Guest Riika(Guest)

Puhuitteko etukäteen, millaista kosintaa ET halua?

268 posts in this topic

Mä olin sanonu, että ainakin tiskit pitää olla tiskattuna, jos kotona kosii.

Eihän ne ollu :D Oli kyllä ihana kosinta silti!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Joo, mäki olin sen verran vihjassu, et julkisella paikalla en halua... Kyl se sen tiesiki, ku tuntee mut hyvin:) Mitään muuta en ollu puhunu. Sormuksenki oli osannu ostaa oikeenlaisen ja kosinta oli täydellinen :D:-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Etukäteen oli keskusteltu lähinnä siitä, että kumpikaan ei ymmärrä kosintaa synttärinä, jouluna, ystävänpäivänä, vuosipäivänä tms, se on meistä jotenkin tylsää/kornia. Kihlaukselle kun on kiva olla ihan oma päivänsä. Toisekseen mies tiesi, että haluan itse valita sormuksen, enkä kaipaa ympärille väkijoukkoja. Mutta nämäkin asiat olisivat ihan hyvin voineet jäädä keskustelematta, sillä miehellä on hyvä maku ja luotan hänen valintoihinsa täysin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

JAinoa mitä minä tiesin että en halua, on se että sovitaan kihlautumispäivä ennalta, muutenhan se kosinnan yllätyksellisyys häviäisi.. Muuten minulla ei ollut ikinä ollutkaan mitään erityistä toivetta siitä milloin ei saa ja milloin saa kosia, sen päättäköön mies  ;) Ja hyvin oli päättänyt, oli niin täydellinen ylläri etten ensin edes tajunnut että mitä hän juuri kysyi  :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä jouduin pari vuotta odottelemaan kihloja, ja niistäkin piti ajoittain vihjailla, että "olishan se kiva, kun meidän suhde ois sillee "näkyvä"... Tarkoitin sillä sormuksia. Mies sanoi, että turha odottaa mitään polvistumisia saati lemmenlurituksia.   ;D  No, en mä sellasta ikinä odottanutkaan, vaikken pahitteeksi olis laittanutkaan...  Me päätettiin yhteistuumin teetettää sormukset, eikä järjestetty mitään juhlia sen kunniaksi.

Naimisiin menostakin se olin minä, joka sen otti ajoittain puheeksi vihjaillen, kunnes isäntä eräänä kauniina päivänä tokaisi, että "senkun alat suunnittelemaan".   ;D  Ja kyllä tuo armaanikin on selvästi innoissaan tulevista häistä, kun voidaan niitä ajan kanssa suunnitella.

Ja palatakseni topikkiin: mulle kelpaa mikä tahansa kosinta. En tarvitse mitään erikoista, eikä ole mitään, mikä ei missään nimessä olisi käynyt.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Jaahas...että tälläisestäkin olisi pitänyt keskustella.

Meidän "kosinta" sit varmaan rikkoi kaikkia mahdollisia ajateltavissa olevia toiveita. Mies kosi jouluaattona (=juhlapyhä), ei polvistunut, ei ollut sormusta valmiina vaan ne käytiin ostamassa yhdessä, pyysi kihloihin eikä naimisiin, paukautti kysymyksen kun minä tulin juuri ulos vessasta, olin aukonut päätäni miehelle muutamaa minuuttia aikaisemmin, ja mitähän vielä....

Samalle sohvalle sentään ehdin, ja olen ERITTÄIN tyytyväinen kosintaan sillä se tuli hetkellä jolloin ajattelin että mies ei varmasti kosi. Kosintatavasta ei oltu puhuttu mitään etukäteen, ainoastaan siitä että kumpikin haluaa sitä yhteistä tulevaisuutta ja avioliittoa.

Siis mun vaatimuslistahan oli että mies kosii parillisena päivänä joka EI saa olla maanantai, lauantai tai torstai, hänen pitää polvistua, mutta ehdottomasti oikean polven varaan. Kosinnan pitää tapahtua neljällä jaollisella kellonajalla, ja miehellä pitää olla päällä jotain sinistä, ja minulla päällä jotain keltaista  ::) ;D. Sorry, en voinut vastustaa kun tää on niin hupaisa ketju...

