Guest Vieras_syysmorsian_*

Kumpi yleisempää; isä saattaa vai sulhon kanssa yhdessä?

344 posts in this topic

Menen toista kertaa naimisiin joten en halunnut enään isääni saattamaan vaan 12v tyttäreni lupautui siihen! :girl_smile:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meil myös mietitään asiaa..

Luultavasti kallistutaan siihen et iskä saattelee mut alttarille. :) Sulkkis odottelee.. :D

Toisaalta olis ihan kiva tulla yhtäaikaakin, hmmm mietinnässä edelleen.. :D

Mä pohdin tätä samaa, että toisaalta olisi kiva tulla yhdessä sulhon kanssa... en aio ottaa tästä kauheeta stressiä, mutta päätös on vaikea :D

Olen ollut vain sellaisissa häissä, joissa isä on saattanut morsiamen.

Edited by sussune

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yhdessä käveltiin. Saattaminen eli luovuttaminen olisi tuntunut minusta eriskummalliselta, varsinkin kun olen aina kaikille kohkannut näiden eleiden symboliikasta, josta en alkuunkaan pidä. ;) Ja ennen kuin joku suuttuu: tiedän, etteivät kaikki ajattele samalla tavoin kuin minä ja jokaisella on oikeus tehdä niin kuin itse haluaa.

Oikeastaan on aika hassua, miten tämäkin amerikkalainen/brittiläinen tapa on juurtunut "perinteeksi" ihan parissakymmenessä vuodessa. Juttelin aiheesta minua noin 40 vuotta vanhemman tuttuni kanssa, ja hän kertoi, että joka ikisissä häissä, joissa hän ennen 1990-lukua oli, morsian ja sulhanen kävelivät nimenomaan yhdessä alttarille eikä morsiamen luovuttaminen olisi tullut kuuloonkaan. Onkin siis outoa, että yhdessä kävelemistä tunnutaan pitävän nykyään niin erikoisena. Se on kuitenkin vanha pohjoismaalainen tapa. Tietysti tavat muuttuvat, näinhän se on.

Mutta kukin tehköön miten haluaa. Ja jos ei halua sulhasen kanssa yhdessä kävellä, niin minusta sekin voi olla hyvä vaihtoehto, että morsian tulee yksinään viimeisenä. Se voisi häävieraan näkökulmasta itse asiassa olla aika mieleenpainuvaakin.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle ei tullut mieleenkään että voisin kävellä sulhasen kanssa alttarille vaan koko aika olen ajatellut että isäni minut saattaa... Isäni on vaan ihan vähän stressaava tapaus joten hänelle olisi varmasti helpotus jos kävelisin mieheni kanssa kuitenkin :) Harkintaan tämä siis :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle oli itsestään selvää, että isä saattaa. Sulhanen tulee vastaan :)

Kun isälle kerroin toiveestani, niin isä liikuttui. Tämä on isälle kunnia-asia

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itselleni ei ole varmaa haluanko isäni saattamaan (ei olla koskaan oltu hyvissä väleissä), mutta en halua myöskään sulhasen kanssa kävellä :D Joten vaihtoehtona on pyytää joko veljeäni (jonka kanssa ollaan aina oltu todella läheisiä) tai sitten kävellä yksin. Mutta jos pyydän veljeäni, niin suuttuuko isäni vielä enemmän ja menee koko juhlat pilalle. Eli jotenkin vaikuttaisi varmimmalta vaihtoehdolta yksin kävely niin ei ainakaan pahenisi suhde isään eikä veli joutuisi välikäteen. :S

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä aina pienenä ajattelin, etten kyllä koskaan mee naimisiin, kun on pakko isän saattaa enkä halunnut... :/ Nykyisin on monta asiaa annettu anteeksi, ja vaikka tiedän ettei isä oikein osaa mua kohtaan rakkautta osoittaa (tää liittyy romani-isien ja tyttärien suhteeseen... valitettavasti isien ja tyttärien välit tapaa tässä kulttuurissa olla etäiset) niin tiedän myös sen että alttarille saattaminen ois sille iso juttu. Ei sitä siltä voi ottaa pois :D

Share this post


Link to post
Share on other sites

Enpä mä maistraattiin saattajaa tarvitse, eiköhän me pärjätä ihan sulhon kanssa kahdestaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Hei! Minut saattaa 15-vuotias poikani. Haluan lapsilleni jonkun osan vihkimisessä, joten 16-v tytär on kaasona alttarilla ja poika saattaa. Kaasoja on kolme, joten aikuiskaasot hoitavat polttarit ja muut aikuisten jutut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Me astelemme mitä todennäköisimmin alttarille sulhaseni kanssa yhdessä.

