pörriäinen

Mitä mieltä avioehdosta

575 posts in this topic

Meillä ollaan soudettu ja huovattu avioehdon kanssa. Päädyimme jo siihen, että emme sitä tee. Tätä ketjua lukiessani tuli kuitenkin mieleen, että hyvähän se olisi tehdä, ja koskemaan varsinkin perintöjä, lahjoja ja ennen avioliittoa hankittua omaisuutta. Nyt olen vain ihan yhtä peukalo keskellä kämmentä tämän asian suhteen kun aikaisemminkin: mitäs nyt? Missäs se avioehtoja tehtaileva taho luuraa? Onko pakko palkata joku huippukallis lakimies?  :-?

(lakiasioissa olen täysi taukki. Ei auta, että työn puolesta pitäisi jotain koukeroita ymmärtääkin)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Missäs se avioehtoja tehtaileva taho luuraa? Onko pakko palkata joku huippukallis lakimies?

Se luuraa asianajotoimistoissa. Kannattaa kysellä hintoja semmoisilta, jotka ovat erikoistuneet perheasioihin (olikos se hakusana "perheoikeus"?).

Me kysyttiin hintoja viidestä eri paikasta sähköpostilla.* Otettiin edullisin ja päästään rekisteröinti muk.luk. n. 200 eurolla (tämä hintataso siis täällä susirajalla).

* Yksi ei tehnyt ollenkaan avioehtoja, toinen vastasi 2 viikon odottelun jälkeen (oltiin tehty valinta jo), kolmas olis veloittanut huomattavasti enemmän kuin neljäs, joka otettiin. Oiskohan viides jättänyt vastaamatta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille ei ole tulossa avioehtoa, koska emme näe tarvetta sellaiselle. Kummallakaan ei ole huippu palkkainen työ tai suuria perintojä odotettavissa. Yhdessä yhteistä omaisuutta tässä kerätään

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on sellainen tilanne, että teimme isäni kanssa suupolvenvaihdoksen pari vuotta sitten. Tilamme on vanha sukutila, arvokas sekä tunnesyistä että rahallisesti. Tila on siis kokonaan minun nimissäni, samoin tietysti lainat. Minä ja tuleva mieheni teemme kuitenkin yhdessä tilalla töitä ja saamme siitä osittain elantomme.

Kysymys kuuluu, minkälainen avioehto tulisi tehdä jotta se olisi reilua molemmille? Itse haluan, että mahdollisen eron tapahtuessa, tila jää minulle eikä vieraalle suvulle. Toisaalta mieskään ei voi jäädä tyhjin käsin, sillä hän kuitenkin tekee töitä tilalla (ilman palkkaa) sekä auttaa korjaamaan rakennuksia (mikä tietysti nostaa niiden arvoa). Yhteisistä tuloista maksamme myös takaisin velkaa.

Onko kellään kokemuksia vastaavasta? Olen kiitollinen vastauksista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meillä on sellainen tilanne, että teimme isäni kanssa suupolvenvaihdoksen pari vuotta sitten. Tilamme on vanha sukutila, arvokas sekä tunnesyistä että rahallisesti. Tila on siis kokonaan minun nimissäni, samoin tietysti lainat. Minä ja tuleva mieheni teemme kuitenkin yhdessä tilalla töitä ja saamme siitä osittain elantomme.

Kysymys kuuluu, minkälainen avioehto tulisi tehdä jotta se olisi reilua molemmille? Itse haluan, että mahdollisen eron tapahtuessa, tila jää minulle eikä vieraalle suvulle. Toisaalta mieskään ei voi jäädä tyhjin käsin, sillä hän kuitenkin tekee töitä tilalla (ilman palkkaa) sekä auttaa korjaamaan rakennuksia (mikä tietysti nostaa niiden arvoa). Yhteisistä tuloista maksamme myös takaisin velkaa.

Onko kellään kokemuksia vastaavasta? Olen kiitollinen vastauksista.

Kannattaa teettää avioehto lakimiehellä. Ei se sata euroa ole mikään iso sijoitus jos joskus käy niin että ehtoa oikeasti tarvitaan. Muuta en osaa neuvoa.

