Jump to content
Naimisiin.info

Meneekö muilla hermo anoppiin? (yhdistetty)


riinakata

Recommended Posts

Guest _morsian_05

Olen saanut vapaat kädet häiden suhteen  :D. Anoppi ei ole ainakaan vielä puuttunut mihinkään häiden järjestelyihin. Kylällä kun kävi ensimmäistä kertaa tarkkaili meidän kaapit läpi  ??? , mutta muuten on sujunut hyvin...  

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 308
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Guest Rinnuska
Juu! Ei tarvitse kuin kuulla, että on soittanut tai että soittaa, niin jo mietin, että mitä nyt taas tällä kertaa. Välit meillä on kunnossa, mutta en vain henkilökohtaisesti ymmärrä kyseistä henkilöä OLLENKAAN! Emme ole samalla aaltopituudella minkään asian suhteen ja olen jotenkin tosi vaivautunut hänen seurassaan. No onneksi hän ei ole tainnut tajuta mitään ja on kuin paraskin ystävä. Hohhoijaa....

Onneksi asuu niin kaukana, että näemme harvoin, eikä hän osallistu mitenkään häiden suunnitteluun. Hänen ainut tehtävä olisi saada itsensä tuotua hääpaikalle ja hankkia yöpymispaikka itselleen. Tosin sekään ei yksinkertaisuudessaan tunnu luonnistuvan. Ei tajua, että mulla on muutakin pohdittavaa ja aikuinen ihminen voisi pitää edes itsestään huolta...

Hitsiläinen, ihan kuin mun kirjoittama!! Paitsi tietenkin, että anoppi asuu muutaman kilometrin päässä!! APUA!  ::) ::)

Viime kesänä oli anopin tyttären häät ja voi jessus sitä söheltämistä ja häseltämistä! Anopista oli enemmän haittaa kuin hyötyä ja kaikkien (myös henkilökunnan) pinna alkoi kiristyä päättömän kanan hösellyksiä korjaillessa.

Joka asiaan meni ihan uskomattoman paljon aikaa. Esimerkiksi jokin asia oli suunniteltu tehdä ja asiaa varten oli vastuuhenkilö joka teki hommansa ajallaan ja oikein. Sitten paikalle pyyhälsi stressi-anoppi, joka teki sovitun asian uudelleen ja ihan väärin.

Ja sitten alkoi show, kun ihmiset ihmettelivät miksi näin-ja-näin on tehty vaikka erikseen sovittiin että näin tehdään.

Sitten tajutaan, että anoppihan se on käynyt täällä ja tehdään homma uudestaan. Ja hetken päästä paikalle pyrähtää anoppi joka yrittää "korjata" vahingot ja tehdä jutun kertaalleen ja ihmiset yrittävät estellä ja puuhh!!!

Loppujen lopuksi kaikki meni ihan hyvin, eniten aikaa meni tosiaankin anopin hillitsemiseen ja vanhinkojen korjailuuun. Kaaso joutui kyllä hermolomalle :-)

Raukka parka oli ilmeisesti mennyt jotenkin sekaisin stressistä, hermopaineesta ja silkasta liikutuksesta ("ainoa tytär" ja sitä rataa)..Se on normaalistikin ihan käsittämättömästi toimiva ihminen niin stressin alaisuudesta siitä tulee ihan aivoton. :-)

Sen kyllä olen päättänyt, että anoppi ei tee yhtään mitään meidän häissämme. Riittää että saapuu tosiaan paikalle (ja jos se on liikaa niin voi ihan hyvin jäädä kotiinsakin). Jos jotain asiaa ei pystytä tekemään ilman anopin apua, niin sitten saa jäädä tekemättä. Paras ratkaisu olisi, jos anopin kädet voisi sitoa nippusiteillä yhteen (ja suu teipattua) ettei se varmasti pääse söseltää mitään :-)

Niin ja meillä tosiaan on vieraslista hiottu talven aikana kuntoon ja kutsut on jo lähetetty. Kolme päivää kutsujen lähetyksen jälkeen anoppi ilmoitti sulhaselle, että hänellä olisikin sitten muutama vieras jonka haluaisi vielä mukaan. Ahaa?! Ei oltukaan kuin vuosi kyselty, että ketä vieraita hän haluaa mukaan ja aina oli sama vastaus "nämä ja nämä riittää" ja sitten NYT alkaa nimiä tippua. Valitettavasti mukaan ei enää mahdu ellei tule peruutuksia.

