riinakata

Meneekö muilla hermo anoppiin? (yhdistetty)

309 posts in this topic

menee hermot vaikka ei olla missään tekemisissä..

1,5v kohta oltu kihloissa ei ole edes onneksi olkoon sanonu..

sulho kerto et mennään naimisiin niin anoppi totesi et ootko nyt ihan varma ettet tee pahaa virhettä kun noin nuorena ::):o(ollaan häiden aikaan 26 ja 35)no eipä ainakaan sotke suunnitelmia ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hermot menee, Kerrottiin häistä maanantaina ja anoppi ei puhunut sanaakaan enää sen jälkeen mulle. Istui 5 min tuijottaen pöydänkantta...kivaa. Mutta odottakaas vaan kun järjestelyt oikeesti alkaa niin kyllä tällä meidän vanhanaikaisella ihmisellä on sata asiaa sanottavana ja varmasti sekaantuu myös vieraslistan tekoon, mutta onneksi mies on sanonut, että sitä ei kuunnella. Pelkään vaan että on häissäkin yhtä kummallinen kuin meidän kihlajaisissa...huh huh  :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on ihan huippu "anopintekele", kihlauksesta oli iloinen ja niin, mutta kun ensi kesän häistä kerrottiin, niin en tiedä oliko huono päivä tai jotain, mutta ei tuntunut häntä kiinnostavan ollenkaan, eikä edes kuunnellut, kun haluttiin kertoa lisää, että missä ja milloin jne.

Kuitenkin nyt kun muutamaa päivää myöhemmin pyysin häntä jonain päivänä mukaani kenkä- /pukuostoksille, niin oli ihan innoissaan. :) Eli jospa johtui vaan huonosta päivästä, niitähän meillä kaikilla on :) Silti vähän häiritsi se ensisuhtautuminen :/

Molemmat "anopit" on kuitenkin sellaisia, että eivät puutu häiden järjestelyyn, ellei me sulhasen kanssa haluta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sulhasen veli meni naimisiin viime kesänä ja silloin sai koko vuoden kuulla niistä häistä aina kun kävi siellä. Mä olin heinäkuussa jo niin kypsä, että meinasin jättää menemättä. Nyt omat häät Uuden Vuoden aattona ja päätin, että kun kutsun saa niin sitten tietää. En jaksa hössötystä. Lisäksi anoppini on todella kiinni lapsissaan ja viime kesänäkin se jaksoi olla vihainen siitä, kun sulhanen ei lähtö kiireessä ollut antanut suukkoa poskelle. Luulen, ettei hän kestä toisenkin poikansa "menettämistä". Mutta se mulle ihan sama, sillä en oo menossa naimisiin hänen vaan ihanan avokkaani kanssa...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Valitettavasti meillä ei anopin kanssa ole maailman parhaimmat välit. Tai no, pintapuolisesti on, mutta siellä pinnan allahan kytee. Täytyy sanoa, että itse tykkään anopistani paljon, mutta se ainainen hyysäminen ja meidän asioihin puuttuminen syö jokaista naista. Ongelmana kaiken kaikkiaan on se, että ei pysty sanomaan sitä, mitä mieltä asioista todella on. Silloin kun sanoo niin vastapuoli suuttuu. Ei sitä jaksa. Hyvin menee kun ollaan kaikesta samaa mieltä. Jos ei niin... Mutta sanottakoon, että tänä lauantaina minä olen onnellinen, sillä 6.8. minusta tulee onnellinen vaimo. Eikä sitä unelmaa yksi anoppi kaada.  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä menee. Nytkin se on mököttänyt jo monta päivää kun sattui löytämään pari häälehteä meillä käydessään ja oli vetänyt omia johtopäätöksiään. Luulee varmaan että ollaan jo tänä kesänä menossa naimisiin, eikä olla sille kerrottu mitään. Minun puolestani saa mököttää aivan vapaasti vaikka seuraavaan kesään asti. Kihloihin mennessä ei oltu anopin kanssa edes puheväleissä. Jostain se vaan oli keksinyt että olen aivan kamala ihminen ja piti haukkua minut sitten koko suvulle. Miehen sekopää sisko soitti kihlautumisen jälkeen ja huusi suoraa huutoa puhelimeen, että miten kehdataankin mennä kihloihin. Paloi päre ja löin luurin korvaan. Pari vuotta meni ettei oltu minkäänlaisissa tekemisissä. Nykyään se on sitten pitänyt p**seennuolentalinjaa päällä ja yrittänyt olla muka niin mukavaa. Pari viikkoa sitten sillä ei enää kantti kestänyt sitä esittämistä ja se oli taas haukkunut minut miehelleni. Alettiin taas vakavasti harkita sitä vaihtoehtoa, että mennään salaa naimisiin ettei se pääse pilaamaan meiltä sitäkin iloa... :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

lab: sama juttu täällä. Yleensä olen tullut anopin kanssa hyvin toimeen, mut sen ensireaktio meidän hääuutisista pahoitti mieleni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huh, mua alko nyt pelottamaan  :o