Ymmärrän, että monen mielestä morsiamen luovuttaminen isältä sulhaselle on kaunis traditio, mutta itselleni se ei tuntunut oikealta tai luonnolliselta vaihtoehdolta. Syitä tähän ovat seuraavat:

1) Olen asunut poissa vanhempieni kodista, lapsuudenkodistani, jo yli 10 vuotta. Minä en siis "siirry" isäni talosta sulhaseni kotiin, vaan meillä on sulhaseni kanssa ollut yhteinen koti jo muutaman vuoden ajan. Tässä mielessä luovuttamisrituaali olisi siis minun osaltani pelkkää teatteria.

2) Luovuttamistraditio kuvaa mielestäni hyvin vanhanaikaista ajatusmallia, jossa nainen kuuluu aina miehelle: ensin isälleen ja sitten aviomiehelleen. Minä ja puolisoni tulemme toki avioon astuttuamme kuulumaan toisillemme, mutta koska kyseessä on tasa-arvoinen suhde ja olemme itsenäisesti valinneet toisemme aviopuolisoiksi, tulemme sen merkiksi myös astelemaan alttarille yhdessä.

3) Olen häiden aikaan piirun verran alle 30. Mielestäni luovuttaminen sopii paremmin hieman nuoremmille morsiamille (toivottavasti kukaan ei tästä pahastu: tämä on vain minun mielipiteeni jonka mukaan haluan toimia, muut tehköön niinkuin itse parhaaksi näkevät)

Tunsin kuitenkin, että haluan kysyä isältäni mitä mieltä hän on ja olisiko hänelle kovin tärkeää saattaa minut alttarille. Tässä tapauksessa olisin ollut valmis joustamaan :grin: Onneksi käytännönläheinen isäpappani (jota rakastan paljon) vastasi että tehdään juuri niinkuin minusta parhaalta tuntuu. Ihana iskä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pääsee se sitten tanssittamaan perinteiset tanssit, tykkää varmasti enemmän siitä kanssa :D

Samma här! Häävalssin jälkeinen valssi on myös täällä varattu iskälle! :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Itse (etelä-pohjanmaalta kotoisin) olen ollut vain häissä joissa isä on saattanut puoliväliin ja vaihto. Ja vaikka itseä tuo symboliikka ei viehätä varmaan teemme näin silti, sillä tiedän että isälle se olisi iso juttu. Ovat jo vähän loukkaantuneita kun eivät häitä maksa, joten tälläinen kunniapaikka juhlassa on mielestäni ihan paikallaan. Ja myönnän että olen aina ajatellut että isä minut saattaisi, yksin en haluaisi ja tästä toisesta vaihtoehdosta (sulhasesta) en tätä ennen tiennyt..

Meillä on muuten ehkä tuo marssijärjestys amerikkalainen/ruuhkainen miksi sitä haluaakaan sanoa, kun ensin tulisi kukkaistyttö (ystävän silloin melkein neljä vuotias tytär), sitten kolme kaasoa ja sitten minä ja iskä.. Tosin kukaan muu ei suunnitelmaa ole vielä kuullut.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Yhdessä kävellään alttarille. Minusta se olisi aika kornia jos isä ssattaisi kun ollaan oltu kuitenkin silloin jo 11 vuotta kihloissakin

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minut saattaa isä, enkä omalle kohdalleni voisi muuta vaihtoehtoa edes kuvitella. Ollaan todella läheisiä ja haluan ehdottomasti näin, myös isäni on iloinen saadessaan saattaa ainoan tyttärensä. Kaikissa häissä joissa olen ollut vieraana, on morsiamen isä toiminut saattajana, en kuitenkaan pitäisi ihmeellisenä jos näin ei olisi, jokainen valitkoon itselleen mieluisimman tavan. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Isin tyttö haluaa saattajan Siunaustilaisuuteen, muutenkin kun perheen ainoa lapsi olen, niin isillekkin on tärkeää saattaa :P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mä taas haluan astella alttarille oma sulhanen vierelläni. Kun häämarssi kajahtaa soimaan, haluan että siinä vieressä on se oma rakas :) Ja tämmönen herkkis kun olen niin varmaan pillahtaisin sitten täyteen itkuun kaiken kansan edessä kun näkisin sulhon siellä alttarilla seisomassa :D Mieluummin rauhottuu hetken yhdessä jossakin takahuoneessa ennen alttarille astelua. Isukkikaan ei oo sellanen että tykkäis olla millään tapaa tuijotuksen kohteena, vaikka oliskin varmaan otettu jos häntä pyytäisin saattamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Iskä sattaaa minut, sulho tulee vastaan :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Meillä iskä saattaa. Se on sekä mulle että isälle tärkeää, vaikka olenkin elänyt omaa elämää jo kauan ja saanut neljä lastakin.

