maijaK

Listataanpas tähän vastoinkäymisiä

237 posts in this topic

Meillä meni kyllä koko päivä tosi hyvin, mokiakin toki tuli, mutta ne olivat pieniä.

-Otettiin kuvat kirkon edessä ja kirkossa sisällä ennen vihkimistä, mutta porukkaa alkoikin tulla paikalle jo yli puoli tuntia ennen vihkimistä, luulimme ettei kukaan vielä näin aikaisin tule. Niinpä aika moni näki meidät jo etukäteen kun vielä kuvailimme. No onneksi suurin osa näistä oli niitä läheisimpiä vieraita, niin ei se juuri haitannut.

-Sulhanen seisoi vihkimisen ajan osittain laahukseni päällä

-Sukkanauhavyö olikin hieman liian iso ja alkoi helposti valua, niinpä sitä piti käydä aina välillä vessassa nostelemassa.

-Pudotin vahingossa uudehkon luomivärini vessan lattialle, eikä siitä jäänyt juuri mitään jäljelle.

-Unohdin aamupäivällä kaikessa kiireessä laittaa sukkanauhan päälleni/ottaa mukaan, niinpä sulho joutui heittämään sen sijasta villasukan. Tää oli kyllä vähän harmittavaa, koska sukkanauha oli itse tehty ja hieno.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse harrastan valokuvausta, joten hyvät kuvat ovat minulle erittäin tärkeä asia, ihan arjesta, omista häistä puhumattakaan! No kuten arvata saattaa kun on ammattlainen häärimässä kameran kanssa niin silloin eivät vieraat paljon kuvaile. No nyt sitten kävi niin että KAIKKI nämä ammattilaisen ottamat kuvat tuhoitui, eikä meillä ole ainuttakaan kuvaa häistä! No onneksi käyvimme ottamassa studio kuvat erikseen joten on sentään jotain dokumenttia että naimisiin mentiin.

Ikävä puoli tässä on se että aivan sama mitä osaa häistä muistelet niin tulee väistämättä se vastaan että niin siitäkin kun olisi kuva!

Kuvaaja on eläkkeellä oleva perhetuttu, eli todennäköisyys että hänet sattuu kuvaajaksi on aika olematon. En tiedä tarkalleen ottaen mitä kävi, kuvaaja vaan ilmoitti että kamera oli rikkoutunut eikä ole yhtään kuvaa.

Mä olen kerran todistanut vastaavan tilanteen. Olin paikalla, kun tuttavani teki lehtijuttua varten haastattelun. Mukana ammattivalokuvaaja. Juttu tehtiin ja kuvattiin. Siinä valokuvaaja rupesi pakkailemaan tavaroitaan kasaan ja totesi nolona: "Ei ollut kamerassa muistikorttia sisällä...". Hänen tapansa oli siis säilyttää kameralaukussa muistikortit erillään kamerasta. Ja tämä siltä varalta, jos kamera varastetaan, jäävät kuvat/muistikortit talteen. No kuvaaja siinä unohti laittaa sitten muistikortin kameraan. Onneksi niukin naukin ehdittiin ottaa juttuun uudet kuvat!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Häät Mauritiuksella ja meinas mennä hotellin kanssa kiville, kun ei meinannut löytyä sopivaa aikaa vihkimiselle.

Onneksi löytyi sitten viimein. Todella kova takaisku olisi ollut. Sitten olisi etsitty mistä tahansa maailmasta paikka missä mennä. JA HUOM... kahdestaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

- Tilasin hääpukuni netistä ja se ei saapunut ajallaan (viivästyi n.2kk). Onneksi olin ajoissa liikkeellä, joten myöhästyminen ei sinänsä vaikuttanut mihinkään, mutta olihan siinä hermo vähän kireällä!

- Kaksi viikkoa ennen häitä kampaajani päätti perua. Hän ei kuulemma varmaan ehdi tehdä minulle koekampausta, joten ei sitten tehdä myöskään hääkampausta. Kaason kanssa kierrettiin kaikki mahdolliset kampaamot, mutta vastaukset olivat "on täyttä" tai "ei olla lauantaisin auki". Lopulta sitten eräs kampaamo löytyi, joka oli juuri päättänyt laajentaa aukioloajat lauantai-päiviin!

- Viikko ennen häitä meidän valokuvaaja perui...! Oli kuulemma tullut tuplabuukkaus. Kuvaaja on ystävämme ja ihan ammattikuvaaja ja olisi kuvannut koko hääpäivän sopuisaan kaverihintaan. Lopulta hän sitten järkkäsi aikatauluja ja sai kuvattua meille hääkuvat ja vihkitilaisuuden (ilmaiseksi). Pyysimme sitten erään valokuvausta opiskelevan ystävämme kuvaamaan juhlapaikalle.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ömm. Mitähän meille sattui.

Noh, ennen häitä oli jotain näitä pieniä askartelujuttuja, kutsuissa paperit meni liimatessa vinoon ja revin niiden takia hiuksiä päästäni (ihan turhaan). Ja muita vastaavia asioita, joilla ei ihan oikeesti ollut mitään merkitystä, mutta perfektionisti sai hepuleita.

