Jump to content
Naimisiin.info

Kokonaan uusi sukunimi


Mesimarja

Recommended Posts

Me pidimme naimisiin mennessämme kummatkin omat sukunimemme, mutta vaimo haluaisi edelleen ottaa meille kokonaan uuden sukunimen. Hän ei pidä omasta nimestään, mutta ei halua ottaa minunkaan nimeäni (koska yhdellä hänen mielestään nololla julkkiksella on sama sukunimi ja onhan tuo kaukaista sukuakin).

En minä uutta nimeä suoranaisesti vastusta, vaikka olen ihan tyytyväinen tähän nykyiseenkin. Mutta sellaista nimeä, joka tyydyttäisi meitä molempia, ei olla vielä keksitty. Minä nimittäin haluaisin, että uusi nimi olisi selvästi itäsuomalainen (ainakin nen-pääte pitää olla, eikä se saisi mielellään olla luontoaiheinen, koska ne ovat niin tyypillisiä lännessä). Lisäksi olisi plussaa, jos nimi kuulostaisi vähän hassulta ja jos sen avulla pääsisi jonnekin aakkosten alkupäähän. Noista viimeisistä ehdoista voi tosin vähän tinkiäkin, jos joku hyvä nimi keksitään.

Yksi ehdotus meillä on pureskeltavana, mutta se kuulostaa ehkä turhan karjalaiselta eikä edistä minua kauheasti aakkosissakaan. Karjalaisuus ei suoranaisesti haittaa, koska kyllä sieltäkin päin löytyy sukujuuria, mutta tietysti savolaistyyppinen nimi olisi parempi. Meidän kummankin nykyiset nimet ovat savolaisia nen-päätteisiä nimiä. Vaimo on kyllä kotoisin lännestä, mutta häneltäkin löytyy itäisiä sukujuuria.

Toisaalta ajatus uudesta nimestä on mielestäni siinä mielessä vähän hassu, että meillä ei ole mitään aikomusta lisääntyä. Näin nimi jäisi vain meidän kahden nimeksi, joka on tullut tyhjästä ja häviäisi sen jälkeen historian hämärään. Se ei ole sukunimen tarkoitus ainakaan itäsuomalaisessa perinteessä (lännessähän nimet eivät vanhastaan ole olleet samalla lailla sukujen nimiä), mutta emme me kyllä nimen takia ryhdy lapsia hankkimaan.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 140
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Toisaalta ajatus uudesta nimestä on mielestäni siinä mielessä vähän hassu, että meillä ei ole mitään aikomusta lisääntyä. Näin nimi jäisi vain meidän kahden nimeksi, joka on tullut tyhjästä ja häviäisi sen jälkeen historian hämärään.

Sama tilanne meilläkin. Eli keksittiin ihan uusi nimi, ja se loppuu meihin kahteen.

Tai saahan sen toki käyttöönsä kuka haluaa muistaakseni 100v päästä sen jälkeen, kun viimeinen meistä on kuollut.

Link to comment
Share on other sites

  • 6 months later...
Meillä kävi huono tuuri.. Otetaan mun miehen kasvattivanhempien sukunimi molemmille ja luultiin että se onnistuu helposti. Eikä mitään, nyt aikaa häihin alle kuukausi ja nimenmuutoksessa menee PUOLI VUOTTA! Että silleen.. Nimi muuttuu sitten vasta syksyllä... No, päästään ainakin häämatkalle vanhoilla nimillä ja passiakaan ei tarvi uusia.

Onko kasvattivanhempien sukunimen ottaminen jotenkin pidempiaikaisempi prosessi, kuin esim. äidin sukunimen ottaminen?

Meillä on häämatkaliput varattu minun vanhalla ja miehen uudella nimellä, ja häihin on aikaa vähän yli neljä kuukautta. Suunnitelmissa olisi, että mies laittaisi nimenhakemuksen menemään toukokuun 16. päivä, kun lähdemme ulkomaille 17. päivä. (se reissu taas on varattu vanhoilla nimillä :rolleyes:)

Osaako joku sanoa kuinka kauan suunnilleen menee, että mieheni sukunimi vaihtuu? Eli kysymys on siis sukunimestä, joka on nyt hänen äidillään. Hän taas on itse vaihtanut sukunimensä 2-3 vuotta sitten, ja sukunimi on suvussa äidin lisäksi miehen isotädillä.

