Mesimarja

Kokonaan uusi sukunimi

141 posts in this topic

Haluaisin kuulla kokemuksia kokonaan uuden sukunimen ottamisesta, sillä se on meille todennäköisin vaihtoehto tällä hetkellä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meille tulee kokonaan uusi sukunimi, tai sulho itseasiassa otti sen jo vuotta ennen hääpäivää käyttöön. Minulle se tulee sitten vihkimisen yhteydessä. Kyseinen nimi on sulhon äidin sukunimi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä mietin tällaista vaihtoehtoa, mutta mies halusi pitää nimensä. Keksinkin muutamiakin kokonaan uusia, joita väestörekisteristä ei löytynyt ollenkaan (sellaisen saa ottaa ongelmitta) sekä kävin läpi meidän molmepien sukujen vanhoja nimiä. Miehen sukunimi on suomennettu 1900-luvun alkupuolen fennomania-aikoina ja ehdotin sen takaisin palauttamaista. Mutta meillä on siis nyt miehen nimi (joka on oikein tyylikäs ja kiva ja itseasiassa myös harvinainen).

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vastauksista!

Olisiko jollakulla kertoa siitä, millaisia reaktioita menettelytapa on herättänyt perhe- ja ystäväpiirissä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kysymyksiähän tuo ainakin meillä on herättänyt, että miksi sulhokin vaihtoi nimensä? Tosin, kun on selitetty asia, että miksi, niin kaikki ovat olleet sitä mieltä, että se on ollut hyvä juttu. Ja uusi nimi on sitäpaitsi hienompi  :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tunnen työn kautta kundin, joka avioliiton solmimisen yhteydessä otti sukunsa vanhan nimen. Se selitti sen kerran ja sit se on ollut ihan luontevaa. Ja jotenkin opin sen helposti. Ja luulen, että kaikki muutkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Meille tulee kokonaan uusi sukunimi, tai sulho itseasiassa otti sen jo vuotta ennen hääpäivää käyttöön. Minulle se tulee sitten vihkimisen yhteydessä. Kyseinen nimi on sulhon äidin sukunimi.

Mekin suunnittelemme tuota vaihtoehtoa! Kuinka käytännönasiat hoituivat?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me otettiin mun äitini tyttönimi yhteiseksi nimeksi. Ei siis kokonaan uutta nimeä, mutta meille kummallekin kuitenkin uusi.

Meillä homma eteni niin, että minä vaihdoin nimen ennen vihkimistä, eli täytin maistraatissa kaavakkeen ja maksoin sukunimen vaihtamisesta tulevan maksun (91 euroa). Päätös tuli tosi nopeasti, noin viikossa (oltiin vielä liikkeellä hieman myöhässä, eli periaatteessa olisi voinut mennä häiden yli ennen kuin päätös olisi tullut - siis sen aikataulun mukaan mikä maistraatissa maksimikäsittelyajaksi ilmoitettiin). Mies sitten otti avioituessa tuon saman sukunimen.

Sekin on mahdollista, että perheenä haetaan yhteistä uutta sukunimeä, se käsittääkseni menee yhdellä maksulla (eli ei tarvitse kummankin maksaa erikseen, tulevat samaan kaavakkeeseen). Mutta tuo pitää tehdä sitten vasta avioitumisen jälkeen, ja ainakin minusta oli kivempi että uusi nimi on heti käytössä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mekin suunnittelemme tuota vaihtoehtoa! Kuinka käytännönasiat hoituivat?

Käytännössä tuo oli ihan helppo juttu, nimenmuutoshakemus vaan maistraattiin ja sieltä tulleen ilmoituksen jälkeen sulho uusi ajokortin ja passin uudelle nimelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me suunnittelemme myöskin aivan uuden sukunimen ottamista. Kyseessä on minun isomummoni tyttönimi. Minä vaihdan nimeni ensin, ja mieheni ottaa sitten minun sukunimeni mennessämme naimisiin.

Onko kellään käytännön kokemusta siitä, onko tämänkaltainen sukunimen muutos vain ilmoitusluontoinen asia maistraattiiin vai vaatiiko se lautakunnan tms. hyväksynnän? Kyseessä on kuitenkin minun esivanhempani. Voisin nimittäin aivan hyvin vaihtaa nimeni jo nyt, sillä passini on jokatapauksessa menossa vanhaksi eikä minulla ole ajokortteja sun muita - operaatio olisi aika pieni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me ollaan ajatelltu kanssa vaihtaa sukunimi molemmille. Otetaan miehen entinen (saksalainen) sukunimi,joka on vaihdettu heidän saapuessa Suomeen. Maksaako sukunimen vaihdos tässä tapauksessa?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sukunimen vaihto maksaa aina, mutta summa riippuu siitä, ottaako suvusta nimen vai keksiikö ihan uuden nimen, sellaisen jota ei ole kellään ollutkaan.

