Hiidi Kirjoitettu March 23, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 Minä luulen, että vihkimisen ehkä kestän, koska tilaisuus on maitraatissa ja lyhyt ja ytimekäs. Mutta sitten avioliiton siunaus ja juhlat... olen jo etukäteen kyynelehtinyt niin paljon, kun mietin mitä kaunista pappi puhuu, tai jos joku pitää puheen, tai lauluesitykset, tai ihan vaan ihmisten onnittelut ja kun näen äitini itkevän. Ja minua ei varmaan rohkaisuryypyt auta... Pitää silti kokeilla Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
häämieli Kirjoitettu March 23, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu March 23, 2009 Siis olen itse kyllä kans niin itkuherkkä, että huh huh..! Kun hääohjelmia katson niin itku tulee joka kerta. Vedenkestävä meikki ja häämarssin- ja valssin kuuntelu moneen kertaan ennakkoon olkoon minun salainen ase.. toivottavasti.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
*vt Kirjoitettu March 24, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu March 24, 2009 Musta on tullu kauhea itkupilli viime aikoina, kyyneleet rupee valumaan kun kuuntelen häämarsseja, -valsseja ja jopa hääohjelmia katsoessa... Saas nähdä miten käy omissa häissä! Pitää pyytää meikkaajalta itkunkestävä meikki ja kaasolta rohkaisuryyppy ennen alttarille astelemista Jos pystyis itkasemaan sillain nätisti eikä niin että silmät punasena räkä valuen... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Keijunen87 Kirjoitettu March 24, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu March 24, 2009 Vähän kans jänskättää tämä asia.. Olen toooooodella herkkä etenkin näissä hääjutuissa, itken lähes aina hääohjelmia katsoessa, kun pari saa toisensa <3Meillä häät maistraatissa kahden todistajan läsnäollessa, joten en ota stressiä etukäteen itkemisestä. Luulenpa, että tilanne jännittää niin paljon ettei tajua itkeä. Toisaalta luulen, että kaasoni itkee, joten pitäisi yrittää olla katsomatta hänen suuntaansa Tänään viimeksi kostui silmät kun lueskelin pitkästä aikaa meidän vihkikaavaa. Oih <3 Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Medchen Kirjoitettu March 25, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu March 25, 2009 Vaikeaa tulee oleen, mutta yritän keskittää katseeni jonnekin kirkossa. Jos käytävällä katson sukulaisten ja ystävien naamoja, pillahdan varmasti.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
senkun Kirjoitettu March 25, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu March 25, 2009 Olen aivan varma, että kun pappi alkaa puhuttelemaan "henkilökohtaisesti", niin itku tulee. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Alvina Kirjoitettu March 26, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu March 26, 2009 Itse en todellakaan selviä itkemättä. Turha edes yrittää. Mun suvun naiset itkevät aina, oli häät, hautajaiset, valmistujaiset tai mitkä ikinä. Ajattelin ensin, että en viitsi ostaa yhtä päivää varten vedenkestävää ripsiväriä ja sen puhdistusainetta, mutta taitaa olla viisainta, ettei ainakaan sotamaalausta tarvitse jännittää. Eniten mietityttää se, jos en saa sanaa suustani. Ei muilla sanoilla väliä, mutta se yksi pitäisi saada kakistettua. Jos ei ulos tulekaan muuta kuin pihinää... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest Nanam Kirjoitettu April 3, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 3, 2009 Minäkin tiesin että itkisin. Itketti jo laulaa rakkauslauluja tai ajatella sormusvalaa, hirvitti jo etukäteen että mitenköhän sitten käy. Liikutun tosi herkästä, jo pelkkä lipunnosto saa tipan linssiin.Ja kun se hetki koitti, nousi hymy korvasta korvaan eikä hyytynyt millään. Säteilin ja olin niin onnellinen, että en vaan voinut olla hymyilemättä. Sormusvalakin meni täysin änkyttämättä, koko ajan rakkaani silmiin katsoen. Oli vaan niin hyvä olla että en voinut lakata hymyilemästä. En olisi ikinä uskonut etukäteen, vaikka niin moni on sanonut samaa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
