Sign in to follow this  
Followers 0
Guest Myrttinä(Guest)

Kun ei ole ketään kaasoksi :'(

106 posts in this topic

Että itseääkin osaa jo surettaa kun ei ole ketään ketä kaasoksi pyytäisi. Vain kavereita pari ja kumpaakaan en luota että hoitaisivat hommansa.... :hysteric:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle oli selvä asia, että pyydän pikkusiskoni kaasoksi, koska en halunnut valita kavereistani ja toisaalta en enää ole niin läheinen heidän kanssaan, mitä joskus olen ollut, ja suurin osa asuukin pitkän välimatkan päässä. Bestmania sen sijaan ei miehelle todennäköisesti tule, sillä hän ei koe ketään kavereistaan niin läheiseksi. Hänen äitinsä ehdotti pikkuveljeä, mutta kumpikaan ei oikein innostunut asiasta. Eli mielestäni voi aivan hyvin olla myös vain jompi kumpi, eikä haittaa jos on vain kaaso tai bestman, en usko kenenkään ajatelevan, että miehelläni ei ole ystäviä tai läheisiä ihmisiä, jos hänellä ei ole bestmania. JA toisaalta, jos jotakuta asia häiritsee, niin sehän on meidän asiamme eikä muiden.

Ongelma ei ole kauhean harvinainen, itse olin veljeni vaimon kaasona ja olen aika varma, että syy pyytämiseeni oli se, ettei hänellä ollut oikein vaihtoehtoja. Me ei silloin vielä kauhean hyvin tunnettu ja välillä oli vaikeatakin ymmärtää mitä toinen tarkoittaa, mutta siinä lähennyttiin paljon. Ehkä kannattaa siis rohkaistua ja pyytää jotakuta, jota ei aivan niin hyvin vielä tunne, mutta joka on selvästi kiinnostunut häistänne. Ei kaason välttämättä tarvitse olla se paras ystävä, eikä kaikilla sellaista olekaan. Kannattaa kuitenkin valita ihminen, joka on lähellä, että suunnitteleminen on helpompaa, tosin kyllähän se puhelimen kauttakin onnistuu, kunhan hääpäivänä on auttamassa pukeutumisessa ja mahdollisesti myös juontamassa tms.

Toisaalta ei mielestäni välttämättä kaasoa tarvitse ollakaan ja toisaalta jos on vaikea valita kenet kavereista ottaisi, niin voihan niitä olla useampikin. Jos ei luota kaason hoitavan tehtäviään, voihan olla vain hömpöttelykaverina auttamassa puvun valinnassa, koristeiden suunnittelussa yms. En omalle kaasollenikaan aio antaa sellaisia tehtäviä, joita hän ei osaa/halua/ehdi suorittaa. Esimerkiksi mukana pukuani valitsemassa oli oma äitini ja kaverin kanssa käytiin kutsutarvikkeita ostamassa. Tärkeintä mielestäni on, että on joku, kenen kanssa voi hömpötellä hääasioita! Oma sulhaseni kun ei aluksi ollut niin innostunut häistä kuin minä ja kavereistakin näki, että riittää jo tuo häähöyryäminen. Onneksi tänne on hyvä tulla hössöttämään, eikä tarvitse yksikseen hömpötellä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itseä alkoi itkettämään kun lukee tätä palstaa; monilla muillakin on sama ongelma, kuin minulla.

Itse olen 23-vuotias, isosiskona ovat 33 ja 35 (kumpikaan heistä ei ole naimisissa ja ovat hieman katkeria ja kateellisia, kun perheen kuopus menee ensimmäisenä naimisiin).

Kun muutin kotoani opiskelemaan, lähtivät kaikki kaverit eri puolille suomea ja yhteys katosi. Sama tapahtui toisen muuton yhteydessä opiskelukavereihin, kun yhteys katosi hieman aikaisemmin seurustelusuhteen alettua. Sitä sai silloin uuden parhaan kaverin kihlatusta.

Nyt sitä itketään iltaisin, kun ei ole kaasoa. Kihlattuni on innoissaan bestmanistaan ja hän harkitsee jopa kahta. Itse olen keskittynyt niin paljon nyt uran luomiseen ja parisuhteeseen, jotta en ole kerinnyt muodostamaan ystävyyssuhteita oikein kenenkään kanssa. Moikkailu/facebook-tuttuja löytyy, mutta ei ketään sellaista läheistä ystävää, joka ei nyt alkaisi ihmettelemään "miksi sä mua pyydät? Eikö sulla ole kavereita"... Ja tämä oikeasti vaivaa minua aivan älyttömästi :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä ehdottaisin, että miettisitte ensin, millaisia tehtäviä hoitamaan tarttisitte porukkaa, ja sitten lähipiiristä miettimään, kuka osaisi hoitaa ko tehtävän.

