riinakata

Meneekö muilla hermo anoppiin? (yhdistetty)

309 posts in this topic

Täälläkin satunnaisesti hermot kiristyy...

Anoppi on periaatteessa tosi mukava, toisaalta marttyyriksi heittäytyvä ovelus.

Haluaisi määrätä ainakin vieraslistan (koko sulhasen suku paikalle, vaikka tunnen vain kymmenisen ihmistä, samoin sulhanen :D), hääpaikan järjestelyistä (nukkumis- ja kuljetusasiat), teemaväristä ja jostain koristeista (olen mm. ostanut jo paikalle verhot mutta anopille ei kelpaa).

Toinen juttu on, että sulhasen vanhemmat TARJOUTUIVAT maksamaan ruuan ja bändin. Ja se oli mahtavaa! NO, sitten se muutettiin vain ruuaksi. Sitten puolet ruuasta ja puolet bändistä. Sitten pelkkä bändi. Tällä hetkellä ilmeisesti x-osa ruuasta. Vaatimus on että minun vanhemmat, joilla ei niin paljon rahaa ole, maksaisivat vähintään saman verran. Epätietoisuudessa on tosi inhottava elää, budjetti pitäisi olla jo pian selvä. Omat vanhemmat lupaa aina sen verran kun on varmoja että saa säästettyä, anoppi taas pompottelee miten sattuu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

NO kiristyy ne hermot täälläkin. Tästä tulee kyllä vuodatus, mutta juuri viime viikonlopun jäljiltä on niin paha mieli, että tänne on hyvä vuodattaa. Oltiin anoppilassa kylässä juuri viime viikonloppuna ja kylläpä vain mukavista ihmisistä on kuoriutunut inhottavia oman mielipiteen jyrääviä anoppi-ja appihirviöitä! En viitsi nyt kaikkia yksityiskohtia selvittää, mutta jotain kuitenkin:

Anoppi on sitä mieltä, että häihin pitäisi kutsua sulhasen velipojan tyttöystävän vanhemmat, koska eivät vielä ole tavanneet ja siinä se menisi sivussa. Tytölle olemme itse jo kertoneet että hänen vanhempiaan ei kutsuta, koska haluamme intiimit ja pienet häät, ja vieraslistalla on jo nyt aivan liikaa nimiä. Tyttö tuumasi siihen, että aivan hyvä, sillä olisihan se kutsu ollut vähän omituinen myös hänen vanhempiensa mielestä. Anoppihan ei innostunut yhtään kun kuuli ettemme aio heitä kutsua, ja intti vastaan vielä kuullessaan että tytön kanssa asiasta oltiin jo sulassa sovussa keskusteltu.

No appi taas puskee suunnitelmiaan läpi huutoäänestyksellä, inttää niin kauan että saa tahtonsa läpi ja haukkuu kaikkien muiden (minun) suunnitelmani lyttyyn. Appivanhemieni häät olivat aikoinaan menneet myttyyn jonkin suvussa tapahtuneen kahnauksen myötä, ja luulen että tässä meidän häiden järjestelyssä sitten kompensoidaan tätä tapahtumaa minulle ja sulholle epäedullisella tavalla.

Kaikki tämä siis johtaa siihen, että yhteenotoilta ei voi välttyä vaikka kuinka yrittäisi. Se tuntuu minusta todella pahalta, sillä loppujen lopuksi en ymmärrä miksi asioista pitäisi taistella sen sijaan että hääparin toiveita kuunneltaisiin ja kunnioitettaisiin. Kaiken kukkuraksi appi keljuilee ja heittelee minulle päin naamaa täysin asiattomia "vitsejä", kuten kerrottuani hänelle että minulla on paniikkihäiriö ja että se pitäisi häitä suunnitellessa ottaa huomioon hän heitti siitä täysin asiatonta vitsiä ja siitä huomautettuani en saanut edes anteeksipyyntöä, vaikka todella pahoitin asiasta mieleni. Siis suomeksi sanottuna hän v***uilee minulle estoitta aiheetta. Ellei sitten sitä lasketa aiheeksi että olen ainoa joka ei purematta niele hänen "suunnitelmiaan" vaan sanon rohkeasti mielipiteeni.