Mun mielestä on outoa että jotkut latovat miehelle kauhean listan vaatimuksia ja vetoavat siihen että haluavat perinteisen kosinnan. Kuuluuko niihin perinteisiin se morsiamen esittämä vaatimuslistakin? Itse ajattelin että kosinta on ihan yhtä iso juttu miehelleni kuin mullekin, ja koska mieheni on siinä se aktiivinen osapuoli niin hän saa tehdä homman ihan just kuin haluaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Heh, en kyllä muista että oltaisiin etukäteen todellakaan tästä puhuttu. Puhuimme kihlautumisesta kyllä, mutta emme siitä, miten tämä tapahtuma pitäisi toteuttaa. Loppujen lopuksi kihlauduimme varmaan monen mielestä erittäin arkisesti: sormukset kävimme ostamassa kauppareissulla joulukuisena tiistai-iltapäivänä, kotiin päästyämme pujotimme molemmat sormukset omiin sormiimme (!!), söimme kihlajaisaterialla jauhelihakastiketta ja spagettia ja laitoimme tekstiviestin veljelleni ("mentiin muuten kihloihin, jos haluat niin mainitse porukoille"). Mieheni ei kysynyt edes tulenko hänen vaimokseen  ;D Enkä kyllä ole jälkikäteen harmitellut ulkoisia puitteita kihlautumisessa -tunteet olivat kuitenkin pilvissä.  ;D

Ja onnistuimme kaikesta huolimatta naimisiin asti pääsemään  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Siis mun vaatimuslistahan oli että mies kosii parillisena päivänä joka EI saa olla maanantai, lauantai tai torstai, hänen pitää polvistua, mutta ehdottomasti oikean polven varaan. Kosinnan pitää tapahtua neljällä jaollisella kellonajalla, ja miehellä pitää olla päällä jotain sinistä, ja minulla päällä jotain keltaista  ::) ;D. Sorry, en voinut vastustaa kun tää on niin hupaisa ketju...

;D ;D ;D ;D

Onhan tällä ketjulla vihdearvoa nyt ainakin  ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Heh, en kyllä muista että oltaisiin etukäteen todellakaan tästä puhuttu. Puhuimme kihlautumisesta kyllä, mutta emme siitä, miten tämä tapahtuma pitäisi toteuttaa. Loppujen lopuksi kihlauduimme varmaan monen mielestä erittäin arkisesti: sormukset kävimme ostamassa kauppareissulla joulukuisena tiistai-iltapäivänä, kotiin päästyämme pujotimme molemmat sormukset omiin sormiimme (!!), söimme kihlajaisaterialla jauhelihakastiketta ja spagettia ja laitoimme tekstiviestin veljelleni ("mentiin muuten kihloihin, jos haluat niin mainitse porukoille"). Mieheni ei kysynyt edes tulenko hänen vaimokseen  ;D Enkä kyllä ole jälkikäteen harmitellut ulkoisia puitteita kihlautumisessa -tunteet olivat kuitenkin pilvissä.  ;D

Ja onnistuimme kaikesta huolimatta naimisiin asti pääsemään  ;)

Hyvin samanlainen kosinta tai kihlautuminen kuin meillä. Mentiin kihloihin arkisesti yhtenä tiistaina maaliskuussa, kun käytiin sormukset ostamassa kauppareissulla. Molemmat pujotti omat sormukset sormeensa sen jälkeen kun saatiin kaiverruksesta takaisin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Puhuttiin... Miehen isä kosi "Tuolla olisi korukauppa, ostetaanko sormukset" ja veli käytti aikapitkälti samaa tyyliä (omilla höysteillä tosin). Mä ilmoitin aika suoraan että ei noin. Lopullinen kosinta oli sitten aika hassu, mutta onneksi se sentäs tapahtui  ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehdottomasti. Olen ilmoittanut monta kertaa, että mä en halua julkista kosintaa. Musta on epäreilua, että ei jätä mahdollisuutta kieltäytyä. Vaikka luultavasti aika harva kieltäytyy, mutta on väärin tehdä se kuten jenkkileffoissa.  :'(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Safira ja flower, samoilla linjoilla ollaan täälläkin. Päätettiin yhdessä, että nyt on aika mennä kihloihin ja käytiin ostamassa sormukset. Kummallekin oli toki selvää, että se tarkoittaa sitten sitä, että naimisiin mennään, mutta ei vielä hetkeen...mikään kiirehän meillä ei ollut. Nyt ollaan sitten päästy siihen vaiheeseen (3 vuoden jälkeen), että aletaan suunnitella kihloista naimisiin siirtymistä :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

