Guest Silwe

Kuinka teillä kosittiin?

269 posts in this topic

Ei ollut sellainen romanttinen kosinta. Enkä sellaista olisi kyllä halunnutkaankun olen niin jumalattoman itkuherkkä :D

Mies vain sanoi, että haluaa jossain vaiheessa naimisiin kanssani ja kysyi haluanko minä.

Ja viikon päästä mies vain tokaisi, että nyt lähdetään ostamaan sormukset, etten kerkiä lupautumaan kenellekään toiselle miehelle :D Ihan huumorilla sanoi ja kyllä se nauratti. Minun Oma pieni mustasukkainen hömppä <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olimme seurustelleet kaksi vuotta. Olimme kyllä puhuneet avioliitosta, mutta en osannut odottaa kosintaa näin pian. Eräänä syyskuisena iltana olin opsikelija-asunnossani viettämässä tavallista iltaa koulukirjojen parissa. Yhtäkkiä ulkoa alkoi kuulua pieniä napsahteluja. Aluksi en kiinnittänyt mitään huomiota, mutta lopulta käänyin katsomaan ikkunaanpäin ja näin ulkona poikaystäväni seisomassa kitara kädessä, heittelemässä kiviä ikkunaan. Avasin ikkunan iloisena hänen näkemisestään, mutta hieman hämillään. Ikkunan avattuani hän alkoi soittamaan itsetekemäänsä laulua, joka kertoi meidän tarinamme. Kuuntelin soittoa lumoutuneena, kunnes ovikellon pirinä keskeytti kaiken. En välittänyt mennä avaamaan, mutta silloin poikaystäväni vihjaisi, että avaa vaan! ;) Menin avaamaan oven, ja oven edessä odotti 25 punaista ruusua. Olin ihastuksissani ja itkin ilosta, kun näin, että jokaiseen ruusuun oli kirjoitettu: Rakastan sinua! <3 Juoksin takaisin ikkunaan ja poikaystäväni hymyili säteilevästi ja alkoi kiipeämään läheisiä palotikkaita luokseni ikkunasta sisään. Hän polvistui eteeni ja sanoi: Tulettko vaimokseni? Arvatkaa mitä vastasin? En. Mutta en pystynyt pidättelemään oikeaa vastausta kauaa ja nauraen poikaystäväni hölmölle ilmeelle sanoin: kyllä! Halasimme ja nauroimme molemmat. Se oli elämäni onnellisin päivä <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä kosin avomiestäni noin 1,5 vuotta sitten, mutta hän ei oikein ottanut mua tosissaan. Virallisen kieltävän vastauksen sain vajaan vuoden päästä kosinnasta kun toista kertaa jo sanoin, että olin kosintani kanssa tosissaan. (nyt moni tietenkin miettii, että miksi jäin, vaikka toinen kieltäytyi... no kun mies sanoi tarvitsevansa vielä aikaa vaikka yhteiseloa takana reilu 5 vuotta :girl_impossible: ).

Noh, viikonloppuna vietimme 6-vuotispäivää ja kävimme lauantaina syömässä ihanassa ravintolassa ja sunnuntaina lähdimme moottoripyöräilemään. Kyllähän minä siinä väkisinkin motskarin selässä mietin, et joko nyt... Menimme Emäsaloon "piknikille" ja makoilimme syysauringon lämmittäessä kallioilla pitkän tovin. Jossain vaiheessa sitten kierähdin kullan kainaloon ja vähän aikaa siinä oltuani mies halasi ja kysyi mentäisiinkö naimisiin :-X . Vastausta ei tarvinnut kauaa miettiä :give_heart: . Tosin vastauksen lisäksi piti vielä varmistaa, että onko hän nyt ihan varma ja kuulemma oli. Ja kuten arvelinkin, naimisiin mennään sitten ihan tohinalla, häät on jo loka-marraskuun vaihteessa, mikäli juhlapaikka vain löytyy.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vietettiin pitkää viikonloppua Tukholmassa elokuussa 2010. Käytiin yhtenä päivänä Kaknästornetissa, ja niin minua kosittiin 155 metrin korkeudessa Tukholman yllä :girl_pinkglassesf:

Avokki oli ostanut sormuksen kuulemma jo keväällä, ja koko kesän odottanut sopivaa hetkeä. Sormus oli ollut yöpöydän laatikossa, joten tulin kuulemma samalla todistaneeksi, etten tongi hänen kamojaan... :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

