Guest morstyttö05

Joudutko tekemään kaiken yksin?

137 posts in this topic

Miten on? Onko kukaan muu joutunut tähän samaan iänikuiseen ansaan?? Elikkä hoitamaan kaikki hääjärjestelyt ypöyksin?

Silloin kun häitä suunniteltiin, niin halusin pienet häät, koska ajattelin pääseväni helpolla. Ehdotin sulhaselle, että mitäs jos karataan ja mennään naimisiin häämatkalla.. :-X  :-X  :-X

Mutta ei,  sulho sukuineen vaati ehdottomasti, että pitää olla suuren suuret jättihäät!!  :o

Nyt sitten olen yksin saanut raataa hääjärjestelyissä, yksikään avulias-aatu, joka on suuvaahdossa kohta puoltoista vuotta jauhanut, kuinka auttavat sitten meitä hääjärjestelyissä, ole laittanut tikkuaristiin asian eteen.

Sulhaselle jätin vain kaksi asiaa järjestettäväksi:

-häämatka

-vihkisormus

Nyt selvisi, noin kuukausi häihin, että sulhanen on toki varannut häämatkan. Harmi vain, että lennot on paikkaan a ja hotellit on paikkaan b  ???  ::)  >:(

Sormusta ei ole vielä ehtinyt katsoakaan. Harmi vain, että minulla on niin pienet sormet, että sormuksia ei löydy valmiina ja teettämiseen menee AINA reilu kuukausi  >:(  >:( Kiva juttu, kun sitten hääpäiväksi ei ehdikään.

Bestmän sai hommaksi hankkia kuljetuksen, toki hankki, mutta ihan törkyhinnalla! (ei noudattanut annettua budjettia) joten jouduin itse sitten perumaan varaukset ja hankkimaan uuden kuljetuksen.

Olen niin yksin, stressaantunut ja VIHAAN jo valmiiksi kaikkia vieraita! (jotka siis soittelevat minulle ja kysyvät saavatko ottaa juhliin mukaan 10 parasta kaveriaan. No tottakai! Eihän se maksa minulle kuin 110 € per naama kun sulhasen äidille ei halvempi juhlapaikka kelvannut!!!)

On tosiaan parisuhteen arki tullut tutuksi, nyt jo ennen häitä. Sulhasen sukulaiset on perseestä, ihmiset on perseestä, kaikki valehtelevät ja kukaan ei pidä lupauksiaan! :-/

Iltaisin ylistressaantuneena yrittäessäni saada unta, hymyn tuo huulille ainoastaan ajatus siitä kuinka kajautan kuuluvasti papin kysymykseen " No en todellakaan" ja kääntyväni seurakunnan puoleen ja toteamalla " ja te loputkin voitte painua vaikka H***iin"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Teillä on sen verran tyyris hääpaikka että todennäköisesti tarjoilut pelaavat, ja vihkijäkin on varattu, eikä sitä pienemmistä asioista kannata stressata, ainakaan oman mielenrauhan kustannuksella. Kehoittaisin siis ottamaan etäisyyttä järjestelyihin listaamalla kaikki asiat mitä pitäisi vielä hoitaa, antamalla listan vaikkapa miehelle ja jättämään asian siihen. Tehköön sitten sukuineen miten parhaaksi näkevät. Vaihtoehtoisesti voisit kutsua kaikki "auttajat" samaan tilaan, ja sitouttaa heitä tulevaan jakamalla tehtävät heidän kanssaan yhdessä. Voi myös olla, etteivät he vain ole tajunneet kuukauden olevan lyhyt aika asioiden hoitamiseen, vaan edelleen ajattelevat häiden olevan "sitten joskus".

Minä olin tulossa otsikon nähdessäni kertomaan miten oma sulhaseni on aidosti ja oikeasti innostunut järjestelemään (siis ihan itsekin ilman muistuttamista/huomauttamista) vasta nyt kuukausi ennen häitä, mutta teilläkin on tämä maaginen rajapyykki näköjään jo tullut vastaan.