Muokattu: , käyttäjä: elletti
Link to comment
Share on other sites

Guest Vieras_Tytti_*

Moi!

Kertokaa nyt siis ihan aloittelevalle, yhteistä nimeä suunnittelevalle, että mistä lähdetään metsästämään ja kaivamaan tietoa niistä suvun vanhoista nimistä? Kun ei ole mitään tietoa, mitä sieltä voi löytyä.. Ja kuinka monta sukupolvea vanhan nimen saa ottaa käyttöönsä ongelmitta??

Kiitos :)

Link to comment
Share on other sites

^kirkonkirjoista.

Nimilain mukaan edellytetään, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena;

Ei siis ole määritelty mitään tiettyä aikarajaa kuinka kaukaa saa hakea, mutta toisaalta eihän Suomessa näitä sukunimiäkään ole niin kauaa edes käytetty (vaan tilan nimen mukaan ym. ennen)

Link to comment
Share on other sites

Guest Vieras_Tytti_*

Öööö, suuntana siis kirkkoherranvirastoko? Sielläkö on tiedot molempiten vanhempien vanhemmista jne.. Onko väliä, että mä oon ortodoksi? Oon ihan uuno näissä virastoasioissa, sori :D:girl_blum:

Link to comment
Share on other sites

Meillä kävi huono tuuri.. Otetaan mun miehen kasvattivanhempien sukunimi molemmille ja luultiin että se onnistuu helposti. Eikä mitään, nyt aikaa häihin alle kuukausi ja nimenmuutoksessa menee PUOLI VUOTTA! Että silleen.. Nimi muuttuu sitten vasta syksyllä... No, päästään ainakin häämatkalle vanhoilla nimillä ja passiakaan ei tarvi uusia.

Onko kasvattivanhempien sukunimen ottaminen jotenkin pidempiaikaisempi prosessi, kuin esim. äidin sukunimen ottaminen?

Meillä on häämatkaliput varattu minun vanhalla ja miehen uudella nimellä, ja häihin on aikaa vähän yli neljä kuukautta. Suunnitelmissa olisi, että mies laittaisi nimenhakemuksen menemään toukokuun 16. päivä, kun lähdemme ulkomaille 17. päivä. (se reissu taas on varattu vanhoilla nimillä :rolleyes:)

Osaako joku sanoa kuinka kauan suunnilleen menee, että mieheni sukunimi vaihtuu? Eli kysymys on siis sukunimestä, joka on nyt hänen äidillään. Hän taas on itse vaihtanut sukunimensä 2-3 vuotta sitten, ja sukunimi on suvussa äidin lisäksi miehen isotädillä.

Tietäisikö kukaan? :(

Link to comment
Share on other sites

^Minun käsittääkseni siinä menee noin viikko (?) jos ottaa esim. äitinsä sukunimen, tai äidin tyttönimen tms. ja sama koskee isoäitiä, isoisoäitiä ja tämän äitiä aina neljänteen polveen taaksepäin. Pitäisi olla simppeli homma. Tiedän tämän ihan siitä, että äitini harkitsi jossain vaiheessa oman isoäitinsä sukunimen ottamista ja siinä olisi mennyt viikko että sen olisi hakemuksen jättämisestä saanut käyttöönsä.

Muoks. Saatan muistaa asian väärinkin.

Muokattu: , käyttäjä: Ella
Link to comment
Share on other sites

^Minun käsittääkseni siinä menee noin viikko (?) jos ottaa esim. äitinsä sukunimen, tai äidin tyttönimen tms. ja sama koskee isoäitiä, isoisoäitiä ja tämän äitiä aina neljänteen polveen taaksepäin. Pitäisi olla simppeli homma. Tiedän tämän ihan siitä, että äitini harkitsi jossain vaiheessa oman isoäitinsä sukunimen ottamista ja siinä olisi mennyt viikko että sen olisi hakemuksen jättämisestä saanut käyttöönsä.

Muoks. Saatan muistaa asian väärinkin.

