Ei

Miksi otit miehen nimen?

167 posts in this topic

Tahdoin miehen sukunimen sen vuoksi koska meillä on kolme yhteistä lasta ja heilläkin miehen sukunimi. Nyt on kiva kun ollaan kaikki saman nimisiä, asiointikin lasten puolesta helpottuu ym. Ja onhan se kiva kun koko perhe on samanniminen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miehelläni on ihanan erikoinen sukunimi, joten minusta on suuri kunnia saada kantaa hänen nimeään. :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen aina ajatellut, että otan miehen nimen sitten kun/jos joskus naimisiin menen. En erityisemmin pidä nykyisestä nimestäni ja tulevan mieheni sukunimi on hieman erikoisempi ja kauniimpi. Lisäksi haluan ehdottomasti, että jos joskus lapsia saamme, meillä kaikilla on yhteinen nimi.

Eri asia voisi olla, jos olisin joskus nuorempana saanut päähäni ottaa äitini tyttönimen. Se on todella kaunis ja erikoinen nimi, joka on nykyisin vain viidellä ihmisellä. Vaikka minulla olisi äitini tyttönimi, tiedän ettei mieheni suostuisi ottamaan vaimon sukunimeä. Sitten olisin kuitenkin vaihtamassa nimeä, koska kaksoisnimistä en perusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä ajattelin myös, että elämä on helpompaa miehen sukunimen kanssa ja yhtenä syynä oli se, että jos lapsia tulee, niin ollaan sitten kaikki samannimisiä. No nyt kaikesta huolimatta kaduttaa vaihtaminen

Share this post


Link to post
Share on other sites

Haluan eroon aksentista. ;) Mieheni nimi on myös kivan harvinainen, vain noin 50 kantajaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otin miehen nimen, koska haluan, että Meidän Perheellämme on yhteinen nimi. Miksi en kyseenalaistanut lainkaan sitä, että minä otin miehen nimen eikä toisinpäin, johtuu siitä, että minunnimisiä on Suomessa noin 13 000, miehennimisiä alle 300. Lisäksi miehen nimi tai siis meidän nimemme on mielestäni erittäin kaunis.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Halusin perheelle yhteisen sukunimen, joka korostuu etenkin siinä vaiheessa jos lapsia saadaan! Miehen sukunimi myös harvinaisempi, muta tällä ei ollut oikeastaan merkitystä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle oli tärkeää että koko perheellä on sama nimi, eikä mun sukunimi ollut vaihtoehto koska ei meidän suvussa ole muita samannimisiä kuin isä ja mun siskot (isän isä kuoli nuorena ja mamma meni sitten uusiin naimisiin).

Sitä paitsi miehen sukunimi on ihan hauska. :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mulle oli tärkeää että koko perheellä on sama nimi, eikä mun sukunimi ollut vaihtoehto koska ei meidän suvussa ole muita samannimisiä kuin isä ja mun siskot (isän isä kuoli nuorena ja mamma meni sitten uusiin naimisiin).

Siis eikö tää nimenomaan olisi syy ottaa se sinun nimesi ja elvyttää se?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mulle oli tärkeää että koko perheellä on sama nimi, eikä mun sukunimi ollut vaihtoehto koska ei meidän suvussa ole muita samannimisiä kuin isä ja mun siskot (isän isä kuoli nuorena ja mamma meni sitten uusiin naimisiin).

Siis eikö tää nimenomaan olisi syy ottaa se sinun nimesi ja elvyttää se?

