Missa

Kunnes kuolema meidät erottaa

22 posts in this topic

Laitoin meidän vihkipapille eilen sähköpostia ja ryhdyin miettimään siinä kirjoittamisen lomassa seuraavaa.. En todellakaan halua papin mainitsevan vihkiessään lausetta "kunnes kuolema meidät erottaa". Vaikka en nyt olisikaan tuosta tulevasta miehestäni eroamassa, niin mun mielestä se ei vaan enää sovi tähän tilanteeseen, kun molemmat ollaan toista kertaa kierrossa.

Miehelle nauroin tänään puhelimessa, että pappi vois heittää siihen jotain tyyliin "kunnes kuolema tai jokin muu yllättävä seikka meidät erottaa". :rolleyes: Mies ei digannut..

Onkohan musta tullut skeptinen?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sitähän ei oo pakko ottaa vihkikaavaan, vaan voi valita sen toisen version: "Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, NN, tahdotko ottaa MM:n aviomieheksesi (aviovaimoksesi) ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?" Pätkä evl.fi -sivuilta :)

Me ei muuten olla edes keskusteltu tuosta jutusta vielä, mutta en minäkään mitenkään erityisesti diggaile tuosta kuolemasta puhumisesta. Toisella kierroksella itsekin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Onkohan musta tullut skeptinen?

Tuskin, ainoastaan realisti :lol:

Meillä on vähän samaa "vikaa", että kun ollaan molemmat toista kertaa asialla, niin mentaliteetti on lähinnä "tämä kestää minkä kestää".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikka itse olen ns. ensimmäisellä kierroksella, niin meidän vihkikaavaan valitaan tuo toinen vaihtoehto, jossa ei puhuta kuolemasta. Jollain tavalla en halua yhdistää häitäni ja puhetta kuolemasta :unsure:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eipä se kuolema oikein sovellu näi iloseen ja onnentäyteiseen juhlaan, oli bileet suuret tai pienet. Onneksi on vaihtareita olemassa. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä molemmilla toinen kierros, mutta silti halutaan kaavaan "kunnes kuolema erottaa" koska sillä mielellä tässä toisillemme lupaudutaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
:rolleyes: Mies ei digannut..

Tosikko :grin: Vaikka kuinka ikävältä se kuulostaa, kannattaa katsastaa nykyiset statistiikat avioliittoon liittyen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika hyvä pointti, en tullut edes ajatelleeksi moista. Täytyy kyllä pyytää meillekkin toi toinen versio :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vihkikaavassahan kysytään, että tahdotko ottaa n.n.:n aviopuolisoksesi ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä aina kuolemaan asti.

Mä ainakin tahdoin ja tahdon edelleen rakastaa miestäni aina kuolemaan asti. Tahtominen ei ole sama asia kuin se, että vannotaan ja luvataan liiton kestävän kuolemaan asti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

"Tuskin, ainoastaan realisti laugh.gif

Meillä on vähän samaa "vikaa", että kun ollaan molemmat toista kertaa asialla, niin mentaliteetti on lähinnä "tämä kestää minkä kestää"." Miksi Hel****ssä olet menossa naimisiin, jollet usko liittoon :o ? tuolla menolla se liitto EI kestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olikohan joku ennakkoaavistus, että jo ekalla kierroksella kieltäydyin ko. lauseesta ja valitsimme sitten myötä ja vastoinkäymisissä.. Vaikke eipä tuokaan paikkaansa pitänyt :girl_wink:

Edit: Niin ja Vieras, se liitto nyt kestää sen minkä on kestääkseen. Se että erotilastot ottaa huumorilla ei mielestäni meinaa etteikö Neferty uskoisi liiton kestävän, ja toivoisi sitä. Sitä nyt vaan on mahdoton tietää etukäteen ja turha kai sitä on itkeäkään :)

Edited by Vekkuliina

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulla taas tuo "kunnes kuolema meidät erottaa" ahdistaa ihan oikeasti, ja syystä. Olen itsekin "toisella kierroksella", eli 2008 alkuvuodesta olin menossa naimisiin, mutta sulhanen otti ja kuoli onnettomuudessa, kaksi viikkoa ennen häitä, omissa polttareissaan.

Nyt olen menossa naimisiin uuden, ihanan, sulhaseni kanssa, ja olen päässyt yli entisen kihlattuni kuolemasta. Mutta edelleen tuon tyyliset lauseet kyllä saa ihoni kananlihalle, joten oli perinteistä tai ei, niin meidän häissä ei kuolemasta puhuta.. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites
Vihkikaavassahan kysytään, että tahdotko ottaa n.n.:n aviopuolisoksesi ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä aina kuolemaan asti.

Mä ainakin tahdoin ja tahdon edelleen rakastaa miestäni aina kuolemaan asti. Tahtominen ei ole sama asia kuin se, että vannotaan ja luvataan liiton kestävän kuolemaan asti.

Tässä onkin hyvä pointti, jota en oo aiemmin tajunnut!