Kyseessä ei siis ole tyttönimi, vaan sukunimi, joka on ollut miehen suvussa, ja jonka miehen äiti on pari vuotta sitten vaihtanut itselleen.

Onkohan siltikin ihan läpihuutojuttu? Kaikki matkat ja hotellit on varattu uudella nimellä.. :unsure:

Link to comment
Share on other sites

^Jos se on kerran suvussa ollut, sen pitäisi olla aivan läpihuutojuttu. Etenkin, jos se on ollut miehen esivanhemmilla suoraan takenevassa polvessa max. neljänteen polveen, sitä ei tarvitse hakea lautakunnalta vaan pelkkä ilmoitus + maksu + viikon käsittely riittää. Maistraatista kysymällä asia selviää parhaiten.

Link to comment
Share on other sites

^Jos se on kerran suvussa ollut, sen pitäisi olla aivan läpihuutojuttu. Etenkin, jos se on ollut miehen esivanhemmilla suoraan takenevassa polvessa max. neljänteen polveen, sitä ei tarvitse hakea lautakunnalta vaan pelkkä ilmoitus + maksu + viikon käsittely riittää. Maistraatista kysymällä asia selviää parhaiten.

Hyvä, kiitos tästä, huojennuin huomattavasti! Voitaisiin kyllä vielä kysäistä maistraatista varmuuden vuoksi.

Olisi kurja tilanne, jos nimi ei kerkeäisi muuttua.

Link to comment
Share on other sites

^Minun käsittääkseni siinä menee noin viikko (?) jos ottaa esim. äitinsä sukunimen, tai äidin tyttönimen tms. ja sama koskee isoäitiä, isoisoäitiä ja tämän äitiä aina neljänteen polveen taaksepäin. Pitäisi olla simppeli homma. Tiedän tämän ihan siitä, että äitini harkitsi jossain vaiheessa oman isoäitinsä sukunimen ottamista ja siinä olisi mennyt viikko että sen olisi hakemuksen jättämisestä saanut käyttöönsä.

Muoks. Saatan muistaa asian väärinkin.

Mä voisin sen verran korjata, että ainakin vielä vajaat 3 vuotta sitten vain omilla tai puolison isovanhemmilla (tai sitä läheisemmillä sukulaisilla) olleet nimet olivat "läpihuutojuttuja". Me haettiin miehen isän isovanhemmalla ollutta tyttönimeä ja jouduttiin siis käymään läpi se pidempi hakuprosessi. Jos olis ollut miehen isovanhemmasta kyse, niin ei olisi tarvinnut.

Tiedä sitten, onko asiat muuttuneet mitenkään näiden muutaman vuoden aikana...

Olethan elletti ottanut huomioon, että passissa ja matkalipuissa pitää olla sama nimi. Eli vaikka virallinen nimi olisikin xx, mutta jos et kerkeä passia uusimaan tälle nimelle, niin matkustusasiakirjat tulee olla sillä vanhalla nimellä.

Link to comment
Share on other sites

^Minun käsittääkseni siinä menee noin viikko (?) jos ottaa esim. äitinsä sukunimen, tai äidin tyttönimen tms. ja sama koskee isoäitiä, isoisoäitiä ja tämän äitiä aina neljänteen polveen taaksepäin. Pitäisi olla simppeli homma. Tiedän tämän ihan siitä, että äitini harkitsi jossain vaiheessa oman isoäitinsä sukunimen ottamista ja siinä olisi mennyt viikko että sen olisi hakemuksen jättämisestä saanut käyttöönsä.

Muoks. Saatan muistaa asian väärinkin.

Mä voisin sen verran korjata, että ainakin vielä vajaat 3 vuotta sitten vain omilla tai puolison isovanhemmilla (tai sitä läheisemmillä sukulaisilla) olleet nimet olivat "läpihuutojuttuja". Me haettiin miehen isän isovanhemmalla ollutta tyttönimeä ja jouduttiin siis käymään läpi se pidempi hakuprosessi. Jos olis ollut miehen isovanhemmasta kyse, niin ei olisi tarvinnut.

Tiedä sitten, onko asiat muuttuneet mitenkään näiden muutaman vuoden aikana...