On täällä kyllä niin ihania tarinoita, että jos puoletkaan on totta, ei ritarillisuus ole todellakaan kuollut :)

Oman kosintani sain ulkomaanmatkalla, kun olimme ihailemassa auringonlaskua rannalla. Noin 5min ennen kosintaa suukottelimme siinä auringonlaskussa ja tokaisin leikilläni, että "onks tää nyt hei vähän jo ällö-romanttista". Vähän nauratti jälkeenpäin.. :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me lähdettiin viettään parisuhde viikonloppua Vanajanlinnaan, siitä sitten tulikin kihlajaisreissu :) Ukko pisti käteeni rasian ja käski avata...sano vaan et mites olis? :D Sieltä löytyi uskomattoman kaunis valkokultainen sormus timangeilla...ei voi kun miettiä että miten osaskin ostaa mun näkösen :)

Ele ei polvisteltu,enkä olisi sitä halunnutkaan :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me oltiin syksyllä viikonloppua viettämässä miehen isovanhempien luona Kuusamossa. Olin yrittänyt kesän mittaan jo vähän vihjailla, että eikö voitas jo mennä kihloihin. Sormuksiakin käytiin katselemassa, mutta miehen asenne tuntui olevan vielä se, että joskus joulun aikaan ehkä. Kuusamossa sitten lähdimme pienestä sateesta huolimatta päivävaellukselle Konttaisen tunturille. Ihmettelin mieheni yhtäkkistä intoa päästä sinne, mutta en osannut arvata, mitä oli tulossa. Päästyämme tunturin huipulle ihastelimme hetken maisemia. Otin valokuvia, myös miehestä. Sitten hän alkoi kaivaa jotain taskustaan ja polvistui. En meinannut uskoa sitä todeksi ja ensimmäinen kommenttini oli "eikä!". :'D Vieläkin vähän hävettää, että sellainen pääsi suusta. Tottakai minä halusin sanoa kyllä! No, siinä sitten laitettiin sormukset sormiin (kaiverruksia mies ei sentään ollut uskaltanut ottaa :D) ja halattiin pitkään. Otimme vielä kuvan itsestämme sekä sormuksista upeaa Lapin maisemaa vasten. :)

Harmi vain, että äitini ensimmäinen kommentti meidän kihlautumiseen oli "mieti nyt vielä". Olisin kyllä toivonut onnitteluja tuon sijaan. Onneksi miehen suku sentään onnitteli sydämellisesti. Mummi intoutui vielä samana iltana esittelemään mieheni sukua minulle kirjojen ja tarinoiden kautta. Oli kyllä hyvä päivä!

Nyt, kun ollaan oltu kohta vuosi kihloissa, päätettiin, että häät pidetään ensi syksynä. Miehen vanhemmat tietää, mutta omilleni en uskalla kertoa ennen kuin päivämäärä on päätetty. Tulee kumminkin taas kommenttia, että mieti nyt vielä! Toisinaan ottaa kyllä todella paljon päähän nuo neuvot, kun itse ovat näyttäneet ihan päin vastaista mallia harkinnan suhteen, vaikka ymmärrän toki, että hyväähän he vain tarkoittavat.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua kosittiin tänään aamulla. Nukuimme pitkään ja herättyämme halailimme ja juttelimme pitkään niitä näitä peiton alla. Sitten yhtäkkiä mies kysyy haluaisinko hänen kanssaan naimisiin. :gihlat: Vastasin tottakai "haluan" ja sitten vain hihittelimme ja halailimme.

Sormus on kuulemma ollut valmiina ja mukana koko kesän kaikkialla missä olemme käyneet, mutta vasta tänä aamuna mies uskalsi kysyä. Ehdottomasti paras ajankohta! :girl_pinkglassesf: Nyt katselen jatkuvasti tuota sormusta sormessa. Pyysin miestä nipistämään minua että ymmärtäisin tämän varmasti olevan totta eikä unta. Hih.

http://adaydreamersstory.blogspot.fi/

Edited by Tikrunen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei tapahtunut erityistä kosintaa, vaan joulusaunassa ollessamme keskustelu kääntyi naimisiin menoon ja molemmat oltiin samaa mieltä, että toistemme kanssa naimisiin halutaan :) Virallisesti kihlauduttiin sormusten kanssa 4kk myöhemmin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kihlaus meni vähän hassusti kun ei edes tajuttu/tiedetty miten se ns. virallisesti menee. Eli joskus vuoden 2010 aikana alettiin puhua siitä, että ois kiva mennä kihloihin, hankkia sormukset, järjestää juhlat lähisukulaisille ym. Itse taisin sen ensimmäisenä ottaa puheeksi eli virallisesti minä kosin :girl_haha:

