Guest -miiru-

Morsiamen puhe

193 posts in this topic

Ihania, liikuttavia puheita täällä.Ehkä lainaan jompaa kumpaa runoa, Hallikaisen tai Kaskisen ja liitän sen pieneen puheeseeni sulhaselle, mikäli sellaisen pystyn pitämään :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

minä pidin puheen häissäni pari viikkoa sitten. puheeseen kuului kiitos kaikille paikalla olleille sekä erityisesti juhlien järjestelyissä auttaneille. ja sitten puhuin sulhaselle - mutta tässä vaiheessa jo itketti niin paljon, että puolet jäi sanomatta ;) mutta kuitenkin tuolla "kiitos että olet sinä, kiitos että olet ystäväni, tukeni ja turvani..." jne tyylillä miehelleni puhuin. puhetta pitäessäni itkin minä ja itki äitini, siskoni, kaverini, osa vieraista jne... puheen jälkeen meni hetki ennen kuin juhlat "palasivat". kai se sitten herkisti muitakin :P

Edited by kristallihevonen

Share this post


Link to post
Share on other sites

oih... ihanan herkistyttäviä puheita... minäkö puhuisin... ei pelkoa, alkaisin vain tihrustamaan. Toivottavasti muut innostuvat pitämään puheita riittävästi :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niisk, täällä on niin ihania puheita, etten edes uskaltanut edes lukea sanasta sanaan kun itkuhan se tulee! Olen miettinyt, että pitäisi varmaan muutama sana sanoa, mutta minusta ei puheita pitämään ole, kun pillitän aivan varmasti, olen aivan liian herkkä..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Harjoittelin tuossa jonkinlaista puhetta äsken itsekseni ja rupesin yksin olohuoneessa pillittämään kuin vauva. :girl_cray: Saa nähdä tuleeko siitä tositilanteessa yhtään mitään, vai saako siinä jotenkin koottua itsensä kaikkien ihmisten edessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihania puheita täällä! Kyllä väkisinkin kostui silmät.

Tuosta puheen aikana itkemisestä on itselläni itseasiassa positiivisia kokemuksia. Viime vuonna toimin seremoniamestarina isoilla synttäreillä, ja siinä ominaisuudessa pidin myös puheen rakkaille ystävilleni. Joka kerta, kun puhetta harjoittelin peilin edessä, pillahdin viimeistään puolivälissä itkuun. :girl_impossible: Olin siis henkisesti (ja nenäliinalla) varustautunut vähintään kerran pyyhkimään silmäkulmiani. Kävi kuitenkin niin, että mikrofoni kädessä ja puhelaput toisessa, olin niin totaalisen keskittynyt puhumaan selvästi ja tarpeeksi hitaasti, etten sitten itkenytkään!

Olen ajatellut pitää häissä morsiamena puheen, ja tässä kun olen miettinyt mitä sanoisin, niin koko ajan olen liikuttuneessa tilassa. :girl_haha: Enää ei kuitenkaan niin paljoa jännitä itkeminen puheen aikana, koska voi olla, ettei niin käy ja jos käy, niin ei se ole maailmaloppu. Halusin tällä kokemuksellani rohkaista muita herkkiä morsiamia edes yrittämään puheen pitämistä! Onnen kyyneleitähän ne ovat...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aivan mahtavia puheita täällä.. kyllä silmät kostuu kun noista lukee. Itseäkin alkoi kiinnostaa tuo puheen pitäminen, tietysti ensin osuus jossa kiitä kaikkia ja sitten jotain vain miehelleni.

Oletteko kertoneet etukäteen miehellenne puheesta? Entä oletteko merkanneet puheen myös hääohjelmaan? :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Onko kukaan morsian pitänyt malja-/tervetuliaispuhetta? Ajattelin lohkaista ja sanoa pari sanaa, että vieraatkaan ei pitäis meitä vaan näyttelyesineinä koko juhlan ajan. Tuntuu, että se vois jotenkin vapauttaa tunnelmaa, jos siinä sanois jotain.

Mut siitäpä pieni kysymys: voiko tässä vaiheessa kiittää jo kaikkia avustajia ja tukijoita? Vai pitäiskö sitten illemmalla vaikka sulho laittaa sanomaan pari sanaa? Me ei oikein välitetä runoista ja rfiilistelyistä, joten nuo tervetuliassanat ois meille paljon parempi juttu...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pitäskö mun joku puhekin pitää?? :girl_impossible:

Taidan jättää väliin..

