Jump to content
Naimisiin.info

Lapset ennen avioliittoa


ellu81

Recommended Posts

Meillä on ihan sama kummassa järjestyksessä asia hoidetaan, mutta tällä "suunnitelmalla" lapsi ei voi syntyä ennen häitä. Molemmat asiat ovat erittäin toivottuja ja täydentävät parisuhdettamme omalla tavallaan.

Aiemmin esitettiin kysymykset tyyliin entä jos:

a ) saisit nyt tietää olevasi raskaana miten kävisi häille?

b ) sinä tai miehesi saisi kuulla olevansa sairas sillä tavalla, että lapsen hankkiminen esim. 1 vuoden päästä olisi mahdotonta, miten toimisitte?

a ) No en hyppisi riemusta ja olisin surullinen. En haluaisi lähteä miettimään abortia, mutta kun tietyltä taholta voi tulla ilmoitus, että se on tehtävä.

Jos saisin pitää lapsen niin en lähtisi häitä aikaistamaan, jos lapsi saisi alkunsa nyt keväällä alkunsa hän ehtisi syntyä ennen häitä. Jos tilanne olisi se, että olisin viimeisillään raskaana häiden aikaan niin häitä lykättäisiin.

b ) Kun olen tiennyt 4 vuotiaasta lähtien, etten voi mahdollisesti koskaan saada biologisia lapsia niin tilanne ei muuttuisi miksikään. Jos saisin luvan niin lasta lähdettäisiin yrittämään tuon vuoden sisällä ja jos ei tärppää niin ei tärppää. Adoptio on aina vaihtoehto.

Yksi tärkeimmistä syistä mennä naimisiin on se, että kaikki muut tahot ottavat ja näkevät meidät parina. Nyt olemme vain kaksi samassa osoitteessa asuvaa henkilöä monessa tilanteessa.

Muokattu: , käyttäjä: Leleth
Link to comment
Share on other sites

  • Replies 603
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Me toivomme saavamme esikoisen ennen häitä! :-X

Koska emme millään jaksaisi odottaa, että

vasta häiden jälkeen saisimme sen pienokaisen,

mutta eihän asiat aina mene niin kuin on suunnitellut

eli yritys on kova saada lapsi ennen häitä, mutta

kyllä sekin käy, jos hän haluaa tulla vasta häiden jälkeen... :rolleyes:

Menemme lapsen ehdoilla, mutta olemme kumminkin

antaneet lapselle jo "laskeutusmisluvan" perheeseemme! :P

Nyt vain odottelemme milloin hän ottaa luvan vastaan ja

tulee meidän luokse! :-X

Link to comment
Share on other sites

Mulla on ollut sellanen päähänpinttymä että haluan lapsia vasta avioliitossa. Tosin jos sellainen ilmoittaisi tulostaan ennen häitä niin varmaan aikaistettaisiin häitä.Tai sitten myöhästettäisiin. Sillä ei hirveästi olisi väliä kummin päin mutta kun hääjärjestelyt on jo aika hyvällä mallilla, ehdittäisiin pitää ne lyhemmälläkin varoitus ajalla.

Suurin osa ystävien ja tuttavien lapsista on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja kovin ovat rakastettuja ja haluttuja joten loppujen lopuksi sillä ei ole mitään merkitystä.

Link to comment
Share on other sites

Guest Anna-Elina
Suurin osa ystävien ja tuttavien lapsista on syntynyt avioliiton ulkopuolella ja kovin ovat rakastettuja ja haluttuja joten loppujen lopuksi sillä ei ole mitään merkitystä.

Rakkauden osalta ei takuulla olekaan, mutta juridisella puolella kyllä. :)

Link to comment
Share on other sites

Joskus vaan ei ole mahdollista elää niiden ylevien periaatteiden mukaan.

Kyllä on!

Ja ystäväsi, joka "löysi" itsensä tilanteesta, että pettää, on tehnyt itse päätöksen olla noudattamatta aikaisempia periaatteitaan. Hänellä ei varmastikaan ollut mitään estettä olla niitä noudattamatta; kenelläkään ei voi olla syytä pettää.

