VaraLahti

Kuka saattaa alttarille? (yhdistetty)

146 posts in this topic

Olen miettinyt, että olisikohan ihan hassu idea, jos saattajana alttarille olisi sekä isä että äiti? Itse en ole tähän törmännyt aiemmin missään, mutta onko kellään muilla kokemusta tästä?

Haluan isäni saattajaksi, mutta olen myös äidin kanssa erittäin läheinen, joten haluaisin myös hänet "turvaksi".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Häät ovat ensi vuonna ja pohdin saattamista. Isääni en pyydä, sillä välit eivät ole laisinkaan läheiset ja sulhanen haluaisi odottaa minua alttarilla. Voisin hyvin kävellä yksin, mutta mietin miten mahdan jännitykseltäni siihen pystyä. Mielestäni ajatus saattamisesta ja morsiamen luovuttamisesta on ihan liian vanhanaikainen omaan makuuni. Minä olen omavaltainen aikuinen ihminen, jota ei voi toisen haltuun ojentaa kuin tavaraa. Ajatuskin tuntuu hullulta.

Ainoa vaihtoehto olisi pyytää rakas äiti saattamaan. Millaisia kokemuksia muilla on yksin kävelemisestä (olisitko kaivannut jonkun tueksi?) tai äidistä saattajana?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miulla isä saattaa alttarille mutta jos ei jostain syystä pystyisi sitä tekemään niin yksi veljistäni saattaisi. Koen ainakin itse että joku siinä pitää olla "viemässä" Saa turvaa jännitykselle vaikka oma rakas siellä vastassa onkin! :girl_smile::-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen miettinyt, että olisikohan ihan hassu idea, jos saattajana alttarille olisi sekä isä että äiti? Itse en ole tähän törmännyt aiemmin missään, mutta onko kellään muilla kokemusta tästä?

Haluan isäni saattajaksi, mutta olen myös äidin kanssa erittäin läheinen, joten haluaisin myös hänet "turvaksi".

Joissain maissahan on jopa tapana että molemmat vanhemmat saattaa tyttären alttarille, joten ei siinä musta oo mitään hassua. Mun mielestä paras vaihtoehto on se, joka itestä tuntuu hyvältä. Sillä ei oo mulle mitään väliä miltä sen jonkun toisen mielestä saattaa tuntua tai näyttää, mun hääthän ne on. Jokainen tekee häissään kuitenkin niin miten itestä parhaalta tuntuu! :)

Mä en oo myöskään isäni kanssa kovin kaksisissa väleissä ja pohdin koko ajan että kutsunko sitä ylipäätään häihin. Jos kuitenkin kutsun, ja se tulee, niin siinä tapauksessa mun äiti saattaa mut. Jos iskä taas ei oo paikalla, niin sit mun eno saattaa mut. Iskä ei siis joka tapauksessa tuu saattaa mua alttarille. Äiti kyllä ite oli vähän sitä mieltä että eiks se nyt oo hölmöä jos hän saattaa mut, mutta sanoin että ei. Ja sen takia voinkin ottaa myös enon saattajaks :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli saattajana häissämme äiti. Tämä oli itsestään selvä valinta, koska isäni ei ole minulle läheinen henkilö, vaikka häissämme vieraana olikin. Mietin sitäkin, että olisimme kävelleet mieheni kanssa yhdessä vihittäviksi. Äiti saattajana tuntui kuitenkin koko ajan oikealta päätökseltä. Äitini kun on kasvattanut minut yksin, ja ollut minulle aina sekä äiti että isä. Koin sen, että äitini luovutti minut, myös hyväksynnäksi avioliitollemme, ja sille ettei hän ole enää elämässäni se tärkein henkilö.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä pohdin tätä saattamisasiaa myös kovasti. Tuntuu selvältä, että vaihtoehtoja on kaksi: joko yhdessä miehen kanssa tai sitten yksin.

Isäni, setäni, enoni ja kummisetäni ovat minulle kaikki kovin etäisiä ja etenkin isän ja hänen sukunsa osalta mietin, kutsunko heitä häihin ollenkaan. Ainoa elossa oleva pappani on liian huonossa kunnossa edes osallistuakseen juhlaan. Veljiä minulla ei ole eikä läheisin miespuolinen serkkunikaan tunnu niin läheiseltä. Äitini ja siskoni sen sijaan ovat minulle äärimmäisen rakkaita, mutta ei, ei se tunnu luontevalta, että kukaan minua saattaisi. Puhumattakaan mistään luovutuksesta, olen aikuinen ihminen ja asunut poissa äitini helmoista jo vuosikaudet ennen kuin tapasin mieheni. Äiti ja sisko ovat kyllä häihin muuten oikein tervetulleita ja heille varmasti järjestyy muuta huomionarvoista roolia juhlassa / vihkitilaisuudessa.

