Jump to content
Naimisiin.info

Meneekö muilla hermo anoppiin? (yhdistetty)


riinakata

Recommended Posts

Hui... Kauhulla minäkin odotan millainen hirviöanoppi kuoren alta paljastuu kun kuulee sitten joskus hääaikeistamme.  :o Pitänee varautua pahimpaan, tai sitten anoppi suhtautuu ihan "terveesti".  ;) Tuo kuulostaa hyvältä idealta että kertoo vasta kun kutsu tipahtaa postiluukusta. Pitänee kysyä kihlatultani asiasta.  ;D

Nykyään tulemme aika hyvin toimeen. Näemme silloin tällöin kun käymme heidän luonaan kihlattuni kanssa. He eivät appiukon kanssa tule käymään meillä muuten kuin erikseen kutsuttuina. Eli eivät soita että oletteko kotona, saako tulla käymään? Äitini soittaa joka kerta kun tulee käymään ja kysyy moneen otteeseen että eihän teillä nyt ole menoa ja hän voi kyllä tulla joku toinen päivä jne.  ::)

Silloin kun aloimme kihlattuni kanssa seurustelemaan,muutama kuukausi sen jälkeen anoppi piti kolmannen asteen kuulustelun. Että olenko tosissani hänen poikansa kanssa ja aionko olla pojan kanssa pitempäänkin jne. Tässä ollaan nyt yli kaksi vuotta oltu ja ihmetelty, ja ilmeisesti anoppi on minut sukuun hyväksynyt kun ei enää ole kysellyt "tyhmiä" suhteestamme.  :D

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 308
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Mekin tehdään radikaalisti: anopin hääkutsu tipahtaa sitten postilaatikosta kun muidenkin vieraiden, samoin sulkin isän ;D. Ainoa, kelle kerrotaan on mun äiti, ja hänellekin vaan siksi, että auttaa sitten järjestelyissä. Mä en todellakaan aio kuunnella sulhasen vanhempien ohjeita siitä, kuinka meidän pitäisi järjestää meidän naimiset, vaan suunnittelemme kaiken kahdestaan, ihan niin kuin me halutaan :).

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Anoppini on vuosikaudet valittanut minulle, että saakohan hänen poikansa edes kunnon ruokaa, kun minäkään en syö lihaa, taitaa poika joutua elämään vihanneksilla päivästä toiseen, ai jai kun on noin laihtuneenkin näkönen.. niimpä, eihän sitä lähes kolmikymppinen osaa itse jääkaapille.... häiden lähestyessä hän tietää tietysti kaikki paremmin.

Link to comment
Share on other sites

Anoppini on vuosikaudet valittanut minulle, että saakohan hänen poikansa edes kunnon ruokaa, kun minäkään en syö lihaa, taitaa poika joutua elämään vihanneksilla päivästä toiseen, ai jai kun on noin laihtuneenkin näkönen.. niimpä, eihän sitä lähes kolmikymppinen osaa itse jääkaapille.... häiden lähestyessä hän tietää tietysti kaikki paremmin.

Hih  :) meillä taas anoppi on kasvissyöjä ja että sitä kitinää lihansyönnistä!! Argh.  HÄN syö niiin TERVEELLISESTI ja me NIIIIIN epäterveellisesti, että kuollaan varmaan ihan kohta tukkeutuneisiin verisuoniin yms yms...

JOS me johonkin "kohta" kuollaan niin se on kyllä ennemminkin katkennut verisuoni päässä jos jokin  ;D  ;D

ihan sama vaikka anoppi söis männynkäpyjä, kunhan se antais muidenkin syödä mitä haluaa.

Link to comment
Share on other sites

HUH, ollaan tässä kierrelty juhlapaikkoja, ja tulin taas siihen tulokseen, että eihän mua siellä paljoa tarvita. Sulhanen ja anoppi siis mukana. Kaikki paikat mitä minä ehdotan ovat jotenki huonoja, hän ei ole koskaan kuullutkaan, eivätkä siis mitenkään käy! Ja katsomassakin on ihan turha käydä... Erästä läheistä laskettelukeskuksen rinnekahvilaa ehdotin (on ihan mäen päällä ja hienot näköalat), mutta siellä anopin mukaan on puut niin kasvaneet, että eihän sieltä mitenkään maisemia näe ja taisi vielä muovipäälliset tuolitkin olla. Juuh...maisemathan se pääasia tieten häissä on.  ::)

Lisäksi tuleva appiäiti on vielä niin tuhannen tarkka jokaikisestä pienestäkin asiasta, joten vähän enemmän suuripiirteisenä ihmisenä (en mikään tohelo kuitenkaan) mulla palaa käämit ihan totaalisesti.