Mulla ns. virallisena kaasona on paras kaverini, jonka kanssa on maisteltu kuohareita, mietitty pukua, puitu asioita ja juotu rohkaisevia ym. tyttöjen juttuja, ja juhlissa hän avustaa pienissä tehtävissä (ei tykkää esiintyä eikä ole kauhean käytännöllinen). Polttareita varten pyysin taas toista ystävääni kokoamaan tietyt ihmiset yhteen juhlistamaan polttarihenkisesti. Tämä toinen ystäväni taas on käytännön asioissa täysin suvereeni.

Miehen kaksi veljeä auttelevat bestmänin rooleissa (kuskaa meitä jne.), toinen on lisäksi supliikkimies, joten toimii juontajana. Sen lisäksi äitini ja pari muuta tuttavaamme näiden henkilöiden lisäksi ovat "askartelutiimissä".

Kannattaa ehdottomasti unohtaa kaikenlaiset säännöt siitä, kuka on läheisin jne. Jotkut ovat jossain tilanteessa, toiset toisessa. Auttavaisia löytyy monesti myös niistä ei-niin-läheisistä, ja yhdessä puuhailu voi jopa synnyttää lähemmän ystävyyden. Ei siis vaivuta sääliin morsmaikut, jokainen tyylillään!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tämä keskustelu heijastaa sitä surullista tosiasiaa, että me suomalaiset olemme onnettomia ystävyyssuhteiden ylläpidossa. Miten ne kaverit noin vaan katoavat tai etääntyvät? Ihan samalla tavalla kuin parisuhde vaatii kontaktia ja vaivaa jotta se toimisi, vaatii myös ystävyyssuhde.

Kaasoa ei tosin tule minullekaan, koska kaverit ovat kaikki fyysisesti kaukana. Toisaalta osaan olla tarpeettoman omapäinen, eikä pieniin ravintolassa pidettäviin häihin tarvita sen kummempaa askartelua tai koristeita. Pukemisapua hääaamulle en ole vielä kysellyt, mutta luotan siihen, että joku sen hakasen selkäpuolelta saa kyllä kiinni. Vaikka sitten sulhanen. Kiukkuinen morsian ei nimittäin ole kaunis näky... :girl_blum:

Mekon tilasin hyvissä ajoin netistä, edullista valuuttakurssia hyödyntäen. Eikä tarvinnut kierrellä kauppoja, yksin sen paremmin kuin seurassa. Ei ole meikäläisen laji. Mekossa on nyöritys selässä, eikä siis vaatinut korjauksia.

Ja perinteisestihän kaaso on ollut vanhempi (kokeneempi) sukulainen. Tämä perinne taitaa olla aika lailla unohtunut, toisaalta kaason tehtävätkin ovat ajan mittaan muuttuneet. En silti jättäisi esim. tätejä pois laskuista, jos kaasoa kaipaisin... Ja kaasohan on morsiamen avustaja, seremoniamestarit ja kuuluttajat ovat sitten erikseen (ellei muuta sovita). Ujouden ei siis tarvitse olla este, jos kahdestaan juttu luistaa.

Onnea kuitenkin kaikille, sekä kaason etsintään niin myös häihin ja siitä eteenpäin!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tämä keskustelu heijastaa sitä surullista tosiasiaa, että me suomalaiset olemme onnettomia ystävyyssuhteiden ylläpidossa. Miten ne kaverit noin vaan katoavat tai etääntyvät? Ihan samalla tavalla kuin parisuhde vaatii kontaktia ja vaivaa jotta se toimisi, vaatii myös ystävyyssuhde.

Kaasoa ei tosin tule minullekaan, koska kaverit ovat kaikki fyysisesti kaukana. Toisaalta osaan olla tarpeettoman omapäinen, eikä pieniin ravintolassa pidettäviin häihin tarvita sen kummempaa askartelua tai koristeita. Pukemisapua hääaamulle en ole vielä kysellyt, mutta luotan siihen, että joku sen hakasen selkäpuolelta saa kyllä kiinni. Vaikka sitten sulhanen. Kiukkuinen morsian ei nimittäin ole kaunis näky... :girl_blum:

Mekon tilasin hyvissä ajoin netistä, edullista valuuttakurssia hyödyntäen. Eikä tarvinnut kierrellä kauppoja, yksin sen paremmin kuin seurassa. Ei ole meikäläisen laji. Mekossa on nyöritys selässä, eikä siis vaatinut korjauksia.

Ja perinteisestihän kaaso on ollut vanhempi (kokeneempi) sukulainen. Tämä perinne taitaa olla aika lailla unohtunut, toisaalta kaason tehtävätkin ovat ajan mittaan muuttuneet. En silti jättäisi esim. tätejä pois laskuista, jos kaasoa kaipaisin... Ja kaasohan on morsiamen avustaja, seremoniamestarit ja kuuluttajat ovat sitten erikseen (ellei muuta sovita). Ujouden ei siis tarvitse olla este, jos kahdestaan juttu luistaa.