Link to comment
Share on other sites

Guest pikku_kolikko

hih hih :) Vielä yli vuosi aikaa ja jo ahdistaa kovin anopin näkeminen. Hänellä on mielipiteensä/ehdotuksensa (ja melkein päätöksetkin) ruokaan, aloitus ajankohtaan, ohjelmaan, tanssiin yms. Tietty häntä on kuunneltava, kun osallistuu rahoitukseen, mutta kyllä viimeksi itku tuli. Hän on löytänyt meille ainakin kaksi pitopalvelua, häävalssiehdotus ja tietenkin sanansa minun pukeutumisesta. Onneksi olen voinut miehelle asiasta puhua ja ihan itse ollaan tanssi ja pitopalvelu valittu.

Uih, ihan kauhulla odotetan kun mennään juhannusviikoksi meidän molempien vanhempien luokse ja aivan varmasti jutellaan häistä. ÄÄÄKKKKK!!!!!!!!!!!!!!!

Haluan kuitenkin mainita sen, että muuten hän on oikein mukava henkilö :) ja saattaa tähän myös vaikuttaa että mieheni on hänen lellikkinsä  :P

Link to comment
Share on other sites

No, ei mene. Vanhemmilla ei ole mitään sanomista aikuisten lastensa elämään, oli kyse häistä tai muusta. Tämä on syytä tehdä selväksi jo siinä vaiheessa, kun alkaa näyttää siltä, että seurustelu on vakavamman puoleista. Eipä ole anoppi eikä kukaan mukaan sotkeutunut meidän elämäämme. Välimme ovat kaikesta huolimatta lämpimät, tai ehkä pikemminkin siitä syystä, että emme sotkeudu toistemme asioihin.

Link to comment
Share on other sites

Mulla on tekemistä anopin kanssa ja aihe on tämä: "Näin on aina ennenkin tehty". Anoppi ei uskalla koskaan kokeilla itse mitään uutta, vaan jonkun toisen pitää ensin kokeilla ja ideoida. Ja mä taas vihaan sitä, että mun häissä pitäisi kaiken olla niin kuin kaikissa muissakin häissä.  :P Nooh, onneksi anoppi taipuu kun sille vaan ilmoittaa, että näin me halutaan ja näin me tehdään. Ja kyllä se lämpenee sitten kun saa rautalangasta väännetyn mallikappaleen...

Link to comment
Share on other sites

Tavallisesti ei mene,mutta sunnuntaina kun olimme kirkossa kuulutuksia kuuntelemassa meinasi savu korvista nousta kun anoppi alkoi höpöttämään vihkivirsistä. Sanoin anopille että niitä ei tavallisesti ole mutta hän tokasi siihen, että kyllä on alussa ja lopussa. Sitten hän vielä etsi virsikirjasta vihkivirren meille. Tokasin vaan siihen, että katotaan niitä sitten kun jutellaan papin kanssa. Huh huh !!! :-/ No eipä tule anoppi virsiä kuulemaan kun meillä on sulhon kummin esittämä laulu.

Link to comment
Share on other sites

Hei mä kaipaan ihan oikeasti lohtua... Mun anoppi ei tiedä vielä et hääpvm on päätetty ja hirvittää mitä siitä tulee kun kuulee. Voi yhtä hyvin laittaa välit mieheeni poikki tms. Tykkää musta ihan niin paljon.