Myönnän, että minussakin on vikaa kun en anna asioiden vain olla, mutta toiveissani olisi järjestää kuitenkin häät jotka olisivat mieluisat myös hääparille...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Myönnän, että minussakin on vikaa kun en anna asioiden vain olla, mutta toiveissani olisi järjestää kuitenkin häät jotka olisivat mieluisat myös hääparille...

Tämä onkin sellainen juttu, jota ei kannata unohtaa! Omista häistä kun on kyse, asioiden ei tarvitse antaa olla, ja ne parin omat mieltymykset ja toiveet ovat ainoat, joilla on oikeasti merkitystä. Toisten mieliksi voi tehdä joitakin myönnytyksiä, mutta niiden pitää olla sellaisia, jotka eivät itseä haittaakaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on anopin kanssa pitkä ja kivinen tie takana. Monet raivarit ollaan käyty läpi ja taisteltu siittä missä olkkarin matto pitäisi olla(!). Minä olen vahva ja tempperamenttinen, ja niin on anoppikin vaikkei heti uskoisi. Mutta onneksi tämä "valtataistelu" on ohitse ja nykyään pystyn ottamaan ehdotuksia vastaan hänen suunnaltaan ja hänkin osaa olla loukkaantumatta jossen niitä toteuta :D ja pakko myöntää että hyviä neuvoja on häneltä tullutkin häiden osalta mutta on niitä vähemmän hohdokkaitakin ajatuksia noussu pintaan.. -yksi hyvä vinkki jonka hän antoi oli koskien hääpukuani ja sen väriä sekä yksityiskohtia. En olisi tullut itse ajatelleeksikaan sellaista. Suuri kiitos siittä hänelle.

Anopeille pitää osata laittaa stoppi tarpeeks ajoissa.. mutta niin myös omalle äidille joka toisinaan VIE JÄRJEN!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei mennyt hermot hääjärjestelyissä eikä muutenkaan ole ollut ongelmia. Anoppini on tosi lämmin ja mukava ihminen. Häistä kuullessaan oli kyllä innoissaan ja lupautui heti osallistumaan kustannuksiinkin. Aina on saanut apua jos on tarvinnut. Häitä järjestäessä oli mukana palavereissa ja puvun sovituksessa mieluusti, mutta ei tuputtanut ideoitaan meille. Anoppi tiesi, että teen mielelläni itse käsin asioita ja antoi kyllä rauhan suunnitella itse. Ja piti puheen häissä, joka itseasiassa puheista itketti minuakin eniten. Meillä ei ole kyllä anoppiongelmia, ihanampaa anoppia ei varmaan edes ole olemassa. :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nostetaanpas tätäkin ketjua vähäsen, varmasti ikuisuusaihe ;)

Oma anoppini on alusta alkaen pitänyt minusta, ja oli pakahtua onnesta kun kihlauduimme ja ilmoitimme hääpäivästä. Innoissaan on ollut mukana järjestelemässä ja yhdessä appiukon kanssa ovat luvanneet maksaa puolet pitopalvelulaskusta, jota arvostamme suuresti. Voi olla että tämä on omaa pikkumaisuuttani, mutta siinä vaiheessa lipsahti minullakin palkokasvi hengityselimiin, kun selvisi, että anoppi oli kertonut puvustani sukunsa naisväelle. Eipä siinä muuten mitään, mutta kun olin NIMENOMAAN erikseen pyytänyt, että tuleva, UNIIKKI pukuni pidettäisiin SALAISUUTENA. Puvusta tietää vain äitini, kaksi kaasoani ja anoppini, ja oletin, että tälle pienelle joukolle olisi turvallista näyttää pukua, mutta kuinka väärässä olinkaan! Kaiken lisäksi nämä mieheni suvun naiset, joille anoppi oli mennyt puvustani möläyttämään, ovat tietenkin juuri niitä tyypillisiä tätejä, jotka huutelevat kaiken sitten pitkin kyliä. Ärsyttää suunnattomasti, vaikka ei tämä maailmaa kaadakaan. Olisi vain ollut kiva pitää edes jotain yllätyksenä, kun muutenkin pienissä piireissä kaikki hääjutut leviävät kulovalkean tavoin..! :girl_mad:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En anna kummankaan vanhempien puuttua häiden järjestelyyn tai kulkuun. Appivanhemmilla on tapana joskus puuttua asioihin, mutta en ota kuuleviin korviini. Kutsuttuja ovat ne, jotka kutsun saavat. Ei vanhempien kutsumat (kuokkavieraita en juhliin ota). Haluan että juhlat ovat meidän näköisemme. Apua voi tarjota, mutta lopullisen päätöksen teemme itse.