Tilanteesi kuulostaa todella ärsyttävältä, ja sinulla on täysi oikeus olla harmistunut/surullinen/vihainen, mutta jotta alttarilla ei tarvitse sanoa "en todellakaan", kannattaa yrittää ottaa etäisyyttä koko touhuun. Jos perusasiat (ruoka, juoma, vihkiminen) ovat hallussa, niin päivällä on jo suuri mahdollisuus olla ihana ja onnistunut.

Tsemppiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Morstyttö, kuullostaa tutulta. Yksin on väännetty häitä 13 kk ja viha senkun kasvaa loppua kohti. Musta tulee varmaan tosi hehkee morsian.  :o

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä olen tehnyt kaiken ihan yksin. Ainoastaan isä on varannut juhlapaikan. Muutoin tein / suunnittelin kaiken yksin. Äiti ompelee tosin puvun, mutta itse yksin etsin kankaat ja kaavat. Ja aivan ihanaa on ollut kun ei ole tarvinnut kuunnella KENENKÄÄN mielipiteitä  ;D Mulla ei ole edes kaasoa, miehellä on bestman mutta en ole puhunut häistä yhtään hänen kanssaan. Häitä olen suunnitellut vakavasti 22.8.2004 lähtien, mutta on ollut kuukausia joina en ole tehnyt mitään.

Olen tosin luonteeltani ihminen, joka haluaa tehdä itse, minulla on vaativa maku, enkä näin ollen haluaisikaan, että kukaan, edes mies, tulisi sanomaan mitä tehdään  ;D Mies on saanut päättää ainoastaan vihkitavan eli maistraatin.

Mutta tsemppiä, äläkä ota turhaa stressiä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ihan kamala tilanne morstyttö05!:-( Delegointi on vaikeaa, mutta sun on ihan pakko nyt listata pakolliset tekemättömät/tarkistettavat asiat ja annat listan sulholle ja sanot, että nämä on TEHTÄVÄ häihin mennessä, koska sinä et enää jaksa plus olet tehnyt KAIKEN tähän asti! Se on vaikeaa, tiedän, mutta muuten sulla kuuluu lopullinen naps päästä ja sen jälkeen voi olla ettei häitä voi edes pitää (eli tulee burn out / masennus)!!!! Älä siis missään nimessä jatka uurastamista vaan todellakin tee vain se mikä aivan pakko eli kko/maistraatti varattuna, ruoka ja juoma juhlapaikassa, omat vaatteet yms. ja muun voi unohtaa! Jos ei sormusta niin sitten ei ja jos ei häämatkaa heti häiden jälkeen niin sitten ei (me ainakin mennään vasta monta kuukautta häiden jälkeen matkalle). Ja puhelimeen ei tarvitse vastata jos vieraat soittelee!!!

Tsemppiä!!!:-)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä SAAN tehdä kaiken lähes yksin  ;D

Sulho oli meillä myös se joka halusi juhlat, minä olisin kallistunut kahdestaan matkalle linjaan mutta suostuin, tottakai  :-X Ilmoitin vaan, että sitten jos juhlitaan niin juhlitaan kunnolla, mitään puolittaisia juhlia en ala järjestämään, vaikka pienet juhlat pidämmekin. Sulho ilmottikin heti että juu juu, kaikki järjestelyvastuu on sinulla ole hyvä, ei tarvitse jokaista servettiä häneltä kysyä, sopiiko ;) No nyt sitten voin valita, jos haluan hänen vaikuttavan johonkin, niin kysyn (kuten otetaanko sormuslupaukset vai eikö) mutta jos en tahdo jätän kysymättä ja ilmoitan "että eikö niin, kun otat sen bonjour puvun, niin otat siihen punaista alle, jotta sopii juhlan teemaan" ja taas juu juu :) Ihana viisas mies, rakastan häntä  :-X Niin hyvin ymmärtää näitä naisten juttuja ;)

Kaasokin on joutunut oikein pyytelemään, että voisko hän olla jotenkin avuksi? No tokihan sopii, jos oikein tahtoo... ihana kaasokin  ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ikävä tilanne, olen todella pahoillani.

