautta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mutta tuo 50€. En minä siitä loukkaantuisi. En loukkaannu siitäkään, jos joku vieras ei kiikuta meille kuoria, koska olemme ilmoittaneet, että lahjukset ovat vapaaehtoisia ja kunkin itsensä säädeltävissä. Emme maksata vierailla häitämme, vaan sikäli mikäli saamme jonkin mukavan pienen rahasumman kasaan, pääsemme ensimmäiselle yhteiselle matkallemme. Muuten siihen ei ole mahdollisuutta, koska häihin uppoavat kaikki säästöt, vaikka pienellä budjetilla mennäänkin, tosin ruuasta ja juomasta ei olla tingitty.

Olen ihan samaa mieltä kanssasi :)

Meillä minun (Morsiamen) vanhemmat kustantavat jo bändin ja äitini auttaa pukuni kanssa (hänkin siis ompelee). Sulhasen vanhemmilta pyydämme pientä avustusta, jonka maksamme syksyllä takaisin kylläkin. Eli kaikesta mahdollisesta ollaan pihistelty, mutta silti rahaa tuntuu menevän ihan kiitettävästi.

Jos me saisimme tuon 50 e. nii oltaisiin ehkä vähän hämmentyneitä, mutta en tekisi siitä mitään numeroa. Meille on tärkeintä että vanhemmat ovat mukana päivässämme, ja olemme kiitollisia siitä avusta minkä saamme. Olisi outoa tehdä jokin riita rahasta.... Antaisin asian vain olla, enkä tuhlaisi aikaani moiseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mielenkiintoinen keskustelulinkki alkaa vuonna 2002 - ja jatkuu 2012!! Itsekin aluksi ihmettelin, että 50 € lahjaksi, en edes kehtaisi antaa :( mutta sitten kun miettii vuonna 2002 oli vasta siirrytty euroon ja 6x50 = 300 markkoina, se oli siihen aikaan jo ihan hyväksyttävä summa häälahjaksi, luulen että vanhemmat ovat mieltäneet rahan markkojen kautta :)

On se 300mk:kin aikanaan ollut aika mitätön lahja metsäpalstaan verrattuna.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi niistä lahjoista ylipäänsä pitää itkeä ja ruikuttaa? :l mitäs sitten jos kaikki vieraat tulisi tyhjin käsin.. mitä väliä sillä on paljonko/mitä tulee ja keneltä.. eikös se pääpointti nyt kuitenkin ole juhlia läheisten kanssa eikä kerätä omaisuutta. Pöh.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä keskustelussa ei ollut alunperin kyse omaisuuden keräämisestä, vaan siitä, että appivanhemmat kohtelevat lapsiaan eriarvoisesti tai pitävät toisen lapsen avioliittoa parempana kuin toisen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

noh tämän käsityksen sain aloituspostauksesta. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Se lasten eriarvoisuus tulikin esille vasta pari viestiä alempana,jonne aloittaja kommentoi:

Lisäpointtina mainittakoon, että mieheni veli sai heiltä häälahjaksi metsää - ehkä arvo oli "jonkin verran" enemmän kuin 50 euroa!

Muoks.Aika hillitöntä että tämä keskustelu on tosiaan elänyt täällä jo kymmenisen vuotta,selvinnyt parista foorumiuudistuksesta - ja silti nousee aina uudelleen esiin. :girl_haha:

Edited by Pompom_06

Share this post


Link to post
Share on other sites

Omasta mielestäni 50e lahjana ei ole kyllä erikoinen (kun siitä ei jää mitään muistoa), mutta itse en todellakaan pistäisi sitä pahaksikaan!

Menköön vaikka ruokarahaksi, säästöön tai johonkin koirien leluun.

Pienituloisille 50e on isoraha loppujenlopuksi.

// muoks, kun kuulosti alunperin niin törkeältä.

Edited by Miyu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en yhtään ihmettelisi, vaikka me ei kuule saatais tuotakaan appivanhemmilta. ketuttaa jo ihan ajatuskin, kihlajaislahjaksi saimme, uskokaa tai älkää, kahvipaketin. Kyllä, ei korttia tai mitään, vaan Kultakatriinaa. Lahjan arvo ei minulle niinkään merkitse, vaan se, että lahjaa on mietitty, ja siitä jää muisto, eikä sillein että kun käy ohimennen Salessa, niin ostetaan se pirun halvin asia, joka vastaan tulee.