Joku kertoi että anoppi oli julkistanut millainen hääpuku on. En aio itse kertoa mitään puvusta tai koristeluista.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on aivan ihana anoppi. Me nähdään usein ja aina on mukava mennä kylään rupattelemaan. Häiden kanssa on ollut valtavan avulias, mutta kuitenkin aina kysyy meiltä mielipidettä. Varmisteli sitäkin, että onhan ostamansa juhlamekko varmasti mun mielestä tilaisuuteen sopiva! :)

Mutta mun oma äiti, voi herranjestas... Häiden ei sais maksaa mitään, koko suku pitäis kutsua (millä rahalla?), mun puku on vääränlainen (menin möläyttään, etten pukeudu valkoiseen) ja ties mitä kaikkea... Potee hirveää alemmuutta siitä, ettei ole rikas ja koulutettu (ei sitä ole sulhonkaan sukulaiset). Mutsi on vanhoilla päivillään myös tullut uskoon, joten alkoholia ei sais tietenkään tarjoilla ollenkaan. Ja ennen kaikkea hirveä valitus siitä, ettei pidetä kirkkohäitä tai edes siunata liittoa. Ei kuulemma ole oikea avioliitto.

Onneksi me asutaan 500km päässä (eikä kellään varmaan ihmetytä miksi). Meidän suvuissa on kaiken lisäksi muitakin uskiksia, mutta kukaan niistä ei ole vetänyt hernettä nenään kuullessaan, että me pidetään "maalliset" häät ja soitetaan jopa hevimusiikkia sitten loppuillasta. Sisarukset ja muut sukulaiset komppaa meitä. Sulhasen isä suhtautuu neutraalisti ja mun isä on innoissaan. <3 Ja ennen kaikkea onneksi sulkki on niin huumorimies, ettei suhtaudu tulevan anoppinsa kähinään turhan vakavasti! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

mulla samoin kuin routa kirjoitti, ihanan anopin saan itselleni sitten heinäkuussa :curtsey:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun anoppi/appi tai joku muu tulee LIIKAA huseeraamaan järjestelyissä jne., sitä vaan kuuntelee sujuvasti, myönteelee juu ja jaa ja vainiin ja "mielenkiintoinen ehdotus" ja sitten tekee niinkuin on itse ajatellut.

Saattaahan siitä silti kiistaa tulla mutta ko. tavalla sivuuttaa oman mielipahansa ja SAATTAA päästä ko. tilanteesta helpommalla irti.

Kuuntelee kuin puutaheinää ja puitten suhinaa "juujuu" "joojoo"...*nyökyttelee*

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä anoppi ei ole ongelma, vaan appiukko. Anoppi on tossun alla, appiukko on aika voimakas persoona.

Häiden osalta ei ole kyllä tarvinnut huolestua että päsmäröisivät - eivät ole kysyneet halaistua sanaa järjestelyiden etenemisestä, eikä miehenikään ole liioin kertonut että häneltäkään olisi kysytty...

Asiahan on nimittäin niin, että suututin viime syksynä appiukon lastenkasvatuksellisilla asioilla (hänellä oli sata tuhatta eri näkemystä siitä miten minun kuuluu kasvattaa lapsiani) ja sen koommin emme ole nähneet kuin olosuhteiden pakosta.

Kihloista kuultuaan kumpikaan ei onnitellut, kysymys kuului vain: "Ai oottekste nyt kihloissa vai?"

JOstain kumman syystä minulla on siis hieman sellainen olo, etten ole oikein pidetty miniä... :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mua hermostuttaa anopissa se, ettei siltä saa irti mitään kommentteja koskien häitä(paitsi tietysti näitä heittoja että ei sais maksaa mitään ja alkoholia ei sais tarjota ollenkaan, mutta ne on vitsejä jopa). Ihan hyvähän se on, ettei tule liikaa mielipiteitä ja vaatimuksia, mutta eniten maailmassa inhoan kuulla JÄLKIKÄTEEN kommentteja mitä olisi pitänyt olla tai miten olisi pitänyt tehdä...