En edes muistanut peuhanneeni tälläisessä ketjussa  ;D Kieltämättä ensimmäinen viestini (sivulla 2) oli aika tiivistetty, vaikkakin ihan tosi. Olisin esimerkiksi voinut mainita että kävin sitä kuuluisaa ei-listaani läpi ukkokullan kysyessä, mutta eipä niin tarkkaa. Samalla linjalla ollaan jatkettu, kaikesta voi puhua ja oman mielipiteensä ilmaista. Ja missään vaiheessa en tosiaankaan ole ainakaan tarkoittanut että kaikkien pitäisi kihlautua niin miten itse halusin sen tapahtuvan, ihan yhtä arvokas se kihlaus varmasti on vaikka olisikin suoritettu vessassa spagettia syöden :P

Tuli muuten mieleeni tässä kirjoitellessa, että oikeastaan taisin aikoinaan yhdestä "vääränlaisesta kosinnasta" kieltäytyäkin, ihan kun en ymmärtänyt sitä kosinnaksi. Kun raskaustesti näytti esikoisesta positiivista, ukkokulta kysyi tyyliin puhelimessa tai jotenkin muuten tosi arkisesti (ei voi enää muistaa) että pitäisikös sitä nyt sitten sen muksun kunniaksi mennä kihloihin. Vaan kun oli emäntä päättänyt että kihloihin mennään ihan itsemme kunniaksi niin jäi kihlat ostamatta siltä erää. Vähänkö mä oon kauhee  ::)

*Pirttihirmu*

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eipä kyllä puhuttu.. Itse kosinnalla tai sillä, miten se "suoritetaan" ei minulle ollut merkitystä, vaan sillä että Elämäni Mies haluaa minut vaimokseen ja vietämme loppuelämämme yhdessä. Jos olisin käsikirjoittanut kosinaan etukäteen, ei se olisi kyllä tuntunut aidoltakaan  ::) Mies kysyi kotisohvalla minulta tulisinko hänen vaimokseen, ja vastasin oman körilääni kainalosta "tulisin mielelläni"  :) Ostimme sormukset yhdessä, rengastimme toisemme ja lähdimme reissuun tapahtumaa juhlistamaan. Kaikki oli juuri meidän näköistä ja tuntui molemmista luonnolliselta.

Minulla on muutamakin tuttava, jotka kiroavat kun miehet eivät sitten millään kosi.. Ja samaan hengenvetoon toteavat, että ovat kyllä tosi vaativia kosinnan suhteen, ei kelpaa mikä tahansa paikka tai tapa - ja sormuksenkin on oltava juuri tietynlainen.. Tekisi mieleni todeta, että jaa-a, miksiköhän sitä kosintaa ei kuulu  ::)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei kyllä ehditty sellaisia keskustelemaan, kun mies kosi 29 päivää sen jälkeen kun olimme tavanneet. Tuli luokseni punaisen ruusun kanssa ja kysyi, tulenko hänen vaimokseen. En todellakaan ollut varautunut moiseen nopeuteen enkä yllätykseltäni kyennyt vastaamaan muuta, kuin että "saanko miettiä jonkun aikaa" . Sydän sanoi kyllä tietenkin, mutta järki huusi että "ethän edes tunne tuota miestä vielä". Pari viikkoa siinä meni mutta vastaus oli tietenkin se mitä sydän sanoi.

Koomisinta tässä kaikessa on, kun tuttavat / sukulaiset ovat varmaankin myös huomanneet, että olemme luodut toisillemme ja vihjailevat kihloista. Olemme pitäneet asian omana tietonamme tähän saakka. Kihlaushan on keskinäinen sopimus. Sormukset sen yleensä ulkopuolisille osoittavat ja olemme nyt vasta useampi kuukausi kihlautumisen jälkeen hankkineet ne, ja muutaman päivän päästä saamme ne laittaa sormiin.  :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ei puhuttu.