Itse ostan aina kaikille lahjat ajatuksella ja mietin juuri persoonaa, jolle lahjan ostan. Häälahjaksi itse annan yleensä 100€, jos lähisukulainen menee naimisiin niin enemmän, koska yleensä lahja menee häämatka budjettiin.

Mutta nyt todella mietin tarkkaan mitä annan anopilleni tai appiukolleni. Tai siis, lopetan miettimisen ja vien kahvipaketin joululahjana:D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mitä loukkaantumista on 50 eurossa? Omat appivanhempani eivät edes tule häihin, saati sitten onnittele, koska olen epämieluinen morsian. Enkä jaksa ruikuttaa siitäkään. Minä ainakin kiittäisin rahasta ja käyttäisin sen tyytyväisenä häämatkalla ravintolaillalliseen miehen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Öö, mä haluan tavata sen ihmisen jota ei vituttaisi saada vanhemmilta 50e kun broidi on saanut samoilta ihmisiltä pari hehtaaria metsää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Edit. *vastauksen poisto, kun aloitusviesti 10 vuotta vanha*

Edited by kevät_2013_morsian

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi niistä lahjoista ylipäänsä pitää itkeä ja ruikuttaa? :l mitäs sitten jos kaikki vieraat tulisi tyhjin käsin.. mitä väliä sillä on paljonko/mitä tulee ja keneltä.. eikös se pääpointti nyt kuitenkin ole juhlia läheisten kanssa eikä kerätä omaisuutta. Pöh.

Samaa mieltä! Me emme kutsu vieraita juhliimme että saisimme lahjota ( se sopii enemmän lasten ajattelumaailmaan) vaan siksi että tahdomme ne henkilöt meidän juhliin. Minulle 50€ on erittäin iso raha ja kuukausi menee helposti tiukille jos tuleeyli 100€ ylimääräinen meno...

Meille ei vanhempien tarvitse antaa mitään, he ovat antaneet meille aika paljon jo ja se ei ole materiaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi niistä lahjoista ylipäänsä pitää itkeä ja ruikuttaa? :l mitäs sitten jos kaikki vieraat tulisi tyhjin käsin.. mitä väliä sillä on paljonko/mitä tulee ja keneltä.. eikös se pääpointti nyt kuitenkin ole juhlia läheisten kanssa eikä kerätä omaisuutta. Pöh.

Samaa mieltä! Me emme kutsu vieraita juhliimme että saisimme lahjota ( se sopii enemmän lasten ajattelumaailmaan) vaan siksi että tahdomme ne henkilöt meidän juhliin. Minulle 50€ on erittäin iso raha ja kuukausi menee helposti tiukille jos tuleeyli 100€ ylimääräinen meno...

Meille ei vanhempien tarvitse antaa mitään, he ovat antaneet meille aika paljon jo ja se ei ole materiaa.

Jatka samalla linjalla.

Miksi raha on aina niin kaikki kaikessa, miksi ollaan katkeria?!?!

Aivan sama mitä veljeni on saanut lahjaksi, itse en edes tiedä sitä...eikä se mua niin paljoa kiinnosta että rupeisin sitä tonkimaan.

Sai mitä sai.

Toki tiedän että isäni panostaa omiin häihini tonnilla, äitistä en tiedä edes...joten en edes oleta isältäni mitään lahjaa saavan, vaikka tiedän että jotain se kyllä antaa :)

Ja olis se ajatus jo hurja että veljeni muija moista asiaa päässään pyörittelis, että mitä minä saan lahjaksi.

Sorry, mä en tätä asiaa van voi ymmärtää, enkä edes halua!

Jokainen tallaa tavallinen :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vastataan vaikka aloitusviestisstä tuhottomasti aikaa: mielestäni kyseisessä tapauksessa on oikein alleviivaamalla haluttu osoittaa veljesten avioliittojen eriarvoisuus. Olikohan häiden välissä kulunut paljon aikaa? Kai jonkunlainen epähuomio VOISI olla asian takana, mutta vaikea sanoa asiaa sen kummemmin tuntematta.