Eli toivottavasti osaa pitää saman vaiteliaan linjan loppuun asti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei se anoppi vaan oma äitini...............

Vuosia sitten todettuani et jos naimisiin joskus menen ni ne on talvihäät. Siitä se sitten alkoikin..... SIIS MITÄ?!? ETKÖ YHTÄÄN OLE AJATELLU ASIAA?!? EI MITÄÄN JÄRKEÄ!! Säksäti säksäti mäkäti mäkäti. Erään kahnauksen jälkeen äitini lupasi viettää aikansa mahdollisten häideni juhlapaikan aulassa. Sopii mulle.

Nyt kun häitä suunnitellaan niin enpäs ole äidilleni mitään käyny suoraan sanomassa. en edes kihlauksesta. Nuori pikkuveljeni lienee viestiä välittänyt kun facebookissa statuspäivityksen näki. Ei siis hirmuisen suurta hinkua tulla taas lytätyksi joka asiasta joten TYST-linjalla häiden suhteen varmaan sinne kutsujen lähettelyhetkeen asti. (saa tosin sitäkin odottaa jonkun tovin kun reilu 1,5v aikaa häihin....)

Niin ja edittinä se että anoppi on herttaisen ihana ja avulias ja vilpittömän onnellinen meidän puolesta. tuskin tulee haitaksi olemaan jatkossakaan... :))

Edited by Diamondia

Share this post


Link to post
Share on other sites

ARGH mikä anoppi!

Ennen kun mentiin kihloihin mieheni kanssa, me tulimme hyvin juttuun anopin kanssa mm soiteltiin joka päivä ja juteltiin niitä näitä ja juoruttiin kaikesta mahdollisesta..mutta sitten kun oli sormukset niiin muuttu se ääni kellossa!

Haukkuu minua koko ajan ja en ole sopiva hänen pojalleen, nämä puheet hän kertoo pojalleen mutta ei minulle!

minulle hän kertoo kuinka ihana olen ja juuri se oikea hänen pojalleen!!

Emme ole ees uskaltaneet kertoa häistä mitään, minkähänlainen hirviö hänestä sitten tulee :D

Siksi olemme miettineet että menemme muilta "salassa" naimisiin ja karkaamme jonnekkin kauas kylpylään ja nauttimaan toisistamme!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meikäläisellä on tosi mukava ja kiltti anoppi. Pari ongelmaa on ollut vain... 1.) Anoppi on kamala juorukello. Kaikki asiat mistä on vannotettu pitämään suunsa kiinni on kiirinyt joka ainoalle tutulle ja paikkakuntalaiselle 2.) Anoppi manipuloi jatkuvasti. Muka myötäilee ja puhuu pehmeästi ja tarjoilee keksejä mutta toisaalta suunnittelee hääparin selän takana omia koristuksia, varailee juttuja mitä ei haluta ja yrittää pakottaa tiettyihin valintoihin. ....Mutta minä en tottele ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun tuleva anoppi on kyllä huomattavan mukava joihinkin tämän ketjun anoppeihin verrattuna... Ottaa rennosti juhlajärjestelyiden kanssa, rahasta ei nyt vielä ole ollut puhetta niin en tiedä minkälainen asenne on sitten jos he maksavat jostakin osan, mutta tuskin tuo nyt ihmisenä kovasti muuttuu.

Ainoa, mistä pahoitin vähän mieleni, on se kun ilmoitimme hääpäivän - sen jälkeen anoppi otti muutaman kerran asian puheeksi ja tahtoi joka kerta keskustella tämän sitoumuksen vakavuudesta ja kuinka sitä ei sitten voi peruuttaa, ja minä sitten jouduin ikään kuin puolustelemaan ja perustelemaan ratkaisuamme ja melkein pyytelemään anteeksi sitä että ollaan naimisiin menossa! Tuli sellainen olo että siellä olisi nyt jotain epäilystä parisuhteen kestävyydestä vaikka mitään epäilemisen aihetta ei ole. Eikä uutinen kyllä voinut tulla kovinkaan puun takaa kun ollaan asuttu yhdessä jo jonkin aikaa ja kihloissakin ollaan keretty olla yli puoli vuotta :/

Omasta mielestäni isompi askel oli muuttaa yhteen, se muutti arkielämäämme paljon enemmän kuin mitä tuo naimisiinmeno käytännössä tulee tekemään.