Anoppi on sitä mieltä et MUN ÄITI vie häneltä pojan!!!! :o :o :o

Niin ja sit se on ihan vainoharhainen ja on koko ajan mustamaalannu mua tulevalle miehelleni. Ja Yrittäny selittää jopa et olis parempi et tää mies olis homo yms... Mä olen sentään ihan tavallinen tyttö, kaikki  muut tuntemani ihmiset kyllä pitää musta. Anoppi on jo uhannu että hän aikoo pilata meidän välit myös mun vanhempiin.... Ja se luultavasti yrittää sitä.

Siispä kertokaa mitä teen:

Ollaan mieheni kanssa oltu hyvin tarkkoja koska meillä on tällainen periaate, että naimisiin neitsyinä. Sen takia, että myös muut tämän tietäisivät, ollaan pysytelty pois miehen asunnolta. Mutta ihana tuleva anoppini joka haluaa pilata meidän tulevaisuuden, on nyt keksiny että me ollaan oikeasti oltu koko vuosi kouluajat miehen kämpällä (ja että mies on sitä varten pois kotoa muuttanutkin, vaikka totuus on että ei kestäny enää gestapoa) ja on keksiny kaikkia juttuja millä muka todistais tämän (tehny tutkimusmatkoja miehen luo sen poissaollessa: mun fööni on löytyny miehen luota, ja mun patia ja kortsuja... Totuus on että mun vanha fööni on kyllä siellä koska lahjoitin sen miehelle uutta hiustyyliään varten ja että mies oli ostanut mulle paidan lahjaksi mutta säilytti sitä hetken ennenkuin antoi sen mulle ja kortsut, sanomattakin selvää, että vain piruilua!) Ja tämän kaiken se aikoo syöttää mun vanhemmille lisäksi selittäen että mä olen vähän väliä käyny syömässä heillä kaapit tyhjiksi, ja että mä olen mahdoton valehtelija (tässä hän voi vedota siihen että aloitettiin seurustelu "salaa", mun vanhemmat ei hetkeen tienny)... Ja muuta aivan järjetöntä potaskaa. JA tämän kaiken hän on sanonut miehelleni selittävänsä. :o :o Siis yrittääkö se pelotella vai voiko oikeasti olla niin sika että selittää tämän kaiken?!

Hän on sitä mieltä et pitäis väh 5v asua yhdessä ennen kuin voi mennä naimisiin... Ja me ei haluta sellaista! On vastoin meidän periaatteita. Ja tästä hän erityisesti minua haukkuu.

Sekava vuodatus mut ehkä saitte jotain kuvaa! Rakkaat naikkarit auttakaa mua...!

Ja siis ongelma tässä on et mun vanhemmat haluaa ehdottomasti tavata tulevat sukulaiset ennen häitä... Kutsua siis meille... >:( Mun ainoa toivo on se, ettei ne haluais tavata mun vanhempia.

ps. äidilleni olen jo varoittanu et puoliakaan sen akan jutuista ei kannata välttämättä uskoa! Niin sama nainen on mulle väittäny että mieheni pettää mua ja että hän on homo ja että hän on sanonut olevansa ahdistunut mun takia... Ja miehelleni hän väitti että en esim ollut itse tehnyt erästä lahjaa jonka annoin miehelleni, vaikka mieheni katsoi vierestä kun tein sitä....

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Anoppini on oikein mukava. Silti, sulhaseni perheessä on aika hauska "salailun" traditio, jota aiomme jatkaa: vanhemmat saavat tietää hääjuhlastamme sitten kun saavat kutsun.  ;D Tähän mennessä emme ole ilmaisseet eleelläkään, että suunnittelemme häitä ensi keväälle (eivätkä he ole kysyneet kihlajaisten jälkeen, vaikka olemme viihtyneet kihloissa jo yli vuoden).