-Vakavampia juttuja oli sitten se, että meidän vihkijä vaihtui kolme kertaa (maistraatin kautta juhlapaikalle). Kaikkien kanssa piti käydä erikseen kaikki asiat läpi.

-Juhlapaikka lupasi, että pihalta katoaa ruosteinen öljysäiliö meidän häihin mennessä. Lupasivat jo vuosi aikaisemmin siis ja sen jälkeen vielä kahteen kertaan, mutta viikko ennen häitä sain kuulla, että siellä se vielä on ja pysyy. Noh, onneksi anoppi tunsi yhden hallituksen jäsenen, kun sattui olemaan sukua! Säiliö lähti hääviikolla, loppu hyvin kaikki hyvin. Meidät vihittiin siinä juhlapaikan pihalla, joten tämä oli tärkeää itselleni.

-Juhlapaikka lupasi, että nurmikko leikataan häitä edeltävänä päivänä (oli aikamoista puskaa jo), mutta hääaamuna 3h ennen häitä huomasimme, että se on leikkaamatta. Juhlapaikan vastaava läksytti työläistä joka oli sen luvannut tehdä ja asia hoitui ennen vihkimistä.

-Sulhanen lähti hakemaan meiltä kotoa 16km päästä karkkeja ja vihkikatoksen alle tarkoitettua mattoa 45 min ennen vihkimistä. Sulho oli takaisin samaan aikaan, kuin tuomari :D (Rikkoi varmaan nopeusrajoitukset aika reilusti, köh. Ja kukaan ei edes syönyt niitä karkkeja)

-Yksi pitopalvelun ruuista oli eri kuin mitä sovittiin, mutta ei haitannut, oli hyvää silti. Joten tämä ei varmaan ole varsinaisesti vastoinkäyminen.

-Suunniteltu krokettimatsi jäi pitämättä, kun osa vieraista alkoi jo tekemään lähtöä ja halusin viettää aikaa heidän kanssaan, kun tulivat Tanskasta asti ja näen heitä tosi harvoin. Yleensäkin jotakuinkin kaikki vieraat livisti klo 24 mennessä ja me jäätiin pienellä porukalla jumittamaan ja tanssimaan. Eli harmitti, kun kaikki häipyivät. Olisi pitänyt aloittaa juhlat aikaisemmin, mutta kun haluttiin iltajuhlat. Harmi vaan, että vieraat taas eivät :P

Suurin vastoinkäyminen oli se, että meillä oli ihan hillitön kiire ja univaje on ihan käsittämätön. Eli eipä siellä häissä juuri ehtinyt rentoutumaan ja söpöilemään. Molemmat veti kännit, kun vieraat väheni ja nollattiin aika tehokkaasti kuluneet kuukaudet. Meillähän oli siis tuohon aikaan vielä asuntokaupat ja talokaupat + tuleva muutto. Yksi kämmi oli kyllä se, että häistä ei ihan oikeasti ehditty pitämään mitään palaveria. Joten juhla meni vähän miten meni, mä ohjeistin bestmania ihmisten seisoskellessa pihamaalla ja hommat kusahti vihkimisen jälkeen ihan huolella välillä :D Mut selvittiin päivästä hengissä, joskin kuolemanväsyneinä ja krapulaisina (ja helvetin nälkäisinä, kolme päivää meni jotakuinkin aamiaisella ja iltapalalla, paitsi tietysti hääpäivänä syötiin kunnolla). Mut kaikesta huolimatta, oli tosi hyvät juhlat ja päästiin naimisiin. Ne on ne tärkeimmät, vaikka kaikki ei mennytkään niin, kuin olin suunnittellut.

Mun ohje on, tehkää kaikki minkä vaan voitte tehdä etukäteen, jo viikkoja ennen häitä. Älkää kuvitelko, että onhan siinä hääviikolla vielä aikaa. Ei ole. Voin kertoa. Ja listatkaa kaikki tavarat mitä pitää ottaa juhlapaikalle mukaan. Ja siltä varalta, että ette ehdi pitää palaveria, tee kirjallinen ohjeistus kaasoille ja bestmaneille.

(Piti lisätä, että vaikka puhun känneistä, niin meidän kohdalla ne kännit ei ole mitkään kaatokännit, kun kumpikaan ei juuri juo alkoholia. Mut humala mikä humala, turha sitä on puollustella :D )

Edited by Absinthe

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei onneksi ollut isompia mokia, vain pieniä yksityiskohtia, jotka kuitenkin harmittaa ;)! (toivon että vieraat EIVÄT huomanneet niitä)

- Bändillä PITI olla juhlapaikalla vastuuhenkilö koko päivän ennen bändin saapumista, joka hoitaa taustamusiikit. Vaan ei ollut! BM:n piti itse järkätä taustamusat, tämä vatutti ja lujaa.

- Bändin laulaja joi meidän boolia monta lasillista, ja sitten kuulutti vielä juonnon aikana, että "juomat on loppu". Silloin nolotti monestakin eri syystä..

- Kävelin alttarille & sieltä pois vähän liian nopeasti kovan jännityksen takia.