Mutta pitää kai kiitellä onneani että tuo anoppi on muuten tosi ihana ihminen, tullaan toimeen aika hyvin :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Appiukko lähinnä ahdistaa vähän, siis pidän molemmista tulevista appivanhemmistani ihan hurjasti ja ne on maailman ihanimpia ihmisiä - appiukko on vaan tosi helposti stressaantuvaa tyyppiä. Kun kerrottiin, että pidetään häät 2013 elokuussa ni hän meni ihan hiljaseks ja rupes heti vaan miettimään, että he ei pysty käyttämään niin paljon rahaa meijän häihin ku haluaisivat. Joskus anoppi sano, että saahaan mennä naimisiin vasta ku firmalla menee huomattavasti paremmin et he voi sit maksella kaikkee. Ihana ajatus joo kyllä, mutta me ollaan aikuisia ihmisiä, jotka on tehny tarkan budjetin ja miettineet et onko varaa mennä naimisiin 2013 vai pitäskö siirtää myöhemmälle. Me ite maksetaan, jos ne haluaa jotain pientä maksaa ni tosi ihana juttu. Mut en mä rupee vuodesta toiseen siirtää hääsuunnitelmia vaan siks, että joskus ehkä mahdollisesti niiden firmalla menis niin hyvin ku parhaimpina vuosina on mennyt :/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joskus kyllä tulevan anopin takia hermot on kireällä ja ottaa päähän, muuten se on kyllä mukava täti jonka kanssa voi jutella niitänäitä ja tullaan toimeen hyvin :)

Ainoa asia, mikä hänessä kiristää hermot on hössötys ja neuvominen..

Häähössötyksen häneltä kestän, onhan se hänellekkin isoasia josta on syytä iloita yms :)

Anoppi auttaisi kyllä mielelläään rahallisesti häiden kanssa, mutta elämäntilanteeltaan siihen ei pysty ja hän harmittelee sitä useasta, vaikka olemme sanoneet ettei meitä haittaa asia ja muutenkin haluamme hoitaa maksut itse. :)

Eniten hermot paukkuu anopin siskon kanssa, joka on niin kamala hääsääjähössöttäjäkiirekiire-täti.. Tulee saamaan ison morkkiksen kun emme halua hänen apuaa hääsuunnittelussa :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tueva anoppini on tosi ihana ihminen. Tulemme todella hyvin toimeen, mutta koska tassa vaiheessa tunnemme toisemme jo niin hyvin, tiedan myoskin ne arsyttavat puolet hanessa (nainhan nyt kay aina, kun tuntee jonkun ihmisen todella hyvin). En usko, etta mitaan suurempia hampaiden kiristelyita tulee ilmenemaan, mutta vahan jo mietityttaa se, miten han (ja ehka appiukkokin) tulee suhtautumaan haidemme budjettiin. Periaattessa siis maksamme koko lystin itse, mutta appikset heti kihlojen jalkeen itse sanoivat (tai siis appiukko sen sanoi mutta anoppikin oli paikalla), etta he sitten osallistuvat haiden kustannuksiin. Saa nyt sitten nahda, kun kuten jo edellisella sivulla olen nakojaan kirjoitellut, etta anopin mielesta £700 (n. 900 euroa) on iso summa haihin laitettavaksi. Mutta nailla nakymin olemme siis varautuneet maksamaan itse jo ihan tasta syysta. Vahan vaan valilla arsyttaa se asenne, etta mikaan ei saa maksaa mitaan. Eihan me nyt voida ihmisia kutsua haihin toiseen maahan (osa vieraista tulee siis ulkomailta) ja sitten tarjota keksia ja sampylaa, kahvia palanpainikkeeksi. Jos nyt kerran haita vietetaan, niin vietetaan mahdollisuuksien mukaan ihan kunnolla. Tulevaisuudestahan ei ole 100% takuita, mutta molemmat ajateltiin tama vain kerran tehda (mennaan ensi kerralla sitten halvemmalla :grin:). Ei me silti mitaan luksussuperhaita olla jarjestamassa, vaan ihan normaalia haajuhlaa.