Päätettiin sitten päivä 10.10.10 ja käytiin hankkimassa sormukset. Joku vuosi-kaksi myöhemmin alettiin sulhon kanssa puhua, että millonkas ne häät järjestetään ja sulho sitten siihen, että missäs vaiheessa minä sitten kosin.......... hupsista. Hän olisikin halunnut tehdä jonkin romanttisen kosinnan mutta se meni sitten vähän ohi, kun ei tajuttu että se kihlaushan on kosinta.

No, nyt on sitten hääpäivä jo varattu/määrätty mutta odottelen vielä tuota sulhon romanttista elettä. :girl_in_love: Sanoin, että onhan tässä vielä melkein vuosi aikaa "varmistaa" että haluanko vielä naimisiin. Eihän tässä vielä kutsuja ole lähetetty :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me oltiin Juhannuksena mökillä kaveripariskunnan kanssa. Ne kyseli mieheltä että koska ollaan menossa kihloihin yms, kuuntelin puolella korvalla iltapalaa laittaessani. Mies vastaili vähän kierrellen ettei aivan hetikohta tjsp. En kiinnittänyt siihen senkummemin huomiota. Pelattiin vielä Aliasta ja jossainvaiheessa nuo kaverit rupes olemaan valmiita maate. Mies vielä mua pyysi jäämään pöydän ääreen, ettei mentäis ihan vielä nukkumaan. Mulla luomet jo lupsahteli, mutta istuin kuitenkin alas. Juteltiin niitä näitä, mies rupesi kyselemään että eikö kihlaus ookkin lupaus naimisiin menosta yms. Ettei oltaisi vaan maailmantappiin kihloissa.. Juu, näin se menis. Se pomppas ylös, kävi mun seläntakana olevassa keittiössä jääkaapilla ja keittiön laatikolla ja käveli olohuoneeseen. Ihmettelin että mitä se nyt oikein häärää kun seisoi selkä muhun päin näpräten jotain..

Oli väsännyt foliosta demosormuksen :give_heart: , kun ei ollut osannut/uskaltanut ostaa oikeaa valmiiksi. Polvistui mun viereen ja pyysi vaimokseen. Ja mä rupesin porajamahan. Tuli niin täytenä yllätyksenä etten ollut osannut yhtään edes odottaa tai ennakoida.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä kävi niin, että sovittiin menevämme naimisiin. Sanoin kuitenkin miehelle, että kun sormus on valittu niin odotan kyllä oikeeta kosintaa tai häitä ei tule. :D Tänään se sitten tapahtui!!