Olethan elletti ottanut huomioon, että passissa ja matkalipuissa pitää olla sama nimi. Eli vaikka virallinen nimi olisikin xx, mutta jos et kerkeä passia uusimaan tälle nimelle, niin matkustusasiakirjat tulee olla sillä vanhalla nimellä.

Juu, ollaan huomioitu ;) Ja pikapassinhan saa nopsasti, jos näyttää siltä että menee hilkulle!

Link to comment
Share on other sites

Guest Vieras_jokinen
Mä voisin sen verran korjata, että ainakin vielä vajaat 3 vuotta sitten vain omilla tai puolison isovanhemmilla (tai sitä läheisemmillä sukulaisilla) olleet nimet olivat "läpihuutojuttuja". Me haettiin miehen isän isovanhemmalla ollutta tyttönimeä ja jouduttiin siis käymään läpi se pidempi hakuprosessi. Jos olis ollut miehen isovanhemmasta kyse, niin ei olisi tarvinnut.

Tiedä sitten, onko asiat muuttuneet mitenkään näiden muutaman vuoden aikana...

Viime vuonna oli vielä sama juttu, eli vain isovanhempiin asti saa nopean käsittelyn, sitä pidemmälle suvussa menee aina nimilautakuntaan. Ja nimilautakunnassa on linjana se, että viidenteen polveen asti menee yleensä läpi, mutta sen pidemmältä kaivettu nimi pitää perustella hyvin eikä ole mitenkään varma läpimeno. Mutta tuohon kysyjän tilanteeseen minäkin neuvoisin kysymään apua maistraatista, koska jos se menee pitkän käsittelyn kautta, se tosiaan voi kestää! Meillä meni neljä kuukautta, mutta se riippuu siitä, mihin nimilautakunnan kokoukseen paperit ehtii.

Link to comment
Share on other sites

^ja ^^^ Tuo minun tietoni on peräisin useamman vuoden takaa. Ihmetyttää hiukan, että onko tuo käytäntö jotenkin tiukentunut sen jälkeen, koska silloin kyllä hyvin selvästi sanottiin, että neljänteen polveen taaksepäin saa nimen ottaa pelkällä ilmoituksella, kunhan pystyy osoittamaan, että ko. nimi on ollut esivanhemmalla vakiintuneesti käytössä. Mutta kiitos tiedosta! On välillä ollut leikkisästi puhetta, että tuo isoisoäitini nimi otettaisiin meille (miehelleni ja minulle) yhteiseksi nimeksi, joten jos tätä aletaan tosissaan puuhaamaan, pitää ottaa tuo pitkä käsittelyaika huomioon. Ei kyllä ole todennäköistä, että kumpikaan haluaisimme yhteistä nimeä niin kovasti, että tuohon vaivaan viitsisi ryhtyä, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Muokattu: , käyttäjä: Ella
Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
  • 4 months later...
Guest morsian240710

huoh. meille on myös tulossa uusi yhteinen sukunimi, joka on miehen äidin tyttönimi. meillä ei ole vaihdokseen mitään sen kummempaa syytä, nimi on vain mielestämme kaunis ja haluamme tehdä siitä sellaisen "meidän jutun", mutta nyt: kaikki muut; minun äiti&isäpuoli, miehen vanhemmat sekä sisarukset perheineen, sekä muut lähisukulaiset ja tietenkin ystävät ovat olleet (ymmärrettävästi) yllättyneitä, mutta kuitenkin täysin ok tämän asian kanssa.

PAITSI minun isäni: sain häneltä eilen puhelun (edellispäivänä kerroin hänelle asiasta ja hän sanoi vain että on kaunis nimi) puhelun hän aloitti "te ette kunnioita miehen sukua, hänen vanhempiaan, hänen sisaruksiaan tai isovanhempiaan. te ette kunnioita mitään ettekä ketään jos vaihdatte nimenne. ne ihmiset, jotka ovat päätökseenne suhtautuneet neutraalisti tai positiivisesti ovat idiootteja, hienohelmoja, nössöjä kun eivät uskalla sanoa äänen mitä teistä ajattelevat!!"