Share this post


Link to post
Share on other sites

jompso: Mä oon aatellut ihan samaa, että tervetuliais-sanat tulisivat minulta. Oon muiden juhlissa usein se, joka pitää sankarille puheen ja muutenkin lankoja käsissä. Tuntuisi oudolta olla omissa häissä vain "näytillä", kun kaikki häävieraat tietää, miten "esiintyvä" tyyppi olen. Jos ne tervetulosanat pitäis ihan lyhyesti ja sitten varsinaisessa morsiamen puheessa kiittäisi kaasoa ja muita häiden järjestelyssä ja muussa auttaneita....? (Ihan totta, että tuntuis oudolta kiitellä jo ennenkuin mitään on edes tapahtunut itse juhlassa)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä en puhetta pidä mut miehelle laulan tämän:

Jälleen huomaan sen jälkeen vuosien

kuinka enemmän sinua kaipaan kuin ketään muuta.

Olet niin kuin maa josta voimaa saan, sinun kanssasi kasvatan pientä elämän puuta. Olet valoa auringon sinun säteesi lämmin on.

Sinun kanssasi vain tahdon astua aamuuni uuteen

Sinun kanssasi vain uskon rakkauden mahdollisuuteen.

Sinun kanssasi vain tahdon vanheta rinnakkain.

Jälleen huomaan sen jälkeen vuosien

Ilman sinua oisin kuin laulu sanoja vailla

Vaikka eksyisin olet sielläkin.

Olet minulle syli ja suoja vierailla mailla.

Olet yö jota käydä saan, pala taivasta päällä maan.

Sinun kanssasi vain tahdon astua aamuuni uuteen

Sinun kanssasi vain uskon rakkauden mahdollisuuteen.

Sinun kanssasi vain tahdon vanheta rinnakkain.

:-X

:-X :-X :-X

Onko tämä itse tehty kappale vai alkuperäisesti jonkun muun???? Ihana!!

Itse haluaisin mielummin laulaa,kun puhua ja juuri tässä yritän miettiä sopivaa kappaletta ja kuuntelin tuon Hallikaisen kappaleen jonka Pörris oli ajatellut lukea runona.Siinä oli kauniit sanat ja luulen,että se voisi olla yksi minkä laulaisin,koska tuota kappaletta tuskin kovin moni muukaan on usein kuullut. Mä tiedän,että sulhanen varmasti odottaa,että mä laulan jotain,koska aina olen äänessä/laulan,joten miksen häissäkin.Tiedän sen jos yritän jotain puhua ja vilkasenkin johonkuhun,joka näyttää vähänkin liikuttuneelta ei puheesta tule mitään..

Lauluehdotuksia otetaan vastaan!!

Edited by Martha

Share this post


Link to post
Share on other sites

Puheena tuo Kaskisen runo olisi ihana. :-X Mutta mä herkistyin jo vihkivalan kuvitteellisessa lausumisessa, joten miten ton runon kanssa käy????

Share this post


Link to post
Share on other sites

Rustasinpa tässä puheen:

Aivan aluksi haluan kiittää teitä kaikkia, että olette saapuneet juhlimaan kanssamme tänään. Juhlat ovat olleet ikimuistoiset ja kunnia siitä kuuluu teille. Kiitän myös isääni, kaasoani ja bestmania ihanista, rohkaisevista ja hauskoista puheista.

Sydämeni pohjasta haluan kiittää kaasoani *****:a tuesta ja avusta häiden järjestämisessä. Ilman sinua olisin varmasti hajonnut järjestelyihin jo monta kertaa. Kiitokset kuuluvat myös *****:lle ja *****lle. Ilman teidän uskomattomia taiteellisia kykyjänne olisimme olleet aivan hukassa. Bestmanit ***** ja ***** ansaitsevat myös kiitoksen, te olette olleet suuri apu. Lisäksi suurkiitokset kaikille polttareihini osallistuneille ystäville. Päivä oli aivan loistava ja parasta siinä olitte te! You rock!