Kulta oli kattanut meidän parvekkeelle kasan kynttilöitä, kukkia ja herkkuja. Meiltä avautuu vielä kiva maisema. Syötiin siinä ja höpöteltiin, kun yhtäkkiä mies polvistui ja kysyin vaimokseen. Kyllä siinä itku pääsi, ja olin aivan hämmentynyt (en tiennyt että tilaamani sormus oli jo tullut) <3 Aivan täydellinen kosinta! <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan molemmat laulajia ja kerrankin päästiin samaan esitykseen yhtäaikaa laulamaan prinssinä ja prinsessana. Esityksen loppupuolella kun vaikeuksien jälkeen prinssi ja prinsessa vihdoin saavat toisensa, kuiskasi tuleva aviomieheni NE sanat. En tietenkään yhtään ymmärtänyt mistä on kyse, kesken esitystä ja lavalla ja ennen kaikkea pyytämättä ja yllätyksenä. Hetken kuluttua kävelimme pois lavalta ja kysyin omaan erittäin hienostuneeseen tyyliini, että "ootko tosissas". :D Sain kuitenkin shokiltani vastattua myöntävästi. Sulhoni oli pari päivää aikaisemmin soittanut isällenikin. Sormukset käydään ostamassa lähipäivinä ja naimisiin mennään lähitulevaisuudessa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ensimmäiset treffit oli meillä aikoinaan Sirkus Finlandiaa katsomassa. Viisi vuotta myöhemmin mentiin katsomaan samaa sirkusta kun se sattui samalle päivämäärälle omaan kaupunkiin. Sirkuksen jälkeen käytiin syömässä ja huomasin kyllä että mies oli kun kuumilla hiilillä. Siinä vaiheessa kun syönnin jälkeen mies tokaisi vievänsä minut yhdelle laiturille katsomaan auringon laskua (samaisella laiturilla oltiin nuorina käyty monesti) arvasin että nyt saattaa kosinta olla lähellä. Siinä kun aurinko alkoi sitten laskea niin mies polvistui ja kysyi vaimoksi. Muistan vieläkin miltä se tuntui laittaa se sormus ensimmäistä kertaa sormeen, voih :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oltiin Thaimaan lomalla pienellä hiljaisella saarella ja yhtenä päivänä mies ehdotti että mennään läheisen hotellin ravintolaan syömään kun siellä on jotkut grillibileet. Sitten illalla kun mentiin rannalle, se käänsikin mut toiseen suuntaan ja näin että rannalle oli auringonlaskuun katettu kahden hengen pöytä. Siellä odotti kuohuviinit ja kynttilät ja kaikki ja se oli järjestäny hotellin ravintolasta ruuat ja tarjoilun siihen rannalle! Se oli meidän seurustelun kuukausipäivä ja luulin että se on vaan sen takia järjestänyt tollasen kun se tykkää järjestää yllätyksiä. :) Mutta sitten kun se siinä vapisevin käsin oli saanut kuohuviinipullon auki ja viinin laseihin ja kiersi pöydän ympäri mun eteen, tajusin että nyt onkin kyseessä ihan toinen asia. Sitten se kysyi täydellisen sormuksen kera että tulenko mä sen vaimoksi! :-X

Myöhemmin soitettiin sitten vanhemmille ja kerrottiin uutiset, kaikki oli ilosia, meidän äiti jopa liikuttu niin paljon ettei siitä puhelusta tullu sitten enää mitään :D

Olin sanonu aikasemmin, että ei mitään paineita sen kosinnan suhteen, mutta haluan että siitä jää kiva muisto muisteltavaks ja toi kyllä ylitti kaikki mun odotukset! :girl_pinkglassesf:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oltiin lomalla Teneriffalla ja viimeisenä iltana, kun ihastelimme maisemaa aallonmurtajalla mies yhtäkkiä polvistui ja kosi. En olisi voinut kuvitella parempaa kosintaa<3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olin lukemassa sängyssä kirjaa illalla, ja mies kosi. Kosinta oli järkyttävän romanttinen, mutta yksityiskohdat haluan pitää itselläni.

Koko juttu tuli mulle ihan puun takaa, ja vastasinkin naureskellen kieltävästi. Kieltäydyin myös toisella kerralla, enkä itse asiassa ole vieläkään antanut virallista myöntävää vastausta, mutta kai me kuitenkin naimisiin mennään. :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minua kosittiin 1. vuosipäivänämme Portugalin reissulla, Lissabonissa trooppisessa puutarhassa. Vähän oli jo puhuttu, että häät saattaisivat olla tulossa 2013 (vaikka tarkemmasta ajankohdasta ei oltu puhuttu), joten ihan täysin yllätyksenä kosinta ei tullut. Jostain syystä kuitenkaan en yhdistänyt ko. matkaa mahdolliseen kosintaan (ehkä siksi, että olin itse valinnut matkakohteen ja varannut reissun, vaikka muuten matkaa yhdessä suunniteltiinkin) joten sikäli tuli yllätyksenä :) Mies oli kyllä ollut vähän outo koko päivän, ja sitten kun pysähdyttiin istuskelemaan penkille kauniissa aurinkoisessa puutarhassa niin mies polvistui ja pyysi minua vaimokseen :give_heart: . Ihana mies oli valinnut ihanan yksinkertaisen valkokultaisen sormuksen jonka pujotti sormeeni, ja itselleen vähän paksumman samanlaisen sormuksen. Ihan nappivalinta! Mies oli myös soittanut vanhemmilleni ennen kosintaa ja ilmoittanut aikeistaan (ei nyt varsinaista lupaa sentään kysynyt :)), ja useampi ystäväkin tiesi jo, mitä on suunnitteilla. Häitä tanssitaan sitten toukokuussa 2013, joten liikaa ei ehdi hössöttää (eikä kihla ehdi tuntea oloansa liian yksinäiseksi ;)). Mies haluaa valita myös vihkisormuksen minulle, ja sehän sopii, koska hänellä on loistomaku. (seuraa hehkutusta) Saan aviomiehekseni maailman parhaan miehen :girl_pinkglassesf::girl_in_love::wub:

EDIT: Ai niin, kihlakahvit ja -kakut juotiin ja syötiin Starbucksissa :girl_haha:

Edited by MsS

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olimme 2011 syyskuussa New Yorkissa lomalla. Olimme paria viikkoa aiemmin tehneet positiivisen raskaustestin. Olin etukäteen suunnitellut ostavani itselleni timanttikorvakorut Nycistä, koska siellä timantin hinta oli sillä hetkellä alhaalla. Eräänä iltana menimme isoon kultakauppaan katselemaan kelloja yms. Katselin siinä sitten paikallisen kultasepän tekemiä valkokultaisia timanttisormuksia. Aikani siinä katseltuamme mieheni kysyi minulta, että löytyykö mieluista korua. Näytin yhtä sormusta ja mieheni pyysi saada katsoa sitä. Sitten hän polvistui kultakaupassa sormus kädessä ja kysyi haluaisinko viettää hänen kanssaan loppuelämäni :give_heart: Vastasin tietysti myöntävästi, itkin onnesta, ihmiset taputtivat liikkeessä. Sormus jäi pienennettäväksi seuraavaan aamuun. Sen jälkeen menimme syömään hyvin ja kilistelemään lasilliset kuplivaa. Löysimme seuraavana päivänä samaisesta liikkeestä miehelleni sormuksen. Kotiin palattuamme oli anoppi tuonut kotiimme odottamaan ruusuja ja jäihin kuohujuomaa onnitteluksi. Häitä sovittiin juhlistettavan vauvan synnyttyä. Meillä onkin ihanat talvihäät tulossa ja minäkin olen kerinnyt päästä raskauskiloista eroon :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

kävimme hienosti syömässä ravintolassa, jonka jälkeen palasimme vuokrattuun ihanaan kelomökkiin. Siellä mies iski takan tulille ja koneelta soimaan "täällä pohjantähden alla" ja kesken tanssin polvistu :-X ja tuli ihan yllätyksenä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me oltiin juteltu jo aikaisemmin että ensin ostetaan asunto ja sitten ehkä sen jälkeen naimisiin. Alustavasti jo mietitty että 2014 kesä voisi olla siihen hyvä, kun tulevana kesänä on se asunnon osto edessä.

Oltiin minun synttäreiden kunniaksi kylpylässä elokuussa ja silloin ajattelin että olisi aika otollinen hetki kosia. Sitten mies sanoikin että hän vähän mietti että olisi kosinut, mutta päätti että ei tee sitä vielä, kun haluaa kosia niin että voidaan sitten alkaa heti häitäkin järjestämään.

Ymmärsin toki, mutta ehkä aavistuksen petyin :D (vaikka yhteistä taivalta ei olekkaan takana kuin 1,5 vuotta)

Tuon kommentin perusteella ajattelin että ehkäpä minua tullaan kosimaan joskus vuoden 2013 aikana, mahdollisesti kesällä/alkusyksystä.

Lähdimme kaksi viikkoa sitten miehen syntymäpäivälahjareissulle köpikseen. Olin ostanut matkan ja liput yhden hänen suosikkibändin keikalle lahjaksi. Vietettiin aikaa kivassa kaupungissa, käytiin keikalla ja päästiin takaisin illalla hotellille. Siellä tuo alkoi sitten puhumaan ja kertomaan että on jutellut äitini kanssa ja kuink paljon rakastaa minua ja minähän aloin itkemään heti. Polvistui sängyn viereen ja kysyi tulenko vaimoksi. Vastasin tottakai :)

Oli kyllä ihanaa ja oltiin seuraava päivä köpiksessä aivan onnessaan. Sormusta ei ollut uskaltanut ostaa, sillä tietää minun olevan aika tarkka. Käytiinkin juuri tilaamassa sormukset ja maanantaina pääsen vielä oikeaa kokoa sovittelemaan.

Hääjärjestelyt sinne 2014 vuodelle onkin sitten pikkuhiljaa aloiteltu :)

Yllätti kyllä melkosen paljon :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on takana vain pieni hetki seurustelua eikä ikääkään ole liian paljon yli kahdenkymmenen, joten puheet häistä ja kihloista tuntui vähän oudolta. Ollaan edetty aika tiheeseen tahtiin, käytännössä oon viettänyt niin yöt kun päivätkin poikaystäväni (vai sulhaseni?) asunnossa koko seurustelun ajan ja jo noin viikon ennen virallista seurustelun alkamistakaan. Yhteenmuutto siis aika luonnollisesti tapahtui käytännössä noin kahden kuukauden seurustelun jälkeen ja kihlat seurasi pian perässä (eilen, hih).