Edited by Roslin

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuleva anoppini kyllä kysyy kaikesta mielipidettäni, ja tarkoitan kyllä ihan arkielämääkin. Mikäli siis juttu jollain tavalla muhun liittyy. Jos vain siippani paikalla eikä saa mun mielipidettä, kysyy aina ensin myös multa ennen kun tekee mitään päätöksiä minkään suhteen. ihanaa :)

Edited by WhiteChocolate

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mun täytyy kyllä sanoa että oon tosi onnekas koska mulla on maailman paras anopintekele. Hän on sellainen ihminen joka antaa vaikka tukan päästään toisten puolesta, silkasta hyväntahtoisuudesta siis. Hän tarjoaa apuaan, ei tyrkytä. Osaa kysyä tarvitsenko apua jossain asiassa kun en itse kehtaa pyytää, kun ollaan saatu häneltä ja appiukontekeleeltä jo niin paljon. Ajattelin että jossain vaiheessa hääjuhlassa aion pitää pienen puheen jossa mm. kiitän appivanhempia siitä että ovat ottaneet mut heidän perheeseensä kuin omaksi tyttäreksi, ja että mulla on maailman parhaat appivanhemmat. Ilman heitä nämä juhlat eivät tulisi onnistumaan!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä menee hermot sekä tulevaan anoppiin että appiukkoon! Asuvat 5 tunnin ajomatkan päässä häiden viettopaikalta. Olimme varanneet juhlapaikalta heille mökin, jossa he voisivat yöpyä. Ei tarvitsisi lähteä edes ajamaan mihinkään juhlinnan jälkeen!

Nyt viikonloppuna ilmoittivat, että eivät aio yöpyä juhlapaikalla ja syyksi se ettei koiraa voi jättää yöksi kotiin! Siis todella läpinäkyvää! Aikovat ajaa hääpäivänä molempiin suuntiin!! Kyllä meinasi itku päästä, kun sen kertoivat! Tämä loukkasi minua todella pahasti! Heitä ei ole kyllä ollenkaan kiinnostanut meidän häämme, alusta astikkaan. Mutta tämä alkaa olla viimeinen pisara minulle ja miehelleni! Mieskin sanoi, että ei kauheasti huvita enää siellä vierailla!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Siis koirallako on kuitenkin kotopuolessa joku, joka sitä käyttää lenkillä sillä välin, kun appivanhemmat ovat juhlissa? Jos lenkittäjää ei ole mahdollista saada seuraavaksi aamuksi, eikä varaamaanne mökkiin voi koiraa ottaa mukaan, niin ei kai koira voi yötä ja seuraavaa aamua koivet ristissä odotella, kun isäntäväki lähtee vasta aamulla ajelemaan 5 tunnin kotimatkaa. En itsekään jättäisi koiraa yksin kotiin yöksi, eli ellen saisi koiraa hoitoon tai ketään koiraa vahtimaan, tekisin varmaan samoin. Te toki tiedätte tilanteen ja tunnette kyseiset ihmiset, joten en mene vannomaan, mutta ei se koira välttämättä tekosyy ole.

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ Samaa mieltä. Koiran omistajana voin kyllä sanoa, että yönyli menot ei onnistu jos joku ei ole sitä pissatamassa aamusta.

Itse tekisin samoin kuten appivanhempasi, jos juhlapaikalle on tosin se 5h matka niin matka + juhla-aika + 5h matka on varmasti yil 12h mikä on koiralle jo aika paha pidättelyaika, varsinkin jos koira on pentu/vanhus (pennut ja vanhuskoirat tarvitsevat useimmin pisuhetkiä kun aikuinenkoira).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä munkin (morsiamen) vanhemmat sanoivat ensin että jäävät juhlapaikalle yöksi mutta ilmoittivat vasta nyt että menevätkin kotiin yöksi koiran takia..

Kyllähän se harmittaa mutta toisaalta tiedän kyllä sen että ei ihminenkään pystyisi pidättelemään useita tunteja vessa hätää!

Jonkun hoitajan he olisivat kyllä voineet ottaa esim. naapurin...

En oikein jaksa uskoa että he olisivat tehneet tuota ilkeyttään. Eivät vaan ehkä ole ajatelleet asiaa meidän näkökulmasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now