Haluan kiittää myös vanhempiani, paitsi tuestanne häiden järjestämisessä, myös kaikesta siitä avusta ja kannustuksesta, mitä olen saanut läpi elämän. Olette antaneet minulle kaikki selviytymisen eväät elämääni, ja toivon, että voitte olla minusta ylpeitä. Appivanhemmilleni iso kiitos, että olette ottaneet minut perheeseenne niin lämpimästi vastaan, ja olette monin tavoin auttaneet meitä vuosien varrella. Kiitos myös pojastanne, jota ilman emme olisi täällä tänään.

Suurin kiitos kuuluu ****:lle, aviomiehelleni. Olemme tunteneet jo 11 vuotta, joista viimeiset kuusi olemme jakaneet arjen ja juhlan. Tänä syksynä yhteinen elämämme mullistuu monella tavalla. Tällä viikolla menimme naimisiin, tänään vietetään häitämme, ja parin kuukauden päästä syntyy esikoisemme. Kiitos, että saan kokea nämä elämäni varmasti hienoimmat hetket juuri sinun kanssasi. Kiitos, että olet juuri sellainen kuin olet ja rakastat minua juuri sellaisena kuin olen. Kiitos, että olet jaksanut tukea minua vaikeina aikoina, antanut minulle voimaa ja luottamusta tulevaan. Sinun kanssasi olen saanut käydä parhaat keskustelut ja haastat minut aina näkemään asioita uudella tavalla. Kiitos, että olet opettanut minulle kärsivällisyyttä, mutta toisaalta myös hetkessä elämistä. Kiitos, että naurat typerille vitseilleni, ja saat minut nauramaan joka päivä.

Sinä lauantaina reilu kuusi vuotta sitten, jolloin yhteinen matkamme alkoi, en uskaltanut sanoa tunteitani ääneen, vaan kirjoitin ne paperille. Tänään hääpäivänämme ajattelin kuitenkin olla rohkeampi ja kertoa ne kaikille Anna-Mari Kaskisen sanoin.

Loppuun ajattelin lausua Anna-Mari Kaskisen runon, joka olikin täällä jo aiemmin. Liikutus on tullut joka kerta, kun olen tuota puhetta pitänyt pääni sisällä. En ole vielä uskaltanut lausua sitä ääneen, sitten hanat aukeavat aivan varmasti. Mutta, kuten aiemmin tuolla sanoin, jos itken varsinaisessa tilanteessa, niin sitten itken. En jaksa jännittää sitä hirveästi etukäteen.

Joku kyseli, että kerrotaanko morsiamen puheesta sulhaselle. Minä en ajatellut kertoa, mutta bestmanille ja kaasolle sanon kyllä, ettei puhe tule aivan yllätyksenä ohjelman keskelle.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mä en puhetta pidä mut miehelle laulan tämän:

Jälleen huomaan sen jälkeen vuosien

kuinka enemmän sinua kaipaan kuin ketään muuta.

Olet niin kuin maa josta voimaa saan, sinun kanssasi kasvatan pientä elämän puuta. Olet valoa auringon sinun säteesi lämmin on.

Sinun kanssasi vain tahdon astua aamuuni uuteen

Sinun kanssasi vain uskon rakkauden mahdollisuuteen.

Sinun kanssasi vain tahdon vanheta rinnakkain.

Jälleen huomaan sen jälkeen vuosien

Ilman sinua oisin kuin laulu sanoja vailla

Vaikka eksyisin olet sielläkin.

Olet minulle syli ja suoja vierailla mailla.

Olet yö jota käydä saan, pala taivasta päällä maan.

Sinun kanssasi vain tahdon astua aamuuni uuteen

Sinun kanssasi vain uskon rakkauden mahdollisuuteen.

Sinun kanssasi vain tahdon vanheta rinnakkain.

:-X

:-X :-X :-X

Onko tämä itse tehty kappale vai alkuperäisesti jonkun muun???? Ihana!!

Itse haluaisin mielummin laulaa,kun puhua ja juuri tässä yritän miettiä sopivaa kappaletta ja kuuntelin tuon Hallikaisen kappaleen jonka Pörris oli ajatellut lukea runona.Siinä oli kauniit sanat ja luulen,että se voisi olla yksi minkä laulaisin,koska tuota kappaletta tuskin kovin moni muukaan on usein kuullut. Mä tiedän,että sulhanen varmasti odottaa,että mä laulan jotain,koska aina olen äänessä/laulan,joten miksen häissäkin.Tiedän sen jos yritän jotain puhua ja vilkasenkin johonkuhun,joka näyttää vähänkin liikuttuneelta ei puheesta tule mitään..