- Booli loppui siis kesken, mutta onneksi moni ei sitä varmaan noteerannut koska kaikki olivat tanssilattialla.

- Ruokaa ja iltapalaa ei ollut tarpeeksi santsikierrosta varten, hyvä että riitti kaikille.

- Ohjelma loppui häistämme vähän kesken, vaikka sitä piti olla riittävästi pitkin iltaa. Onneksi tunnelma oli muuten loistava!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tässä jotain juttuja, mitä tuli mieleen

- Tajusin hääaamuna, että mulla ei ollutkaan sopivia stay up -sukkia tai sukkahousuja --> Olin sitten ilman sukkiksia -- itseäni tuo ei ainakaan haitannut, mutta kai se oli jonkinlainen etikettivirhe

- Juuri ennen pukeutumisen aloitusta astuin makuuhuoneessamme anopin villakoiran koirankakka-ansaan

- Pikkuveli unohti kiireessä videokameran autoon, eikä saatu vihkimisestä videomateriaalia

- Ukkosmyrsky vieraili hääjuhlan aikana ja olimme ilman sähköjä 1.5h

- Boolia varten ostetut kertakäyttömukit unohtuivat kotiin. Onneksi pitopalvelulla oli yksi 50kpl satsi, jolla selvittiin.

- Miesten vieheet ja kaasojen rannekukat eivät oikein kestäneet, vaan hajoilivat pitkin päivää

Häiden jälkeen

- Seurakunta oli mokannut ja vienyt rekisteriin pelkästään miehen sukunimen, kun minulle oli tarkoitus tulla yhdysnimi (nyt minulla onkin kolme eri nimillä olevaa Kela-korttia, kun asia saatiin hoidettua..)

- Kihlasormukset jätettiin vasta häiden jälkeen rodinoitaviksi ja miehen sormus lisäksi kaiverrettavaksi uudella päivämäärällä --> Hain sormukset ja tajusin kotona, että ainoa mitä oli tehty, oli miehen rinkulan kaiverrus, niin eikun sormukset takaisin kultaliikkeeseen..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei onneksi ollut isompia mokia, vain pieniä yksityiskohtia, jotka kuitenkin harmittaa ;)! (toivon että vieraat EIVÄT huomanneet niitä)

- Bändillä PITI olla juhlapaikalla vastuuhenkilö koko päivän ennen bändin saapumista, joka hoitaa taustamusiikit. Vaan ei ollut! BM:n piti itse järkätä taustamusat, tämä vatutti ja lujaa.

- Bändin laulaja joi meidän boolia monta lasillista, ja sitten kuulutti vielä juonnon aikana, että "juomat on loppu". Silloin nolotti monestakin eri syystä..

- Kävelin alttarille & sieltä pois vähän liian nopeasti kovan jännityksen takia.

- Booli loppui siis kesken, mutta onneksi moni ei sitä varmaan noteerannut koska kaikki olivat tanssilattialla.

- Ruokaa ja iltapalaa ei ollut tarpeeksi santsikierrosta varten, hyvä että riitti kaikille.

- Ohjelma loppui häistämme vähän kesken, vaikka sitä piti olla riittävästi pitkin iltaa. Onneksi tunnelma oli muuten loistava!

Eläpä huolehi :)

-Kukaan ei huomannu, et bm kävi laittamassa musiikkia. Tai jos huomas, niin aatteli et kuuluu asiaan :)

-Okei, se laulajan juonto oli vähän tökerö, mutta onneks ilta oli jo lopuillaan ja kaikki tosiaan tanssimassa :)

-Yhtään liian nopeesti et kävelly, me varmaan sulhon kanssa muistutettiin pikajuoksijoita pois lähtiessä :D

-Musta teillä oli ruokaa ihan kauheesti! Ainoostaan iltapalalla ei saatu enää karjalanpiirakoita lisää :) Ja siinä vaiheessa oli vielä muutenkin niin ähky, et ihan hyvä :grin:

-Mun mielestä ainakin ohjelmaa oli tarpeeksi. Mielummin niin, että on aikaa seurustella kuin että kauheeta vauhtia mennään numerosta toiseen :)

Hyvät häät oli muutenkin :-X Tuli itelle mieleen, että mitä olisin sittenkin itse tehnyt omissa juhlissa toisin :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Häämme olivat Tallinnassa, Virossa 3.7. No, ensinnäkin hääpäivän aamuna sähköpostiin tulee ilmoitus, että ravintolaan lähettämäni tiedot kellonajoista, erikoisruokavalioita ja kaikesta tärkeästä eivät ole menneet perille. Paniikki! Yritin sitten saada ravintolan henkilökuntaa kiinni vaikka miten, tässä onnistumatta. Luotin kuitenkin, että kyllä tämä järjestyy.

Sitten lähdin kampaukseen ja meikkiin. Kampaaja oli 10min myöhässä. Ehdin jo panikoitua ja lähetin viestiä kuvaajalle, jonka kautta kampaajan olin buukannut (olin siis jo käynyt kerran paikassa kampauksessa ja meikissä kuvausta varten, joten tuttua oli. Numero oli vaan kadoksissa...), joka vastasi, että kampaaja on tulossa. Sitten kaikki olikin taas kunnossa, kun kampaaja juoksi anteeksipyytäen paikalle.