Muokattu: , käyttäjä: Anna-Caro
Link to comment
Share on other sites

Guest Vieras_kaasotin_*

Mielenkiintoinen ja pitkä ketju! Paikoin vain huudetaan niin lujaa ettei enää osata lukea suomea.

Sanon suoraan, koska niin on tehnyt moni muukin. Eräätkin käyvät varmuuden vuoksi ihan lähes joka sivulle kirjoittamassa oman vankasti oikean mielipiteensä asiaan.

- Lapsia ei kukaan tee, ne saadaan.

- Kaikki eivät voi saada lapsia.

- Lapsettomuus on nykyään hyvin yleistä.

- Lapsettomuus voi olla kipeä asia.

Me kaikki tiedämme nämä jo ihan varmasti! Mistä tämä kumma hyökkäävä ja ilkeä asenne, tyyliin Niin ootte kaikki sinisilmäsiä että, menkää vaan naimisiin ja pian huomaatte ettei oo ruusuilla tanssimista, eikä lastakaan kuulu. Ja kuka täällä on muka tuominnut?

Lisätkääpä nämä listoihinne:

- Avioliitto itsessään ei vähennä naisen tahi miehen hedelmällisyyttä.

- Kaikki eivät halua lapsia.

Minulle on kenenkään aivan turha tulla perustelemaan Ensin lapset, sitten avio -järjestystä, jos en saa ensin uskottavaa vastausta tähän: MIKSI SINUN MIELESTÄSI EI SAISI MENNÄ NAIMISIIN JA VASTA SITTEN RYHTYÄ SUUNNITTELEMAAN MAHDOLLISTA PERHEENPERUSTAMISTA?

Link to comment
Share on other sites

^ Eivätkö tässä "väittelyssä" nyt kuitenkin ehkä enemmän syytettyjen penkillä istu ne jotka saavat lapsia ennen avioliittoa? Miksi kukaan olisi sitä mieltä ettei SAISI mennä ensin naimisiin ja vasta sitten tehdä lapset? Omasta puolestani jokainen tuomitsematta tehköön kummin vaan, ja jos joku haluaa ylenkatsoa ennen avioitumista (tai avioiduttuaan) lapsen saaneita, on se hänen oma ongelmansa. Eikö tulisi tätä enemmän kiinnittää huomiota mieluummin siihen, kuinka rakastavan ja riidattoman ympäristön perheenlisäykset saavat? Muistelen erään psykologinkin taannoin todenneen, että vanhempien parisuhde on lapsen koti. Eivät siis ensisijaisesti lakipykälät tai sama sukunimi.

Link to comment
Share on other sites

Guest Vieras_kaasotin_*
^ Eivätkö tässä "väittelyssä" nyt kuitenkin ehkä enemmän syytettyjen penkillä istu ne jotka saavat lapsia ennen avioliittoa? Miksi kukaan olisi sitä mieltä ettei SAISI mennä ensin naimisiin ja vasta sitten tehdä lapset?

Luin koko ketjun kerralla, ja nimenomaan ensin avioituvat ovat joutuneet ihmeellisen ilkeilyn kohteeksi ja "puolustelemaan" valintaansa.

Link to comment
Share on other sites

Ahaa, no minä myönnän etten ole lukenut ketjun jokaista viestiä. Silti mun mielestä ihmiset vois yrittää kiinnittää vähän vähemmän huomiota siihen mitä mieltä muut on tuollaisista elämän isommista asioista päättämisistä ja tehdä just niin millä saa itsensä ja oman perheensä onnellisimmaks...

Link to comment
Share on other sites

Guest Anna-Elina
Juridiselta kannaltakaan sillä ei ole väliä, ainoastaan isyyden tunnustus on jos ei ole naimisissa.

Pitää paikkansa, että lapsen oikeudet vanhempiinsa ovat isyyden tunnustaneilla ihan samat kuin jos vanhemmat olisivat naimisissa. Sitten on kuitenkin näitä leskeneläke-, perintö- ym. asioita, jotka voivat välillisesti koskea myös lapsia, joten itse olen sitä mieltä, että lapsen asema on turvatumpi, jos vanhemmat ovat jo naimisissa lapsen saadessaan.