Itselläni on nimenvaihtoprosessi menossa, nimi vaihtuu kuun vaihteessa kun protestiaika (30pv) loppuu, ja kun avioidumme hieman myöhemmin, mies ottaa nimeni. Asia tulee shokeeraamaan monia.  ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on pyörinyt myös tämä vaihtoehto mielessä. Kumpikaan ei ole erityisen kiintynyt omaan sukunimeensä, vaikka molemmat ovat ihan ok ja minun sukunimeni on myös harvinainen. Suvusta löytyisi ihan mielenkiintoisia (mun sukunimi on siis myös aikoinaan suomennettu ruotsista) ja toisaalta ihan uusikin itsekeksitty nimi houkuttelisi.

Voi kuitenkin olla, että päädymme lopulta vain siihen, että otan miehen sukunimen. Miehellä ei olisi mitään ongelmaa ottaa myöskään minun sukunimeäni, mutta minusta se ei tunnu luontevalta vaihtoehdolta. Olen jotenkin niin varautunut jo vaihtamaan sukunimeäni.  :) Selvää kuitenkin on, että koko perheelle tulee yksi nimi.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kuinkahan muuten tulkitaan sitä, että uusi sukunimi ei saisi olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen (Nimilaki 11§)? Esim. tuolta Karjalan suunnalta löytyy paljon aika hauskoja virityksiä tyyliin Tertsunen, Tsutsunen, Tschokkinen jne. Jos haluaisi sukunimensä olevan vaikka Slurpsanen tai Tschirkkonen, niin rittäisikö vetoaminen karjalaiseen käytäntöön (kun kuitenkin puhutaan Suomen Karjalasta)? Nimilaki ei näytä edellyttävän, että pitäisi edes olla sukutaustaa sillä Suomen alueella, jonka nimikäytännön mukainen uusi sukunimi on.

Suomalaisuuden liiton sivuilla on esimerkkejä vapaista sukunimistä, joita voi ottaa käyttöön, mutta lista on aika tylsä. Esim. nen-päätteiset sukunimet puuttuvat lähes kokonaan ja muutenkin nimissä on enemmän läntinen kuin itäinen maku.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulla oli joskus työkavereina veljekset, joilla oli eri sukunimi. Toisella oli yksi Suomen yleisimmistä nimistä ja toisella sellainen, etten ollut ikinä kuullut. Siinä oli käynyt niin, että kun tämä toinen oli ollut menossa naimisiin, niin vaimonkin sukunimi oli ollut yksi Suomen yleisimmistä, eikä kumpikaan halunnut kumpaakaan nimeä. He olivat ostaneet tilan, jolla oli hieno nimi ja viimeinen senniminen ihminen oli kuollut reilut 20 vuotta aiemmin. Koska sukunimet ovat suojattuja muistaakseni 25 vuoden ajan, joutuivat he todistamaan, että toinen oli pitkän mutkan kautta sukua tälle viimeiselle elossa olleelle. Siten he saivat ottaa tilansa nimen ja nyt sennimisiä on maailmassa vain heidän perheensä. Aika hienoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Koska sukunimet ovat suojattuja muistaakseni 25 vuoden ajan, joutuivat he todistamaan, että toinen oli pitkän mutkan kautta sukua tälle viimeiselle elossa olleelle.

Toistan itseäni, mutta pakkohan se näemmä on: kaikki sukunimet on suojattuja. Tarkoittaa siis sitä, ettei nimeä saa kukaan muu kuin sellainen, jonka suvussa nimi on jo aiemmin ollut vakiintuneessa käytössä.