Kaikeksi pahaksi anoppi on kyllä ihan mukava ihminen, ja tästä syystä sulhanenkaan ei ymmärrä, mistä pahoitan mieleni.  :( Saisipa vain itte järjestää kaiken...

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Meillä tietää kummankin "anopit" tulevista juhlista jo nyt ja ongelmia ei ole vielä ilmennyt. Anoppini on loistotyyppi ja sen verran suurpiirteinen ettei taida puuttua mihinkään, mutta varmasti auttaa jos pyydän. Onneksi näin koska oma äitini onkin eri juttu..mut pärjäilen sen kanssa kyllä.

Voimia anoppien kanssa ja tehkää häistänne teidän näköiset!!!!!!

Link to comment
Share on other sites

Lueskelin jokin aika sitten tätä ketjua ja huokasin onnesta, että mulla on todella mukava anoppi. Nyt  on viime aikoina puhuttu runsaasti vieraslistasta ja kyselty vähän anopinkin mielipidettä siitä ketä voi karsia yms. ´Hän on jättänyt asian meidän päätettäväksi, mutta viikko sitten hän sanoi erään sukulaisen olevan ehdottomasti kutsuttava. Ja eilen anoppi sitten möläytti tälle henkilölle meidän ensi kesän häistä ja esitti kutsunkin ihan oma-aloitteisesti  >:(.  Kyllä pisti kiukuksi! Olen nähnyt tyypin eläissäni kerran eikä sulhokaan häneen ole läheisissä väleissä. Haluamme häihin vain läheisiä ihmisiä, mutta sitten käykin jotain tällaista.

Täytyy vain toivoa, ettei tällaisia yllätyksiä tule lisää!!

Link to comment
Share on other sites

Mun anoppi ei PERIAATTEESSA sano mitään. Mutta esimerkikis kun kerrottiin, että meille ei tule tanssihäät, anopin "ai jaa" ilmeineen kaikkineen oli just semmonen että "pilalle menee sitten nekin häät..." ja lisäksi hän kyselee kähän väliä, että ei kai mulla vaan värillistä pukua ole... Ihan niin kun puvustani hänelle kertoisin. Lisäksi anoppi tappelee kiivaasti vastaan, että hän ei ainakaan istu kirkossa samassa penkissä kun ex-miehensä, eli sulhasen isä. Meidän mielipide vain on vahvasti se, että sulhasen äiti ja isä uusine puolisoineen istuu etupnkissä sulassa sovussa ja sillä selvä. Ja vielä yksi, me päätettiin, että häistä ei puhuta ennen kutsuja muille kun niille, jotka niissä jotenkin auttavat, mutta arvatkaa tietääkö anopin suvussa jo kaikki... Mutta pääasiassa anoppi on ihan ok. Tämä kaikki on pientä...

Link to comment
Share on other sites

Voi kauhistus näitä juttuja...  :o

Mun anoppi on periaatteessa ihan mukava ja ystävällinen, mutta hetkittäin saan näppyjä hänestä. Hän on myös tätä samaa poikaansa ihannoivia äitejä ja on kokoajan sitä mieltä, että meidän kultapoju on niiiiiin ihana. Aina lässyttämässä kuin sulho olisi 5v. eikä aikuinen mies! Se ärsyttää mua suunnattomasti.  >:( Mies kun on melkein 30v mies...

Huippu oli se, että olemme olleet melkein 10v yhdessä ja kuten monelle muulle naikkarin anopille meidän kihlaus oli TODELLA suuri yllätys….Sulhon isä oli tosi liikuttunut, mutta anoppi sitten vain totesi ”etteivät häät varmasti ole heti? Odotatte varmaan?”  Sama rouva on kokoajan jatkuvasti huokaillut lastenlapsien ja häiden perään!

Kihlajaisissa, joihin vanhempani olivat satsanneet aika paljon rahallisesti (tilatut kakut, skumppaa, kukkia, meille lahja, ulkopuolinen henkilö kaatamassa kahvia jne…) anoppi sitten totesi, että ”oletpas sinä miniä taas niin pynttäytynyt”! (Muistaa muutenkin aina tarttua ulkonäkööni, kun pidän huolta ulkonäöstäni ja hänen mielestään kai liikaa...) Kai nyt kohteliaisuudesta satsaan ulkonäkööni, kun vanhemmat satsaavat juhliin siivoamalla viikon, kiillottamalla hopeat jne.  Muutenkin anopin meille hankkima kihlajaislahja oli erittäin vaatimaton (verrattuna meidän vanhempien panostukseen - ei me mitään lahjoja tarvittu, mutta hieman ihmetytti kuten myös äitiäni!). Äitini totesi jälkeenpäin, että häät sitten maksetaan hieman eri tavalla...