Kaikki kuitenkin tekevät ihan niin kuin itse haluavat/niin kuin elämä sattuu menemään! :):) :)

Link to comment
Share on other sites

Sitten on kuitenkin näitä leskeneläke-, perintö- ym. asioita, jotka voivat välillisesti koskea myös lapsia, joten itse olen sitä mieltä, että lapsen asema on turvatumpi, jos vanhemmat ovat jo naimisissa lapsen saadessaan.

Näinhän se menee.

Lisäksi ihmettelisin todella paljon, jos sulhaseni ei olisi halukas sitoutumaan minuun avioliiton muodossa, mutta lapsi olisi hänen mielestään tervetullut silti. Itse olisin sitä mieltä, että nyt on joku pahasti vialla.

Tuttavapiirissä on pariskunta (40+ v.), jota elävät kuin aviopari - heillä on omakotitalo, kaksi lasta ym., mutta eivät ole menneet naimisiin. Tästä pariskunnasta mies on huomattavasti varakkaampi kuin nainen. Talon omistussuhteita en tiedä, eikä se minulle kuulukaan, mutta ikävä tilanne naiselle tulisi, jos mies haluaisi erota tai jopa mies kuolisi. Epäilen, että naisella tuskin olisi varaa maksaa perintöveroja, jos heillä olisi esim. testamentti turvaamassa tulevaisuutta.

Ja oudointa on se, että virallisesti tuo pariskunta on vain kaksi aikuista ihmistä, jotka sattuvat asumaan samassa osoitteessa. He eivät ole toistensa lähiomaisia, vaikka muuten kaikki niiden tunnusmerkit täyttävätkin.

Heidän asiansa ja valintansa eivät minulle tietenkään kuulu, mutta en voisi ikinä kuvitella itseäni samaan tilanteeseen. Meille ensin avioliitto, sitten vasta lapsi ja asuntolaina.

Link to comment
Share on other sites

Minäkin yhdyn edellisiin. Joskus elämä ei mene niin kuin on suunnitellut, ja sitten täytyy vain sopeutua tapahtuneeseen, mutta sitä en yksinkertaisesti ymmärrä, miksi tarkoituksellisesti tehdä ensin lapsia ja vasta sitten ryhtyä pohtimaan sitoutumista kahden aikuisen ihmisen liittoon.

Link to comment
Share on other sites

"mutta sitä en yksinkertaisesti ymmärrä, miksi tarkoituksellisesti tehdä ensin lapsia ja vasta sitten ryhtyä pohtimaan sitoutumista kahden aikuisen ihmisen liittoon."

Ei voi taas ymmärtää tuota edellä mainittua lausetta. Edelleen (koko ajan saa jankuttaa samaa asiaa) täytyy asiasta kirjoittaa, että jotkut meistä avoliitoissa elävistä pareista voi olla jopa sitoutuneempia toisiinsa kuin avioliitossa elävistä pareista. Me olimme ja olemme edelleen (nyt olemme siis naimisissa, vaikka ei sillä ole sinänsä väliä) mieheni kanssa todella sitoutuneita toisiimme kun lapsen tekemistä aloimme harkita. Ei se naimisiin meno ennen sitä olisi asiaa muuttanut. Me vaan päätimme että lapsi saa tulla jos on tullakseen, naimisiin tiesimme menevämme sitten kun siltä tuntuu. Itse en ole ikinä elänyt elämääni niin että asiat olisivat pitäneet mennä tietyssä järjestyksessä, olen elänyt vaan elämääni. Emme me ole sen sitoutuneempia toisiimme nyt kuin ennen naimisiin menoamme. Tiesimme että joskus haluamme mennä naimisiin ja se halu tehdä se sattui olemaan silloin kun lapsemme oli jo yli kolmevuotias.

Miksi tämä asia on niin kamalan monen ihmisen ymmärtää että osa meistä ei elä niin että ajattelisi sen avioliiton olevan henkisesti ja esim. juridisesti ainoa oikea lähtökohta lapsien saamiselle? Ei naimisissa oleminen takaa lapselle hyvää ja onnellista lapsuutta. Onhan se asia täälläkin nähty kun lukee esim. ketjua missä eronneet vanhemmat aiheuttavat lapsilleen jotka järjestävät omia häitään.