Kuulostaa siltä, että et järjestä juhlia enää itsellesi. Ehkä aluksi oli näin, mutta ei enää, kaikkien vastoinkäymisten jälkeen. Kuinka paljon tekemistä vielä on? Voiko jotain karsia? Onko tekemättä vielä jotain, mikä ei ole SULLE tärkeää? Itse jättäisin pois kaiken sellaisen. Mieti myös, mitkä tehtävät vievät eniten aikaa ja hermoja, ja mieti onko kyseinen asia vaivan arvoista. Esim. hääkarkithan voi jättää kokonaan pois, tai ainakin ostaa valmiina, miespuoliset vieraat eivät kuitenkaan osaa yleensä askarteluja arvostaa ;).

Musta toi oli hyvä idea, että listaat kaiken tekemättömän, ja sitten delegoit ne anopille (hänelle nakita näiden ystävien ystävien kieltäminen, hih), sulhaselle ja ystäville jotka lupasivat auttaa. Yritä keskittyä olennaiseen, eli parisuhteeseenne, lepää ja virittäydy (parempaan) tunnelmaan.

...eikä sulhasesi varmasti pahalla ole jättänyt sormusta hankkimatta, noi miehet ei todellakaan ymmärrä asioiden vievän aikaa, eivätkä näe häitä pidemmällä tähtäimellä, heidän mielestä kuukausi on todellakin PIIITKÄ aika hoitaa asioita.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ohhoh, onpas teillä kinkkinen tilanne :-/

Oletko yrittänyt puhua sulhasen kanssa? Jos ei mikään muu auta niin menkää maistaraatissa naimisiin tai kirkossa ihan kahdestaan, saavat sukulaiset sitten ainakin sitä mitä tilaavat 8)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Mutta ei,  sulho sukuineen vaati ehdottomasti, että pitää olla suuren suuret jättihäät!!  :o - - - Olen niin yksin, stressaantunut ja VIHAAN jo valmiiksi kaikkia vieraita! (jotka siis soittelevat minulle ja kysyvät saavatko ottaa juhliin mukaan 10 parasta kaveriaan. No tottakai! Eihän se maksa minulle kuin 110 € per naama kun sulhasen äidille ei halvempi juhlapaikka kelvannut!!!)

Periaatehan on niin, että se päättää, joka maksaa. Eli jos sä maksat, niin sä päätät. Se joka istuu rahakirstun päällä, on valtias. Jos sä olet valmis maksamaan tuon hintaisen menun, niin sä myös saat päättää, kuka niillä rahoilla syö ja juhlii teidän häissänne. Jos sulhanen ja hänen sukunsa haluaa isot häät kalliissa paikassa, niin silloin myös he maksavat ne. Ei tarvitse suostua tuollaiseen!!!! Mur.  >:(

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, minä olen kanssa samaa mieltä, että jos sukulaiset rupeavat VAATIMAAN jotain, esim. juuri tiettyä juhlapaikkaa, niin sen myös maksakoot. Törkeää puuttua toisten juhliin, jos ei itse meinaa asialle tehdä mitään.  >:(

Laitahan nyt ne avuntarjoajat hommiin ja ota itse rauhallisemmin, pieni loma hääjärjestelyistä olisi varmasti paikallaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ilmoittaudun! Olen tehnyt lähes kaiken yksin, sulho auttanut jonkin verran ja voi helvetti mitä puurtamista. En olisi tähän ryhtynyt jos olisin tiennyt.

DJ:kin ilmoitti 7 vko ennen juhlia, että hänellä onkin sitten vain jazzia ja bluesia vinyyleillä, että kelpaako!!!! eli nyt sitten ollaan sulhon kaa joka ilta töiden jälkeen metsästetty ja koottu musaa, vitun DJ. Äitini kunniaksi voin sanoa, että hän hoitaa pitopalvelun ja on hommannut kukat ja kynttilät ja vieraskirjan ja hiuskoristeita....ja he maksavat 70 %.