Olin ihan aikataulussa kun lähdin kampaajalta. No, Tallinnassa oli tuolloin Maa & Ilm- lasten ja nuorten laulujuhlat, joiden paraati oli juuri tuolloin. Paraati siis esti periaatteessa kaiken kävelyn vanhaan kaupunkiin kampaajaltani päin. No, hätä keinot keksii, toivottavasti telkkarissa ei näytetty tällättyä morsianta vielä tavallisissa vaatteissa juoksemassa paraatin läpi. :D

Lopulta minulle jäi n. 15min aikaa vaihtaa hääpuku päälle, mikä kyllä riitti kun alusvaatteet oli jo valmiina ja kaikki muukin tavallisten vaatteiden alla. Avioliiton siunaus meni ihan kohdallaan, mokilta vältyttiin.

Ravintolassa alku oli hieman tönkkö tästä ensimmäisestä mokasta johtuen, joutuivat aloittamaan vasta kun tulimme alkusalaatin tekemisen. Kynttilöitä ei ollut vielä sytytetty ja semmoista pientä, alkumaljoista piti vielä sopia jne, mutta lopulta hyvin pienen säätämisen jälkeen kaikki menikin ihan hyvin. Kunnes taas pääruokaa tuli yksi liian vähän, eli yksi vieras joutui odottamaan kauemminkin kuin muut. No, eipä tämäkään iso moka ollut. Jälkiruokaa (taivaallista, suklaafondant, NAM) tuli taas yksi annos liikaa. No, eipä tämäkään mitään isosti haitannut.

Lopputulos oli se, että saatiin maailman täydellisimmät häät, joita vieraatkin kehuivat parhaiksi, joissa ovat olleet. Vihkitilaisuus oli jo klo 10, joten klo 15 oltiin jo syöty ja osa vieraista lähti Suomeen. Loput lähtivät vaihtamaan vaatteita astetta rennompiin, jonka jälkeen lähdettiin kaveriporukalla syömään rennommin. Ja sen jälkeen viihdyttiin suosikkipubissamme loppuilta, kaikilla oli niin hauskaa, että vatsalihakset oli jumissa nauramisesta. Pikku mokailu kuuluu siis asiaan! Ihanan pitkä päivä, josta ehti nauttia pienessä porukassa kaikki vieraat huomioiden. :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä ei onneksi ollut isompia mokia, vain pieniä yksityiskohtia, jotka kuitenkin harmittaa ;)! (toivon että vieraat EIVÄT huomanneet niitä)

- Bändillä PITI olla juhlapaikalla vastuuhenkilö koko päivän ennen bändin saapumista, joka hoitaa taustamusiikit. Vaan ei ollut! BM:n piti itse järkätä taustamusat, tämä vatutti ja lujaa.

- Bändin laulaja joi meidän boolia monta lasillista, ja sitten kuulutti vielä juonnon aikana, että "juomat on loppu". Silloin nolotti monestakin eri syystä..

- Kävelin alttarille & sieltä pois vähän liian nopeasti kovan jännityksen takia.

- Booli loppui siis kesken, mutta onneksi moni ei sitä varmaan noteerannut koska kaikki olivat tanssilattialla.

- Ruokaa ja iltapalaa ei ollut tarpeeksi santsikierrosta varten, hyvä että riitti kaikille.

- Ohjelma loppui häistämme vähän kesken, vaikka sitä piti olla riittävästi pitkin iltaa. Onneksi tunnelma oli muuten loistava!

Eläpä huolehi :)

-Kukaan ei huomannu, et bm kävi laittamassa musiikkia. Tai jos huomas, niin aatteli et kuuluu asiaan :)

-Okei, se laulajan juonto oli vähän tökerö, mutta onneks ilta oli jo lopuillaan ja kaikki tosiaan tanssimassa :)

-Yhtään liian nopeesti et kävelly, me varmaan sulhon kanssa muistutettiin pikajuoksijoita pois lähtiessä :D

-Musta teillä oli ruokaa ihan kauheesti! Ainoostaan iltapalalla ei saatu enää karjalanpiirakoita lisää :) Ja siinä vaiheessa oli vielä muutenkin niin ähky, et ihan hyvä :grin:

-Mun mielestä ainakin ohjelmaa oli tarpeeksi. Mielummin niin, että on aikaa seurustella kuin että kauheeta vauhtia mennään numerosta toiseen :)

Hyvät häät oli muutenkin :-X Tuli itelle mieleen, että mitä olisin sittenkin itse tehnyt omissa juhlissa toisin :D

kiitos :) <3 ! Itse sitä varmaan ajattelee tosi kriittisesti asioita, nyt kun on jo 8 pv kulunut häistä niin alkaa enää positiiviset muistot tulla mieleen (ehkä mä blokkaan nyt kaiken negatiivisen :D Vaikka onneks mitään hirveitä mokia ei tullut)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Laitoin tän jo yhteen toiseen ketjun, mut lisäänpäs vielä tähänkin.

Meidän häissä 9.7.2011 ei nimittäin mokilta ja onnettomuuksilta säästytty.