SIIS MITÄ??! jos me haluamme vaihtaa nimeä, eikai se tarkoita ettemme kunnioita sukuamme, ja sitäpaitsi, toinen puoli miehen suvustahan on uuden sukunimemme nimisiä?! ..ja mielestäni ei ole asiallista alkaa haukkua muuta lähisukuamme.

sanoin isälleni että lopeta tuo haukkuminen, ehkäpä muut vain kuunioittavat päätöstämme, ja koska elämä on meidän ei muiden, he eivät sano asiasta negatiivista, vaikka joku voikin olla asiasta erimieltä!

..hän jatkoi saman toistoa, lähimpiemme sekä meidän haukkumista.

sanoin hänelle että tuon on loputtava, pidä mielipiteesi omanasi, en voi siihen vaikuttaa, mutta älä hauku muita ihmisiä äläkä tule minulle sanomaan mitä me kunnioitamme ja mitä emme, sen pitää nyt loppua tai sinun ei tarvitse tulla lainkaan todistamaan tätä nimenvaihdostamme, eikä juhlimaan niiden meille rakkaiden ihmisten kanssa joita nyt niin kovasti haukut.

isä tulkitsi tämän "ai, että pakotat minut vaihtamaan mielipidettäni tai en saa kutsua häihin, sitten pidän huolen ettei kukaan muukaan meidän puolen suvusta sinne tule" ja heitti luurin korvaani.

-näin aikuista käytöstä. laitoin hänelle viestin perään, etten tarkoittanut sitä niin vaan toistin tuon mitä aiemminkin jo kirjoitin, painottaen että hän saa pitää mielipiteensä en minä siihen voi vaikuttaa. hän ei vastannut viestiini mitään.

mitä siis olette mieltä -onko jollekkin käynyt näin, mitä mielestänne minun nyt pitäisi tehdä? ..isälläni on ollut taipumusta olla aina jokaista päätöstäni vastaan, eikä minusta ole koskaan tuntunut siltä että hän arvostaisi minua lainkaan. ennemminkin hänen asenteensa voisi olla lähellä "naiset eivät ole mitään miehet on parhaita" -tyylinen. en ole hänen kanssaan koskaan ollut niin läheinen kun esim. äitini ja isäpuoleni kanssa, joten ei minua niin ole haitannut ristenevät mielipiteemme, mutta en nyt haluaisi riidoissakaan olla. toisaalta taas, en aio pyytää anteeksi sitä mitä aion/aiomme omalle nimellemme tehdä, myöskin olen kyllästynyt siihen että hän jatkuvasti (riitojen aikana) arvostelee äitiäni sekä isäpuoltani, mutta nyt myös sitten jo mieheni sukulaisia.

kiitos jos joku jaksoi lukea sekavan kirjoitukseni läpi, ja isompi kiitos jos joku kertoo mielipiteensä asiaan :)

Link to comment
Share on other sites

huoh. meille on myös tulossa uusi yhteinen sukunimi, joka on miehen äidin tyttönimi. meillä ei ole vaihdokseen mitään sen kummempaa syytä, nimi on vain mielestämme kaunis ja haluamme tehdä siitä sellaisen "meidän jutun", mutta nyt: kaikki muut; minun äiti&isäpuoli, miehen vanhemmat sekä sisarukset perheineen, sekä muut lähisukulaiset ja tietenkin ystävät ovat olleet (ymmärrettävästi) yllättyneitä, mutta kuitenkin täysin ok tämän asian kanssa.

PAITSI minun isäni: sain häneltä eilen puhelun (edellispäivänä kerroin hänelle asiasta ja hän sanoi vain että on kaunis nimi) puhelun hän aloitti "te ette kunnioita miehen sukua, hänen vanhempiaan, hänen sisaruksiaan tai isovanhempiaan. te ette kunnioita mitään ettekä ketään jos vaihdatte nimenne. ne ihmiset, jotka ovat päätökseenne suhtautuneet neutraalisti tai positiivisesti ovat idiootteja, hienohelmoja, nössöjä kun eivät uskalla sanoa äänen mitä teistä ajattelevat!!"

SIIS MITÄ??! jos me haluamme vaihtaa nimeä, eikai se tarkoita ettemme kunnioita sukuamme, ja sitäpaitsi, toinen puoli miehen suvustahan on uuden sukunimemme nimisiä?! ..ja mielestäni ei ole asiallista alkaa haukkua muuta lähisukuamme.

sanoin isälleni että lopeta tuo haukkuminen, ehkäpä muut vain kuunioittavat päätöstämme, ja koska elämä on meidän ei muiden, he eivät sano asiasta negatiivista, vaikka joku voikin olla asiasta erimieltä!