Mutta voin sanoa, että tiedän tunteen. :-/

Share this post


Link to post
Share on other sites

Niin kannattaa karsia KAIKKI ylimääräinen pois. Itse ostin marianneja ja muita vastaavia karkkeja, riisi kaadetaan koriin, istumajärjestystä ei tehdä eikä mitään askarrella. Siinä putoaa jo paljon turhaa pois.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä teen kyllä melkein kaiken yksin. Kaasot asuvat muualla ja heillä on muita kiireitä. Ei se oikeastaan haittaa, koska kuitenkin tiedän että kaasot ovat hengessä mukana ja auttavat muissa asioissa. Viimeinen puristus voi kyllä ottaa koville (plaseerauskortit, häälehdet ym. ) mutta enköhän saa tarvittaessa apua muilta kavereilta. toisaalta olen niin pikkutarkka että tiedämpähän että saa juuri sellaista kun haluan ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Huh, onneks ei oo tommonen tilanne! Mä oon tosi pahoillani sun puolesta, ku joudut tuon kaiken tekeen yksin.. Koita karsia kaikki mahdolliset näperrysjutut pois.. äläkä stressaa, vaan yritä pikkusen ottaa etäisyyttä koko hommaan ja säteillä sitten hääpäivänä!!! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin teen yksin. Tosin ainoa mitä teen on kutsut. ;D En aio mitään ylimääräistä näpertää.

Luotan juhlapaikkaan ja kirkkoon, ne on kauniit itessään. Juhlaan otimme esiintyjät, ei ohjelmastressiä kenellekään. Hääkarkit -> :P, riisiä...no, varmaan jostain unclebenspussista ;D ja sitä rataa. Silti uskon, että esim häämatkan järjestelyissä on ihan tarpeeksi puuhaa häiden alla.

En tiedä sun, alkuperäinen aloittaja, tilannetta -ehkä sun on pakko laittaa juhlatilaa ym enemmän. :-/ Silti komppaan muita vastaajia, ota kunnon aikalisä ja sulho puhutteluun. ;) Toivottavasti pystyt vielä nauttimaan häistäsi ja myös niiden odotuksesta. :)

Tsemppiä ja onnea!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitoksia neuvoista  :)

Pahin stressi helpotti, kun sain häämatka järjestelyt jonkinlaiseen hallintaan: soitin ja peruin sulhasen tekemät varaukset.

Ongelmahan ei ollut delegoinnin puuttuminen vaan ihmisten käsittämätön epäluotettavuus ja  hmm. ties mikä!

Maksamme häät suurimmaksi osaksi itse. Aikoinaan kun päätimme hääpaikasta anoppi oikein vaahtosi kuinka hän antaa hääavustusta että saadan se-ja-se juhlapaikka! Parasta se olla pitää! Varasimme ja maksoimme sitten sen hienomman juhlapaikan ja emmekä ottaneet sitä halvempaa, mutta ihan kivaa vaihtoehtoa, jota itse mietimme. No jos kerta anoppi maksaa niin mikä ettei! Mutta mutta, kun laskun maksun aika koitti niin anopille tuli täälläkin ilmeisesti aika useille tuttu muistamattomuus kohtaus ja hän kieltäytyi maksamasta MITÄÄN!  :o  >:(  >:(  >:( Niinhän se on. suuret sanat ei suuta halkaise.

Muutenkin anopin apuun ei todellakaan kannata panostaa yhtään mitään, hän kun käsittelee muiden ihmisten rahoja kuin ne olisivat roskaa. Pyysimme anoppia auttamaan ja pyytämään tarjouksia yhdestä palvelusta. Ihmettelimme sitten hintaa, kun "tarjoukset" olivat ihan älyttömän kalliita. Anoppi oli ottanut ensimmäisen tarjouksen, koska häntä ei ollut kiinnostanut kilpailuttaa mitään, koska eihän ne ole hänen rahojaan!!  :o Joten jouduin sitten itse tekemään koko homman itse-onneksi!- koska sain noin -50% paremman hinnan alle tunnin työllä.