- Minä kaaduin edellisenä päivänä betoniselle terassille ottaessani kiinni siskon koiraa, joka yritti livahtaa. Molemmat polvet ja toinen kyynärpää auki.

- Olimme kaasojen kanssa 15 minuuttia myöhässä yleisen sähläyksen takia. Vihkiminen oli ulkona ja ukkosta oli ilmassa. Säästyimme juuri ja juuri valtavalta rankkasateelta. Oli kyllä ikimuistoista, kun sanoimme tahdon salamoiden välkkyessä taivaalla ja tuulen riepotellessa puita.

- Käännyimme heti suudelman jälkeen ja vihkijä vain kuiskasi takaa onnea. Olisi varmaan pitänyt kätellä ja ottaa vihkitodistus, mutta tästä ei ollut ollut puhetta. Meillä kun oli siviilivihkiminen, johon ei kuulunut harjoituksia. Äitini oli sitten ottanut todistuksen meidän lähdettyä.

- Yksi kaasoistani kaatui juhlapaikan portaat alas ja venäytti nilkkansa.

- Nyt tulee illan paras: Kahviliinat olivat hukassa, kun kahvia piti alkaa tarjoilla. Oletimme, että ne ovat jääneet vanhemmilleni ja äiti lähti niitä etsimään tuloksetta. Lähtiessään hän huomasi jättäneensä auton ja taloon avaimet sisälle ja lyöneensä oven lukkoon. Äiti oli sitten riisunut juhlavaatteensa ja kömpinyt alusvaattesillaan tuuletusluukusta sisään avaimia hakemaan. Tämän jälkeen äiti meni huoltoasemalta ostamaan nenäliinoja serveteiksi. Olivat huoltsikalla kommentoineet, että teilläpä on tunteikkaat häät. Kahviliinat löytyivät seuraavana päivän sulhasen autosta, joka seisoi vanhempieni pihassa lukitsematta.

- Meno yltyi illalla niin villiksi, että sulhasen polttarivideo ja kuvaesitys meistä jäi näyttämättä, vaikka olimme raahanneet sitä varten paikalle tykin ja valkokankaan.

- Hääyöpaikkaan tullessamme olimme niin väsyneitä, että kumpikaan ei muistanut kynnyksen yli kantamista.

- Seuraavana aamuna saimme kuulla, että eräs häävieras oli haettu putkaan sopimattoman käytöksen vuoksi.

- Kotiin päästyämme tarkistin tilejäni ja tajusin, että olen siirtänyt häätililtä 2000 euroa johonkin aivan väärään paikkaan. Olin aivan paniikissa, kunnes mies googletti että se on Luottokunnan tili. Olin siis vahingossa maksanut Visa-laskuani vähän ylimääräistä, kun tarkoitus oli siirtää rahoja toiselle omalle tililleni. Huhhuh.

Kaikesta huolimatta häämme olivat vuosisadan bileet, joissa oli mahtava meininki ja kaikille sattumuksille vain naurettiin! Ja häämatkallekin päästiin levollisin mielin, kun rahat löytyi. :)

Edited by Jempuusi

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikka päivämme oli muuten ihana :-X , pieniä vastoinkäymisiä/mokia sattui:

- En ollut täysin tyytyväinen meikkiini. Se harmittaa, kun niitä kuvia kuitenkin katselee ja tod.näk. kehystääkin.

Olisi pitänyt avata suu meikkauksessa, mutta en viitsinyt olla liian vaativa.

- Meillä ei ollut hääautossa kuohuviiniä vihkimisen jälkeen. Kukaan ei ollut edes muistanut koko asiaa...

Olisihan se ollut kiva kilistellä ensimmäistä kertaa aviopuolisoina.

- Kaasojen ja anoppien + sisarusten kukkalaitteet hajosivat jo ennen vihkimistä. Se harmittaa toden teolla.

- Toivon, että olisin stressanut vähän vähemmän ja nauttinut enemmän.

Edited by Sculpture

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaikka hääpäivä kokonaisuudessaan sujui hyvin (vaikkakin aivan liian nopeasti!) ja saimme luotua juuri sellaisen rennon ja iloisen ilmapiirin juhliin kuin olimme ajatelleetkin, niin tässä kuitenkin jotain tulleita vastoinkäymisiä:

- Olimme sopineet juhlapaikan isännöitsijän kanssa, että menemme jo torstai-iltana järjestelmään paikkoja kun pitopalvelu halusi perjantaina laittaa pöytäliinat yms. paikoilleen. Sitten kun saavumme paikalle, siellä onkin joukko kunnanisiä ja nuorisoa pitämässä kokousta, ja kuulemma lopettaisivat vasta kasin jälkeen (olimme kuudelta paikalla). Isännöitsijä oli olettanut, että viemme vain vähän tavaroita sinne, ja ei sitten vaivautunut ilmoittamaan meille mitään. Paikka oli kunnan omistuksessa, joten meilläkään ei ollut oikein valtaa potkia "tunkeutujia" pois, etenkin kun torstailta emme olleet sopineet vuokraa maksavamme. Ei siinä sitten auttanut kuin mulkoilla pahasti, ja mennä odottaan kokouksen päättymistä viereiselle huoltsikalle.