Meillä on itsestäänselvää, että teemme avioehdon vaikka mitään suuria omaisuuksia ei kummallakaan ole. Kumpikin pitää omansa ja kuolemantapauksessa ehto raukeaa. Selvää ja yksinkertaista. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee minun puoleltani avioehto. Mutta se koskee vain tulevaa perintöäni, jonka saan joskus tulevaisuudessa vanhemmiltani. Mitään muuta ei tulla siihen sisältämään. Eikä tätäkään tehtäisi ellei vanhemapi olisi sitä mieltä. Itseäni kyllä mietityttää ihan älyttömän paljon, koska en olisi ollenkaan halunnut mitään aviohetoa välillemme. Sulhoa tämä ei kuulema haittaa ollenkaan, ja ymmärtää kuulema vanhempiani.. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille kirjoitetaan avioehto, koska olen osakas perheeni yrityksessä ja näin on sovittu perheen kesken. Avioehdon myötä avio-oikeus ei tule meidän kohdallamme koskemaan nyt tai tulevaisuudessa omistamiamme osakkeita eikä tulevaa perintöä. Näin ollen osakkeeni menevät Rokille vain perinnön kautta jos kuolen ennen häntä, ja tuolloinkin niistä menee Rokille vain puolet, puolet jakaantuu lasteni kesken.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee avioehto,vaikka emme mekään mene naimisiin erotaksemme :rolleyes: Kyse on lähinnä molempien sukujen perinnön suojauksesta.Tällä hetkellä sanoisin,ettei ehtoja tarvita,kyllä me osattaisiin erota fiksusti jne.jne.Mutta erojen kohdalla fiksutkin ihmiset saattavat muuttua todella paljon...Avioehto lähinnä siksi,että tapellaan yhteisestä omaisuudesta vaikka taivasta myöten,mutta jätetään muut sen ulkopuolelle.Näin meillä :)

Edited by elokuu08

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee luultavasti perintöjä ja lahjoja koskeva avioehto erotilanteessa.. Ja ajattelin myös mahdollisen toisen omistaman yritystoiminnan ja siihen liittyvien lainojen kohdalle avioehtoa, siten että niitä ei osituksessa otettaisi lainkaan huomioon.. Varmaan mahdollista? Luultavaa kun on että ainakin toisella tulee tulevaisuudessa olemaan yritystoimintaa, mahdollisesti molemmilla ja musta ne kuuluu hyvine ja huonoine puolineen erossa sen yrityksen omistajalle...

Samalla teemme sitten keskinäisen hallintaoikeustestamentin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meille tulee luultavasti perintöjä ja lahjoja koskeva avioehto erotilanteessa.. Ja ajattelin myös mahdollisen toisen omistaman yritystoiminnan ja siihen liittyvien lainojen kohdalle avioehtoa, siten että niitä ei osituksessa otettaisi lainkaan huomioon.. Varmaan mahdollista? Luultavaa kun on että ainakin toisella tulee tulevaisuudessa olemaan yritystoimintaa, mahdollisesti molemmilla ja musta ne kuuluu hyvine ja huonoine puolineen erossa sen yrityksen omistajalle...

Samalla teemme sitten keskinäisen hallintaoikeustestamentin. :)

Juu ihan on täysin mahdollista ja varsin tavallistakin tehdä juuri noin.

Mutta mikä on hallintaoikeustestamenttI?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mutta mikä on hallintaoikeustestamenttI?

Meillä on sekä avioehto että hallintaoikeustestamentti. Avioehdon mukaan meillä ei ole avio-oikeutta toisen lahjaksi tai perinnöksi saamaan omaisuuteen. Jos avioliitto päättyy kuitenkin kuolemaan, leskellä on hallintaoikeus tähän avio-oikeuden ulkopuolelle suljettuun omaisuuteen, vaikka omistusoikeus periytyykin joko lapsillemme tai sisaruksillemme/heidän lapsilleen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Perusavioehtotilanteeseenhan lakisivustoilta löytyy seuraavanlainen avioehtosopimusteksti:

"Me allekirjoittaneet avopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen.

Tämän avioehtosopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sitä noudattamaan."

Mutta mitenkäs em. tekstiä pitäisi muotoilla, jotta avioehto sulkisi pois vain avioerotilanteen, mutta puolison kuolemantapauksessa toinen puoliso saisi oman osuutensa normaalisti (eli kuten avioehtoa ei olisi).

