Jump to content
Naimisiin.info

Lapset ennen avioliittoa


ellu81

Recommended Posts

Olen aina kuvitellut, että olisin naimisissa lapsen syntyessä ja toivonut sitä. Nyt kuitenkin lapsi on tulossa ja meillä ei ole minkäänlaisia sormuksia sormissa. Olemme yhtä mieltä siitä, että lapsen takia ei naimisiin rynnätä. Edetään edelleen niin kuin parhaalta tuntuu ja naimisiin mennään sitten kun siihen on kumpikin valmiita. Tottakai vähän pelottaa ihmisten reaktiot raskauteen, kun naimisissa ei olla. Elämä täytyy silti elää niin kuin itsestä tuntuu parhaalta eikä toisten mielipiteiden mukaan.

Link to comment
Share on other sites

  • Replies 603
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Uskoisin, että _suurin osa_ naisista kuitenkin saa lapsen sen oman kumppaninsa kanssa. Avoliitoissa jonkinlainen ilmoitus isyydestä (yhteiskunnan suuntaan) on tarpeellinen, koska vanhemmilla ei ole juridista sidettä yhteiskunnan silmissä.

Niin... mutta en ymmärä, miten tämä yhteiskunnan silmissä juridinen side automaattisesti vahvistaa lapsen siittäjän?

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Minullakin on ollu pienestä asti ajatus, että haluan olla naimisissa ennen lapsien tekoa. En kuitenkaan olisi kiirehtinyt naimisiin jos lapsi olisi aiemmin ollut tuloillaan. Kätilön hommissa olen kyllä hyvinkin huomannut, että useinmiten lapset eivät suunnitellen tule, eli toivotaan että tuota jälkikasvua siunaantuu häiden jälkeen! Tuleva aviomieheni ajattelee aika samalla tavalla, joten MEILLÄ häät ensin, lapset (toivottavasti) sitten.  :-*

Link to comment
Share on other sites

Guest LaSposa 21.7.2007(Guest)

Olen itse ajatellut, että haluaisin ensin mennä naimisiin ja sitten vasta tehdä lapsia, jos niitä on tullakseen. Nyt kuitenkin kun ikää on jo kertynyt kohta 31v ja häihin vielä yli vuosi aikaa, niin sitä miettii hieman eri tavalla... Hedelmällisyys kun tunnetusti laskee merkittävästi 35v ikävuoden jälkeen. Jos lapsia kuitenkin joskus haluaa ja on sitoutunut kumppaniinsa, niin ehkä sitä saattaa katua jonain päivänä, jos lykkää ja yrittää suunnitella asioita liiaksi -jos niitä lapsia ei sitten jostain syystä tulekaan sen papin aamenen jälkeen, jolloin ikää on taas ehtinyt karttua lisää... Tässä ketjussa kirjottelevat on selvästi nuoria tyttösiä, silloin moisen asenteen ymmärtää täysin, kun ei ole biologista takarajaa vielä lähimainkaan. Kukin tyylillään, pääasia, että ollaan kaikki onnellisia!:)

Link to comment
Share on other sites

Minä olen jotenkin aina ajatellut että haluan naimisiin, ja jos koskaan haluan lapsia niin vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Omat vanhempani olivat hyvin avoimia asian suhteen ja he elivät koko elämänsä avoliitossa isäni kuolemaan asti, papereissakin lukee minusta todella kauniisti 'avioliiton ulkopuolinen lapsi' joka oli kyllä aika kauheaa mielestäni, tuskin noin tökerösti asiaa enää ilmaistaan vaikkei lapsen vanhemmat naimisissa olisikaan?

Minulla on kaksi vanhempaa serkustakin joista toisella on jo lapsi mutta hekään eivät päälle kolmikymppisinä ole avioituneet. Todennäköisesti itse tulen olemaan ensimmäinen nykysukupolvea kuka naimisiin meistä serkuksista paukauttaa, ja sekään ei nyt ihan näillä näppäimillä tapahdu.

Jotenkin tuntuu että tuo naimisiinmeno jo yksistään on huomattavasti harvinaisempaa kuin ennen, ja moni tekee lapsen ihan vain 'tyttö-, ja poikaystävinä' eli esim kihlojakaan ei ole vaihdettu.