Onnea kuitenkin kaikille, sekä kaason etsintään niin myös häihin ja siitä eteenpäin!

Minulla on jotakuinkin täsmälleen sama näkemys asiasta ja sama tilanne kaason suhteen. Eli ei ole kaasoa ollenkaan. Jos olisin sellaisen välttämättä halunnut, niin kai olisin voinut valita 'jonkun vaan', mutta pärjään loistavasti ilmankin. Kuten Kassandralla, meillä on häät ravintolassa, puku on tilattu netistä, enkä muutenkaan tarvi hössötysseuraa ostoksille tai askarteluun. Sen vähän hössötyksen mitä aioin harrastaa, voin tehdä täällä naikkareissa tai ihan itsekseni vaan :girl_haha: Miehen veli on luultavasti bestmanina ja ajattelin, että siinäpä on sitten samalla minunkin bestman.

Kieltämättä voi olla, että jotain käytännön apua hääpäivänä tarvitaan pukeutumisen suhteen tai sitten itse juhlapaikalla, mutta en silti tarvitse erillistä kaasoa niitä varten. Ystävät tulevat häihin ihan vaan vieraan ominaisuudessa. Älkää hyvät ihmiset ottako sitä kaason puuttumista niin raskaasti. Kun lukee noita ongelmaketjuja ikäviin/yli-innokkaisiin/laiskoihin/mitäikinä kaasoihin liittyen, niin välillä hirvittää minkä stressin tuostakin asiasta voi saada. Ja pakko vielä sanoa, että eikö se jo riitä, että keskustelun otsikko ei ole "Kun ei ole ketään sulhaseksi :'(" Kun mun näkemyksen mukaan jo sulhanen riittää aika pitkälle, mitä häiden järjestämiseen tulee :girl_blum:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ja pakko vielä sanoa, että eikö se jo riitä, että keskustelun otsikko ei ole "Kun ei ole ketään sulhaseksi :'(" Kun mun näkemyksen mukaan jo sulhanen riittää aika pitkälle, mitä häiden järjestämiseen tulee :girl_blum:

Olipa kivasti sanottu. :)

Monet tämän keskustelun ajatukset tuntuvat tutuilta.

Periaatteessa meille kyllä tulee niin pienet häät, että mitään kaasoja/bestmaneja ei edes tulisi, vaikka sellaisia ystäviä olisikin. Silti tuntuu hieman kurjalta ajatella, että ei ole oikein kaasoksi sopivia ystäviä. Kai se on jokin epämääräinen tunne siitä, että naisella kuuluu olla hyviä ja läheisiä tyttökavereita ja että on jotenkin epäonnistunut, jos niin ei ole. Toki aikuisena naisena tiedän, että niin ei ole - mutta silti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä on pienet häät, joten kaasoa (tai bestmania) ei tule. Hoidamme sulhon kanssa hääjärjestelyt kahdestaan ja pukeudumme ja menemme kirkkoonkin yhdessä, joten eipä avustajille olisi paljoa hommiakaan. Ainoa asia missä mietin että näitä henkilöitä voitaisiin tarvita on itse kirkon seremoniassa ja tähän kaipailisin kokemuksia ja ajatuksia (-menee varmaan vähän OT, admin voi päättää meneekö liikaa...), eli onko hölmöä jos siellä vain seisoo kahdestaan, ja voiko sulhanen kaivaa sormuksen omasta taskustaan? entä miten kimppu (itselle ei kimppua tule, mutta jollekin voi olla ajankohtainen pulma)?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minullakin on tällainen ongelma. Opiskelemaan lähdin kauas ja kaikki hyvät kaveruudet katkesivat, opiskelupaikkakunnalla on vain sinkkukavereita joita ei häät yms. kiinnosta eivätkä edes ole kovin läheisiä.

Kehtaisiko joku pyytää itseään 10v vanhempaa sulhasen naimisissa olevaa siskoa kaasoksi? Mitä kaikkia etikettisääntöjä tämä rikkoisi?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yksissä "kaasottomissa" häissä morsian ojensi kimppunsa vihkimisen kirkon etupenkissä olleelle äidilleen. Ihan toimiva ratkaisu. (Jos idefix vielä mietit kimpun hankintaa - kaasottumuus ei ainakaan ole este!).

Toisissa häissä (jossa oli kyllä kaaso ja bestman) hääpari juonsi itse häänsä. Kivaa vaihtelua, eikä mitenkään oudon tuntuista. Eli jos pieni esiintyminen ei hääparia haittaa, niin näinkin sen voi tehdä. Ei siihenkään pakosti kaasoa/bestmania/seremoniamesteria tarvita.

