Jump to content
Naimisiin.info

Itkitkö häissäsi?


Trio

Recommended Posts

^ Komppailen vartijanmorsianta - hymyilin läpi hääpäivän, koska olin ihan käsittämättömän onnellinen ^_^:-X Ainoa itku tuli kirkossa virren alkaessa, joten se jäi osaltani laulamatta, mutta sain kasattua itseni melko nopeasti ennen toimituksen jatkumista. Suosittelen siis nenäliinan varaamista mukaan, omaani säilytin kirkko-osuuden ajan tyylikkäästi puvun rintamuksessa, josta se oli helppoa ja nopeaa kaivaa esiin tarvittaessa ;):girl_haha: 

Link to comment
Share on other sites

  • 4 months later...
  • Replies 193
  • Created
  • Last Reply

Top Posters In This Topic

Kuvittelin ennen häitä, että itkisin koko päivän, mutta toisin kävi :girl_smile:  Hymyilin vain leveästi koko vihkimisen ajan ja kaikki ihmetteli, miten pystyin olemaan niin rauhallinen (jännitti kyllä kovasti, mutta ilmeisesti se ei sitten näkynyt) Enkä ollut edes ottanut mitään rohkaisevaa ennen kirkkoa :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

  • 4 weeks later...
  • 3 weeks later...

Vaikka etukäteen olinkin aivan varma siitä että tulisin itkemään vähintäänkin edes kirkossa, niin ei kuitenkaan tapahtunut. Sisääntulomarssin aikana itku oli kyllä lähellä kun erehdyin vilkaisemaan omaa äitiäni joka itse tuhersi itkua jo siinä vaiheessa ihan täyttä vauhtia (kirosi jälkeenpäin sitä kun käsilaukku oli unohtunut kotiin ja kaikki nenäliinat olivat jääneet sinne :lol:), mutta ihme kyllä kykenin sitten loppujen lopuksi kuitenkin pitämään omat kyynelkanavani kurissa. Osoittautui se kirkon käytävämatto siinä tilanteessa kovin mielenkiintoiseksi katsella. :girl_haha: 

Link to comment
Share on other sites

Itkeminen alkoi viisi minuuttia ennen vihkimistä, siihen asti ei ollut juuri edes jännittänyt eikä itkettänyt. Vaikka tärisinkin, niin sain vielä kyyneleitä pideltyä, kunnes häämarssi alkoi ja kyyneleet alkoi virrata :D Koko seremonian itkin, ja vielä hääpaikalla vieraita vastaan otettaessa silmät kostuivat ja samoin kun juhla aloitettiin minun puheellani, mutta sain kuitenkin hyvin aina koottua itseni. Ruuan jälkeen itkeminen alkoi helpottaa, mutta muutaman kerran vielä myöhemminkin tuli kyyneleet silmiin, esim. kun bestman puhui, kun rakas veljeni tuli sanomaa, että hänkin itki kirkossa yms :) Mutta  kaikki kiittelivät kuinka kauniit ja koskettavat häät olivat, että harvoin vieraatkin itkevät niin paljon :'D

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Itkin seremonian aikana kun kaikki jännitys iski ja sitten purkautui vihkimistilan ovien avautuessa, vaikka sitä ei etukäteen tuntunut ollenkaan. Minua itkeminen harmitti hirveästi ja harmittaa edelleen, koska mies taisi vähän säikähtää mun reaktiota (itken tosi harvoin) ja kuvissa näkyy itkettynyt naama. Onneksi muutkin itkivät niin en ollut ainoa jolla nenä ja silmät vuosivat :girl_sigh: Mies ei meinannut tajuta ollenkaan kun supatin että anna mulle nenäliinaa, ja lopulta vihkijä ojensi mulle nessua kun miehelle ei vaan mennyt perille :girl_haha:

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Itkettiin sulhasen kanssa molemmat aika paljon. Minä enemmän kirkossa, kun taas sulhanen kyynelehti vuolaammin puheiden aikana hääpaikalla. Tunnelma oli vihkimisen aikana ja hääjuhlan alussa niin koskettava, että suuri osa vieraista, ja jopa pappikin, itki. Puheiden jälkeen loppu hääjuhla menikin sitten iloisesti hymyillessä ja hervottomasti nauraessa :)

Link to comment
Share on other sites

  • 7 months later...
  • 2 weeks later...
  • 1 month later...
  • 1 month later...

Vedin omassa mielessäni pohjat kun itkin myös läpi meidän kirkkosiunauksen (pari kuukautta häiden jälkeen, tilaisuus järjestettiin miehen isovanhempia ilahduttamaan). Tällä kertaa ei ollut kaasoa joka olis laittanut nenäliinan mun tissien väliin just ennen h-hetkeä joten ihan hirvee niiskutus läpi koko seremonian :D

Link to comment
Share on other sites

Mä olin alttarille mennessä jotenkin ihan paniikissa, semmoinen olo että naama on halvaantunut, ja vaikka yritin hymyillä, niin mustatuntui että se ei onnistunut. Sitten papin puheen aikana alkoi tunnelma rentoutua, ja enemmänkin oli vähän sellaista tirskuntaa alttarilla, kun alkoi jännitys laueta. :D eli ei kirkkoitkua.

Ainoa itkun hetki koko juhlassa (joka oli kaikin puolin rento ja nimenomaan enemmänkin nauravainen ja tirskuva!), oli kun mun rakkaat ystävät esitti ryhmässä pari laulua. Olin siis toivonu lauluesitystä, eli se ei sinänsä tullu yllätyksenä, mutta jotenkin se rakkaiden ystävien mulle ja mun miehelle osoittama laulu, ja kuinka sydämmellisiä ne oli, sai mut itkemään... Ja koomista oli, että ne esitti semmoisen Sikojen rakkaus -nimisen Vuokko Hovatan laulun, joka enemmänkin naurattaa. Että mä sitten itkin ja nauroin yhtä aikaa.

Jälkikäteen on kyllä ollu vähän liikutuksen kyyneleitä, mutta onneksi siis pahemmilta tunteenpurkauksilta säästyttiin. Onnittelujonossa kieltämättä muutaman onnittelijan kohdalla olis saattanut alkaa itkeä, se oli hilkulla. Jotenkin koko päivästä jäi niin sydämellinen ja otettu olo, kun ihmiset vilpittömästi oli onnellisia meidän puolesta ja ne sanoi sen. Voi kun semmoinen olo olis aina <3

Link to comment
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Vastaa aiheeseen...

×   Olet liittänyt muotoiltua sisältöä.   Poista muitoilu

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ladataan...

×
×
  • Create New...