Häistä ei anopin kanssa ole puhuttu mitään, mutta muistan kun tässä jokin aika sitten oltiin käymässä ja satuin lukemaan jotain lehteä jossa oli häämessujen mainos. Sanoin että olis kiva käydä tuolla johon anoppi tokaisi nokka pystyssä, että kyllä hän pystyy häät järjestämään, ei siihen mitään messuja tarvita!

Voi olla että anoppi kuulee häistä vasta kun kutsu saapuu perille  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Valitettavasti meillä ei anopin kanssa ole maailman parhaimmat välit. Tai no, pintapuolisesti on, mutta siellä pinnan allahan kytee. Täytyy sanoa, että itse tykkään anopistani paljon, mutta se ainainen hyysäminen ja meidän asioihin puuttuminen syö jokaista naista. Ongelmana kaiken kaikkiaan on se, että ei pysty sanomaan sitä, mitä mieltä asioista todella on. Silloin kun sanoo niin vastapuoli suuttuu. Ei sitä jaksa. Hyvin menee kun ollaan kaikesta samaa mieltä. Jos ei niin... Mutta sanottakoon, että tänä lauantaina minä olen onnellinen, sillä 6.8. minusta tulee onnellinen vaimo. Eikä sitä unelmaa yksi anoppi kaada.  ;)

Juuri näin... Mulla kans muuten mukava anopintekele, mut se ainainen hyysäminen... Kai melkein 3-kymppinen mies pärjää pelkän vaimokkeen "hyysäämisellä", ei kai siihen enää äidin jatkuvaan paapomista tarvita.. ???

Joku tossa valitteli et välimatkaa anoppiin on vaan 10km... meillä 1km, ja sen kyllä huomaa..!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä... Lähinnä miehellä menee äitiisä hermot. Oon koittanu vakuutella, että ihan hyväähän se tarkottaa (asia kuin asia, ei pelkästään häät). Teimmekin juuri äitiemme hössötyksen vuoksi päätöksen, ettemme kutsu häihin ketään. Pakollisten todistajien läsnäollessa lausumme tahdon heinäkuun puolivälissä... :-X :-X :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla menee hermo ku appivanhemmat ei voi olla yhtään apuna(kuulema vain rahallisesti jos tarvii) silti anoppi jaksaa olla neuvomassa vaikka ite ei tee mitään. Ovat perustelleet tekemättömyytensä sillä että "ihan kahestaan ollaan meki häämme järjestäneet..." KIVA!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei mene hermo anoppiin vain tulevaan appiukkoon... Se kun on sellainen organisoija (ihan työkseen suunnittelee ja organisoi hallinnollisia- ymv markkinointijuttuja).. :-/ Pitää jotenkin vain omia suunnitelmiaan mahtavina, kun me "nuoret" ollaan vielä tietämättömiä kaikesta.

Häät ovat vasta tulevaisuudessa, mutta ei kaukana joten täytyy tämäkin puoli ottaa huomioon, että ei lähdetä liian aikaisin aukaisemaan suuta häistämme. Onneksi ollaan itse omavaraisia ja ei tarvitse pyytää rahoitusta niiltä, mutta kuitenkin jännittää se miten äijä heittää rattaat pyörimään, kun kuulee.  ???

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllähän sitä välillä hiukan ärsyttää..

Enimmäkseen kuitenkin ok. :) Anoppi on myös poikaansa hyysäävä tyyliin:"meidän pikku*****..."  ::)

Hääpaikasta se sanoi et liian kaukana (=30km) >:(  

Paikka on aivan ihana järven rannalla..

Eikä kuulemma orkesteria ku ei oo tanssijoita niiden suvus..(mutta miksei orkesteri vois olla vain viihtyvyydenkin kannalta..?)