Kaasolta saatavaa henkistä tukea häävalmistelujen ja hääpäivän aikana onkin varmaan vaikeampi korvata.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Voi pyytää sulhasen siskoa. Just olin sellaisissa häissä missä näin oli.. Tietenkin plussaa on jos tuutte hyvin juttuun keskenänne :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu sulhasen sisko on naapurikin ja ihan mahtava tyyppi :) Ehkä maanläheisempi kuin minä (eli ei hössötystä ;) ) mutta nokittaa silti mennen tullen omat kaverini. Mukavaa jos jollakin muulla(kin?) on ollut, kun tuntuu että aina pitäisi morsiamella olla joku "oma kaveri".

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minullekin on näillä näkymin tulossa häät ilman kaasoa. :( Ei vaan ole ketään, jota voisin pyytää, kun sulhaseni on paras ystäväni ja siskoja tai sopivan ikäisiä serkkuja tms. minulla ei ole. Sulhasen veli toimii bestmanina, joten ihan ilman apuhenkilöitä emme kuitenkaan elele.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eihän se kaaso tosiaankaan ole mikään pakko. Oon ollut monissa häissä, joissa ei ole ollut kaasoa, eikä kukaan ole ollenkaan kummastellut tai ihmetellyt asiaa. Itsekin olen päätymässä siihen, ettei mulle tule kaasoa. Mä voin ihan hyvin hoitaa kaikki järjestelyt itse ja kaverit saa nauttia päivästä ilman ylimääräisiä paineita tai vastuuta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kehtaisiko joku pyytää itseään 10v vanhempaa sulhasen naimisissa olevaa siskoa kaasoksi? Mitä kaikkia etikettisääntöjä tämä rikkoisi?

Etikettisääntöjä tämä ei riko - kuten aikaisemminkin ketjussa on mainittu, kaaso on alun perin ollut vanhempi naimisissa oleva sukulaisnainen (ja sukulainenhan sisko on). Joten siihen nähden, 98% kaikista morsiamista rikkoo etikettisääntöä (minä mukaan lukien) joten siitä vaan! Kuulostaa mielestäni aivan loistavalta kaasoainekselta tuo sulhasen sisko!

Ymmärrän täysin tässä esillä ollut mielipide että tuntuu siltä että on "epä-onnistunut" nainen ellei ole tyttökavereita muille jakaa. Samoja mietteitä minulla on koko ajan! Mutta kuten sanottu, eihän ne kaasot, bestmanit, seremoniamestarit ne häät tee, vaan morsian ja sulhanen!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Kehtaisiko joku pyytää itseään 10v vanhempaa sulhasen naimisissa olevaa siskoa kaasoksi? Mitä kaikkia etikettisääntöjä tämä rikkoisi?

Etikettisääntöjä tämä ei riko - kuten aikaisemminkin ketjussa on mainittu, kaaso on alun perin ollut vanhempi naimisissa oleva sukulaisnainen (ja sukulainenhan sisko on). Joten siihen nähden, 98% kaikista morsiamista rikkoo etikettisääntöä (minä mukaan lukien) joten siitä vaan! Kuulostaa mielestäni aivan loistavalta kaasoainekselta tuo sulhasen sisko!

Hah, minäpä en riko sääntöjä :girl_blum: Pienistä häistä johtuen aion lykätä kimpun kirkossa äitipuolelleni. Enpä tiedä, ei tämä pieni toimenpide hänestä taida kaasoa tehdä, mutta kuitenkin... Sulho aikoo antaa sormuksen pidettäväksi veljelleen, muuhun hän ei kuulemma best mania tarvitse.

Olen siis onnistunut ratkaisemaan kaaso-ongelmani! *JESS!* :girl_dance:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ainoa asia missä mietin että näitä henkilöitä voitaisiin tarvita on itse kirkon seremoniassa ja tähän kaipailisin kokemuksia ja ajatuksia (-menee varmaan vähän OT, admin voi päättää meneekö liikaa...), eli onko hölmöä jos siellä vain seisoo kahdestaan, ja voiko sulhanen kaivaa sormuksen omasta taskustaan? entä miten kimppu (itselle ei kimppua tule, mutta jollekin voi olla ajankohtainen pulma)?