Anoppi elää tällä hetkellä jotain nostalgia kautta ja irtautumista kaikesta maallisesta mammonasta. Ehdotti sitten mulle, että häissä olisi haitarinsoittaja ja kesäkeittoa ja ihana rento fiilis. Meillä kun taas on hieman eri suunnitelmat eli frakkilinjaa, upeat puitteet juhlalle… Sellaista mitä ei voi tehdä kuin kerran elämässä. Ainoa mistä olemme samaa mieltä on rento tunnelma, mutta ILTAPUVUT PÄÄLLÄ!

Katsotaan mikä taistelu tulee ensi vuonna kun ryhdymme suunnittelemaan häitämme oikein kunnolla… Apua hirvittää jo nyt!

Link to comment
Share on other sites

Säännöllisen epäsäännöllisesti saan sulhasen sukua (lähinnä vanhempia) sulhaselle moittia. Ilman heitä elämä olisikin liian onnellista  :). Joskus olenkin todennut että seuraavalla kerralla otan kyllä sellaisen miehen, joka on täysin orpo  ;) no leikki leikkinä.

Meillä on suunnitelmissa viettää häät intiimisti kaksin (no tietysti mukana on pappi ja todistajat). Syitä on useampia, mutta yksi syy on juuri se, että haluan hääpäivän olevan mahdollisimman onnellinen ja ihana... anopin ja apen seurassa se ei sellainen olisi.

Kerroimme jo kolme vuotta sitten anopille, ettei suuria häitä ole tiedossa, koska emme sellaisia halua. Anoppipa sitten kysäisi minulta, että olenko varma että hänen poikansa on samaa mieltä kanssani, johon sulhaseni totesi olevansa kanssani täysin samoilla linjoilla. Sen jälkeen asiasta ei ole anopin kanssa keskusteltu.

Menneenä kesänä anoppi yht'äkkiä ehdotti, että voisimme viettää pienehköt häät kotona. Hän oli kuulemma ollut sellaisissa, joissa hääpari vihittiinkin kotona - oli todella ihanat. Enpä siihen mitään sanonut.

Tarkoituksenamme (tai ainakin minä niin haluaisin) on ettei kerrota naimisiin menosta kenellekkään etukäteen, vaan vanhemmille sitten kun palaamme "lomalta" ja kavereille ja sukulaisille (niille, jotka olisi kutsuttu, jos oikeat häät olisi vietetty) lähetämme kuvalliset kiitoskortit, joissa kerromme jotain tyyliin: meidät vihittiin siellä ja siellä, sinä ja sinä päivänä.

Lähinnä minua jännittää tässä se, että pystyykö sulhanen olemaan kertomatta omalle äidilleen. Lisäksi taitaa myös oma äitini vähän hermostua kun ainut tytär ei vietä prinsessahäitä vaan tulee kertomaan jälkikäteen menneensä jo naimisiin... no meitin äiskä ei oo pitkävihasta tyyppiä  ;).

Link to comment
Share on other sites

Voimia anoppien kestämiseen!

Meillä ei tosin ole samanlaisia kokemuksia anopeista, sillä suunnittelemme ja teemme kaikki hääjärjestelyt itse. Anopit ovat siis kutsuvieraita muiden lailla, eikä heidän mielipiteitään kuunnella vaan häistämme tulee meidän näköiset.

Vanhempamme osallistuvat kuitenkin kustannuksiin, niin että minun vanhemmilta saamme 1000 euroa ja sulhasen äidiltä 700 euroa, loput maksamme itse. Kustannuksista huolimatta vanhempamme eivät puutu hääjärjestelyihin, vaan haluavat meidän rauhassa puuhata. Pääseväthän vanhemmatkin tässä helpommalla. Kannattaa ehdottaa tällaista järjestelyä anopeille, jotka turhan takia pahoittaa mielenne.

Link to comment
Share on other sites

  • 3 months later...

Minullakin aika kamala anoppi. Änkeää tänne mm. siivoamaan miehen kielloista huolimatta. Ja tottakai se ajoittaa tulemisensa niin, että olen töissä  >:( Vihaa minua ja tehnyt varsin hyvin selväksi etten hänen nuorimmalle kultapojulleen ole sopiva vaimo ehdokas.