Häävuotta ja vähän päivääkin oli jo mietiskelty ja olin kuumotellut kihloista puoliksi vitsillä jonkin aikaa. Eilenpä sitten tullessani koulusta herättämään aamu-unisen (tai päiväunisenkin...) pitkätukkani, jutusteltiin aiheesta jonkin aikaa, kunnes alaston ja suihkussa käymätön mieheni kysäisi josko tulisin vaimokseen! Mitä muutakaan siihen voisi sanoa kun KYLLÄ!

edit. Jostain syystä viestin loppu jäi bittiavaruuteen... Eli sormuksetkin ostettiin vielä samana päivänä ja suhtautuminen on paria kaveria lukuunottamatta ollut perheilta ja ystäviltä tosi hyvä! :)

Edited by Amone

Share this post


Link to post
Share on other sites

Oi! Ihana lukea muidenkin kihlautumisista :)

Meillä oli vähän erikoinen tapaus ;)

Mies on aina ollut kiinnostunut lentämisestä ja päätti pari vuotta sitten alkaa yksityislentolupakirjaa hankkimaan. Lopullisen lentolupakirjan hankinta venähti sitten tälle kesälle, mutta paperit tuli saatua.

Rakkaani vie minut yksi kaunis maanantai lentämään ensimmäistä kertaa ja se oli aivan mahtavaa. Kotiinkin tuli palattua vielä hengissä ;)

Seuraavana päivänäkin hän kysyy josko haluan lentämään, hänellä kun on koneen varaus sille illalle ja on todella kaunis ilma. Pieni flunssan poikanen minulla on, mutta mitä pienestä. Oulunsaloa kohti vaan ja koneen kyytiin. ;)

Ennen lähtöä mieheni sanoo tekevänsä tai ainakin yrittävänsä omaa korkeusennätystään (n. 2km). No niin sitä sitten noustaan ja minulla kamera vaan ottaa kuvia. Aivan huikeat maisemat!

Mies on suunnilleen suunnittelemassaan korkeudessa, kun alkaa minulle vielä luetella koneen sääntöjä: ei saa heilua liikaa, ei saa häiritä kuljettajaa, pitää pysyä rauhallisena...jne. Minulla heti ensimäisenä käy mielessä, että en kai minä ole heilunut liikaa kuvatessani? Koitan siinä sitten vakuuttaa, että pysyn paikoillani ja koitan olla häiritsemättä lentäjää millään tekemisilläni.

Sitten kaikeksi yllätyksekseni Lentäjä mieheni ottaa yhteyttä lennonjohtoon ja pyytää heiltä lupaa kosia kanssamatkustajaa! SIIS MITÄ? Asia tuli minulle aivan puun takaa! Oltiinhan me kihloista puhuttu jne, mutta että näin! IHANAA! Vastaan tottakai myöntävästi ja koitan olla laulamatta ja nauramatta ja hyppimättä ja kirkumatta siellä 2km korkeudessa Oulun keskustan yläpuolella! Mieheni ilmoitti lennonjohdolle myöntävästä vastauksestani ja heti tuli onnittelut. Kaikeksi hämmästykseksemme ja iloksemme myös Finnairin-kone vastaa ja onnittelee. Myös Blue1 ottaa yhteyttä ja kysyy ensin oliko kyseessä tositilanne vai joku feikki. Saatuaan vastauksemme sieltäkin tulee onnittelut. Myös lentokerhon toinen ilmassa oleva kone onnittelee. Olo oli sanoin kuvaamaton! Mikä yllätys!

Illalla selviää että sulhoni oli ajatellut kyseisenlaista kosintaa jo lentokurssin teoriatunnilla istuessaan (2 vuotta sitten). Tänään hän oli töissä ollessaan päättänyt toteuttaa ihanan hupsun ajatuksensa ja ottanut lennonjohtoon yhteyttä ja pyytänyt lupaa tehdä radioliikennerikkomuksen (yksityisten asioiden puiminen on kielletty radioliikenteessä lennoilla).

Ikimuistettava päivä! <3

IMG_0774.JPG

Edited by Minella

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now