Jos kahdestaan seisominen on hölmöä, niin sitten minä ja sulhaseni oltiin hölmöjä omissa häissämme :lol: Siis sulhanen voi todellakin kaivaa sormuksen ihan itse omasta taskustaan, ja morsian voi ojentaa kimpun vaikkapa omalle äidilleen, ellei halua pidellä sitä itse seremonian aikana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eilisissä satuhäissä ei morsiusparilla ollut kaasoa tai bestmania. Hyvin se vihkiminen sujui ilman niitäkin ja ilmeisesti myös juhlatkin. Sulhanen vai kaivoi taskusta sormuksen. Morsiammen "kimppu" oli kiedottu käteen jossa pysyi koko illan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Ainoa asia missä mietin että näitä henkilöitä voitaisiin tarvita on itse kirkon seremoniassa ja tähän kaipailisin kokemuksia ja ajatuksia (-menee varmaan vähän OT, admin voi päättää meneekö liikaa...), eli onko hölmöä jos siellä vain seisoo kahdestaan

Nyt en halua mitenkään kritisoida pareja, joilla oli/tulee olemaan kaaso ja bestman tai jopa useampia edellämainittuja alttarilla mutta itse melkein kallistuisin sellaiselle kannalle että on jopa "hienompaa" jos olette alttarilla kahdestaan. Jotenkin se mielestäni oikein korostaa sitä että teistä kahdesta on kysymys ja teidän liitostanne. Siinä avioliitossakin kumminkin olette te kaksin, eivät ystävät tai perheenjäsenet.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei ole minullakaan kaasoa. Äitikin on kuollut vuosia sitten.

Haluaisin kovin mielelläni kaason, mutta en edes tunne tältä paikkakunnalta, jonne muutin mieheni perässä, ketään.

Kauempana asuvilla ystävillänikin on kädet ihan tarpeeksi täynnä töitä omien perheidensä kanssa.

Kaikki ihmiset eivät edes suhtaudu kovin suopeasti avioliittooni - tämä kun on jo kolmas.

Kyseessä ovat kuitenkin ensimmäiset oikeat hääni, miehelleni koko avioliitto on ensimmäinen.

Olisi kiva lukea, miten te kaasottomat olette selvinneet.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Eikä kuulosta!!!!! Minä aloin miettimään kyseistä tilannetta että ei olisi ketään jota "automaattisesti" pyytäisi kaasoksi. Minulle tuli mieleen että mitä haittaa siinä olisi jos pyytäisi sellaista henkilöä, joka ei ihan ystävä olisikaan mutta kaveri. Hänelle voisi sanoa suoraan että saa kieltäytyä jos tuntuu "oudolta" ryhtyä kaasoki, mutta eihän sitä tiedä vaikka joku ihan ilahtuisikin kyseisestä pyynnöstä.

Kaverini, johon olin tutustunut muutamia vuosia sitten kun käytiin samalla kuntosalilla jumpassa ja myöhemmin hän opiskeli opinahjossani, pyysi minua kaasokseen vuosi sitten. Ilahduin ja innostuin kovasti tästä kunniatehtävästa. En ollut koskaan vieraillut hänen kotonaan, en tavannut vanhempia (en vieläkään ole heitä tavannut) ja sulhasen olen tavannut pikaisesti ehkä 10 kertaa, joten olimme aiemmin enemmän tuttuja kuin kavereita. Emme aiemmin edes viettäneet vapaa-aikaa yhdessä, pikemminkin vaihdettiin vaan lyhyesti kuulumisia. Nykyisin tämän kaasotehtävän johdosta olemme varsin läheisiä ja sanoisin suhdettamme ystävyydeksi. Rohkaisen jokaista morsianta lähestymään näitä "tuttavia" jos omasta lähipiiristä ei löydy sopivaa kaasoehdokasta. Uskokaa minua, se että saan kerran elämässäni olla kaaso on minulle ja varmasti monelle muullekin elämys! Ihana auttaa tällaisessa tehtävässä ja kun poikaystäväni näki miten innolla tämän tehtävän olen ottanut vastaan, niin hän kosi minua omalla tyylillään ja näin ollen olen itsekin menossa naimisiin parin vuoden kuluttua!!! smile.gif

Nostellaanpas vähän näitä vanhoja kommentteja vinkiksi kaasottomille :) Nimittäin osui ja upposi koko aihe, itse olisin aivan innoissani, jos joku vaikka "vaan tuttu" pyytäisi kaasoksi/kakkoskaasoksi/makutuomariksi/ylipäätään järjestelyihin mukaan. Itsellänikään ei ole enää samalla paikkakunnalla ystäviä, pelkästään muutama kaveripariskunta, työkavereita (vanhempia rouvia) ja entisiä opiskelukavereita, joita moikkaa, jos kadulla näkee. Joten olisi oikein tupla-hienoa, jos pääsisi tutustumaan lähemmin johonkuhun "kaveriin", saisi ystävänkin ehkä, JA pääsisi järkkäämään juhlia. Tosin apua voisi tästä innokkaasta kaasosta saada ylenmäärin -onhan tätä "hääkokemusta" jo kertynyt naikkareissa ja pää olisi täynnä ideoita ehdotettavaksi :lol:

Edited by Tipzilla

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kyselin tätä jo aiemmin toisessa ketjussa, mutta tännehän tämä olisi kuulunut! Eli tuntuu samalta, kuin joku jo sanoi, että en ole tarpeeksi tärkeä niille, jotka voisin kaasoiksi mieltää.