H&J Kirjoitettu April 3, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 3, 2009 Herkkä olen minäkin luonteeltani ja itku tulee takuulla. Kirkossa ei auta kohdistaa katsetta kehenkään muuhun kuin sulhaseen. Mielikuvaharjoittelulla yritän tsempata itseäni tulevaan hääpäivään! Toisaalta mielessä on käynyt (jota myös salaa kovasti toivon), josko sinä päivänä löytyisi jokin vahva onnellisuuden ja rakkauden voima, joka peittoaisi itkun. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
tammikuu09 Kirjoitettu April 3, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 3, 2009 Minäkin tiesin että itkisin. Itketti jo laulaa rakkauslauluja tai ajatella sormusvalaa, hirvitti jo etukäteen että mitenköhän sitten käy. Liikutun tosi herkästä, jo pelkkä lipunnosto saa tipan linssiin.Ja kun se hetki koitti, nousi hymy korvasta korvaan eikä hyytynyt millään. Säteilin ja olin niin onnellinen, että en vaan voinut olla hymyilemättä. Sormusvalakin meni täysin änkyttämättä, koko ajan rakkaani silmiin katsoen. Oli vaan niin hyvä olla että en voinut lakata hymyilemästä. En olisi ikinä uskonut etukäteen, vaikka niin moni on sanonut samaa.Komppaan! Itse pillitän normaalisti jo leffojen tai pelkän musiikin äärellä, mutta kun seisoin tulevan mieheni rinnalla kuuntelemassa vihkipuhetta, tunsin oloni järkähtämättömän tyyneksi ja varmaksi (kuvista tätä on kommentoinut sellainenkin henkilö, joka ei ollut paikalla, vaikka ei ylipäätään tunne mua mitenkään läheisesti) - enkä vieräyttänyt kyyneltäkään... Ja tahtomisenkin kajautin niin kirkkaasti, että kuului varmaan ulko-ovelle asti Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
twinkle. Kirjoitettu April 18, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu April 18, 2009 Kiitos kaikista rohkaisevista kommenteista!Olen itse myös todella itkuherkkä enkä ajattele, että vihkiminen mitenkään menisi pilalle, jos vähän itkisin alttarilla. En kuitenkaan haluaisi koko vihkimisen ajan olla niistämässä nenääni. Tuntuu kannustavalta ja mieltä rauhoittavalta lukea monien hyviä kokemuksia siitä, ettei olekaan itkenyt alttarilla, vaikka sitä etukäteen pelkäsi. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
mya Kirjoitettu October 6, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu October 6, 2009 Lukaisin tämän ketjun, kuuntelin Mendellsohnin, ja pillahdin itkuun Tiedossa taitaa siis olla kova paikka mullekin. Mullakaan se itku ei jää pariin nyyhkäykseen, vaan yleensä liikuttuessani mulla rupeaa huuli väpättämään ja lopulta tyrskähtelen kuin joku mursu kiima-aikaan.. Tiedän että isäni siinä alttarille astellessa liikuttuu ja tirauttaa pari kyyneltä, ja jos erehdyn katsomaan häntä, niin omalle itkulleni ei tule loppua koko toimituksen aikana. Täytyy varmaan ottaa se herkeämätön tuijotus sinne pappiin ja keskittyä siihen. ..Ja tarvikelistaan lisätään lasi punaviiniä ja silmätipat;) Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Marenki Kirjoitettu October 6, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu October 6, 2009 Musta on tullut jotenkin iän myötä tosi herkkä enkä esim. voi katsoa mtn eläindokkareita ilman että alan pillittämään Häissä tulen pillittämään myös, se on varmaa se. Mutta toistaalta, eihän se nyt niin kauheata ole jos uunituore vaimo siellä pari tippaa pirauttaakin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Zetire Kirjoitettu October 7, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu October 7, 2009 Minäkin olen tässä tuumaillut että miten selviän kaason hommistani itkemättä Pitää koittaa pitää oma puhe sellaisena ettei liikaa nouse tunteet pintaan mutta tahtomisen hetkellä ihan varmasti pääsee ainakin muutama tippa. Ei kuitenkaan nitä rohkaisuryyppyjäkään voi oikein ottaa kyynelvirtojen estämiseksi ettei mene hiprakan puolelle Äiti itkee varmasti niin paljon että senkin takia on vaikea sitten pidätellä itseään! Mutta ilon kyyneleitähän ne ovat, joten ei muuten paha vaikka itkua riittäisi paitsi että silmät turpoaa ja meikit leviää... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