Miehen kanssa käveleminen tuntuu ajatuksena turvalliselta ja konservatiiviselta. Toisaalta myös tasavertaiselta. Ja jostain syystä vähän tylsältä. Jos päätänkin kävellä yksin, se saattaa sitten jotenkin alleviivata isättömyyttäni. Välit isään ovat ihan lapsesta saakka olleet hankalat ja yhteydenpito väkinäistä, mutta edelleen asia on minulle jollain tavalla kipeä, ja pelkäänkin, että yksin käveleminen laukaisi minussa / tilanteen tietävässä lähisuvussa odottamattomia reaktioita, koska se olisi niin vahva merkki siitä, ettei tässä rinnalla ole ennen tulevaa aviomiestäni ollut ketään toista, johon tukeutua. Ajatus on minusta erittäin kaunis, mutta vähän turhan riipaiseva.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yritin etsiä vastaavanlaista aihetta laihoin tuloksin.

Itselläni on se ongelma, että isäni on ateisti ja voi olla ettei tule edes kirkkoon istumaan vihkimisen ajaksi, saati sitten saattelemaan minua kädestä pitäen alttarille. Minkälaisia kokemuksia muilla on alttarillesaattajasta - voiko olla joku muukin kuin oma isä vai onko niin, että morsian astelee alttarille isän kanssa tai yksin?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ystäväni häissä myös isä vastusti kirkkohäitä. Sen sijaan alttarille saattoi oma veli.

Jospa muu lähisukulainen voisi luovuttaa? Uskoisin että sille ei olisi estettä.

Edited by Paro

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei!

Minä en ole missään tekemisissä oman isäni kanssa, ne vähäisetkin välit menivät poikki jo 18 vuotta sitten kokonaan. En edes halua häntä häihini!

Minut saattaa alttarille pikkuveljeni, jolle tehtävä suuri kunnia <3

Saattaja voi olla muu lähisukulainen tai oma äiti..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse en ole vielä päättänyt (ei ole onneksi kiirettäkään) että pyydänkö veljeäni vai astelenko yksin. Isäni ei varmasti vastustaisi mutta en ole hänen kanssaa ollu koskaan läheisissä väleissä joten tuntuisi tekopyhältä pyytää häntä kun veljeni on paljon läheisempi ja enemmän isän virkaa toimittanut

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on sovittu, että ensi kesänä kun häitä vietämme, niin setäni saattaa minut alttarille, sillä isäni on kuolut. On myös sylikummini ja minun ollessa pieni olimme todella läheisiä ja olin usein sedän perheen luona kylässä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Taitaa mennä niin että yksin astelen alttarille..isän kanssa en ole missään tekemisissä, kutsun kyllä häihin mutta tuskin tulee..veljeä en halua ja äidistä olen viimeksi kuullut joskus vuosi sitten. Sukulaisista ei mitään tietoa missä ovat, olen nähnyt viimeksi joskus lapsena. Eli ei taida jäädä paljon vaihtoehtoja, surettaa hirveästi kun toivoisi että olisi läheinen ihminen saattamassa :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on Maistraatti vihkiminen ja siunaaminen sitten kirkossa... Maistraattiin en halua mitään saattamisia taikka mitään suurta muutenkaan joten, jos vain mahdollista niin siunaamistilaisuuteen isäni saattaisi minut :girl_smile:

Isä saattaa lattarille mikäli on toipunut tarpeeksi polvileikkauksesta :)

Edited by Miyu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko outoa, jos kävelen kirkkoon sisään yksin? Sulho tulisi sitten vastaan ja kohtaisimme samassa kohtaa, missä normaalisti isä luovuttaa tyttärensä... Isäkin tulee kyllä kirkkoon, mutt tietyistä syistä en halua häntä luovuttamaan minua. Sulhon haluaisin nähdä vasta alttarilla. Jotenkin minusta tuntuisi hienolta (,mutta myös pelottavalta) kävellä alttarille yksin, itsenäisenä naisena, joka itse päättää kenen kanssa menee avioon.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Menemme alttarille yhdessä miehen kanssa <3