Minullakin on ongelmia kaaso(je)n/morsiusneito(je)n valinnassa. Minulla ei ole siskoja, eikä enää kovin montaa ystävääkään. Elämäntilanteet ovat vieneet peruskoulu/lukio/opiskeluaikaisia ystäviä niin eri suuntiin, että tunnen itseni kovin yksinäiseksi. Olen menettänyt suurimman osan läheisistä ystävistäni enkä ole saanut "työpaikkakunnaltani" yhtään ystävää, vain muutaman työkaverin. Olen sosiaalinen ja kaverustun helposti, mutta varsinkaan naisten kanssa en osaa(?) solmia ystävyyssuhteita :( Saisikos jelppiä! Kenet näistä valitsisitte "morsiusseurueeseen", jos olisitte minä?

Neiti A: paras ystäväni nro1, olemme tunteneet 12v, mutta hän on asunut aivan toisella puolella Suomea (550 km) jo 9 v, joten jokapäivän tuntemus toisistamme on huonontunut ja olemmehan muuttuneet ihmisinäkin. Hän luonteeltaan hieman ujo ja ehdotoman herttainen, mutta vähän naiivi. Olen menevämpi ja rempseämpi, ja siksi hänen antamansa elämänohjeet sopivat vain hänelle, ei minulle. Kirjoittelemme FB:ssä, mutta soittelu unohtuu molemmilta. Tekee vuorotyötä ja seurustelee.

Neiti B: paras ystäväni nro2, olemme tunteneet 11v, hän on asunut 250 km päässä 7v. Sama "tuntemis-ongelma" kuin A:n kanssa. Tapaamme hieman useammin kuin Nti A:n kanssa, mutta myöskään emme soittele kovin usein ja hän ei oikein ole kirjoittelijatyyppiä. Luonteeltaan aika introvertti tuntemattomien seurassa, ei esim. viihtynyt olleenkaan kihlajaisissamme, joissa oli paljon ystäviämme (hänelle tuntemattomia). Kuitenkin sellainen, joka on aina hyväksynyt lopulta minut oikkuineni (se on paljon se!), vaikkei aina ymmärräkään (korkeampi moraali :girl_haha: ). Lisäksi ei tykkää jahkailusta tai härsylöistä. Opiskelee ja asuu avoliitossa, elää kädestä suuhun.

Neidit C ja D: parhaat opiskelukaverini, mutta jotenkin olen aina tuntenut itseni kolmanneksi pyöräksi..! Nytkin he muuttivat 2v sitten samaan kaupunkiin töihin n. 200 km päähän ja luonnollisesti puuhaavat vaikka mitä yhdessä. Olemme suht paljon tekemisissä FB:ssä ja silloin tällöin tapaamme, yleensä kuitenkin aina kolmin. Minusta Nti C:llä on todella hyvä maku vaatteiden, sisustuksen jne suhteen, mutta hän ei oikein ymmärrä huumorintajuani ja elämänasennettani (vakavampi tyyppi). Lisäksi kerran puhuessamme häistä(ni) C vetäytyi taka-alalle eikä sanonut mitään, kun taas D alkoi innoissaan kuvitella millainen puku minulle sopisi. Nti D on eniten minunlaiseni, mutta se aiheutti ongelmia aluksi (en tiennyt itse, että hänestä minä olin ärsyttävä). Molemmat ovat sinkkuja, ja taitavat tykätä siitä niin.

Siinäpä se.. minulla on lisäksi 4 serkkua, jotka ovat 20-30v, mutta olemme lähentyneet vasta viime vuosina kaikkien täysi-ikäisyyden jälkeen.. Tuleva mieheni on aika perusmies, hänellä on parempi värisilmä, mutta ei ole kyllä kiinnostunut teemoista tai lautasliinoista. Enkä esim. halua hänen näkevän pukuani. Äitini ja hänen siskonsa kanssa olen läheinen, mutta he ovat jo eläkeläisiä, enkä halua rasittaa heitä. Olen yrittänyt miettiä, millaista apua toivoisin kaasoltani ja mitä se häneltä vaatisi. Minulle olisi tärkeää saada pohdiskella kaikkia mahdollisia yksityiskohtia ja skenaarioita (olen aika suunnitteluhirmu), mutta en aio askarrella/työllistää ketään muutakaan sillä saralla. Hääpäivä olisi isoin ponnistus, silloin en enää halua hermoilla mistään asiasta (muuten en osaa nauttia koko päivästä ollenkaan), silloin tarvisin hyvämuistisen, näppärän, kekseliään ja omatoimisen kaason. Eniten kaipaisin kuitenkin jäjestelyissä siis kuuntelijaa, jonka kanssa puntaroida ja viimeistellä ideani. Tärkeintä olisi jakaa elämäni ihanin (ja stressaavin) aika läheisen ystävän kanssa, mutta niin, että ystävyys jatkuisi!