Ei mulle. Koska mun isän isä kuoli isän ollessa vaan parivuotias niin se puoli suvusta on jäänyt meille kaikille vieraaksi. Mamman "uusi" mies on iskälle käytännössä isä ja samalla meille pappa (ja sukunimi ei siis ole sama kuin mun tyttönimi). Mun tyttönimellä ei siis ollut mulle mitään suurempaa tunnearvoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otin miehen nimen, koska molempien nimi on ihan yhtä tavallinen ja yleinen. Minulla ei myöskään ole mitään kummempaa tunnesidettä entiseen nimeeni, joten vaihtaminen ei tuntunut pahalta. Päin vastoin pääsin eroon ehkä vähän ärsyttävästä "onpa nimesi oikein perisuomalainen" -nimiyhdestelmästä. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Naimisissa ei vielä olla, mutta minulle tulee miehen sukunimi monestakin syystä. On kiva, että molemmilla on sama sukunimi ja koska mies ei halua vaihtaa omaa nimeään niin minä vaihdan. En tosin vaihtaisi, jos en pitäisi miehen sukunimestä. Oma nimeni on ok, mutta ei erityisen mieluinen eikä harvinainen, joten en näe syitä säilyttää sitä. Nykyinen ärsyttävän pitkä nimeni myös lyhenee uuden sukunimen myötä, mikä ei haittaa ollenkaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Aion ottaa miehen nimen, koska on mukavaa, että olemme sitten perheenä samannimisiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Miksi en ottaisi? En nähnyt siinä mitään ongelmaa, että minä vaihdan nimeni. Mussa on ripaus vanhanaikaisuutta sillä tykkään siitä että perheellä on sama sukunimi. Meillä kummallakin oli melko tavallinen suomalainen sukunimi, mun tyttönimi-sukunimisiä on Suomessa n. 400 ja nykyisiä-sukunimisiä n. 50. Hieman enemmän joudun nyt selittämään nimeäni, sillä se sekoitetaan melko helposti lähes samaan, mutta paljon yleisempään sukunimeen.

Olin ekan kerran kihloissa yli 15 v sitten, ja silloin en aikonut ottaa sulhaseni sukunimeä. Emme kuiteskaan koskaan menneet naimisiin ja ajatukset ovat muuttunet sitten nuoruusvuosien.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pidän omasta sukunimestäni valtavasti, mutta silti minulle ainoa vaihtoehto naimisiin mentäessä on ottaa mieheni sukunimi. Haluan kunnioittaa perinnettä ja on mukavaa, että kaikilla perheen jäsenillä on sama sukunimi (meillä on 2kk:n ikäinen tyttö, jolla on isän sukunimi).

Hieman haikeutta tosin on ilmassa, kun hääpäivä nyt lähestyy kovaa vauhtia. Olenhan kulkenut omalla nimelläni jo 32 vuotta.... :girl_sigh: Saas nähdä, millaisgta identiteettikriisiä pistää pukkaamaan :girl_wink:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Vaihdoin sukunimeni miehen sukunimeen. Halusimme joka tapauksessa saman sukunimen, mutta alusta asti ei ollut selvää, mikä nimi valitaan. Päädyimme miehen sukunimeen, koska hän on ehtinyt jo esiintyä työelämässä useamman vuoden omalla nimellään - itse olen vielä opiskelija, joten vaihdosta ei tarvinut ilmoittaa kovin moneen paikkaan. Meillä tuo harvinaisuus/yleisyys-kysymys ei ollut perusteena, sillä miehen nimi on melkein 250 kertaa yleisempi kuin oma, todella harvinainen tyttönimeni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

vihaan omaa sukunimeäni, olen aina vihannut koska siitä sai väännettyä niin "hyviä" haukkumanimiä joita sain kuunnella ala-asteella. nimi on suht harvinainen, mutta miehen on vielä harvinaisempi ja erittäin kaunis nimi, joten otan ehdottomasti miehen sukunimen. ja onhan siinä sitten sekin, että mahdollisella jälkikasvulla on sitten sama sukunimi kun meillä molemmilla.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otan miehen sukunimen vaikka onkin juuri sellanen mistä on helppo keksiä pilkkanimiä. Tulevia lapsiparkoja ajattelen siinä kuitenkin, koska mies ei ottanut harkintaankaan minun sukunimeäni tai uutta yhteistä ja haluaa ainakin lapsille oman melko harvinaisen nimensä, niin ajattelin että parempi lapsille kun äitikin on sitten saman niminen.