..hän jatkoi saman toistoa, lähimpiemme sekä meidän haukkumista.

sanoin hänelle että tuon on loputtava, pidä mielipiteesi omanasi, en voi siihen vaikuttaa, mutta älä hauku muita ihmisiä äläkä tule minulle sanomaan mitä me kunnioitamme ja mitä emme, sen pitää nyt loppua tai sinun ei tarvitse tulla lainkaan todistamaan tätä nimenvaihdostamme, eikä juhlimaan niiden meille rakkaiden ihmisten kanssa joita nyt niin kovasti haukut.

isä tulkitsi tämän "ai, että pakotat minut vaihtamaan mielipidettäni tai en saa kutsua häihin, sitten pidän huolen ettei kukaan muukaan meidän puolen suvusta sinne tule" ja heitti luurin korvaani.

-näin aikuista käytöstä. laitoin hänelle viestin perään, etten tarkoittanut sitä niin vaan toistin tuon mitä aiemminkin jo kirjoitin, painottaen että hän saa pitää mielipiteensä en minä siihen voi vaikuttaa. hän ei vastannut viestiini mitään.

mitä siis olette mieltä -onko jollekkin käynyt näin, mitä mielestänne minun nyt pitäisi tehdä? ..isälläni on ollut taipumusta olla aina jokaista päätöstäni vastaan, eikä minusta ole koskaan tuntunut siltä että hän arvostaisi minua lainkaan. ennemminkin hänen asenteensa voisi olla lähellä "naiset eivät ole mitään miehet on parhaita" -tyylinen. en ole hänen kanssaan koskaan ollut niin läheinen kun esim. äitini ja isäpuoleni kanssa, joten ei minua niin ole haitannut ristenevät mielipiteemme, mutta en nyt haluaisi riidoissakaan olla. toisaalta taas, en aio pyytää anteeksi sitä mitä aion/aiomme omalle nimellemme tehdä, myöskin olen kyllästynyt siihen että hän jatkuvasti (riitojen aikana) arvostelee äitiäni sekä isäpuoltani, mutta nyt myös sitten jo mieheni sukulaisia.

kiitos jos joku jaksoi lukea sekavan kirjoitukseni läpi, ja isompi kiitos jos joku kertoo mielipiteensä asiaan :)

Ikävä kuulla isäsi suhtautumisesta! Pidä kuitenkin ilman muuta oma pääsi. Suhtaudut asiaan monin kerroin kypsemmin kuin hän. Olet myös oikeassa siinä, ettet voi häntä muuttaa tai hänen mielipiteitään, mutta voit pitää oman erilaisen näkemyksesi asioista ja toimia sen mukaan. Missään nimessä ei kannata pelkän riidan välttämiseksi luopua niistä asioista, jotka itse kokee tärkeäksi - kuten vaikka oikeudestaan valita oma nimensä. Jos isällesi tekee tiukkaa hyväksyä valintanne, se on hänen ongelmansa. Anna hänen märehtiä omassa liemessään. Muista myös, että sinun ei ole pakko kuunnella hänen haukkumisiaan vaan voit myös itse sulkea sen luurin. Minullakin on ollut tekemistä hankalan isän kanssa ja olen useasti joutunut asettamaan hänelle rajoja sen suhteen, miten minulle saa puhua. Se on täytynyt tehdä ihan oman itsen suojelemiseksi kaiken maailman älyttömiltä loukkauksilta. Ei kukaan ansaitse kuulla moisia. Toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin ja saatte ihanat häät, joko isäsi läsnäollessa tai ilman!

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...
  • 1 month later...

Onpas tämä osuva ketju :) meillä kun on juuri ollut asiasta keskustelu ja nyt myös ongelma... me olemme pohtineet sukunimen vaihtamista, haluaisimme uuden, miehen suvussa ennen olleen nimen käyttöömme. mutta nyt saimme palautetta siitä että kyseinen nimi jonka haluamme on ruotsalaista alkuperää oleva, ruotsinkielinen sukunimi, joten "on väärin" vaihtaa suomalainen sukunimi sellaiseen. meistä se on kaunis nimi, mutta tuo reaktio ihmetytti.. onko kellään kokemusta vastaavasta, tai mitä mieltä te olette asiasta?

kiitän kaikkia jotka vaivautuvat kertomaan mielipiteensä :)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 months later...