  Järjestelyt aiomme pitää sen verran pieninä, että selviämme niistä omin voimin.

Link to comment
Share on other sites

Guest Macilla

Laa, te olette kaiksi aikuista ihmistä jotka ovat menossa naimisiin. Mitä perhanan väliä sillä on mitä joku anoppi paasaa?

Jos vanhempasi ei usko omaa tytärtään ja sitä että olet vielä neitsyt niin voithan sitten lohduttaa heitä sanomalla, että ainakin olet menossa naimisiin tämän neitsyytesi riistäneen pettävän homon kanssa. Tai miksikä anoppi sitten omaa poikaansa kutsuukaan. Ja vaikka olisitte aloittaneet seurustelun kuinka salaa aikoinaan ja harrastaneet villiä seksiä joka yö niin TE OLETTE MENOSSA NAIMISIIN! Ehkäpä tämä kannattaisi kertoa anopille niin saattaisi pistää suunsa kiinni, kun tajuaisi, että poika onkin ainakin kunniallinen jollei muuta. Voit myös sanoa hänelle ihan suoraan että pitää suunsa supussa asioista jotka eivät hänelle kuulu.

Jos miehesi tietää, että olet menossa naimisiin vain hänen kanssaan, et hänen äitinsä niin sinulla ei pitäisi olla hätää. Sinulla on se tärkein valttikortti kädessäsi ja sehän hänen äitiään ketuttaakin.  8)

Link to comment
Share on other sites

No onhan sillä siten väliä, että sulhastani tietty masentaa, se ettei kukaan hänen suvussaan ole iloinen meidän kanssa meidän onnesta. Kaikki ilo ja tuki on meidän suvun puolella/puolelta.... Mut siis sulhanen on siksi tullut oikein mun vanhempien silmäteräksi ja kultapojaksi. Niin onhan se sit ihan tyytyväinen ollut. :)

Link to comment
Share on other sites

Mulla menee hermot anoppiin jo ihan arkielämässä. Nyt viimeksi se yritti sanella, mitä tehdään kesälomalla, ja hupaisinta on että sulkki ja sen sisko ei tunnu saavan muoria kuriin millään. Valehtelemalla saa usein lapset manipuloitua tekeen mitä haluaa. Sulkin sisko oli sitä mieltä, et ainoa tapa päästä pompotuksesta on jättää ehkäisy pois ja yrittää saada lapsi. Sitten kuulemma saa olla rauhassa muutaman vuoden. Siis anteeksi mitä? Kesäloman alkaessa pitäisi mennä viikoksi kerään polttopuita (karmaisevalle) mökinräyskälle, jonka tontin oikeasti omistaa mun mies. Mä sanoin jo että en aio näyttää naamani siellä enkä aio "hankkiutua" raskaaksi vain tämän takia. Kyllä mä sille pystyn vastaan sanoon. Toi tontti saatiin talonrakennusta varten ja anoppi oli sitä mieltä, että siellä tällä hetkellä oleva laho saunamökki ja kaatumaisillaan oleva ulkorakennus pitäisi säilyttää häntä varten. Onko siis mikään ihme, että ostettiin sittenkin toinen talo?

Mä en edes uskalla ajatella mitä tapahtuisi häiden suunnittelun yhteydessä. Mut meillä onkin Las Vegas yhtenä vaihtoehtona... ;D

Link to comment
Share on other sites

  • 6 months later...
Guest Piipaa(Guest)

Kyllä menee!! Olemme pitäneet hääpäivämme salaisuutena, tarkoituksenamme oli, että KAIKKI vieraat vanhempia, kaasoa ja bestmania lukuunottamatta saisivat tiedon häistä vasta kutsusta. Ja kuinka kävikään? Sulho meni vahingossa möläyttämään päivän vanhemmilleen (joille tarkka päivä oli tarkoitus paljastaa vasta 1kk kuluttua sillä eivät osaa pitää mitään asiaa vain omana tietonaan) ja vaikka molemmat vannotettiin saman tien pitämään asian omana tietonaan, viikko sitten selvisi, että koko sulhon suku ja lähitienoon naapurit tietävät päivän.. Harmittaa, ja paljon, sillä halusimme järjestää pienet häämme rauhassa, ilman uteluita, muiden hössötystä ja "kyllähän te nyt meidät kutsutte"-kyselyitä.