Kysynkin teiltä että jos ei ajatella mitään juridisia asioita, niin eikö teidän mielestä kaksi ihmistä voi olla muka yhtä sitoutuneita toisiinsa avoliitossa kuin avioliitossa? Minusta tuo on nykyaikana aika ahdasmielinen ajattelumaailma.

Ylipäätänsä tässä ketjussa on törmännyt siihen miten nykyajan nuoret (nuoret aikuiset) voivatkin ajatella todella ahdasmielisesti. Itse mietin että onkohan meidän kavereista joku ajatellut meistä noin, koska emme menneet naimisiin ennen lapsemme tuloa. Ainakaan kukaan ei asiasta ole sanonut, ja hyvä niin, olisi varmaan entinen ystävä.

Monet eivät myöskään ajattele miten tuollainen ahdasmielinen ajattelumaailma voi loukata.

Link to comment
Share on other sites

"mutta sitä en yksinkertaisesti ymmärrä, miksi tarkoituksellisesti tehdä ensin lapsia ja vasta sitten ryhtyä pohtimaan sitoutumista kahden aikuisen ihmisen liittoon."

Ei voi taas ymmärtää tuota edellä mainittua lausetta. Edelleen (koko ajan saa jankuttaa samaa asiaa) täytyy asiasta kirjoittaa, että jotkut meistä avoliitoissa elävistä pareista voi olla jopa sitoutuneempia toisiinsa kuin avioliitossa elävistä pareista. Me olimme ja olemme edelleen (nyt olemme siis naimisissa, vaikka ei sillä ole sinänsä väliä) mieheni kanssa todella sitoutuneita toisiimme kun lapsen tekemistä aloimme harkita. Ei se naimisiin meno ennen sitä olisi asiaa muuttanut. Me vaan päätimme että lapsi saa tulla jos on tullakseen, naimisiin tiesimme menevämme sitten kun siltä tuntuu. Itse en ole ikinä elänyt elämääni niin että asiat olisivat pitäneet mennä tietyssä järjestyksessä, olen elänyt vaan elämääni. Emme me ole sen sitoutuneempia toisiimme nyt kuin ennen naimisiin menoamme. Tiesimme että joskus haluamme mennä naimisiin ja se halu tehdä se sattui olemaan silloin kun lapsemme oli jo yli kolmevuotias.

Miksi tämä asia on niin kamalan monen ihmisen ymmärtää että osa meistä ei elä niin että ajattelisi sen avioliiton olevan henkisesti ja esim. juridisesti ainoa oikea lähtökohta lapsien saamiselle? Ei naimisissa oleminen takaa lapselle hyvää ja onnellista lapsuutta. Onhan se asia täälläkin nähty kun lukee esim. ketjua missä eronneet vanhemmat aiheuttavat lapsilleen jotka järjestävät omia häitään.

Kysynkin teiltä että jos ei ajatella mitään juridisia asioita, niin eikö teidän mielestä kaksi ihmistä voi olla muka yhtä sitoutuneita toisiinsa avoliitossa kuin avioliitossa? Minusta tuo on nykyaikana aika ahdasmielinen ajattelumaailma.

Ylipäätänsä tässä ketjussa on törmännyt siihen miten nykyajan nuoret (nuoret aikuiset) voivatkin ajatella todella ahdasmielisesti. Itse mietin että onkohan meidän kavereista joku ajatellut meistä noin, koska emme menneet naimisiin ennen lapsemme tuloa. Ainakaan kukaan ei asiasta ole sanonut, ja hyvä niin, olisi varmaan entinen ystävä.

Monet eivät myöskään ajattele miten tuollainen ahdasmielinen ajattelumaailma voi loukata.

Juu no, ehkä ei kannata loukkaantua nettikirjoittelusta, ja ihan yhtä vaikea esim. mun on ymmärtää sun näkökantaa kuin sun on meidän "ahdasmielisten". Nämä on kuitenkin makuasioita ja mielipiteisiin on jokaisella oikeus, kunhan ei menee henkilökohtaisuuksiin, eikö?