Suoja-aika on muistaakseni 100 vuotta viimeisimmän nimen käyttäjän kuolemasta, jonka jälkeen nimen voi saada muutkin kuin sukuun kuuluneet, mikäli sukuun kuuluvat vielä elossaolevat toisennimiset eivät asiaa vastusta (olipas lause!) :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä myös suunnitelmissa ottaa kokonaan uusi sukunimi (minun suvussa joskus ollut)...eli kun sukunimi on jo olemassa, pitää todistaa, että on sukua kyseisen sukunimen  omanneelle henkilölle...kuinkahan tämä todistaminen onnistuu...pitääkö itse hankkia joku paperi (mistä??) missä selvitetään sukua... :-? onko kokemuksia :-?

ja siis onko se nyt niin, että jos haetaan nimeä yhdessä vihkimisen jälkeen, meneekö se yhdellä maksulla :-? vai pitääkö minun muuttaa omani ENNEN vihkimistä, kun minun suvussa olleesta nimestä kuitenkin kyse... :-? eli löytyykö epätietoiselle apuja... :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Virkatodistuksillahan tuo sukulaisuus osoitetaan. Itse hankit eli aina vain yksi sukupolvi taaksepäin missä näkyy sun vanhemmat, vanhemman vanhemmat jne. Nyt en muista kuinka monta sukupolvea taaksepäin voi suvussa olleeseen sukunimeen vaihtaa, oliskohan viisi?

Yhdellä maksulla menee joten on ihan sama, kumman vaihtoehdon valitset. Jos haette uutta sukunimeä vasta vihmimisen jälkeen, ovat molemmat tietysti hakijoina.

Share this post


Link to post
Share on other sites
kuinkahan tämä todistaminen onnistuu...pitääkö itse hankkia joku paperi (mistä??) missä selvitetään sukua... :-?

Mars maistraattiin. Siellä täytät nimenmuutoskaavakkeen ja samalla saat virkatodistuksen, josta selviää että nimi on ollut suvussasi vakiintuneessa käytössä. Sit vaan oottelet.

Ja jos haluatte molemmille yhtä aikaa vaihtaa nimen, hakijoiksi tosiaan tulee molemmat.

Me tehtiin niin, että minä olin hakija ja kun avioiduttiin (muutama päivä nimenmuutokseni jälkeen), mies otti nimeni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Maistraatin sivuilta ymmärsin, että maksun määrä riippuu siitä pitääkö nimi ilmoittaa Virallisessa lehdessä? Missä tapauksessa näin pitää tehdä? Luin nimilakiakin, mutta ei auennut. Ja mikä edes on virallinen lehti? Joku Hesariko?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Maistraatin sivuilta ymmärsin, että maksun määrä riippuu siitä pitääkö nimi ilmoittaa Virallisessa lehdessä? Missä tapauksessa näin pitää tehdä? Luin nimilakiakin, mutta ei auennut. Ja mikä edes on virallinen lehti? Joku Hesariko?

Virallisessa lehdessä pitää ilmoittaa, jos nimi on kauempaa suvusta kuin isovanhemmilla käytössä ollut. Eli isoäidin tyttönimeä ei tarvitse ilmoittaa, mutta isosioäidin (tai sitä kauempaa suvusta olevaa) sukunimeä haettaseea ilmoitus tulee tehdä.

Virallinen lehti on kyseisen lehden nimi, josta löytyy muitakin "virallisia" ilmoituksia (esim. konkursseja yms.). Ilmestyy parin viikon välein (muistaakseni). Nettiversiokin taitaa olla olemassa. Ei tartte huolehtia, että ei kyseistä lehteä tunne. Maistraatista laittavat ilmoituksen eteenpäin oikeaan osoitteeseen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Virallisessa lehdessä pitää ilmoittaa, jos nimi on kauempaa suvusta kuin isovanhemmilla käytössä ollut. Eli isoäidin tyttönimeä ei tarvitse ilmoittaa, mutta isosioäidin (tai sitä kauempaa suvusta olevaa) sukunimeä haettaseea ilmoitus tulee tehdä.

Virallinen lehti on kyseisen lehden nimi, josta löytyy muitakin "virallisia" ilmoituksia (esim. konkursseja yms.). Ilmestyy parin viikon välein (muistaakseni). Nettiversiokin taitaa olla olemassa. Ei tartte huolehtia, että ei kyseistä lehteä tunne. Maistraatista laittavat ilmoituksen eteenpäin oikeaan osoitteeseen.

No pitääkö sellainen ihan uusi (keksitty) sukunimi ilmoittaa tässä lehdessä?

Share this post


Link to post
Share on other sites

^ enpä osaa tohon vastata mitään varmaa, mutta veikkaisin, että pitää ilmoittaa lehdessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voiko uudeksi sukunimeksi ottaa sellaisen, joka on joskus ollut käytössä, mutta kaikki ovat kuolleet jos ei ole heille mitään sukua?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now