Link to comment
Share on other sites

Guest Annamaria_85

Minulla on onneksi oikein hyvät välit appivanhempiini, ja sama menee toisin päin. Sulhaseni äiti tulee aina halailemaan minua ja sanoo: "Nyt me saimme tyttären!" Minun vanhempani taas kehuvat aina sulhastani - olemme pitäneet toisistamme molemmin puolin heti alusta asti. Välillä appivanhemmissani vain ärsyttää päsmäröinti ja liika intoilu, mutta kenessäpä ei olisi vikoja... Minunkaan vanhempani eivät ole täydellisiä, eivät todellakaan.

Link to comment
Share on other sites

Guest hienostolainen

Heh... sain pari päivää sitten tietää, ettei anoppi tiennyt meidän hääpäivää. :o Miehen isälle oli asiasta kerrottu, mutta ei ollut ilmeisesti välittänyt tietoa eteenpäin... No, ei tuo mitään, anoppi vain oletti että meillä on vain kahvitarjoilut omalla kämpällä kirkon jälkeen. Näinköhän 70-luvulla häitä vietettiin, mies ei tiedä millaiset häät vanhemmillaan on olllut.

Hääasiassa ei siis mene hermo anoppiin, mutta oli hyvin vähällä mennä aiheesta joulunvietto. Ei millään meinannut mennä perille, että haluamme viettää joulumme kahdenkesken, ilman sukulaisia... "jouluhan on perhejuhla" ja "voisitte tekin vähän joustaa"... Selvästä asiasta jankuttaminen ja sitkeä vastaanväittäminen ärsytti.

Link to comment
Share on other sites

meillä on anopin kans ihan erilainen maku, mut se ei oo onneks puuttunu koristeluihin millään lailla. Sen sijaan olen huomannut, että hän etsii häälauluja ym. ja suunnittelee ohjelmaa ja leikkejä, joita minä en todellakaan halua. Onneks mies on tiukasti sitä mieltä ettei leikkejä tule. Anopista on se hyöty, että hän on minun kanssani samoilla linjoilla, että viiniä ja boolia pitää olla ja he maksavat vanhempieni kanssa puoliksi hääkustannukset.

Link to comment
Share on other sites

Guest Annamaria_85

Olemme mieheni kanssa metal-henkisiä vaatteiden värien suhteen: tummaa (joskaan ei aina pelkkää mustaa) tai farkkua sen olla pitää. Minullakin on melkein poikkeuksetta aina musta paita. No, appivanhempani tempaisivat ja olivat ostaneet minulle pinkin neuleen.  :o Sulhanenkin sanoi vähän vaivautuneena äidilleen, että olisi voinut edes häneltä kysyä ensin paidan väristä.  ;D

Eipä tuossa mitään, olivat he ostaneet minulle toisenkin neuleen, ja se oli jo sentään tummanlila. Käytän siis sitä kuitenkin. Heillä vain on kumma pakkomielle saada meidät pukeutumaan edes hieman värikkäämmin...

Link to comment
Share on other sites

Voi kuulkaa, hermo menee anoppiin ja kympillä!