Onko ero avoliitosta mielestäsi sallittavampaa kuin avioliitosta? Ehkä juuri tämän takia ihmiset eivät monesti "uskalla" mennä naimisiin; avoliitosta on helpompi erota, jos ei kaikki mene kohdalleen. Ja ihan yhtälailla se tekee kipeää lapselle kuin avioliitosta eroaminen.

Saanko kysyä, miksi siis menit naimisiin, jos kerran olitte jo avoliitossa niin sitoutuneita? Pelkistä juridisista syistäkö?

Muokattu: , käyttäjä: lapsi7
Link to comment
Share on other sites

Ei minun ole vaikeaa ymmärtää "teidän" näkökulmaa eli sitä että halutaan mennä naimisiin ennen lapsien tekemistä, ei todellakaan, enkä ole niin väittänytkään. EN vaan ole ymmärtänyt että miksi "teidän" on vaikea ymmärtää "meidän" näkökulmaa?

EI minusta avoliitosta eroaminen ole "helpompaa" muuten kuin siltä osin että avioliitossa pitää käydä erikseen kirjoittamassa avioerohakemus (onpa todella paljon vaikeampaa).

Makuasioistahan ei voi kiistellä ja minusta jokaisella tuleekin olla oikeus tehdä missä järjestyksessä tahansa elämänsä asiat. Mutta miksi sitten pitää kirjoittaa ihan ihme juttuja niiden suhteista jotka eivät ole menneet naimisiin ennen lapsia. Ei muka olla valmiita sitoutumaan vaikka lapsia tehdäänkin tai että ei "uskallettaisi" mennä naimisiin jne. Aika henkilökohtaisen loukkaavaa minusta.

Itse olen aina halunnut mennä naimisiin sen "oikean" kanssa ja aina olen halunnut tehdä lapsia sen "oikean" kanssa. Meillä sattui tapahtumaan vaan niin että jo usean vuoden yhdessäolon jälkeen halusimme alkaa yrittämään lasta. Samalla myös päätimme että naimisiin menemme kun sen aika koittaa. Lapsi sitten ilmoitti tulostaan aika pian, koko raskauden ajan emme edes miettineet että meidän pitäisi nyt mennä naimisiin. Halusimme keskittyä meidän perheeseemme. SItten lapsemme ollessa jo isompi meille tuli tunne että nyt olisi ihana aika järjestää häät ja mennä naimisiin. Emme ole ikinä ajatelleet että asioita olisi pitänyt tehdä jotenkin eri järjestyksessä.

Miksi nettikirjoituksista ei saisi loukkaantua? Eikös se nyt ole aika luonnollista? Kyllä täällä palstalla on monetkin loukkaantuneet aika useasti. Minusta se että tässä ketjussa kirjoitetaan että emme ole muka sitoutuneita toisiimme vaikka lapsia teemmekin on aika henkilökohtaista. Ihan sama kun menisin johonkin ketjuun kirjoittamaan että lihavat eivät saisi tehdä lapsia koska silloin raskauteen liittyy enemmän riskejä tai että en ymmärrä miksi kaikki lihavat eivät laihduta koska sehän on PALJON JÄRKEVÄMPÄÄ kuin elää ylipainoisena. Huono vertaus mutta eihän tuosta kenenkään kannata loukkaantua koska noin olisi paljon järkevämpi tehdä. :rolleyes::D;)

Link to comment
Share on other sites

Ei minun ole vaikeaa ymmärtää "teidän" näkökulmaa eli sitä että halutaan mennä naimisiin ennen lapsien tekemistä, ei todellakaan, enkä ole niin väittänytkään. EN vaan ole ymmärtänyt että miksi "teidän" on vaikea ymmärtää "meidän" näkökulmaa?

EI minusta avoliitosta eroaminen ole "helpompaa" muuten kuin siltä osin että avioliitossa pitää käydä erikseen kirjoittamassa avioerohakemus (onpa todella paljon vaikeampaa).