(Meidän...?) kihlalahjan se antoi kihlatulleni (rahaa) kun en itse ollut paikalla..pistää miettimään..miksi.. (etten tuhlaisi heti rahoja et pysyy paremmin pojan säilössä)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla on alkanut nyt vähän pinna palaa..

Ollaan varmistettu pitopalvelu, joka tiedettiin hyväksi ja samalla myös edulliseksi. Nyt anoppi on hoitanut omaa "pitopalvelua" eli kysellyt paria keittiöemäntää hommiin. Halutaan miehen kanssa saada oikea pitopalvelu, jotta ei tarvitse kantaa mitään huolta, mutta anoppi ei usko vaan sanoo, että jos ovat halvempia. Ei kovin paljon halvemmaksi meidän menuta saa, tai sitten on jotain halvempaa ruokaa..Nyt oli mies sanonut, että pitopalvelu on hoidossa, piste.

Huoh.

En halua, että kummankaan vanhemmat sekaantuvat hääjärjestelyihin millään lailla. He maksavat oman osansa ja olemme luvanneet pysyä budjetissa ja vieraslista on laadittu myös heidän toiveet lukuun ottaen. Kuitenkin kyseessä on meidän järjestämät häät, joten haluamme itse päättää mitä vieraille tarjotaan ja kuka siellä on soittamassa jne.

Suurimmat vaikeudet ovat vasta tulossa...voisin veikata että ennen vuodenvaihdetta olen jo hermoromahduksen partaalla etenkin anopin kanssa. Vaikeaa kun on sanoa suoraan asioista toisin kuin omille vanhemmille.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Anoppi ei ole pahemmin korvaansa lotkauttanut meidän hääsuunnitelmiin, onneksi, menis muuten varmaan hermot. Äitinikin on antanut meidän alkaa laittaa juhlia ihan oman mielen mukaan, joten sekin ongelma on periaatteessa hoidossa. Ainoa asia, mistä en niin kamalasti tykkää, on se että molemmat haluavat tyrkyttää meille rahaa, kun häät tulee maksamaan mansikoita. Jotenkin tuntuu, että jos rahaa aletaan liikoja vastaanottamaan, joudutaan kuuntelemaan heidän mielipiteitään liikaa, ja hirvittää edessä olevat riidat. Kiva siinä olisi viettää hääjuhlaa kun anopit istuu naamat nurinpäin juhlimassa... No ehkä me jossain vaiheessa annetaan heidän osallistua hääkuluihin, mutta periaate meillä on että kaikki menisi omasta pussukasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vielä lisää tulevasta anopista:

Kun pidimme hääpalaverin, missä sovimme rahoista, yhdessä anopin ja vanhempieni kanssa, anopilla oli vaan valittamista. Ensimmäisenä sanoi, että talvi on ajankohtana ongelma. Ja sitten alkoi puhua kuinka tietää sellaisen ja sellaisen hyvän paikan, missä on niin ihanaa kesällä..Silloin piti hengitellä syvään.

Lisäksi oli sanottavaa niin koristeluun kuin ruokaan. Pitää kuulemma olla porsaan sisäfilettä, vaikka juuri olin sanonut etten itse välitä porsaasta pääruokana..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Nyt alkaa vähitellen hermo kiristyä anopin suhteen, vaikka olemmekin hyvissä väleissä. Ensinnäkin anoppi lipsautteli häistä jo ennen kutsujen lähettämistä kaikille sukulaisille, vaikka halusimme ehdottomasti pitää asian salaisuutena. :( Nyt kun kutsut ovat menneet, anoppi kyselee sellaisilta sukulaisilta, joita emme ole edes kutsuneet, että oletteko tulossa häihin!! :o >:( Todella noloa!

Viimeinen tikki oli se, kun olin suunnitellut pitävämme ensi viikonloppuna hääpalaveria, jossa on sekä mun että sulhon vanhemmat paikalla. Nyt anoppi onkin keksinyt raahata paikalle sulhon sisaren lapset (6 ja 4 v.), joten voimme samalla sanoa so long sille palaverille. Eiväthän lapset jaksa olla hiljaa ja keskittyä mihinkään hääasioihin. Tästä asiasta saimme sulhon kanssa aikaiseksi riidan niin, että sulho pitää taidokkaasti mykkäkoulua toista vuorokautta... :-[