juillet Kirjoitettu October 8, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu October 8, 2009 (muokattu) Apua pelkään että itkettää ja paljon. Oon tosi lässy ja siskon kanssa itketään aina kaikkea ihan typerää (esim. kun baywatchin stephanie kuoli TOSI huonosti lavastetussa purjehdusonnettomuudessa ).. Ekalla ja tokalla kertaa kertaa kaverien ei häissä ei ihmeekseni itkettänyt (tosi hämmentävää), mutta kolmannen häissä kyllä. Olikin näistä kaikkein läheisin ja oli myös paljon muita tuttuja paikalla, morsiamen luovutuskin tapahtui just meidän kohdalla..Oon kerran saanu kauhean hysteerisen kohtauksen joka alkoi naurulla (kai?) ja muuttui sitten itkuksi ja ryöpsähteli tosi pitkän aikaa. Poikaystävä seurasi vähän huolestuneena vieressä, oltiin vielä ulkomailla, kaukana sivistyksestä.. Tämän pelkään joskus vielä toistuvan.. Oon aatellu ottaa yhden tai kaks Sedoniumia (luontaistuote) vähän rauhottamaan. Käytän sitä joskus jos ahdistaa tai jännittää kauheasti. Olen taipuvainen menemään joskus vähän yli.. Muokattu: October 8, 2009, käyttäjä: juillet Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Laretzkii Kirjoitettu December 5, 2009 Raportoi Share Kirjoitettu December 5, 2009 Oon kerran saanu kauhean hysteerisen kohtauksen joka alkoi naurulla (kai?) ja muuttui sitten itkuksi ja ryöpsähteli tosi pitkän aikaa. Poikaystävä seurasi vähän huolestuneena vieressä, oltiin vielä ulkomailla, kaukana sivistyksestä.. Tämän pelkään joskus vielä toistuvan.. Oon aatellu ottaa yhden tai kaks Sedoniumia (luontaistuote) vähän rauhottamaan. Käytän sitä joskus jos ahdistaa tai jännittää kauheasti. Olen taipuvainen menemään joskus vähän yli..Mulla on kanssa tapana saada välillä näitä tämän kaltaisia hysteerisia kohtauksia...En ollut edes ajatellut koko itkuhommaa häissä, mutta lueskeltuani näitä alkoi hirvittämään hieman..Kun mä olen niitä ihmisiä jotka ei erityisen kauniisti osaa itkeä.. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Guest pampulakorva Kirjoitettu January 16, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu January 16, 2010 TIEDÄN ETTÄ ULVON mutta en jaksa olla huolissani, olenhan rakkaani ja sukuni sekä ystävieni ympäröimänä Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Eerika* Kirjoitettu January 16, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu January 16, 2010 Mie en yleensäkään kovin herkästi vuodata kyyneleitä, mut kun kotona kuunneltiin häämusiikkia meinasin jo sillon itkeä.. Kirkossa tulee varmasti vuodatettua muutama kyynel. Mitäpä siinä, pitää laittaa vedenkestävää meikkiä. Hääkuvatkin on otettu onneksi jo ennen vihkimistä. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
*pikkumyy* Kirjoitettu January 17, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu January 17, 2010 (muokattu) Minä olen melko varma, että kirkossa pääsee itku.. Jokaisissa häissä kyyneleet valuu silmiin kun hääpari astelee kohti alttaria niin voin vaan kuvitella kun itse on siellä astelemassa.. Itseasiassa kun kuuntelin häämarsseja perjantaina, niin ei ollut itku kaukana. Tommonen musiikki kun saa tunteet jotenkii vaan tosi pintaan. Mut jos vaan meikki kestää, niin eihän se pieni itkukaan haittaa Muokattu: January 17, 2010, käyttäjä: *pikkumyy* Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Elien Kirjoitettu January 17, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu January 17, 2010 Joo itse itken aina esim. Satuhäät-ohjelmaa katsoessani kun siinä näytetään morsiusparin menevän papin eteen. Oon ihan toivoton ja pelkään kauhulla sitten joskus omaa "kohtaloani", täytyy vaan toivoa että jännitän niin paljon että se purkautuu päin vastoin kuin itkemällä... Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Mai2010 Kirjoitettu January 18, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu January 18, 2010 Ihanan rohkaisevia viestejä, että vaikka muuten vetistelee voi hääpäivänä olla rauhallisen onnellinen. Mullahan itkettää kaikki nää viestiketjutkin ja pelkkä rakkauden ajatteleminen. Toivon ja olen toivonut myös äidiltäni ja siskoiltani, että häämme olisivat iloiset. En jaksa, jos itkua on enemmän kuin hautajaisissa konsanaan. Mieheni on jo seurustelun alkuajoista painottanut, että olemme suhteessa iloisesti, ei vakavasti Kosintatilanteessa hämmennyin, kun en itkenyt ollenkaan. Olin odottanut, että kun se joskus tapahtuu, parun varmaan onnesta puoli päivää... mutta ei kyyneleen kyyneltä ja siitä jäikin outo olo, että eikö musta tunnukaan miltään...Nyt häitä odotellessa ajattelin keskittyä itse naimisiin menoon, enkä siihen, itkettääkö vai ei. Toivottavasti itku pysyy hallinnassa ja kohtuudessa. Mutta vaikka sitä ei tulisikaan, tiedän olevani oikean ihmisen kanssa. Vihittäessä olemme onneksi kaksistaan, ettei tarvi kuunnella äidin ja muiden ryystämistä selän takana Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
minskupinsku Kirjoitettu January 18, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu January 18, 2010 Täällä on kanssa yksi itkupilli. Saapa nähä mitä häissä käy, ikinä en ole muiden häissä selvinnyt ilman itkua ja nyt kun vielä omat ni voi olla oikee niagaran putous.. Mutta ei kai tuo haittaa kunhan vaan tuo itku ilosta johtuu Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
I Do I Do I Do Kirjoitettu January 18, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu January 18, 2010 vooooih munki kannattais varmaa mennä vasta kirkon jälkee meikkiin Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Mimsi Kirjoitettu March 7, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu March 7, 2010 vooooih munki kannattais varmaa mennä vasta kirkon jälkee meikkiin Sama täällä. Mutta eihän se itkeminen oikeasti mitään haittaa, onnenkyyneleet on ihana asia!Enemmän jännittää ystäväparin lokakuiset häät joissa olen kaasona... Morsian haluaa kaasot alttarin sivulle seisomaan ja minä niin tiedän että itken silmät päästäni vaikka onkin kyseessä "vain" ihan muiden häät. Hohhoi. Pitää vaan yrittää olla välittämättä sisältä kumpuavasta nolostumisesta, tuossakin tilanteessa. Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
sadepäivä Kirjoitettu March 7, 2010 Raportoi Share Kirjoitettu March 7, 2010 Mua itketti tänään ihan hulluna, kun Turusta kotiin ajaessa kuunneltiin miehekkeen kanssa autossa Juicen "Pyhä toimitus". Tulee ehdottomasti näyttelemään jonkinlaista osaa epävirallisessa hääseremoniassamme. Maailman kyliin mä väsyin,ota syliinSun kätes otsaani viilentääSano jotain näinkatveessa sotainniin pääsen lähemmäksi elämääNaura vähän ja painaudu tähän, kun ihollamme on hämärääOot niin avoinsä miljoonin tavoinMua kiskot lähemmäksi elämääOta viini ja juo se on elämä munAnna ruumiisi tuo niin mä rauhoitunLuodut emme me olleet toisillemme,me kaiken loimme, loimme elämääOta viini ja juo se on elämä munAnna ruumiisi tuo niin mä rauhoitunPääsen sisään näin voimaani lisäännäin liikun lähemmäksi elämääKyynel valuu ja taas alkaa paluuon tämä kaikki hyvin tärkeääVaivun uneen mun näät rauhoittuneennäin ollen lähempänä elämää Lainaa Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Join the conversation
You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.