Tahtoa voi ja juuri sillä hetkellä varsinkin yleensä tahtoo. Aina se ei vaan suju kuitenkaan niin, mutta se onkin sitten toinen juttu.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itseasiassa anoppini on pitänyt lupauksensa (tai en tiedä onko heidän vihkikaavoissa ollut sitä ' kunnes kuolema erottaa') tuon ' kunnes kuolema erottaa', vaikka on kolmatta kertaa naimisissa. Kaksi edellistä on kuollut. Sanonko, että älyttömän huonoa tuuria. Tulipa vaan mieleen. :girl_sigh:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Vihkikaavassahan kysytään, että tahdotko ottaa n.n.:n aviopuolisoksesi ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä aina kuolemaan asti.

Mä ainakin tahdoin ja tahdon edelleen rakastaa miestäni aina kuolemaan asti. Tahtominen ei ole sama asia kuin se, että vannotaan ja luvataan liiton kestävän kuolemaan asti.

Tässä onkin hyvä pointti, jota en oo aiemmin tajunnut!

Tahtoa voi ja juuri sillä hetkellä varsinkin yleensä tahtoo. Aina se ei vaan suju kuitenkaan niin, mutta se onkin sitten toinen juttu.

Täysin samaa mieltä! Kaikki tekevät aina kulloisessakin tilanteessa parhaimman mahdollisen ratkaisun sen hetkisten tietojen varassa :girl_smile: Se vasta olisikin jotain, jos ei edes alttarilla ole ihan varma siitä, tahtooko liiton kestävän loppuelämän ajan. Luvatahan oikeasti ei voi yhtään mitään, mutta parhaimpansa voi tehdä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en edes muista mitä ensimäisissä häissäni sanottiin (olen vissiin niin hyvin onnistunut unohtamaan koko liiton jo onneksi :) )eikä vaihtoehdoista edes kysytty/puhuttu. Mutta nyt jos saan valita niin haluan kyllä tuon kuolema-lauseen siihen. Koska sillä mielellä menen naimisiin, ja jos tämä liitto ei siihen asti kestä niin olen jo nyt päättänyt että en enää ikinä mene naimisiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ekalla kertaa lupasin tuon myötä- ja vastoinkäymisissä, niin nyt tokalla kertaa kyllä aattelin, että vois olla vähän lopullisempaa eli "kunnes kuolema erottaa". :girl_wink: Koska kolmatta kertaa en kyllä naimisiin mee.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ekalla kertaa lupasin tuon myötä- ja vastoinkäymisissä, niin nyt tokalla kertaa kyllä aattelin, että vois olla vähän lopullisempaa eli "kunnes kuolema erottaa". :girl_wink: Koska kolmatta kertaa en kyllä naimisiin mee.

No. Mä menen. 

Mistään kuolemasta ei ole koskaan ollut puhetta, eikä puhuta nytkään.

 

 

 

Miehelle nauroin tänään puhelimessa, että pappi vois heittää siihen jotain tyyliin "kunnes kuolema tai jokin muu yllättävä seikka meidät erottaa". :rolleyes: Mies ei digannut..

 

Tuosta tuli mieleen, että näin kolmannella kerralla en tarvitse isää saattamaan. Sanoin sulhaselleni, että oikeastaan ex-mies voisi tulla luovuttamaan mut. Saatesanoiksi kävisi vaikka Samppa Linnan sanat: "Saa käyttää mut ei oo pakko!"

Mun sulhasen huumori kesti. ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyllä vihkikaavaan voi itse vaikuttaa. Ja kannattaakin :-)

Share this post


Link to post
Share on other sites

 

Ekalla kertaa lupasin tuon myötä- ja vastoinkäymisissä, niin nyt tokalla kertaa kyllä aattelin, että vois olla vähän lopullisempaa eli "kunnes kuolema erottaa". :girl_wink: Koska kolmatta kertaa en kyllä naimisiin mee.

No. Mä menen. 

Mistään kuolemasta ei ole koskaan ollut puhetta, eikä puhuta nytkään.

 

 

 

Miehelle nauroin tänään puhelimessa, että pappi vois heittää siihen jotain tyyliin "kunnes kuolema tai jokin muu yllättävä seikka meidät erottaa". :rolleyes: Mies ei digannut..

 

Tuosta tuli mieleen, että näin kolmannella kerralla en tarvitse isää saattamaan. Sanoin sulhaselleni, että oikeastaan ex-mies voisi tulla luovuttamaan mut. Saatesanoiksi kävisi vaikka Samppa Linnan sanat: "Saa käyttää mut ei oo pakko!"

Mun sulhasen huumori kesti. ;D

 

Toi oli kyllä hyvä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me valittiin tuo kuolema-lause exän kanssa aikanaan. Silloin jo kadutti, että piti valita mokoma fraasi, ja eroonhan se liitto sitten päätty. Ehheh  :rolleyes:

Mutta me ei kumpikaan kuoltu, rakkaus kuoli.

Tulevaan vihkimiseemme en kyllä toivo puhetta kuolemasta, vaikka tahdonkin viimeiseen hengenvetooni tämän ihmisen rinnalla olla ja elää.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kun olimme kesällä 2011 vihkiharjoituksissa, pappi kysyi, kumpi muoto meille tulee. Haluammeko sen kuolema-jutun, vai toisen. Mies sanoi, ettei halua puhuttavan kuolemasta, kun päivän pitäisi olla onnellinen. Itseäni ei tuo vanhakantaisempi versio olisi haitannut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now