Lauluehdotuksia otetaan vastaan!!

Oi, mäkin haluan tietää, mikä tää on!! :wub:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä pidin puheen, vaikken olekaan mitenkään erityisesti esiintymisestä pitävä ihminen. Puhetta ei oltu merkitty ohjelmaan ja kaasojen ja bestmanin kanssa olin sopinut, että mulle annetaan mahdollisuus puhua mut jos en sitä halua käyttää ni ohjelmassa mennään eteenpäin. Sulhaselle en kertonut mitään, halusin sen olevan yllätys. Halusin puheen valmistella ihan ehdottomasti, koska musta tuntui, että mun piti kertoa kaikkien edessä, miten paljon sulhaseni mulle merkitsee ja samalla kiittää kaikkia.

Oon sen verran tunteikas ihminen, että mua pelotti, pystynkö pitämään puhetta ja ihan siitä syystä kirjoitin sen sanasta sanaan paperille ja myös luin sanasta sanaan. Lisäksi olin sopinut toisen kaasoni kanssa, että se lukee puheen loppuun, jos en pystykään.

No ensinnäkin mun puheelle oli huonoin mahdollinen paikka eli kaaso oli pitänyt juuri oman puheensa ja kuivailin vielä kyyneleitä, kun bestman sanoikin, että nyt ois morsiamen puheen vuoro, jos morsian tahtoo vuoronsa käyttää. Toki tahdoin mutta nyyhkin vielä edellistäkin tunnekuohua, joten te tunteikkaat morsiamet, sopikaa vähän parempi puheen paikka avustajienne kanssa. Hain puheeni kuitenkin ja selitin, että oon vielä ihan kyyneleiden partaalla kaason kauniista puheesta ja kerroin myös, miksi luen suoraan paperista.

Puhuin ensin siitä, miten vaikeahkoa se aviomiehen löytäminen olikaan ja miten vaikeaa sitten lopulta tajuta, että se tuleva aviomies onkin siinä. Puheeni alku oli huumorin sävyttämä. Sit siirryin puhumaan siitä, kuinka hyvän miehen olinkin löytänyt ja kiitin kaikkia vieraita heidän osallistumisestaan päivään. Kiittelin avustajia ja perhettäni ja tässä vaiheessa taisin lukea aika nopeasti ja ääni väristen, olin koonnut itseni alussa hienosti mutta aloin jo olla itkemisvaiheessa. No, pommin räjäytin viimeistään siinä kohtaa, kun yritin, huom. yritin lukea täälläkin esiintynyttä Kaskisen runoa ja siinä vaiheessa kun sulhanen itki, mäkin purskahdin itkuun ja kaaso luki runon loppuun. Mutta niin itki moni muukin. Eipä tainnut montaa kuivaa silmää ollakaan. Sulho totes mulle, että tollasen sitten teit ja siinä huuli väpättäen toisiamme katseltiin. Oli kyllä mahdottoman ihanaa, että puheeni pidin, vaikkakin lukien sen paperista, sillä siinä viimeistään tajusin, kuinka hulluina me ollaan toisiimme. Ja olipa sen tajunnut kaikki muutkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tuo Kaskisen runo näyttää saavan suuren suosion täällä - tiesittekö, että Lasse Heikkilä on säveltänyt siihen myös kauniin melodian! Eli vinkiksi laulutaitoisille morsiamille - varmasti hieno ohjelmanumero olisi lauluesitys omalle sulholle. Itse ajattelin, vaikken ihan satakieli olekaan, EHKÄ uskaltautua laulamaan tuon Minä sinua rakastan -biisin pianolla säestäen. Mutta saa nähdä, että uskallankohan. Vielä on kuitenkin aikaa harjoitella :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei minusta taida koskaan olla puheenpitäjäksi, niin paljon itken jo näitä lukiessani! Isältä peritty tämä herkkyys, luulen ettei hänkään tule pitämään häissäni (sitten joskus) kovinkaan pitkää ja tunteikasta puhetta, liikuttui jo lakkiaisissani niin ettei saanut sanottua juuri mitään. Melko suloista minusta. :)