 

Vaikka en edes pidä itseäni materialistina niin aavistuksen harmistuneena (syyt sinänsä jopa ymmärtäen!) ajattelen edelleen että veljelleni maksettiin ajokortti ja avustettiin muutenkin. Minä olen taas itse itelleni kustantanut kaiken, lukion koulukirjoista alkaen. Eli kyllä vanhempien pitäisi pitää tasapuolisuudesta huoli!

Share this post


Link to post
Share on other sites

me ei saatu onnitteluita ees miehen isältä saati mitään lahjaa... Jätti häihinkin tulematta koska ei voi olla entisen vaimonsa (erosta yli 20 vuotta aikaa) kanssa saman katon alla. Vatvoi vielä hääviikolla että tuleeko kirkkoon vai ei ja ei sitten tullut.. Mies oli kyllä pettynyt :( ihan viikoittain ovat yhteydessä eikä mitään mainintaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä asia kuumentaa edelleen vuonna 2016 :) Mielestäni on todella outoa, että toiselle annetaan metsää ja toiselle "hiluja". Tulee kanssa mieleen, että mitä lie vanhempien hampaankolossa... Metsän hinta ja arvokin ovat eri asia, jos sukutilaa jyvitetään tai lohkotaan niin niistä tulee vain verot maksettavaksi ja sekin arvioidaan arvosta, joka yleensä arvostetaan alakanttiin. Eli todellinen arvo voi olla hyvinkin paljon suurempi, mitä joutuu itse veroina maksamaan.

Minulle on annettu aina metsää lahjaksi, kun osakkeita ja rahastoja yms on vaikea ostaa toiselle lahjaksi. Metsä tuottaa hiluja vuodessa, mutta niillä on maksettu lahjaan kuuluvat verot joten jossain vaiheessa ne alkavat tuottaa. Mullekkin on ekat lahjotukset tehty jo 90-luvun puolella, joten nykypäivänä alottajalla ei ole paljoa 50€ tuottanut toisinkuin sisaruksen saama metsä...

Koen sen epäreiluna suosimisena. Itselläni on vähän sama tilanne, isoisäni ei ole enää vuosiin antanut minulle synttäri- tai joululahjaa vaikka sisaruksilleni ja muille serkuilleni antaa. Summalla tai materialla ei tässä kohtaa ei ole väliä, vaan sillä tunteella että minä en ole yhtä arvokas tai rakas hänelle. Hän myös tiedettävästi suosii poikia, mm antoi veljelleni 18v synttärilahjaksi autokoulun ja autorahaa 2k, toiselle serkkupojalle teki saman mutta tytöille ei antanut mitään ns yhtä arvokasta, ei edes onnitellut yhtä "näyttävästi" kuin mitä onnitteli poikia. Se ei tunnu kivalta. Usein myös, kun mennään hänen luokse käymään, minä ajan autoa ja kuitenkin isoisäni kysyy veljeltäni että "miten sujui matka, kulkiko auto ja osasitko hyvin" ja aina vaikenee kun kuulee, että minä olen naisena ajanut autoa. Antaa usein myös veljelleni bensarahaa kotimatkaa varten, vaikka ollaan minun autolla liikenteessä ja minä heitän veljeni 60km päähän omasta kodistani ja ajan vielä kotiin.

Tulipa avautuminen :D eli kyse ei ole tässä uskoakseni materiasta tai ahneudesta, vaan siitä tunteestä että enkö ole yhtä tärkeä tai haluttu/rakastettu jne. Siksi samanarvoinen suosiminen olisi tärkeää, että kenellekkään "ei tule paha mieli"

 

Muoks/ Niin ja metsänlahjoittaja ei ole isoisäni vaan toinen läheinen sukulainen joka haluaa jakaa metsät tasan kaikille lapsille, jotta ne pysyvät suvussa :) Jakaa niitä ajoissa verosuunnittelun vuoksi. Tunnearvoa siis metsällä.

Edited by maybe19
Lisäsin lisätietoa

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now