Muutenkin delegointi on ongelmallista, nopeammin teen asiat itse kun ensin neuvon ja sitten jälkeenpäin perun ja siivoan heidän tekemiään sotkuja...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Muutenkin delegointi on ongelmallista, nopeammin teen asiat itse kun ensin neuvon ja sitten jälkeenpäin perun ja siivoan heidän tekemiään sotkuja...

No just tän takia me tehdään kaikki itse (tai siis lähinnä mä). Eipä tarvi ketään ohjeistaa ja neuvoa ja sitten pohtia, että tehdäänkö edes sitä asiaa ja sit jos menikin väärin, pitää tehdä uudestaan. Kaikista helpointa (mutta rasittavinta ehkä myös) on tehdä itse kaikki neuvottelematta kenekään kanssa. Saapahan sitten just sitä mitä haluaa. Eikä tarvi mielipiteistä välittää. Nimittäin mielipiteitähän on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Aina jollakin olisi nokalla koputettavaa... ::)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Sama täällä. Kun tekee itse tiedän että saan mitä haluan. Kaaso on ollut kyllä niiin ihana ja auttanut kun on ollut mahdollista ja se tuntee mut niin hyvin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä toivon että saan kaasoltani apua!Ainakin ite lupaili kovasti auttaa kaikessa!

Mies kertoo mielipiteensä asioista kun kysyn! Hän  saa ruveta askartelemaan ym. kun sen aika tulee!En todellakkaan toivottavasti tee kaikkea itse!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä tein melkein kaiken itse. Suunnittelun, tarjouspyyntöjön teon jne. Mieheltä kysyin mielipidettä ja hän hoisi bändin (hänen omansa) ja juhlapaikalle teltan jne.

Askartelin myös kaikki itse (molemmat kaasot auttoivat vähän) jne.

Minulla on itselläni 2 pientä lasta ja molemmilla kaasoilla oli reilun vuoden ikäiset lapset ja toinen kaaso sai toisen lapsensa kuukausi ennen meidän häitä eli oli sanomattakin selvää että he hoitavat ensin lapsensa ja sitten auttavat jos kerkiävät. No olisivat kyllä halunneet tehdä paljon enemmän, mutta tyydyin kysymään mielipiteitä jne. He kuitenkin järjestivät polttarit ja ohjelmaa häihin.

Olin tosi tyytyväinen että tein ennen häitä niin paljon itse, koska pari päivää ennen ja hääpäivänä kaasot & bestman ja pari muutakin olivat ihan täystyöllistettyjä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse asiassa HALUAN tehdä aika paljon itse - meneepähän kaikki siten niinkuin haluamme. Miehelle olen jättänyt juhlapaikan kanssa sumplimisen (varaukset, kellonajat, avaimet yms.) Oman pukunsa ja parturiaikansa hän hoitaa tietenkin itse. Myös hääyön vieton ja mahdollisen häämatkan varauksen nakitan hänelle. Pitopalvelu ja sormuksen hankkiminen ja miehen sormuksen kaivertaminen hoidetaan yhdessä. Ehkä myös tiekyltit, kun olen aika paska vasaran kanssa.

Kaaso järjestää polttarit. Muuten henkisenä tukena olo riittää.

Itse hoidan ulkonäkööni liittyvät jutut (siis kampauksen ja meikin varaamiset yms.), askartelun (ohjelmat, valokuvakollaasit, koristeltu vieraskirja, kutsut yms.) ja kukat. Olen yhteydessä pappiin ja kanttoriin sekä hoidan esteidentutkinnan. Olen myös varannut studiokuvauksen ja kirkon.

Askartelisin ihan itsekseni mielelläni, mutta sisko, kaaso ja toinen seremoniamestari ovat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua. Mikäpä siinä.