Makuasioistahan ei voi kiistellä ja minusta jokaisella tuleekin olla oikeus tehdä missä järjestyksessä tahansa elämänsä asiat. Mutta miksi sitten pitää kirjoittaa ihan ihme juttuja niiden suhteista jotka eivät ole menneet naimisiin ennen lapsia. Ei muka olla valmiita sitoutumaan vaikka lapsia tehdäänkin tai että ei "uskallettaisi" mennä naimisiin jne. Aika henkilökohtaisen loukkaavaa minusta.

Itse olen aina halunnut mennä naimisiin sen "oikean" kanssa ja aina olen halunnut tehdä lapsia sen "oikean" kanssa. Meillä sattui tapahtumaan vaan niin että jo usean vuoden yhdessäolon jälkeen halusimme alkaa yrittämään lasta. Samalla myös päätimme että naimisiin menemme kun sen aika koittaa. Lapsi sitten ilmoitti tulostaan aika pian, koko raskauden ajan emme edes miettineet että meidän pitäisi nyt mennä naimisiin. Halusimme keskittyä meidän perheeseemme. SItten lapsemme ollessa jo isompi meille tuli tunne että nyt olisi ihana aika järjestää häät ja mennä naimisiin. Emme ole ikinä ajatelleet että asioita olisi pitänyt tehdä jotenkin eri järjestyksessä.

Miksi nettikirjoituksista ei saisi loukkaantua? Eikös se nyt ole aika luonnollista? Kyllä täällä palstalla on monetkin loukkaantuneet aika useasti. Minusta se että tässä ketjussa kirjoitetaan että emme ole muka sitoutuneita toisiimme vaikka lapsia teemmekin on aika henkilökohtaista. Ihan sama kun menisin johonkin ketjuun kirjoittamaan että lihavat eivät saisi tehdä lapsia koska silloin raskauteen liittyy enemmän riskejä tai että en ymmärrä miksi kaikki lihavat eivät laihduta koska sehän on PALJON JÄRKEVÄMPÄÄ kuin elää ylipainoisena. Huono vertaus mutta eihän tuosta kenenkään kannata loukkaantua koska noin olisi paljon järkevämpi tehdä. :rolleyes::D;)

Ei tarvi vielä ruveta sulkemaan, ainakaan mun puolesta, koska mä en vedä herneitä nenään siitä, jos joku ilmoittaa mielipiteensä. Myöskään Mintun mielipiteestä :rolleyes:

Mun puolesta saa loukkaantua nettikirjoituksista kuinka verisesti tahansa, mutta mä ainakin yritän asennoitua asiaan hieman eri tavalla. Sitten munkin kai olisi pitänyt loukkaantua, kun olen uskossa, ja kun täällä palstoilla niin kovasti uskovaisia herjataan ja yleistetään, että KAIKKI uskovat on sitä ja tätä. :lol: Enpä vaan näe sitä tarpeelliseksi. Enhän edes tunne näitä ihmisiä täällä :unsure: Laitan asian sen piikkiin, etteivät ihmiset voi tietää miten paljon erilaisia meitä uskoviakin on :rolleyes:

Mutta aiheeseen palatakseni: mun mielipide on se, että lapset avioliitossa ja that's it. Kukin seilatkoon tyylillään.

Ja anteeksi Minttu, jos esim. mun mielipiteet on loukanneet. Se ei tietenkään ole ollut tarkoitus. Kaikkea hyvää vaan teidän perheelle, oli ne lapset hommattu ennen avioliittoa tai vasta avioliitossa :lol::)

Muokattu: , käyttäjä: lapsi7
Link to comment
Share on other sites

Mielipiteeni nyt lisään joukkoon, vaikka niitä onkin jo aika paljon kertynyt.

Mun mielestä jokainen tekee tyylillään, toiset ei halua ennen avioliittoa lapsia tai edes yhdessä asumista, toiset tekee just päinvastaisessa järjestyksessä.