Sukunimen vaihtaminen on pohdinnassa ollut jo pikkutytöstä lähtien, mutta asia epäilyttää minua

jonkun verran.

Sukunimi, jota haikailen on kuulunut aikaisemmin sukuuni yhdelle henkilölle.

Hän siis on vaihtanut sen itselleen, kun on halunnut suomentaa silloisen sukunimensä.

Ko. henkilö on minulle niinkin kaukaista sukua kuin isän äidin äidin isän veli.

Häneltä ei jäänyt jälkeläisiä tietyn syyn takia, mutta saman sukunimisiä löytyy Suomesta

väestörekisterikeskuksen mukaan.

Onkohan minulla siis mitään mahdollisuutta saada tätä sukunimeä...?!

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Ihanaa, täällä on tällainenkin ketju*! Luulin ettei nimen vaihto kokonaan olisi näin yleistä :) Minun aivokapasiteettini näin flunssan kourissa ei tosin riitä nyt käsittämään seuraavaa asiaa:

Mieheni sai kasteessa isänsä sukunimen (sanotaan nyt vaikka Järvinen), jonka hän vaihtoi kouluikäisenä silloisen isäpuolensa (joka oli mieheni äidin kanssa naimisissa) sukunimeen Jokinen. Nyt kun olemme avioitumassa, haluaisimme yhteiseksi sukunimeksi Järvinen koska siihen sukuun mieheni kuuluu eikä hänen äitinsä ole enää edes naimisissa Jokisen kanssa.

Eli emme siis saa vaihtaa yhdessä vihkimisen yhteydessä molempien sukunimeksi Järvistä, vaan mieheni pitää hakea se ennen häitä? Mitä se maksaa?

Ja minulta meni ohi sekin, että avioliiton yhteydessä kun nimi vaihtuu, maksaako se ja mitä?

Link to comment
Share on other sites

Eli emme siis saa vaihtaa yhdessä vihkimisen yhteydessä molempien sukunimeksi Järvistä, vaan mieheni pitää hakea se ennen häitä? Mitä se maksaa?

Ja minulta meni ohi sekin, että avioliiton yhteydessä kun nimi vaihtuu, maksaako se ja mitä?

Miehesi saa ottaa entisen nimensä takaisin pelkällä ilmoituksella, jonka käsittelyaika taitaa olla viikon. Maksusta en ole varma, luulenpa, ettei se maksa mitään kun hän ottaa itsellään aikaisemmin käytössä olleen sukunimen takaisin. Kannattaa varmistaa asia maistraatista.

Jos otat avioituessanne miehesi sukunimen, ei itse nimenmuutos maksa mitään, mutta sinun (kuten miehesikin, kun hän vaihtaa nimensä) pitää tietenkin uusia ajokortti ja passi ja ne toki maksavat sen minkä maksavat.

Muokattu: , käyttäjä: Ella
Link to comment
Share on other sites

Me tässä ootellaan päätöstä.. voi kestää mitä vaan 3-6kk.. käytiin siis tammikuun puolivälis jättämässä hakemus ihan uudesta nimestä miehelle. On kovin syvältä tää suomen lainsäädäntö kun nimi pitää sitten ottaa käyttöön heti kun päätös tulee.. sotkeepi vähän passinhankkimis- yms asioita.. häämatka kuitenkin pitää varata sillä nimellä millä passi on (eikä sitä kuulemma voi mitenkään muuttaa) ja toisaalta passi pitää uusia viimeistään 3kk nimen vaihtumisesta. Ei myöskään olis haluttu kertoa kellekkään ennnenkuin hääpäivänä nimenmuutoksesta ja nyt tuota miehen uutta nimeä on vähän vaikea piilotella jos päätös tulee hyvinkin ajoissa. Ja ainahan voi myös käydä niin ettei kyseistä haluamaamme nimeä edes saa käyttöön :-p

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...