Täähän on yleinen vaihtoehto, mutta mistään ei tunnu löytyvän vain tekstipohjaa, eli auttakaa joku jolla on omakaohtaisia kokemuksia (esim. suora lainaus omasta avioehtosopimuksesta), kun ei millään huvittais maksaa millekään lakimiehelle, kun meilläkin on kyseessä näin simppeli tapaus.

Kiitos!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mutta mitenkäs em. tekstiä pitäisi muotoilla, jotta avioehto sulkisi pois vain avioerotilanteen, mutta puolison kuolemantapauksessa toinen puoliso saisi oman osuutensa normaalisti (eli kuten avioehtoa ei olisi).

Täähän on yleinen vaihtoehto, mutta mistään ei tunnu löytyvän vain tekstipohjaa, eli auttakaa joku jolla on omakaohtaisia kokemuksia (esim. suora lainaus omasta avioehtosopimuksesta), kun ei millään huvittais maksaa millekään lakimiehelle, kun meilläkin on kyseessä näin simppeli tapaus.

Kiitos!

Mä voin laittaa sulle tekstin kunhan saadaan oma kuntoon. Juuri tuohon muotoon. Lakimies vaan tuntuu olevan taas kadoksissa kun ei vastaa viesteihin. :huh:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Täähän on yleinen vaihtoehto, mutta mistään ei tunnu löytyvän vain tekstipohjaa, eli auttakaa joku jolla on omakaohtaisia kokemuksia (esim. suora lainaus omasta avioehtosopimuksesta), kun ei millään huvittais maksaa millekään lakimiehelle, kun meilläkin on kyseessä näin simppeli tapaus.

Se maksaminen lakimiehelle ei avioehdon solmimistilanteessa ole yhtään pöllömpi juttu eikä se sitä paitsi tuhansia euroja edes maksa. Avioehtoa tehdessä on monia juttuja, joita eivät ns. tavalliset kuolevaiset osaa ottaa huomioon. Avioehdon tekemisestä ei aina selviä sillä "yksi lause ja molempien nimet alle" -tyylillä. Tietenkään en juuri teidän tilannettanne tiedä enkä siihen sen kummemmin puutu, mutta väittäisin, että asiantuntijan apuun sijoitettu 50-100 euroa (esimerkiksi) maksaa itsensä takaisin siinä vaiheessa, jos hyvin laaditulle avioehdolle tulee tarve. Ja itse olen vielä sitä ihmistyyppiä, joka voi rauhallisesta mielestä ja hyvin huolehditusta asiasta hieman pulittaakin. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä voin laittaa sulle tekstin kunhan saadaan oma kuntoon. Juuri tuohon muotoon. Lakimies vaan tuntuu olevan taas kadoksissa kun ei vastaa viesteihin. :huh:

Toi olis tosi jaloa. Häät vaan rupeaa kolkuttelemaan ovelle, joten muidenkin mallipohjia otetaan mielellään vastaan, jos tämä vastaus venyy lakimiehen saamattomuuden takia. Eikä tämä meidän tapaus käsittääkseni vaadi mitään testamenttia, johon yllä oleva kirjoittaja viittaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä voin laittaa sulle tekstin kunhan saadaan oma kuntoon. Juuri tuohon muotoon. Lakimies vaan tuntuu olevan taas kadoksissa kun ei vastaa viesteihin. :huh:

Tällaiseen muotoon tuli teksti muokattua näin tee-se-itse-juristin opein:

"Me allekirjoittaneet tulevat aviopuolisot sovimme, että kummallakaan meistä ei ole avio-oikeutta toistemme nykyiseen tai tulevaan omaisuuteen eikä mainitun omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen siinä tapauksessa, että avioliitto päättyy joko yhteisesti tai jommankumman puolison toimesta haettuun avioeroon. Avio-oikeus sen sijaan on siinä tapauksessa, että avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Kyseessä on siis ehdollinen avioehtosopimus.

Tämän avioehtosopimuksen hyväksymme ja sitoudumme sitä noudattamaan."

Ottakaahan kantaa tai verratkaa tekstiä omiin avioehtosopimuksiinne, joissa on ollut tarkoituksena rajata avio-oikeus pois vain erotapauksessa.