Muuten voisi tulla sellainen olo lapsille, että nimessä oikasti on jotain vikaa kun äitikään ei sitä huolinut ja miestä loukkaisi verisesti jos ekaluokkalainen rupeaisi kyselemään että miksei voi ottaa äidin sukunimeä...

Täytyy siis totutella herättämään hilpeyttä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otan mieheni nimen sen takia,koska en ole isäni kanssa ja muutenkaan isäni suvun kanssa oikein sinut. en ole koskaan ollut. samalla luovutan veriperintö osuuteni muille sitä enemmän tarvitsevalle..sillä " miljoonat"ei muistoja kultaa.

nykyisestä nimestäni ei sinänsä ole ollut minulle haittaakaan,mutta uusi nimi kuulostaa korvaan ihanalta ja minusta on täysin luonnollista että naimisiin mennessä myös nimi on yhteinen. menemme naimisiin periaatteella että yhdessä ollaan loppu elämä ja siitä eteenkin päin niin miksi haluaisin pitää tyttönimeni jos kerran olemme yhtä seuraavat "sata vuotta".. :flirt:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Otan miehen sukunimen vaikka onkin juuri sellanen mistä on helppo keksiä pilkkanimiä. Tulevia lapsiparkoja ajattelen siinä kuitenkin, koska mies ei ottanut harkintaankaan minun sukunimeäni tai uutta yhteistä ja haluaa ainakin lapsille oman melko harvinaisen nimensä, niin ajattelin että parempi lapsille kun äitikin on sitten saman niminen.

Muuten voisi tulla sellainen olo lapsille, että nimessä oikasti on jotain vikaa kun äitikään ei sitä huolinut ja miestä loukkaisi verisesti jos ekaluokkalainen rupeaisi kyselemään että miksei voi ottaa äidin sukunimeä...

Täytyy siis totutella herättämään hilpeyttä.

Eikö sinua sitten loukkaa se, että mies haluaa laittaa lapsensa ja sinutkin kärsimään kiusallisesta nimestä? En muuten ollenkaan ymmärrä, miksi miestä loukkaisi verisesti se, että lapsi haluaisi olla äitinsä niminen? Miksi miehen itsetunnon pönkittäminen ja hänen tunteensa ovat (taas kerran) jotakin niin kovin paljon arvokkaampaa kuin naisen ja lasten?

Ja vielä väitetään, että nimivalinnoilla ei ole mitään tekemistä tasa-arvon kanssa. Kyllä tuossa perheessä ainakin tasa-arvo taitaa olla kaukana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä otan miehen sukunimen, asiasta ei tarvinnut edes keskustella :girl_smile:

perinteillä mennään!!! Vaikkakin oma sukunimeni on harvinainen yms. yms. ja miehellä ns. tavallinen...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä en ole edes miettinyt tätä asiaa ennen kun törmäsin tähän ketjuun. Mulle on jotenkin itsestään selvää että otan miehen nimen. Varsinkin kun mies oman sukuhaaransa viimenen jatkaja, mutta vaikka ei oliskaan niin ottasin silti. Kaipa mä olen vanhanaikainen :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

En myöskään ole naimisissa vielä, mutta tulen ottamaan miehen sukunimen.

Lähden siitä, että haluan perheelleni yhteisen sukunimen. Myöskin "inhoan" omaa sukunimeäni, vaikka se onkin aika harvinainen. Mies on sopivasti vanhanaikainen eikä missään nimessä suostunut harkitsemaan minun sukunimeni ottamista, joten aika helppoa tuo päätös oli ja on.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ota tulevan mieheni sukunimen, koska haluan että meidän perheellä on yhteinen nimi. Lisäksi en ole myöskään koskaan ollut kiintynyt omaan sukunimeeni- enkä ole koskaan ollut läheinen isäni tai isänpuolen suvun kanssa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Otan miehen nimen siksi, että sitten meillä koko perheellä olisi sama sukunimi.

Ja toisena syynä on se, että en pidä nimestäni.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now