Kun mun mielestä siitä menee hohto jos mä meen sanoon et kuinka mua pitää kosia kun se on sit arvattavissa mitä seuraavaks tapahtuu.

SEbU sai kosittua sillain et en osannut odottaa.

SE OLI IHANAA!! :)

Eli uskon että se kosinta tuli suoraan sydämestä kun SEbU teki sen omalla tyylillään eikä sillä miten mä sen oisin ehkä halunnut jos oisin sanonu miten sen pitäis tapahtua.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei kamalasti asiasta keskusteltu.Sulhanen kyllä kysyi muutamaa asiaa (esim. saako kosia julkisella paikalla), mutta aika vähäistä se oli :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä oon ilmoittanut, etten halua kosintaa muiden nähden tai julkisella paikalla. Enkä myöskään jouluna tai muuna juhlapyhänä. Myös jommankumman synttäreinä kihlautuminen kuulostaa jotenkin oudolta. Muuten kaikki käy.

Share this post


Link to post
Share on other sites
:blink: Kauhee kun ihmiset laittaa tarkkoja kriteereitä kosintatavalle; että en sit halua tuollaista tai tuollaista enkä ehdottomasti tuollaista. Eikö se pääasia ole että olet viettämässä lopun elämääsi sen miehen/naisen kanssa ketä on kosimassa eikä pääpointti ole siinä, että voi kavereille kertoa kuinka hän kosi niin ihanalla tavalla. Menee kokonaan yllätyksellisyys koko touhusta ja samantein jos tollaisia kriteereitä laittaa niin miksei kosase itse sitä ukko-/akkakultaa!?

Share this post


Link to post
Share on other sites

No mä ainakin oon vihjaillut, että ei julkisesti ainakaan... Eikä edes oman perheen läsnäollessa. Haluaisin sen olevan meidänkeskeinen tapahtuma enkä tod. halua muita todistamaan :)

Ei kai siinä mitään outoa ole?

Share this post


Link to post
Share on other sites

Puhuimme kosinnasta jo kauan ennen sen tapahtumista, ja sanoin sulholleni, että haluan hänen kosivan juuri silloin kuin niin tuntee, ja juuri sillä tavalla kuin haluaa. Vihjasin kuitenkin, että olen sen verran romanttinen, etten halua hänen kosivan hetken mielijohteesta jossain vessassa hampaiden pesulla tms, vaan haluan hänen panostavan edes hiukkasen romanttiseen ympäristöön ja tunnelmaan! Sanoin, että koska minua kositaan vain kerran elämässäni, haluan muistella päivää hymyissä suin enkä häpeillen ^_^

Share this post


Link to post
Share on other sites

joo, mäkin ohjeistin (yleisellä tasolla), että kauppareissulla ei oo ehkä se toivottavin formaatti.... :) Tai riippuu tietty kauppareissusta. Mutta siis jotain sellaista, mitä muistella. Valinta muuten vapaa. Kaikki käy kunhan on punaista :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yleisellä tasolla oltiin juteltu kyllä. Telkussa meni joku ohjelma missä kosittiin julkisesti ja keskustelu lähti käyntiin siitä. Mulle olisi julkinen kosinta ollut kauhistus ja tämän oli sulho kyllä korvan taa laittanut B)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aika monen kirjoittajan kanssa samanlaisia kokemuksia... Siis sen verran oli kyllä puhuttu, että julkinen kosinta olisi minulle ollut kauhea kauhistus. Muutenkaan en pidä yltiöromantiikasta, joten en olisi edes halunnut mitään polvistumisia.

Näistä asioista puhuimme ihan ns. ohimennen eikä mitenkään siten, että "sitten kun kosit niin tee se näin, älä näin". Esim. pomoani kosittiin julkisesti ja mainitsin siitä omalle miehelleni, että minusta tuollainen olisi hirveää. Kaipa sulhoni minut muutenkin niin hyvin tuntee, ettei olisi mitään julkista polvistumista ryhtynyt suunnittelemaankin, mutta parempi olla varma, lol. Minulle kosinta ei ollut mikään kynnyskysymys muuten, yhteinen sopimuskin olisi kelvannut. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sanoin suoraan kullalle, että jos kosii minua sohvalla istuen olut kourassa, niin vastaus on kieltävä ja kosinta jää meidän välillä viimeiseksi. :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now