Mulle on alkanut tulla jo niin epätoivoinen olo, että mä oon jo ollut valmis perumaan häät ja menemään maistraatissa naimisiin. Kun mikään ei riitä ja kaiken pitäs olla niin kuin kaikilla muilla :(

Meillä on ollut ongelmaa niin juhlapaikan, vierasmäärän, häävalssin ja vaikka minkä kanssa. Enää en jaksa edes asiasta keskustella anopin kanssa. Kaikki meidän valinnat kun tuntuu olevan enemmän tai vähemmän väärät, vaikka meidänhän niiden häiden pitäisi olla.. :'(

Link to comment
Share on other sites

Enää ei hermot mene kun ei jaksa enää välittää anopin mielipiteistä. Hän vihaa minua niin paljon kun vain joku voi toista vihata. Hän joskus kun menimme kihloihin vaati kirjoittamaan kirjeen ja perustelemaan miksi niin teimme, kun hän pettyi niin kovasti. Emme sitten sitä tehneet niin hän kirjoitti muutama sivuisen kirjeen ja haukku minut. Teksti ei ollut mitään kaunista luettavaa. Nyt hän ei ymmärrä miksi menemme naimisiin. Eihän meillä ole varaa mennä naimisiin, ei meillä ole mitään syytä mennä naimisiin kun en ole raskaana. Olen kultani pakottanut suostumaan naimisin menoon kun eihän muuten suostuisi yms.  Enää hän ei soittele minulle. Kullalle hän soittelee ja utelee häistä ja sitten tekstiviestein haukkuu  minua. Mutta olen päättänyt että hän saa olla omissa oloissaan omassa pahassa olossaan. Omasta mielestäni olen kaikkeni tehnyt ja enää en jaksa

Link to comment
Share on other sites

Menee, aina kun siitä naisesta jotain kuulen. Kaikki meni hyvin alkuun, jopa silloin kun mentiin kihloihin oli ihan ihminen. Aika moni meinasi tukehtua pullaansa, oltiinhan me seurusteltu vasta 4kk...  ;D

Mutta sitten, kun aloin odottamaan meidän esikoista... MINÄ olen se, joka päätti että lapsi tehdään, MINÄ halusin vaihtaa meidän auton ihan uuteen, MINÄ halusin toisen lapsen nopeasti perään (poika oli 1,5v kun tyttö syntyi), poikarukka ei saanut olla tarpeeksi kauan ainut vauva ja huomion kohde (ja tämä naiselta, joka ei aluksi halunnut tulla mummiksi!!), MINÄ halusin muuttaa tänne jumalan selän taakse vanhempieni lähelle OMAAN asuntoon.

Kummastakaan lapsesta ei ole onnitellut, kun ollaan kerrottu odotuksesta (toisella kertaa ainut kommentti oli "näin pian??"), esikoisen la:n kuultua oli "yäk, siitä tulee skorpioni" (on jotenkin uskovainen noista horoskoopeista...  ::)) lopulta syntyi kolme viikkoa ennen ja on vaaka, toisesta oli sentään tyytyväinen, kun oli samaa horoskooppia kuin hän. Ja (valitettavasti mun mielestä) syntyikin samana päivänä kuin anoppi. Uskokaa, yritin pinnistellä vuorokauden toiselle puolelle, mutta tuli kolme tuntia liian aikaisin...  ;D

Häistä tulleet kommentit: "Ai. Jaa. Vai niin."  Ja tästä loukkaannuin syvästi: " Tarviiko niitä nyt vielä varailla, kirkkoa ja pitopalvelua ja juhlapaikkaa, kun eihän sitä koskaan tiedä, mitä elämä tuo tullessaan (tämä viime syksynä, sain kerrankin anopin hiljaiseksi, kun ilmoitin että nuo kyseiset jutut on olleet varattuna jo kohta vuoden...  ;D)". Mitään ei ole ilmoittanut, että haluaako auttaa rahallisesti tai muuten, tosin ei me sitä edes oleteta. Mun vanhemmat kustantaa mun puvun ja meikin ja hiukset ja olivat just laivalla ja ostivat viinoja booliin, eikä halunneet niistä rahaa  :-X.  En tiedä, mikä anoppia meikäläisessä risoo, mutta toivottu miniä en ole. Mulle koskaan mitään suoraan sano, vaan mies saa kuunnella ne puhelimessa, tai laittaa miehelle tekstiviestiä. Ollessamme anopilla, mua ei siellä pahemmin ole olemassa. Lässyttää lapsenlapsilleen ja jos tekee niiden kanssa jotain ja menee esim. tupakalle, sanoo lapsille "menkää isille siksi aikaa tms." Koskaan ei puhu siellä lapsillemme musta. Että äiti tekee jne. Ja vaikka sanon, että ei sitten keksiä kun ei ollut syönyt ruokaa, antaa kuitenkin. Ja SE raivostuttaa.