Hääpaivänä nakki luonnollisesti viuhuu enemmän, kun pitää miettiä kuka koristelee ja kyydittää. Ja ohjelmaa järjestävät ystävämme ja perheenjäsenemme. Siitä pitää tietenkin infota etukäteen, että sitä tosiaankin sitten on!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minäkin teen melkein kaiken itse, mutta toisaalta minä olin se, joka ylipäänsä halusi häät järjestää, joten tämä työnjako on ihan oikeudenmukainen. Mies olisi mieluiten avioitunut ilman suurempia juhlallisuuksia.

Kuitenkin olen mielestäni saanut sen kaikkein tärkeimmän avun eli henkisen tuen, kuuntelemisen ja kommentoimisen sekä sulhaselta että kaasolta. Se on tosi tärkeää. Aika helpollahan me ollaan päätetty päästä, ei näperrellä eikä nysvätä mitään turhaa. Kaikesta olen kysynyt mieheni mielipiteen, ja aina olen sen saanut, oikeastaan ihan yli odotusten. Ei ole tullut sellainen olo, että olisin yksin vastuussa. Tämä tuntuu meidän projektilta. :-X

Alkuperäisellä kirjoittajalla (joka lienee jo häänsä juhlinut, eikä ehkä näitä enää lue) pahinta taisi olla juuri tämä tunne, että on yksin vastuussa, kehenkään ei voi luottaa eikä kukaan välitä. :(

Share this post


Link to post
Share on other sites

täällä ihan sama...tai teemme yhdessä suurimman osan itse:) tiedämme mitä haluamme ja itse tehtynä myös sen saamme.

Pyydettäessä apua kyllä saamme myös molempien suvuilta. Kutsukortit olemme jo sopineet että teemme talkoovoimin jne.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

yksinpä teen ku eip oo kamuja täällä pääkaupunkiseudulla ja sukukin on kaukana..kaaso onneksi tuleepi joku viikonloppu jelppiin mua kutsujen teossa.Stressiä en oo ottanu..hiljaa hyvä tulee.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Juu, kyllä vaan.

Olen tässä nyt muutaman kuukauden suunnitellut häitämme ja olen yksin varannut juhlapaikan, kirkon, pitopalvelun jne. Ongelma on vain siinä, ettei ole ketään kenen kanssa keskustella valinnoista. Sulhasta ei kiinnosta muu kuin kustannukset, kaikki muu on ihan sama. Joten ei hänen kanssaan voi oikeasti keskustella. Enkä millään viitsisi kuormittaa kavereitani pikkuyksityiskohdilla kuten pitäisikö olla tarjolla lämmin savulohta vai kävisikö sittenkin siika.

Sulhaseni on ihana mutta mahdottoman pihi. Hän on ilmoittanut että minä saan järjestää häät, mutta hän maksaa. Joten nyt saan järjestää häät, mutta jokainen menoerä pitänee hyväksyttää hänellä ja useinmiten vastaus on tosiaan tuo: liian kallis, etsi joku muu.

Tällä hetkellä riitelemme bändistä, mielestäni bändi pitäisi varata jo nyt, mutta ei, eihän tässä mikään kiire ole, hääthän ovat vasta toukokuussa. Sitä paitsi sulhseni mielestä bändi on = hänen kaverit soittamassa jotain (en tiedä edes mitä soittavat). Tällöin hänen ei tarvitse kutsua näitä poikia vieraiksi vaan parilla viinapullolla bändinä paikalle, säästyy taas paljon rahaa... Eihän sillä nyt niin ole väliä mitä bändi soittaa... pääasia että kaverit mahtuu bileisiin mukaan.

Voi itku, mä voisin jatkaa näitä taisteluista kertomista vaikka kuin kauan, mutta ymmärrätte varmaan ongelmani laadun. Kaikeksi huipuksi suunnittelen tässä samaan aikaan keittiö- ja kylpyhuoneremonttia, joiden osalta ongelmat ovat ihan samoja. Mä tulen vielä hulluksi...

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now