Mielestäni jokainen saa tehdä kuten lystää, pääasiahan on se että suhde on vakava siinä vaiheessa kun lapsia aletaan tekemään. Itse kuitenkin aion olla naimisissa ennen lisääntymisaikeita :)

Link to comment
Share on other sites

Pari vuotta sitten kun päätettiin avomieheni kanssa että yritetään saada vauva, sitouduin häneen enemmän kuin oltais menty naimisiin.(Oltiin silloin oltu yhdessä 8 vuotta). Lapsi on elinikäinen side kahden ihmisen välillä, mutta avioliitto on "vaan" avioliitto mistä voi "hypätä pois" niin helposti. Nyt meillä on ihana tyttö joka täytää kohta vuoden ja ollaan enemmän sidottu toisiimme kuin koskaan. Mennään naimisiin ensi kesänä, juriidisista syistä, saadan kaikki sama sukunimi ja saadan järjestää isot juhlat ystäviemme ja sukulaistemme pariin!! Papin aamen ei ole meille niin tärkeä asia.

Link to comment
Share on other sites

papereissakin lukee minusta todella kauniisti 'avioliiton ulkopuolinen lapsi' joka oli kyllä aika kauheaa mielestäni, tuskin noin tökerösti asiaa enää ilmaistaan vaikkei lapsen vanhemmat naimisissa olisikaan?

Näin se ilmoitetaan vieläkin  ::)

Meillä on kaksi ihanaa poikaa jotka ovat molemmat syntyneet avioliiton ulkopuolella. Naimisiin mennään nyt vasta koska, silloin kun tuntui ajankohtaiselta yrittää lapsia, ei naimisiin meno ollut ajankohtainen asia. Meillä ei edes tule mitään suuria muutoksia, kun minä aion pitää oman nimeni, muu perhe kulkee mieheni sukunimellä.

Link to comment
Share on other sites

meiltä löytyy mies, joka ei halua lapsia eikä myöskään halua muuttaa yhteen ennen avioliittoa! tuntui alussa oudolta varsinkin kun en oo ite ollu noin voimakkaasti tuota mieltä, mutta oon pikkuhiljaa tottunut tälläiseen überperinteiseen ajatteluun :)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Yksi tuttu mies, joka on nyt jo yli 50 vuotta oli sanonut tulevalle vaimolleen aikoinaan että haluaa lapsen ennen avioliittoa. Tämä siksi että halusi varmistaa naisensa hedelmällisyyden.. Ei olisi kuulemma naista vaimokseen ottanut jos ei lasta olisi tullut. Että vähän eri näkökulmaa tähänkin kysymykseen.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Minäkin kallistun ajatusmaailmassani ensin avioliitto- sitten muksut versioon. Saa nyt nähdä, eihän tuo katastrofi olisi vaikka toisinkin päin menisi ;)

Tämä on ihan ensimmäinen viestini tänne Naikkareihin!Puolen vuoden taustailun jälkeen ryhdistäydyin rekisteröitymään,jee! ;D

Link to comment
Share on other sites

Guest Ötökkä(Guest)
Niin... mutta en ymmärä, miten tämä yhteiskunnan silmissä juridinen side automaattisesti vahvistaa lapsen siittäjän?

Kysehän onkin siitä, että tämä juridinen side vahvistaa lapsen huoltajat ja perintöoikeuden yms. Kyse on siis lapsen oikeuksista huoltajiin ja vanhempiin. Avioliitossa puolisot ovat sitoutuneet paitsi toisiinsa, myös lapsiinsa.

Tietysti, jos valehtelulinjalle halutaan lähteä, niin lapsen äiti voi toki valheellisesti väittää miestä isäksi, oli sitten kyse avioiliitossa syntyneestä lapsesta tai isyyden tunnustamisesta. Ja isyydenhän voi myös kumota, vaikka lapsi olisi syntynyt avioliitossa.

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Juu no tuota, meillä on sellainen ajatus, että jos nyt raskaudun  ;) menemme naimisiin, ennen lapsen syntymään. Muuten häät ovat n. vuoden, puolentoista kuluttua. Riippuen monista asioista. Tämähän on jännää, kun voi olla että mennäänkin jo syksyllä, tai talvella naimisiin  ;D

Mitään papin aamen periaatetta meillä ei ole, sekstaamme nytkin minkä kerkeemme  ::)

Link to comment
Share on other sites

Mulle oli selvää, että ensin naimisiin, sitten lapsia... ja mielestäni tämä on jokaisen oma mielipide, miten ajattelee...

Kysymys teille, jotka sanotte että on tärkeää mennä ensin naimisiin ja sitten vasta hankkia lapset.