Esikoisen ristiäisiin tuli vain kirkkoon takapenkille istumaan, kun mies ei ollut halunnut ketään muita sukulaisiaan, vaikka mun puolelta oli mun isovanhemmat ja isän siskot perheineen, jotka on tosi läheisiä ja se ydinporukka on aina kaikissa kissanristiäisissa. Anoppi suuttu siitä kauheasti ja jo silloin sanoi, että häihin ei tartte kutsua laittaa (voi kun ei tarttiskaan...  ;D). Tytön ristiäisiin tuli sitten, kun mies pyysi yhden tätinsä perheineen.

Jouluista en edes jaksa aloittaa, on mustasukkainen lapsenlapsistaan, joulut pitäs viettää siellä. Ei ymmärrä meidän systeemiä vuorojouluin..

Äh, tästä vois kirjoittaa romaanin. Aina kun nähdään hermot menee. Osaa hyvin piilotellusti jotain väläyttää ja varsinkin veettuilla. Sen taidon se osaa. Kun vaan ite muistas kaiken tän, kun poika tuo niitä miniäkokelaita kotiin näytille...

Onneksi mies on samaa mieltä mun kanssa, anoppi meinaan ei aina säästele poikaansakaan...

Link to comment
Share on other sites

Guest Annamaria_85

Hui kauhistus Sanzuliini, olen todella pahoillani puolestasi. Tuntuu varmasti kurjalta tulla kohdelluksi noin - anoppi ei voi sinun lapsillesi puhua sinusta tms. Toivottavasti kyseinen ihminen aikuistuu joskus. Voimia ja jaksamista sinulle!  :-X

Link to comment
Share on other sites

Joo, meneehän sitä hermo arkielämässäkin. Minä kun satun olemaan rauhallinen perusluonteeltani ja anoppi on sellainen söheltäjä ja "kaikki mulle heti, niin kuin olis jo" -tyyppi. Ei se pahaa tarkoita, mut joskus tekis mieli ravistella ja käskeä rauhottumaan. Kun ei hetkeäkään voi istua paikoillaan, vaan tarvitsee pyöriä kuin olis kusiaisia housuissa.

Niin ei kauheesti kiinnosta luottaa, että tällainen henkilö saisi jotain kunnolla tehtyä. Kun se ei malta. Eihän me olla koskaan edes ehditty kunnolla keskustella mistään, koska se nyt ei vaan onnistu.

Ja sitten on nämä mielipiteet, että isot häät tuovat TODELLA pahaa onnea. Ärsyttää aivan sairaasti, että täytyy koko ajan sellasta toitottaa. Kun kaikki isot häät päättyy aina eroon... :-/

Ja sori nyt vaan, mutta mun mielestä sellaset sadan hengen häät on ihan kohtuullisen kokoiset vielä. Ja valitettavasti ne paisuu sellaisiksi välttämättä, jos halutaan kutsua miehen puoleinen suuri lähisuku.

Kavereistani en luovu!!! jätänkö siis isoäidit kutsumatta? ::) Onkohan se sitten onnessaan, että on taannut meille onnellisen avioliiton? ... TUSKIN

sainpas ärsyyntymistä purettua  :)

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...



×
×
  • Create New...