Meidän oma kulta syntyi 2006 kesällä, oltiin seurusteltu 2 vuotta silloin. Naimisiin ollaan menossa nyt toukokuussa 2008, joten tyttö on silloin melkein 2. Meille ei ollut ongelmaa siinä, että saatiin tuo murunen ennen häitä, vaikka itse naimisiin meneminen tuli silloin ihan eri lailla ajankohtaiseksi, koska halutaan kuitenkin, että lapsella on naimisissa olevat vanhemmat, ei niinkään lapsen takia kuin oman itsen takia. :)

Toivottavasti me annetaan kaikille ihmisille mielipiteen ja tekojen vapaus, koska mitä se ketään muuta liikuttaa, mitä toiset tekee. Ja toisaalta, jos ei halua mielipiteitä (negatiivisia tai positiivisia) niin mitä turhaa julkisella palstalla niitä mielipiteitä kalastella...

Ei millään pahalla kenellekään eikä loukkausmielessä myöskään.

Link to comment
Share on other sites

Joo-o. niin ajattelin minäkin vielä parikymppisenä että "KUN minä olen 25-vuotias, mä OLEN iso iskelmätähti, minä OLEN naimisissa tumman 190-senttisen miehen kanssa, meillä ON iso valkotiilinen talo ja 2 lasta". Mielenkiintoiseksi elämän tekee se että kaikki ei mene niinkuin vaaleanpunaisissa unelmissa kuvittelee - lasten isänkin löysin vasta kun olin jo täyttänyt sen 25 vuotta joten se siitä. Samanlainen harhakuvitelma on se että lapset TEHDÄÄN silloin kun ollaan naimisissa ja saatu hyvä palkkainen työ ja asutaan 300 neliön omakotitalossa.

Olimme "vasta" olleet kihlossa 3 vuotta kun esikoinen ilmoitti tulostaan vuoden yritysten ja yhden keskenmenon jälkeen, ja naimisiinmeno oli ehkä mahdollisesti edessä jossain hamassa tulevaisuudessa jos silloinkaan. Raskausaika ja jumalattoman karikkoinen vauva-arki on niin helvetillisen kova koulu parisuhteelle, että nykyään suosittelen kaikille lapsenTEKOA ennnen häiden järjestelyä - nimittäin jos siitä humpasta selviää vielä täyspäisenä ja parisuhde pysyy kasassa niin varmasti selviää mistä tahansa. Millään muulla tavalla ei voi itseään sitoa toiseen ihmiseen niin pysyvästi ja ikuisesti kuin yhteisellä lapsella, avioliittokin on kuitenkin "vain" lupaus ja paperi jotka voidaan rikkoa ja purkaa. Lapsi (tai lapset) on ja pysyy, lasten vuoksi kannattaa ja pitää yrittää ja lapsi on aina yhtä paljon äidin kuin isän josta syystä mahdollisen eronkin jälkeen joutuu olemaan tekemissä - mitä taas lapsettoman parin ei tarvitse halutessaan tehdä.

Ja miksi sitten menimme naimisiin kun avoliittomme ja kihlaus ja lapset meidät jo niin lujasti sitovat yhteen? Koska minä halusin "prinsessapäiväni", halusimme todistaa rakkautemme sukulaisten ja ystävien edessä ja juhlia sitä heidän kanssaan, halusin kävellä alttarille isän käsipuolessa, ja ennen kaikkea halusin koko perheelle yhteisen sukunimen. Ja meidäthän vihittiin vasta kun molemmat lapset olivat syntyneet, sillä tuona elämäni suurimpana juhlapäivänä en missään nimessä halunnut olla maha pystyssä. <_<

ELi siis, jokaisella lienee oikeus tehdä niinkuin parhaaksi (ja lasten parhaaksi) näkee, mutta täytyy muistaa myös se että todellisessa elämässä kaikki ei aina mene niinkuin toivoo, kuvittelee ja haluaa.

Link to comment
Share on other sites

Olimme "vasta" olleet kihlossa 3 vuotta kun esikoinen ilmoitti tulostaan vuoden yritysten ja yhden keskenmenon jälkeen, ja naimisiinmeno oli ehkä mahdollisesti edessä jossain hamassa tulevaisuudessa jos silloinkaan.

Anteeksi, että utelen, mutta tässä virkkeessä oli ilmeisesti jokin ajatus- tai muotoiluvirhe? Siis kai te olitte menossa naimisiin, jos olitte ehtineet kihlautuakin? :huh: Kihlaus kai kuitenkin edelleen tarkoittaa lupausta avioliitosta...

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...