Mua kiinnostaisi, että mitäs jos kävis esim. niin että jostain syystä selviäisi että

a) olet raskaana (mutta et naimisissa)

B) sinulla tai miehelläsi on vakava sairaus jonka takia lapsia ei ole välttämättä mahdollista hankkia myöhemmin (mutta häistä ei ole ollut vielä puhetta)

a) niiiiin? aikuinen ihminen ottaa vastuun seksinsä harrastamisesta, eli aborttia en olisi tehnyt

B) minusta lasta ei pidä hankkia tuolla perusteella. Me emme ole halunneet lasta ja vaikka minulla onkin sairaus, joka vaikeuttaa raskaaksi tuloa (kilpirauhasen vajaatoiminta), emme ole lapsia ruvenneet sen takia tekemään... Kyllä lapsi pitää tehdä omasta halusta ja niitä suodaan, jos suodaan...

Link to comment
Share on other sites

Guest Tipi-lintu

Mä arvasin että mun kysymyksistä saattaa herätä ihmetystä... Mutta minnakaisalle:

a) aivan näin...

B) Ei tietenkään niin että sairaus PELKÄSTÄÄN on peruste lapsen hankkimiselle  :o. Ja käsittääkseni kilpirauhasen vajaatoiminnassa se lasten saaminen on yhtä todennäköistä nyt kuin viiden vuoden päästä, mutta jos tietää lapsia ehdottomasti haluavansa vielä lähiaikoina, mutta on odottanut vain "täydellistä" hetkeä lasten "hankkimiselle" ja saakin sitten tietää että 2v kuluttua ei niitä enää saa. Minusta tämä on kyllä erittäin hyvä syy yrittää saada lasta alulle :). Eikä se tarkoita että lapsi hankittaisiin jotenkin epävakaaseen elämäntilanteeseen, tietty pitää miettiä mikä se paras ratkaisu omassa elämäntilanteessa on. "Kyllä lapsi pitää hankkia omasta halusta ja niitä suodaan jos suodaan"---> Tottakai lapsi pitää hankkia omasta halusta, eihän nää poissulje toisiaan lainkaan. Ja niitä lapsia ei aina "suoda jos suodaan" vaan joskus sille lapsen saamisen mahdollisuudelle on annettu aikaraja.

Pointti on kuitenkin se, että mulle on ihan sama miten muut tekee, mutta minä olen omassa elämässäni joutunut pistämään arvot uusiksi, kun lapsen saaminen olikin miljoona kertaa tärkeämpää kuin naimisiinmeno  ;)

Link to comment
Share on other sites

Hei Tipi-lintu!

Ymmärrän pointtisi, mutta...:) tiedän, että joskus haluan lapsia... mutta tiedän myös sen, että haluan, että minulla on vakituinen työpaikka ja ettei elämäni ole sitä, että elän miehen rahoilla. Enkä tässä väheksy niitä, jotka näin tekevät... enkä myöskään tarkoita sitä, että ne jotka ovat lastensa kanssa kotona ovat "vain kotona", ENENEN...

Elämänarvoja olen punninnut itsekin, kun läheinen ihminen on 5 vuotta yrittänyt lasta, saanut sen kehitysvammaisena, yrittänyt jo 6 vuotta toista lasta... ja tiedän, että tuo on perinnöllistä ja voi olla myös oma kohtaloni:/

Mitä tulee kilpirauhasen vajaatoimintaa, niin 1998 kun se todettiin, en olisi varmasti voinut saada lapsia, sillä normaalisti luumunkokoinen kilpirauhaseni oli herneen kokoinen ja painoa oli tullut melkein 30 kiloa liikaa:P nyt arvot ovat olleet viimeisen 2 vuotta normaalit ja ehkä jossain vaiheessa voi harkita lasta...? Nyt kuitenkaan en aio heti yrittää sitä... Suodaan jos suodaan, aikarajalla tai ilman...

Link to comment
Share on other sites

Mielenkiintoinen ketju.  ;D

Minusta tuntuu, että erot eri "koulukuntien" välille syntyvät pitkälti siitä, mitä avioliitto itse kullekin merkitsee. Joillekin avioliitto on muodollisuus, sama sukunimi, hyvä syy pitää juhlat. Toisille avioliitto on konkreettinen päätös sitoutua sekä tunnetasolla että juridisesti. Kaikki ovat varmasti sitä mieltä, että ennen lasten hankkimista on tärkeää sitoutua parisuhteeseen. Joillekin riittää se, että tykätään kovasti ja itse se tiedetään. Minulle ainakin oli tärkeää, että mieheni on juridisesti lähin omaiseni ja muutkin tietävät meidän sitoutuneen toisiimme. (En siis tarkoita sitä, että todistetaan jotain sukulaisille ja tutuille, vaan tarkoitan lähinnä viranomaisia. Avoliitto on mielestäni vain eri sukupuolta olevien henkilöiden yhteinen osoite. Avoliitto siis katsotaan päättyneeksi, jos pariskunta jostain syystä muuttaa eri osoitteisiin) Avioliitossa me ja mahdolliset lapsemme saamme perheellemme parhaan suojan ja parhaat edut, mitä yhteiskunta pariskuntien ja perheiden tueksi tarjoaa.  