Hän luulee saavansa puuttua kaikkiin asioihimme ja tunkee aina mukaan jotain rojua, minkä saa täällä heittää roskiin. En vain jaksa. Minä olen sitten tosi tosi paha, kun sanon vatsaan/kieltäydyn jostain vanhasta kulhosta. Ja sen jälkeen vedotaan sairauteen  :o

No, minä lähestulkoon katkaissut välit. Jos kerran tänne vielä änkiää siivoilemaan ja siirtelemään huonekaluja, niin silloin kyllä ärähdän. Ei kai minun tarvitse tuollaista omassa kodissani sietää.

Link to comment
Share on other sites

Minullakin aika kamala anoppi. Änkeää tänne mm. siivoamaan miehen kielloista huolimatta. Ja tottakai se ajoittaa tulemisensa niin, että olen töissä  >:( Vihaa minua ja tehnyt varsin hyvin selväksi etten hänen nuorimmalle kultapojulleen ole sopiva vaimo ehdokas.

Hän luulee saavansa puuttua kaikkiin asioihimme ja tunkee aina mukaan jotain rojua, minkä saa täällä heittää roskiin. En vain jaksa. Minä olen sitten tosi tosi paha, kun sanon vatsaan/kieltäydyn jostain vanhasta kulhosta. Ja sen jälkeen vedotaan sairauteen  :o

No, minä lähestulkoon katkaissut välit. Jos kerran tänne vielä änkiää siivoilemaan ja siirtelemään huonekaluja, niin silloin kyllä ärähdän. Ei kai minun tarvitse tuollaista omassa kodissani sietää.

:o :o :o

no voi jösses mikä anoppi...

Link to comment
Share on other sites

Guest Elokuun_rouva

Rekkuli: Kuulostaapa todella tutulta. Mulla oli aivan sama tilanne ennen häitä, usean vuoden ajan. Ja hän sanoi monta monituista kertaa inhoavansa minua ja odottaa, milloin eroamme. Mutta, tilanne muuttui totaalisesti, kun häät oli vietetty. Anoppi on nykyään aivan eri maata, kuin ennen. Meillä on nykyään jopa mukavaa yhdessä ja vietetään paljon aikaa.

Link to comment
Share on other sites

Satunnaisesti kyllä. Yleisesti ottaen hääsuunnittelu sujuu ongelmitta hänen kanssaan....onneksi!  :)

Arg...jälleen otettiin yhteen vierasasiasta....huh, toivottavasti tuleva anoppi hiukan rauhoittuu ylimitoitetuissa toiveissaan häiden suhteen....

Link to comment
Share on other sites

Mä luulin että kun ei olla rahaa vailla=itse maksetan, saa itse myös suunnitella  :-/

No, eihän se niin mene sitten vissiin kuitenkaan. Sulho lohdutti että tehdään niinkun ite halutaan huolimatta siitä mitä sukulaiset sanoo  :-X

:(

Kuulostaa tutulta- ikävä kyllä.... ???

Link to comment
Share on other sites

Voi kauhistus näitä juttuja...  :o

Mun anoppi on periaatteessa ihan mukava ja ystävällinen, mutta hetkittäin saan näppyjä hänestä. Hän on myös tätä samaa poikaansa ihannoivia äitejä ja on kokoajan sitä mieltä, että meidän kultapoju on niiiiiin ihana. Aina lässyttämässä kuin sulho olisi 5v. eikä aikuinen mies! Se ärsyttää mua suunnattomasti.  >:( Mies kun on melkein 30v mies...

Juuri näin paitsi että mies on jo yli 30! Ja kuulemma sen käytöstavat on huonontuneet kun ei oo asunut kotona yli 10 vuoteen jne jne jne Että kyllä menee hermo anoppiin >:(

Link to comment
Share on other sites

Kuinka lohduttavaa onkaan tietää, että en ole yksin.

Meillä meni kaikki ihan hyvin kunnes menimme kihloihin, josta anoppi (sen paremmin kuin appikaan) ei ilahtunut. Kuuden vuoden jälkeen niistä tuli yhtäkkiä ihan kamalia. Nyt he puhuvat ihmisille, kuinka manipuloin heidän poikaansa, komentelen, pakotin hänet kihloihin...  >:( >:( >:(

Link to comment
Share on other sites

Mullakin menee omaan äitiin hermot. Anoppi ei sano mihinkään mitään tai kommentoi muutenkaan näitä häitä milläänlailla vaikka on kysyttykin.

Äitini taas säheltää ja sotkee joka juttuu vaikka sen takia ollaan jätetty se pois ilmottautumisten vastaanottajistakin pois kun suheltaa aivan tolkuttomasti. Kyllä tässä kysyy pinnaa.

Monet kerrat ollaan mietitty että miks piti edes järkätä mitään häitä kun toise pilaa fiilikset.

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...