Luulen, että B ei jaksaisi kuunnella puhelimessa jankutuksiani siitä monetko varasukkahousut tarvitaan yms. ;) eikä voisi rahatilanteen takia tulla kanssani juhlapaikka/hääpuku jne. katselmuksille. Hän myöskin kammoaisi rahanmenoa, tilpehööriä, ilmoittautumisten vastaanottoa, seremoniamestarin tehtäviä jne. Pelkään, että välimme voisivat mennä poikki hääjärjestelyiden takia ja se olisi kauheinta, mitä voin kuvitella. Luulen, että hän on huojentunut, jos en pyydä häntä, mutta jos olenkin väärässä ja loukkaan häntä "et ole läheisin minulle".

Nti A varmaan jaksaisikin katsella kanssani videoyhteyden välityksellä vaatteita, kattauksia jne, mutta luulen, että aikataulujen sovittaminen olisi hankalaa, emmekä näkisi kuin ehkä polttareissa tai vasta häissä! Lisäksi tuntuu, että hän jäisi muiden jalkoihin esim. polttareiden suunnittelussa ja toteuttaisi liiankin orjallisesti tekemääni "hääidea-kirjaa", jolloin juhlassa olisi kaikki mahdolliset leikit ja koristeet hujanhajan.

Jos valitsen Neidit C&D, saisimme varmaan oikein hauskoja tyttöjen suunnitteluviikonloppuja, ja saisin pukuostoksille hyvät makutuomarit. Pelkään kuitenkin, etteivät he välitä minusta (ehkä niin paljon kuin toisistaan), että haluaisivat koko hommaan oikeasti. Kuten sanoin, ovat sinkkuja, joten myös tilanteeseeni suhtautuminen on vähän "huono". Elävät kovin aktiivista sinkkuelämää, matkustelevat, käyvät hemmotteluhoidoissa jne. Kahdelleen voisivat myös jyrätä joitain ideoita muilta osallisilta esim. polttareissa. Enkä oikein tiedä tuntevatko minut, että saisin mieleiseni rauhalliset tyttöjen saunailtapolttarit enkä heistä "luonteeseeni sopivia" nolaus/kännäys-juhlia.

Tuleepa pitkä sepostus! Ajattelin aloittaa soittamalla B:lle ja pyytämällä kertomaan rehellisesti kiinnostaako ollenkaan häätouhut kanssani, vai haluaako tulla vain VIP-vieraaksi häihin. Tällä hetkellä olen ajatellut pyytää D:n kaasoksi, C:n tyylikonsultiksi ja A:n virtuaalikaasoksi. Uskon vain loukkaavani A:ta ja B:tä, jos valitsen D:n (pää)kaasoksi. Enkä usko hänen edes olemaan valmis ottamaan koko titteliä vastaan. D:tä voisin myös ajatella seremoniamestarin virkaan BM:n kanssa. Miten muuten näette tittelin "morsiusneito", onko vähän alentava, tytöttelevä? Mikä olisi paras sana, jos ei tulisi kaasoja vaan "bridesmaid":eja?

Huh. :wacko:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Saisikos jelppiä! Kenet näistä valitsisitte "morsiusseurueeseen", jos olisitte minä?

Neiti A: paras ystäväni nro1

Neiti B: paras ystäväni nro2

Neidit C ja D: parhaat opiskelukaverini, mutta jotenkin olen aina tuntenut itseni kolmanneksi pyöräksi..!

Luulen, että B ei jaksaisi kuunnella puhelimessa jankutuksiani siitä monetko varasukkahousut tarvitaan yms. ;) eikä voisi rahatilanteen takia tulla kanssani juhlapaikka/hääpuku jne. katselmuksille. Pelkään, että välimme voisivat mennä poikki hääjärjestelyiden takia.

Nti A varmaan jaksaisikin katsella kanssani videoyhteyden välityksellä vaatteita, kattauksia jne, mutta luulen, että aikataulujen sovittaminen olisi hankalaa, emmekä näkisi kuin ehkä polttareissa tai vasta häissä!

Jos valitsen Neidit C&D, saisimme varmaan oikein hauskoja tyttöjen suunnitteluviikonloppuja, ja saisin pukuostoksille hyvät makutuomarit. Pelkään kuitenkin, etteivät he välitä minusta (ehkä niin paljon kuin toisistaan), että haluaisivat koko hommaan oikeasti. Elävät kovin aktiivista sinkkuelämää, matkustelevat, käyvät hemmotteluhoidoissa jne. Kahdelleen voisivat myös jyrätä joitain ideoita muilta osallisilta esim. polttareissa. Enkä oikein tiedä tuntevatko minut, että saisin mieleiseni rauhalliset tyttöjen saunailtapolttarit enkä heistä "luonteeseeni sopivia" nolaus/kännäys-juhlia.