- Kakunkoriste unohtui, mutta kakku oli sen verran koristeinen, ettei sen puuttumista kukaan huomannut

- Kaiuttimet rupesi vinkumaan kun bändi rupesi asentamaan omia vehkeitään, haittasi jonkin verran puheiden pitoa

- Olimme alunperin aatelleet, että oma pöytä on kiva kun saa olla omassa rauhassa. Siellä me sitten tosiaan oltiin ihan omassa rauhassa kun oikein kukaan ei tullut juttelemaan. Olisi voinut laittaa ne täällä palstoillakin suositellut penkit siihen, niin ehkä oltais saatu seuraa paremmin :)

- Bestman ei huolehtinut että kaikki alkoholi on tarjolla, sulhanen niiden kanssa sitten sääti parin vieraan kanssa, ja en mäkään voinut vaan olla kun asiat ei ollut hoidossa

- Sulhasen setä oli vetänyt reippaat humalat jo ennen juhlaa, ryntäsi sitten heti ekana meitä onnittelemaan (ennen vanhempia) ja uhkasi pitää puheen myöhemmin. Tanssiessa kaatui mummon kanssa (mummo pysyi onneksi ehjänä) ja kompastui mun helmaan niin että hameen tylli repesi. Onneksi hän sammui tämän jälkeen, niin ei enää häirinnyt.

- Tajusin jälkikäteen, että mua ei haettu tanssimaan kuin muutaman kerran! Settejä oli neljä, joten tilaisuuksia kyllä olisi ollut.

- En uskaltanut juoda alkoholia enkä kauheasti syödäkkään mitään erikoista, kun maha oli koko ajan siinä rajoilla että onko kipeä vai ei. Onneksi itse juhlissa se tuska ei iskenyt, mutta kun päästiin hotellille niin sielä sitten menikin kaksi tuntia ennen kuin pystyin kivuilta nukkumaan.

- Tuntui että kaikki keskustelut oli jäi jotenkin kesken, kun aina tuli joku muu juttelemaan tai sitten oli jotain ohjelmaa tms. Jälkikäteen masensi että en mä jutellut läheskään kaikkien kanssa kunnes tajusin, että enköhän mä niitä ihmisiä toistekin näe :) Ja kun vieraita oli yli 140, niin melko mahdotonta se oiskin ollut ihan kaikkien kanssa seurustella.

- Olisin toivonut, että olisin saanut paremmin "järkkäri-moden" pois, ja olisin pystynyt vaan nauttimaan juhlista

- Olimme järkänneet bussikuljetuksen, toinen lähti yhdeltätoista ja toinen yhdeltä. Ekaan bussiin meni sellaisia, jotka sinne ei ollut ilmoittautunut joten kaikki ne jotka eivät olleet ilmoittautuneet eivät mahtuneet mukaan. Se hieman harmitti ja ärsyttikin, kun bussivastaava ei ollut hoitamassa hommaa.

- Aikataulut hieman venyi, joten päätimme sulhon kanssa että karkaamme viimeisen biisin aikana yläkertaan pakoon, ettei ihmiset sitten jumita meidän luona vaan menevät suoraan bussiin ja se pääsisi lähtemään suhkot ajoissa. Näin jälkikäteen harmittaa, että olis se vaan ollut kuitenkin kiva saada se kaikki kiitos ja ylistys, kun harva enää jälkikäteen lähettelee kiitosviestejä.

- Nyt kun sain kuvat dokumentaariselta kuvaajalta, niin siellä ei ollut kuvia karkki- eikä boolibuffasta

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä pahin vastoinkäyminen oli, kun menimme hääjuhlaa edeltävänä iltana laittamaan juhlapaikkaa kuntoon, niin pöytäjärjestys jouduttiin laittamaan kokonaan uusiksi. Ärsytti, kun olimme henkilökunnan kanssa suunnitelleet, miten pöydät laitetaan ja he vakuuttivat että ne mahtuvat sillä tavalla. Totuus paljastui, kun järjestimme pöytiä, että niiden välistä ei todellakaan mahdu kulkemaan, eli ihmiset olisivat pöydissään jumissa... Sitten jouduttiin miettimään homma uusiksi, ja aika kauan saimme pyöritellä pöytiä ennenkuin jonkinlainen tyydyttävä ratkaisu saatiin aikaan. Huh! Muita pahoja mokia ei onneksi sattunut. Se hiukan harmittaa, että kuvia häistämme on aika paljon, mutta ne ovat aika puolihuolimattomasti räpsittyjä, eli kunnollisia kuvia ei kovin paljon tullut, ja alunperin oli tarkoitus ottaa vielä poseerauskuvia juhlapaikan piha-alueella, joen rannalla, mutta nekin jäivät ottamatta.