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä menee ihan hyvin anopin kanssa! Jotenki ollaan tultu aina tosi hyvin toimeen ja nykyään taitaa tuntea minut niin hyvin, että tietää mihin saa sotkeutua ja mihin ei. Mä ilmasen kai mielipiteeni aika jämäkästi!!! ;D ;D Mutta anoppi kai haluaa, että häistämme tulee sellaiset kuin me haluamme, eikä siksi viitsi puuttua pahemmin! Mitä nyt joskus joitakin vinkkejä heittää, joita ei tartte edes ottaa vakavasti!!!!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu! Ei tarvitse kuin kuulla, että on soittanut tai että soittaa, niin jo mietin, että mitä nyt taas tällä kertaa. Välit meillä on kunnossa, mutta en vain henkilökohtaisesti ymmärrä kyseistä henkilöä OLLENKAAN! Emme ole samalla aaltopituudella minkään asian suhteen ja olen jotenkin tosi vaivautunut hänen seurassaan. No onneksi hän ei ole tainnut tajuta mitään ja on kuin paraskin ystävä. Hohhoijaa....

Onneksi asuu niin kaukana, että näemme harvoin, eikä hän osallistu mitenkään häiden suunnitteluun. Hänen ainut tehtävä olisi saada itsensä tuotua hääpaikalle ja hankkia yöpymispaikka itselleen. Tosin sekään ei yksinkertaisuudessaan tunnu luonnistuvan. Ei tajua, että mulla on muutakin pohdittavaa ja aikuinen ihminen voisi pitää edes itsestään huolta...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla ei mene hermo, kun en viitsi ajatella muutamaa asiaa...  Anoppi on ihan ok, ja oma äitikin menettelee toisinaan. Silti en halua olla läsnä, kun anopikset puhuttavat pitopalvelun emännän ennen juhlia. Kaikki kolme naisihmistä ovat nimittäin niin voimakastahtoisia ja jokainen on varmasti oikeassa, että ajattelin lähettää sulhaseni, joka on ihanan diplomaattinen, kuskiksi ja koordinaattoriksi ko. tapaamiseen ja mennä ite vaikka kosmetologille.

Muuten ihan ok, siihen nähden, että vanhemmat maksavat ison osan juhlista, ovat puuttuneet varsin vähän.

Mutta hei, mitä näitä stressaamaan! Meidän häitä ei pilaa huono sää, silmäpako sukassa, vääränlainen istumajärjestys tai kiukkuinen anoppi. Tärkeintä kai kumminkin on se, että 18.6. 2005 juhlistetaan rakkautta ja kumppanuutta, joka kestää läpi elämän myrskyjen ja tyventen.

Hihii, kaksi viikkoa vielä. Eikä edes jännitä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen varmaan vastannut tänne aikaisemminkin että ei mene hermot anopin kanssa. Nyt lisäisin vaan, että hermot menevät tulevan kälyn kanssa eli sulhoni siskon kanssa joka tuntuu puuttuvan joka asiaan ja sanovansa mielipiteensä joka asiaan ja se jos mikä on niin hemmetin rasittavaa !!!!! :-/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hermot meni anoppiin ensimmäisten kuukausien aikana jo, kun tavattiin, ei siksi, että sekaantuisi...vaikka tekee kyllä sitäkin, mutta selän takana....vaan sen takia menee hermo, kun mua ei ole olemassakaan anopille sinä aikana kun ei olla niillä käymässä. Anoppi on käynyt meillä 5 kertaa kylässä reilun vuoden aikana!!!!!!! Kertaakaan ei käynyt, ennenkuin tyttö syntyi. Voi olla hyvä vaan, ettei käy, kun ollaan niin erilaisia, mutta ei tuollainen normaalia ole, kun välimatkaa on 15km! Muutenkin on rasittavalla "kaikki kadehtii meitä" mentaliteetilla varustettu, joten ei jaksa ymmärtää!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noh, vaikka yhteistä eloa on takana jo kolme vuotta, niin tapaan tulevan anoppini ensimmäistä kertaa hänen ollessa jo anoppini, eli HÄÄJUHLASSA  ;D

Appiukon ja hänen uuden vaimonsa kanssa välit on lämpöiset, joten vähän jännittää miten anopin kanssa sujuu... onnellinen kuulemma on että esikoinen on löytänyt vaimon itselleen  :D

Lienee siis totta että paras anoppi on ulkomailla elävä anoppi  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

On mennyt jo kauan sitten. Kertakaikkiaan täysin mun vastakohta se nainen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Samat sanat, eikä ole häitten jälkeen siitä naisesta kuulunut, viime elokuussa oli siis häät!!!

Voisin sanoa, että minullaei siis ole anoppia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now