Huh. :wacko:

Mimsku, ensimmäisenä positiivinen huomio: sinulla näyttäisi olevan valinnan varaa kaason tehtäviin.

Yksin kertaisuudessaan sanoisin, että kysy C:n ja/tai D:n kiinnostusta ryhtyä tehtävään. Jos toinen/molemmat suostuvat, tee esim. polttareita varten lista, mitä et halua tapahtuvan. Jokaisen "terveen" ihmisen pitäisi ymmärtää, jos morsian etukäteen sanoo, ettei halua tulla nolatuksi. Kaason pitäisi mielestäni suunnitella morsiamelle, ei itselleen. Jos D (C:n kanssa?) ei halua kaason tehtävään, mieti muita vaihtoehtoja. Voihan hääsuunnitteluprojekti myös lähentää teitä, niin on monelle käynyt, vaikkei valintaa pidäkään tehdä vain sitä silmällä pitäen, että "haluaisin tuon ystäväkseni".

Myös jaottelusi D kaasoksi, C tyylikonsultiksi, A virtuaalikaasoksi voisi toimia, jos 3 tai 4 kaasoa ei tunnu liian paljolta ja jos pidätte hääpalaverin (vaikka sähköpostitse), jossa kysyt D:tä seremoniamestariksi, C:tä tyylikonsultiksi, A:lta (ja B:ltä ?), mihin rooliin he haluaisivat kaasoina asettautua. Sitten vaan päättäisit, että vastuualueesta riippumatta kutsut heitä kaikkia kaasoiksi. Jos joku/jotkut näistä ei halua tehtävään, voit hyvällä omallatunnolla jättää hänet vieraaksi tai VIP-vieraaksi.

Enhän toki tiedä, mitä tehtäviä, olet "pääkaasolle" ajatellut, joita "apukaasoilla" ei olisi. Olen kuitenkin sillä kannalla, että jos tehtävään nimitetään useampia, kaikkia voi aivan hyvin kutsua kaasoiksi. Se antaa heille viestin, että olemme yhtä arvokkaita eikä meitä laiteta paremmuusjärjestykseen. Myös (jos menette kirkossa naimisiin) alttarilla voivat seistä kaikki kaasot, se näyttää hyvältä!

Tuohon tehtäväjakoon ja jokaisen kaason omaan vastuualueeseen liittyy kuitenkin yksi riski. Sinun pitää morsiamena pitää lankoja käsissä ja huolehtia siitä, että kaikilla on tekemistä, mutta kukaan ei vahingossa tee samaa juttua ja suunnittele esim. ohjelmaa tai koristeluita päällekkäin niin, että D:llä on yksi idea ja A:lla toinen, mutta molempia ei voi samoissa häissä toteuttaa. Jotkut morsiamet haluavat kaasojen hoitavan suunnittelun keskenään, mutta jotkut taas haluavat tehdä päätökset lopulta itse, vaikka kaaso osallistuisikin suunnitteluun. Silloin ei toivottavasti kävisi niin, että A:n idea jyrää D:n tai päinvastoin.

Toivottavasti tästä oli apua enkä ainakaan sekoittanut pakkaa enempää. Tsemppiä! :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minunkin oli aluksi vähän hankalaa valita kaasoa. Halusin ehdottomasti siskoni, joka otti tehtävän ilolla vastaan. (: Hän on vain hyvin nuori, eikä ole koskaan järjestänyt häitä / polttareita. Hän itseasiassa tarjoutui kaasoksi. Pyysin toiseksi kaasoksi (ei siis mikkään apukaaso, vaan ihan "kunnon kaaso") hyvää ystävääni, joka on minua vanhempi. Hän on ollut kaasona ehkä 10 kertaa! Silloin kun hän meni naimisiin, emme tunteneet kovin hyvin enkä näin ollen edes itse ole ollut kaasoni häissä. Mutta ystäväjoukostani luotan häneen eniten ja tulen hänen seurassaan aina hyvälle tuulelle. <3 Miellän hänet parhaana ystävänäni ja tiedän olevani myös hänelle tärkeä (vaikken välttämättä se "paras" ystävä olisikaan). En silti aio tuppuuttaa kummallekaan kaasoistani mitään askartelu-nakkeja, koska toinen on töissä ja pienen lapsen äiti ja toinen tekee koko kesän töitä. Uskon, että heillä riittää kylliksi hommaa jo polttareiden järjestelyissä. (:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now
Sign in to follow this  
Followers 0