Isäni on minulle läheinen mutta meille oli ihan selvää heti alusta pitäen että yhdessä sinne papin eteen tallustetaan :)

Poikamme on mummun ja papan hoivissa sitten etupenkillä, muuten saisi kirmailla meidän kanssa mutta eipä taida vielä silloin omat jalat kantaa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse jo kerran naimisissa olleena isäni saattoi ekalla kerralla ja nyt olen ajatellut, että nuorin tyttäreni 5v saattaisi koska itselle ainakin ollut kaikkein tärkeintä se että lapset hyväksyvät meidät ja meidän avioliiton.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko outoa, jos kävelen kirkkoon sisään yksin? Sulho tulisi sitten vastaan ja kohtaisimme samassa kohtaa, missä normaalisti isä luovuttaa tyttärensä... Isäkin tulee kyllä kirkkoon, mutt tietyistä syistä en halua häntä luovuttamaan minua. Sulhon haluaisin nähdä vasta alttarilla. Jotenkin minusta tuntuisi hienolta (,mutta myös pelottavalta) kävellä alttarille yksin, itsenäisenä naisena, joka itse päättää kenen kanssa menee avioon.

Ei ole outoa. Näin tehtiin erään tuttuni häissä ja itsekin meinasin tehdä samoin. Eli yksin kävelen alttarille. Isääni en ole väleissä ja ensin ajattelin, että isäpuoleni minut luovuttaisi, koska on minulle kuin isä. Nyt kuitenkin kun olen asiaa ajatellut, niin parhaalta tuntuu että kävelisin yksin! :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jos isäni ei minua saattaisi pyytäisin todennäköisesti veljiäni. Muita vaihtoehtojahan olisivat äiti, kummi, isoisä, läheinen setä tai eno, kaaso tai esimerkiksi parin toisiinsa tutustuttanut ystävä. Tietenkin vaihtoehtoina on myös kävellä alttarille yksin tai sulhasen kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä kanssa arvon että saattaako veljeni vai kävelenkö yksin. Isänikin tulossa häihin mutta ajatus että hän luovuttaisi minut tuntuu (monestakin syystä) tekopyhältä.. Sulhasen haluan nähdä vasta alttarilla :girl_in_love:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kamalaa lukea, että moni ei ole tekemisissä isänsä kanssa. Ei sillä, en väheksy ketään. Kaikelle on varmasti syynsä. Oma Isäni on kuollut ihan vasta. Hän odotti kovasti häitämme.. Koska isäni ei voi minua saattaa, en voinut valita kahdesta veljestäni sitä "parempaa", kumpi saa kunnian saattaa. Siksi valitsin saattajakseni setäni, joka on minun sylikummini ja todella rakas minulle. Hän oli myös erittäin tärkeä isälleni ja uskon että isäni on päätökseeni tyytyväinen. Mutta nämä on näitä herkkiä asioita, mitkä tulee häitä suunnitellessa eteen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ mietin samaa mutta totesin itsekseni että tämä taitaa olla "ongelma" vain niille joilla ei välit niin hyvät isän kanssa. Muille taitaa olla ihan selvä juttu että isä saattaa eivätkä siksi sitä täällä ees pohdi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

muoks. vähän liikaa henkkohtaista tietoa.. :)

Edited by maame

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle olis todella tärkeetä jos oma isä saattaisi alttarille, koska olen perheen ainoa lapsi ja olen asunut isäni kanssa kahdestaan ihan pienestä asti. Isin tyttö siis :) Häiden suurin tehtävä taitaa olla saada isä suostumaan tähän tehtävään :D Isä on sitä mieltä, että hän ei sinne muiden pällisteltäväksi lähde. Tuntuis jotenki oudolta kävellä yksin alttarille, tulee ihan Kauniit ja Rohkeat -fiilis :lol: Haluaisin kuitenkin, että hellu näkis minut vasta sitten alttarilla. Onneksi tässä on vielä reilu vuosi aikaa suostutella iskä tähän tehtävään, lopuksi ottaa sitte uhkailu, kiristys ja lahjontataktiikka ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sulhasen isäpuoli saattaa, sillä hän on minulle eniten isää muistuttava hahmo/tukipilari. Oma isä varmasti toki saattaisi jos vielä eläisi..Olisin oikeasti halunnut että oma poikani saattaa, mutta tulin tulokseen ettei ole reilua laittaa pientä poikaa niin isoihin saappaisiin kun mammankin puntit VARMASTI tutisee jo tarpeeksi!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now