Silti pieni kipinä nousee nyt, josko sittenkin ylittäisin itseni ja vähät välittäisin siitä itkenkö muiden edessä... Ehkä, ehkä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tulin rohkaisemaan vielä kaikkia puheen pitämistä harkitsevia morsiamia. :) Minun puheeni oli ennen kahvia, ensimmäisen tanssisetin jälkeen. Puhe oli paperilla, ja korjailin sitä vielä juuri ennen puheen pitämistä, kun halusin viitata kaason puheeseen, joka oli ollut aiemmin. Itku tuli puolessa välissä, ja kuvittelin jo, etten pysty jatkamaan. Pikkusiskoni huomasi ahdingon ja huusi: "Paranoid!" :girl_haha: , joka laukaisi jännityksen ja sain kuin sainkin puhuttua loppuun saakka, vaikka kyyneleet virtasivatkin. Vinkkinä siis, että kaason, bestmanin tai jonkun muun kanssa voi sopia jostain välihuomautuksesta tai piristyksestä, jos näyttää siltä, ettei morsian pysty jatkamaan. Meillä tuo oli ihan spontaani juttu, mutta meni täysin nappiin. ^_^ Edelleenkään mielestäni itkemisessä ei ole mitään hävettävää, vieraatkin pyyhkivät ihan avoimesti silmäkulmiaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en aio puhetta pitää, jännittä kuitenkin niin paljon, että ääni vaan värisee.. Myös sulhaseni ja molempien suku on "esiintyjäkammoisia". Joten meillä ainoastaan BM ja kaaso pitävät puheen, tai kaaso luultavasti lukee jonkun itse kehittämänsä runon. Se on musta ihan riittävä, alan kuitenkin itkemään myös heidän tuotostensa aikana, kun olen tälläinen herkkis..

Kiitämme toki paikalletulleita tervetulomaljan yhteydessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihmisenä joka rakastan puhua ja esiintyä yleisölle, en voi varmaankaan olla hiljaa edes omissa häissäni. Häihin on vielä reilu puolivuotta aikaa, mutta puheen pohjaa olen jo hahmoitellut.

Puheessa on tarkoitus kiittää omaa perhettäni joka on auttanut minua ja perhettäni valtavasti häiden alla ja muuten elämäni aikana, mutta en ole koskaan saanut tilaisuutta kyllin heitä kiittää siitä ja tiedän että he arvostavat tätä elettäni sekä myöskin appivanhempiani kuinka hienon pojan he ovat kasvattaneet sekä minun ottamisesta sukuun sekä lisäksi puhua miehestäni ja myös kiittää häntä siitä kuinka hyvä hän on minulle. Tämän kaiken lisäksi olisi alussa hieman tarkoitus valoittaa meidän yhteistä taivalta ja toivottaa kaikki viettämään loppuilta tanssilattian ja boolimaljan luona ;) toisinsanoen pitämään yhtä hauskaa.

Hyvin perinteisen oloinen puhe siis tulossa. Laitan tekstiä lisää kun puhe hahmottuu paremmin.

Jännittämisestä ja itkemisestä sen verran, en ole puhumisen ammattilainen mutta teen sitä paljon kuitenkin isojen ja pienien yleisöjen edessä. Aina jännittää, edes vähäsen ja vaikka jännittäis paljon niin antaa mennä. Joku mielestäni oli täällä kirjoittanutkin siitä että itkeminen ja jännittäminen on tavallaan vain hyvästä, se on aitoa, etenkin itkeminen ja tuo tunteesi vaan paremmin esille, vaikka puheen pitämisestä se saattaa tehdä hetkellisesti hankalaampaa.

Myös tervetulosanat morsiammen tai sulhasen roolissa on mielestäni ihan ok juttu.

Rohkeasti vaan morsiammet :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

voi herran jestas, kun tästäkin on tullut ihan itkupilli :girl_cray:

Olen itse paljon enemmän laulaja kuin lausuja, lauluissakin melodia on se tärkein, joten olen ajatellut häissäni laulaa jossain vaiheessa. Eihän tuosta runojen lausumisesta taitaisi mitään tulla, kun joka viestin luettuani joudun pyyhkimään kyyneliä ja niistämään nenäni. :P Mutta jonkinlainen kiitospuhe - ehkäpä humoristinen (joku sellaisesta kertoikin täällä) ennen laulua rauhoittaisi hermot niin, että saisin ainakin laulettua jonkin laulun. Ei varmaankaan mitään suomeksi, vaan ranskaksi tai italiaksi liikutusvaaran vuoksi. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sain tänään ajatuksen. Puhetta tuskin pidän eikä itkulta säästytä korvaavassakaan ideassa: ajattelin lukea juhlassa ääneen lasten sadun Valkoinen pupu ja Musta pupu. Olen lastenhoitaja ammatiltani joten sopii täydellisesti :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mussa on varmaan jotain vikaa kun ei itkettäny ollenkaan, vaikka puheenne kauniita olivatkin =) Myöskään Kaskisen runosta en pahemmin välittänyt. =/ Kummajainen taidan olla....