Itselleni tuli sitten illan mittaan huono olo, enkä pystynyt oikein syömään enkä juomaan mitään. Lopulta kävin riisumassa kiristävän korsettini pois, jolloin olo helpottui aika lailla, eli tottumattomalle koko päivän kiristävä korsetti voi olla todella tukala :)

Edited by Vicsu

Share this post


Link to post
Share on other sites

Suurempia mokia ei niinkään, mutta pientä.. olin ilmoittanut juhlapaikkaan miten pöydät tulisi laittaa (4x 12hlö + me), ja kun menimme koristelemaan edellisiltana, oli siellä 2x16hlö pöytä ja 2x 10hlö pöytä ja meidän pöytä väärässä paikassa. Pitkin hampain siirsivät pöydät sovitusti, ja ehkä eniten suututti henkilökuntaan kuuluvan kommentti "mutta kun meillä on seuraavana päivänä 90hlö häät". Ei kuule kiinnosta mitä tapahtuu seuraavana päivänä, vaan haluan että ne pöydät on meidän vierasmäärälle sopivat!

Toinen kommellus oli kirkossa, kun alttarille astellessa kompastuin vihkiryijyyn ja siitä helmoihini ja olin lentää naamalleni :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

En sanoisi ihan vastoinkäymiseksi, mutta koomiseksi tapahtumaksi. Pari häävierasta jäin juhlapaikan vessaan jumiin, mutta tiirikoivat itsensä ulos sieltä henkarin avulla. :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ehkä voi vastoinkäymiseksi sanoa, kun mies soitti hääpäivänä kampaajalle, että arvaappa mitä täällä oli juhlapaikalla, kun hän saapui. Sählytreenit.

Pidimme häät koululla ja meillä oli ruokailulle ruokasali ja itse vihkimistä varten sekä tanssille koulun jumppasali. Tilassa oli paperilyhdyt katossa, 5 pöytää vieraille koristeltuna liinoin ja kynttilöin. Seinillä oli jouluvalosarjoja, kynttiläseinämä ja ilmapalloja. Nurkissa ikean lasisia pöytälamppuja tuomassa tunnelmaa ja keskellä lattiaa nouseva lava, jolla oli bändin kamat. Lattialta oli nostettu ihan vihkiryijy pois ja siellä oli sitten pidetty tunnin treenit. Kun mies tuli paikalle, niin treenit olivat just loppuneet ja toisia varten väkeä jo tullut.

Mutta hei, ehkä säbäväki ei ollut vain huomannut, voi toki olla. ....

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huhhuh, kun näitä lukee niin tulee ehkä vähän paremmalle tuulelle - ei kaikilla muillakaan aivan ongelmitta mennyt :)

Meillä ehkä isoin harmistus oli se että nimikyltit oli laitettu aiiiivan väärin pöytiin. Saattoi kyllä johtua omista huonoista ohjeistamme, mutta silti. Pariskunnat joiden piti olla vastakkain toisiaan olivatkin aivan eri päissä pöytää ja kaikki oli sen suhteen yhtä kaaosta :( se jäi kyllä harmittamaan, mutta ihmiset ymmärsivät sitten että siinä on jollakin pieni kömmähdys sattunut ja kyllä sitä voi oman vaimon luo siirtyä ihan rauhassa :)

Kaikkia muitakin pikkujuttuja oli, musiikki katkoili, morsiamenryöstön taustamusiikki oli liian hiljainen ja häävalssin musiikki liian kovalla, mutta kaikesta selvittiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

En nyt muista enempää kommelluksia, mutta tämä jäi mieleen:

Vihkiminen oli klo 16 ja sitä ennen oli sovittu hääkuvaus klo 13.30 hääpaikalla. Kaason kanssa kurvasimme hääpaikan pihaan ja juuri siinä hetkessä kun olin ajatellut että ihana nousta autosta kun tuleva mieheni ihastellen minua katsoo, huomasin että minulla ollut vihkisormus ei ollutkaan mukana! Etsimme sitä laukusta ja joka paikasta, mutta kotelo oli tyhjä. Ei muutakuin paniikissa soittamaan veljelleni, jolla oli asuntoni avain. Annoin pari koordinaattia, mistä sormus saattaisi löytyä. Niinhän siinä kävi, että minulla oli kaksi koteloa, toinen kihla- ja toinen vihkisormuksen, ja olin ottanut sen tyhjän kotelon mukaan! Veli toi sen sormuksen kirkkoon, koska kenelläkään ei ollut aikaa tuoda sitä enää kuvaukseen, joten kuvat otimme ilman vihkisormusta. Se kyllä vähän harmittaa, mutta toisaalta naureskelimme että se oli muutenkin vähän feikkitilanne, kun pitää tavallaan hääkuvassa esittää että on vihitty ennenkuin vihkiminen on edes ollut. :rolleyes:

Share this post


Link to post
Share on other sites

- ei ehditty harjoittelemaan morsiuslasten kanssa kirkkoon, joten lapset jäätyivät ihan täysin kirkon käytävälle. 'kyllä ne siitäå tokeni, onneksi.

-sulhon plastron oli auki koko kirkon ajan. se pysyi silti paikoillaan hyvin, eikä sitä ollut kukaan huomannut :D

-meinasin lentää kirkon askelmien kohdalla naamalleni kun astuin molemmilla jaloilla helman päälle, tätäkään ei ollut kukaan edes huomannut :D

-juhlassa sulhon vanhemmat oli buukannu jonku yhteislaulun johonki väliin meidän tietämättä.