Kaikki kommentit otetaan vastaan suurella kunnioituksella!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meille tulee luultavasti perintöjä ja lahjoja koskeva avioehto erotilanteessa.. Ja ajattelin myös mahdollisen toisen omistaman yritystoiminnan ja siihen liittyvien lainojen kohdalle avioehtoa, siten että niitä ei osituksessa otettaisi lainkaan huomioon.. Varmaan mahdollista? Luultavaa kun on että ainakin toisella tulee tulevaisuudessa olemaan yritystoimintaa, mahdollisesti molemmilla ja musta ne kuuluu hyvine ja huonoine puolineen erossa sen yrityksen omistajalle...

Samalla teemme sitten keskinäisen hallintaoikeustestamentin. :)

Just tajusinkin, et eihän siinä mitään testamenttia tarvitse tehdä kun lapsia ei oo tulossa. :lol: Vielä ei olla avioehtoa tehty vaikka naimisiin jo ehdittiin... Hih. No mut jos nyt täs jossain vaiheessa sais aikaan, vielähän ei nyt ees mitään omaisuutta oo mut toisaalta myöhästä se on sitten jossain vaiheessa alkaa yrittämään avioehtoa, jos sattuukin tulemaan tarvetta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

hmm.. ei meillä tehty mitään testamenttia. avioehtoon kirjattiin, että asia koskee vain eroa, ei kuolemantapausta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on aviohetosopimus & testamentti. Vaikken eroa / kuolemaa toivokaaan, haluan, että mahdollisessa ero / kuolema tilanteessa omaisuuteni siirtyy lapsellemme ei mieheni mahdollisen uuden puolison käyttöön eikä mahdollisten uusien lasten omistukseen. Olemme tässä asiassa ainakin nyt samaa mieltä - erotilanteessa mieli voi muuttua, joten siksi näin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minusta avioehto on hyvä asia, etenkin silloin kun molemmille tai toiselle on tulossa perintöjä. Meille tulee mahdollisesti perinnöt suojaava avioehto, vaikkei mitään isoja perintöjä ole tulossa. Mielestäni reilua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla ei ole mitään avioehtoa vastaan. Mielestäni on aika naivia ajatella, että se estäisi jotenkin avioliiton romanttisen puolen, koska "minä luotan tulevaan aviomieheeni/-vaimooni ja meidän liiton kestävyyteen". Järkeväähän se on.

Mutta mietin omalta osaltani, että miksi tehdä sellaista, kun ei ole juurikaan erityistä omaisuutta tai velkaa ja tiedossa ei ole mitään erikoista perintöäkään? (lisäys: tähän kaipaisin eri näkökulmia, jos jollakin tulee jotain rakentavaa mieleen)

Edited by Poppis-78

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä olen ehdottomasti avioehdon kannalla. Näkemys on vahvistunut viime aikoina, kun olen joutunut keskelle perintösotkuja: kun avioparista toinen kuolee, otetaan perinnönjaossa huomioon myös lesken omaisuus, jolloin maksettava perintövero kasvaa.

Meidän tapauksessamme joudun maksamaan perintöveroa, vaikka perinnönjakoa ei varsinaisesti suoritetakaan, ja leski saa täyden käyttöoikeuden kaikkeen omaisuuteen. Avioehto oli olemassa, mutta sitä ei oltu vahvistettu vaan se oli vain pariskunnan itsensä kirjoittama, ja jos siitä vahvistuksesta olisi maksanut sen muutaman kympin, olisi perinnönjaossa otettu huomioon vain kuolleen puolison nimissä ollut omaisuus. Nyt siis tosiaan myös vain lesken nimissä ollut kesämökki (ja tileillä olleet rahat, ja kaikki muukin) otettiin huomioon perintöveron suuruutta määrittäessä.

Me siis aiomme ehdottomasti tehdä avioehdon ennen elokuisia häitämme, ja pidämme huolen että se on myös pätevä mikäli toiselle jotain tapahtuu. Ja onhan se kurjaa jos puolison kuollessa joutuu jokaisesta kauppareissusta säilyttämään kuitin ja perustelemaan, miksi piti ostaa uusi paita hautajaisiin, kun avioehdon ollessa voimassa olisi lesken omaisuus (ja rahat) ilmeisesti ollut automaattisesti pelkästään lesken omaisuutta.

En kyllä täysin varmaksi mene sanomaan miten tuo laillisesti menee, mutta näin minä asian olen käsittänyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now