Tässä ketjussa on myös paljon kommentteja siitä, miten avioliitto/häät ei ole jotenkin ajankohtainen asia tai naimisiin meno tuntuu jotenkin työläältä, vaikka lapsi on kuitenkin ajankohtainen asia. Minä olen sitä mieltä, että isojen sukujuhlien järjestäminen ja sukulaisten miellyttäminen on työlästä, mutta itse avioliiton solmiminen on helppoa. Se hoituu nopeammin kuin uuden passin saaminen. Ymmärrän kyllä ensin lapsi, sitten avioliitto -ajattelun, jos avioliiton solmimiseen liittää hemmetinmoiset kekkerit, joita pitää suunnitella kuukausia tai jopa vuosia, säästää rahaa jne. Se taas on ainoastaan vastuutonta, jos ei olla valmiita sitoutumaan puolisoon, mutta ollaan valmiita tekemään lapsia.  

Link to comment
Share on other sites

Minä erotan nämä kaksi asiaa toisistaan, minusta niillä ei ole sinänsä mitään tekemistä toistensa kanssa. Siinä vaiheessa kun päätimme aloittaa lasten hankkinnan, olimme todella vahvasti sitoutuneet toisiimme. Lapsi sitoo meitä yksin ja yhdessä toisiimme loppuelämämme (avioliitto ei, kuten erotilastoista näkee). Nyt olemme menossa naimisiin, aika tuntuu sopivalta juhlien järjestämiseen. Naimisiin menolla ei meille ole muuta merkitystä kuin sen juridinen puoli sekä hyvät bileet läheistemme kanssa. Olemme mieheni kanssa jo aikoja sitten sitoutuneet toisiimme, siihen emme jotain paperia tarvitse sitä todistelemaan. Lapselle on ihan sama syntyykö se naimisissa olevien vai naimattomien vanhempien perheeseen, tärkeintä on vanhempien välinen suhde ja sitoutuminen toisiinsa ja lapseen. Avioliitto ei lisää lasten hyvyinvointia ja vanhempien yhteenkuuluvuutta. Minusta on vanhanaikaista ajatus, että tuollaista asiaa pitää edes kovastikin pohtia. Tekee niin kuin parhaalta tuntuu, kumpaakaan asiaa ei mielestäni saisi tehdä liian kevyin perustein eikä liian "nopeasti". Ihmiset jos malttaisivat miettiä asioita kunnolla ja odotella, niin ehkä avioerotilastotkin hieman "paranisivat". VArsinkin kun toisen avioliiton kestämisen todennäköisyys on jo paljon pienempi kuin ensimmiäisen.

Link to comment
Share on other sites

Me ollaan oltu yhdessä 13v ;) ja meillä on kaksi ihanaa poikaa :-X :-X. Ei olla pidetty kiirettä naimisiin menon kanssa eikä se ole ollut esteenä poikien tulolle. Nyt ollaan vasta näin "vanhemmallaiällä" ruvettu suunnittelemaan häitä.

Sama juttu 10-vuotta yhessä oltu ja 2 lasta. Itse joskus sitä naimisiin menoa hoppuilin, mutta nyt tuo mies on vauhtiin päässyt ja häitä vietetään ;)

Musta on ihanaa, kun vielä mennään ns. perinteiseen malliin naimisiin. Mulla ei kavereista yksikään ole mennyt naimisiin ennen lapsia...

Link to comment
Share on other sites

Guest Nanna74

Se on hienoa että myös perinteisestikin edetään. Meillä häät heinäkuussa ja toivotaan tietysti että kaikki sairauden hoidot onnistuneesti takana mulla ja kävisi onnellinen asia ja tulisin raskaaksi. Ja selvennykseksi olemme koko ajan yrittäneet raskautta ennen häitäkin  ;D Minuu hirvittää itseäni se, että ihmiset miettii että ensin naimisiin ja sen jälkeen tehdään/hankitaan niin ja niin monta lasta. Vaikkakin monilla on järki päässä ja tiedetään ettei lapsia niin vain hankita niin muistakaa silti että mitä vain voi tapahtua ja ei tulekaan raskaaksi tai raskaus ei etene. Esim. syöpä ei ole ns. vanhusten tauti  ja se saattaa tuhota raskaus haaveet välittömästi

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Paste as plain text instead

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Loading...

×
×
  • Create New...