-en tiedä saiko kaikki vieraat hääkarkkeja, kun lapset ujostelivat niitä jakaessaan.

-ei saatu kummilapsien kanssa kuvaa kun kaikki pikkulapset pelkäsivät sulhoa! :D

-perhekuvan ottaminen oli taistelua kun pikkuveljeni oli ihan väsähtänyt eikä olisi suostunut kuvaan.

tämän kummempaa sähläystä ei ollut ja hyvä niin :D ihanat juhlat meillä oli!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meidän häistä jäi yksi asia mieleen, nyt naurattaa silloin ei.

Juhlat oli ravintolassa ja vaikka siellä on yksityistilaisuus niin ovet on auki kaikille. Huomasin jossain vaiheessa iltaa että baaritiskillä on pari tuntematonta sotilasta nauttimassa virvokkeista, mikä sinällään oli ihan ok, itsehän he ne juomat maksoivat.

Bestman oli järjestänyt miehen polttareista ohjelman. Mies oli joutunut laulamaan ja soittamaan yhden biisin studiolla joka nyt sitten soitettiin kaikkien iloksi, tai kauhuksi :girl_haha: Mies kun ei todellakaan osaa laulaa, tietää sen myös itse..

Kun biisi alkoi soida huomaan että toinen näistä " kuokkijoista " menee bändin kamojen luokse ja ottaa mikrofonin käteen ja alkaa laulamaan mukana!

Muutaman sekunnin katselin epäuskoisena että voiko oikeasti joku olla niin nuija!? Kaikki tuntui lamaantuneen tähän samaan ajatukseen ja minä sitten marssin tyypin eteen ja otin mikin pois.

Äijä oli ihan että mitäs nyt, vastasin vain että kyseessä ei ole mikään hemmetin karaoke..

Se mies meni takaisin tiskille ja kävin kysymymässä muutamlta vieraalta että tunteeko kukaan sitä häiskää. No eipä kuulemma kuulu työporukkaan..

Kävin sitten ystävällisesti ilmoittamassa sille henkilölle että jos tekee vielä jotain yhtä idioottimaista niin revin hänen pallit irti ja syötän ne sille... otti vissiin viisaammaksi sitten poistua.. :girl_wink:

Olihan siinä häitä ennen juuri näitä perinteisiä että meikkaaja ilmoitti ettei voikaan hoitaa hommaa ja muuta sellaista pientä, mutta jotenkin tuollaiset kuuluu aina asiaan.. :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

* Miehen setä vaimoineen ei ollut jostain syystä saanut kutsua, eivätkä olleet paikalla. Minne lie kutsu hukkunut. Tämä harmitti kovasti ja harmittaa vieläkin.

* Meille oli järjestetty yllärinä sellaiset humoristiset esiintyjät jotka veti "hauskan" leikin, jonka ideaa ei kukaan tajunnut. Ei hääpari ja kukaan vieras jonka kanssa asiasta tuli puhetta...

* Booliin oli viinaa kyllä mutta lantrinki meinasi loppua. Boolia meni todella paljon enemmän kuin mitä laskettiin :). Nooh, booli oli yötä kohti aika väkevää, onneksi isällä oli mukana jotain hätävara limusiidereitä joilla sitten jatkettiin boolitarjoilua..

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juhlat sujuivat tosi hyvin, mutta tässä muutama juttu:

- En opettelusta huolimatta muistanut, milloin meidän piti suudella. Pappi odotti hetken ja tokaisi sitten että: "NOH, suudelkaas nyt jo!" :)

- Stressasin liikaa. En saanut syötyä päivällä juuri mitään (vaikka äiti oli kokannut herkullisen lounaan) ja alttarilla tuli yksi hetki jolloin luulin että pyörryn. Tunne meni kuitenkin hetkessä ohi. Eniten harmittaa se, etten saanut juuri mitään alas edes hääillallisella! Mulla oli tosi hauskaa, mutta jännitys oli jotenkin niin kova ettei ruoka maistunut vaikka se oli ihan tosi hyvää. En myöskään syönyt nam-niin-ihanasta hääkakusta kuin pienen palasen :(.

- Pianisti ja yksi jousiduon soittaja oli pudonnut pois, mutta onneksi siellä oli varamiehet paikalla. Ilmeisesti tästä johtuen musiikkivalinnat olivat hieman eri kuin mitä olimme sopineet. Ilmeisesti kyse oli sairastumisesta, mutta en itse asiasta vieläkään ole muistanut kysellä että miksi siellä oli ihan eri ihmiset paikalla kuin piti... :D

- Suurin harmitus: en muistanut jutella vieraiden kanssa tarpeeksi. Tanssimme sulhasen kanssa tosi paljon, ja kävin toki välillä myös juttelemassa ihmisten kanssa mutta olisi pitänyt jutella paljon enemmän.

- Kumpikaan meistä ei muistanut, että mieheni piti kantaa mut kynnyksen yli häänviettopaikassa. Muistin tämän vasta muutama viikko sitten vaikka häistä on jo 4kk :D.

Edited by Diora

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now