Mutta niin, on ollut itselläkin mielen päällä sanoa sana tai pari. Oma tekoista runoa on tullut jo nyt vähän kehiteltyä, vaikka häihin on 1½-vuotta aikaa.... Pitää tulla kertomaan tänne sitten joskus jos saan jotain valmiiksi asti, kannustava kritiikki ei ole koskaan pahitteeksi =)

Tämä ei ehkä kuulu aiheeseen mutta luulen vähän että mieheni saattaisi vaikka laulaa minulle häissämme :girl_impossible: Sillä hän joskus sano minulle että voisi laulaa joskus minulle finlanderssin Tahdon biisin. En usko että hän sitä livenä tekis, kun isänsä on tommonen karaoke/miksaaja/kuvaaja heebo, joten mielenkiinnolla odottelen jonkinlaista "musiikkivideota" :-X

Laitanpa vielä kyseisen biisin sanat teille, jos biisi ei ole tuttu:

Joka päivä kaiken aikaa

mietin onko tämä totta ollenkaan

että kanssas tätä taikaa rakkauden me koetaan

että kantaa oikeasti

Tämä tunne aina päivään huomiseen

ja taas hetken ihanasti

tunnen sydämeni lentoon lähteneen

Tahdon oikeesti olla sinun

enkä vain leikisti rakastaa

Kanssas oikeesti kokea kaiken

mikä ollut on unelmaa

Tahdon syliisi painaa pääni

Tahdon lämpöösi nukahtaa

Olla kanssasi oikeesti onnellinen

Sua oikeesti rakastaa

Uskonut en silloin ennen

että todellisen onnen löytäisin

Kun mä aina tullen mennen sitä juuri pakenin

Mutta nyt on kaikki toisin,

luotas lähteä mä koskaan tahdo en

Olet nainen suurenmoisin

Mulle lahjoitit sä aidon rakkauden

Tahdon oikeesti olla sinun

enkä vain leikisti rakastaa

Kanssas oikeesti kokea kaiken

mikä ollut on unelmaa

Tahdon syliisi painaa pääni

Tahdon lämpöösi nukahtaa

Olla kanssasi oikeesti onnellinen

Sua oikeesti rakastaa

Tahdon oikeesti olla sinun

enkä vain leikisti rakastaa

Kanssas oikeesti kokea kaiken

mikä ollut on unelmaa

Tahdon syliisi painaa pääni

Tahdon lämpöösi nukahtaa

Olla kanssasi oikeesti onnellinen

Sua oikeesti rakastaa

Olla kanssasi oikeesti onnellinen

sua oikeesti rakastaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Morsiamen puhe, MITÄÄHH??? :girl_impossible:

Tuota ei ole kyllä tullut mieleenkään, hui ja häihin aikaa 14yötä... Nyt täytyy oikeesti alkaa miettimään?!? Kait sitä jossain vaiheessa täytyy avata suu ja kiittää upeita kaasoja ja vanhempia, mutta että puhe, tuskin tulee siis meille morsiamen puhetta... Öh...

pssssttt... toi Finlandersin kipale on I H A N A ! ! ! sääli että meillä mies inhoaa kyseistä yhtyettä...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä mielelläni pitäisin jonkinlaisen puheen, mietinnässä on vielä, että millaisen. Varmaan minä myös hoidan meidän molempien puolesta sen vieraiden kiittelyn, kun olen meistä tottuneempi esiintyjä ja puhuja.

Olen miettinyt, että haluaisin kovasti laulaa sulholleni laulun, esimerkiksi sen Sami Saaren Ainutkertainen-kappaleen, mutta kun meille ei näillä näkymin tule bändiä. Niin se ei taida onnistua. Minulla on lauluharrastustausta, joten ihan mielelläni laulaisin... mutta runon lausuminenkin on erittäin kaunis ajatus. :-X Itken varmasti solkenaan, mutta onhan tässä vielä aikaa psyykata itseään...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now