Mä haluaisin esikoisen sormuspojaksi ja kolme muuta (2 poikaa ja yksi tyttö) morsiuslapsiksi. Lisäksi veljentyttö tulisi myös morsiusneidoksi. Lisäksi ainakin yksi kaasoista kävelisi kirkon käytävän (pitäisi samalla lapsilauman kurissa). Sitä en ole vielä päättänyt käveleekö esikoinen sormuksen kanssa käytävän vai onko sulhasen vieressä kirkon edessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täällä on moni kirjoittanut, että menevät sulhasen kanssa kaksin, koska se on suomalainen perinne, eikä se että isä saattaa. Itse kuitenkin olen käsittänyt että juuri, se että isä saattaa ON suomalainen perinne..

Tästä mm. tuolla:

http://evl.fi/EVLfi.nsf/0/43191147EF6C647AC225747C00259FC4?OpenDocument〈=FI

No mutta meillä joko isäpuoli saattaa, tai kävelen yksin. Haluan, että sulhanen näkee minut vasta alttarilla ja päin vastoin.. ;) Meilläkin tosiaan 2 lasta ja yhdessä asuttu häiden aikaan 5 vuotta, mutta haluan että häitä edeltävä yö yövytään eri paikoissa ja nähdään toisemme vasta alttarilla seuraavan kerran.. :tender: Luultavasti myös lapsemme kävelevät edelläni sulhaspoikana ja morsiustyttönä.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mulle ei sinänsä olis mikään "ongelma" kävellä sulhon kanssa, mutta luulenpa että iskä haluaa mut kävelyttää sinne, ja mies on sen verran vanhanaikainen että hänen mielestä sulhasen kuuluu odottaa alttarilla. Tai näin ainakin luulen että mies ajattelee. En oo ikinä kysynyt, mutta jos häntä yhtään tunnen.. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mekin ollaan ajateltu tehdä niin, että kävelemme sulhasen kanssa alttarille, sillä oma isäni on aina ollut etäinen. Emme kuitenkaan halua, että sulhanen näkee minut ennen kirkkoa. Onko joku tehnyt niin, että sulhanen kävelee alttarilta ovelle asti hakemaan morsiamen? Ovi avautuisi juuri silloin sulhasen kävellessä.. Mietimme, toimisiko tämmöinen.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mekin ollaan ajateltu tehdä niin, että kävelemme sulhasen kanssa alttarille, sillä oma isäni on aina ollut etäinen. Emme kuitenkaan halua, että sulhanen näkee minut ennen kirkkoa. Onko joku tehnyt niin, että sulhanen kävelee alttarilta ovelle asti hakemaan morsiamen? Ovi avautuisi juuri silloin sulhasen kävellessä.. Mietimme, toimisiko tämmöinen.

Ootteko ajatelleet, että jos kävelet alun yksin ja sulhanen tulis puoleen väliin vastaan.. Näin me ollaan suunniteltu tekevämme. Isää ei edes häihin kutsuta, mutta isäpuoli oli saattajana vaihtoehto. Nyt kuitenkin luulen että kävelen yksin. :) Silloin sulhanen ei näkisi sinua ennen kirkkoa, ja muuten kuvio menisi aika samoin kuin saattajankin kanssa. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minulle ei oikeastaan ole juurikaan väliä, että saattaako isä vai kävelemmekö sulhasen kanssa yhdessä, sillä meillä on kuitenkin siviilivihkiminen juhlapaikalla. Kuultuaan siviilivihkimisestä isäni kuitenkin kysyi hieman surullisena, että tarkoittaako tämä nyt sitä, ettei hän pääse saattamaan ja luovuttamaan tytärtään? Koska isäni siis näin haluaa, niin kyllähän minä sellaisen mahdollisuuden hänelle järjestän :girl_smile: .

Eli isä siis saattaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen miettinyt, että kävelisin yksin. Se on kuitenkin melkoisen jännää, joten sitten kyllä tekisimme niin, että sulhanen kävelisi noin puoleen väliin vastaan. :) Hän tahtoo odottaa minua alttarilla, joten siksi ei kävellä koko matkaa yhdessä. Olemme kyllä kutsuneet häihin isäni, mutta en todennäköisesti halua häntä saattamaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä en ole koskaan muita vaihtoehtoja miettinytkään kuin että isä saattaa sitten kun alttarille kävelen. Isältä kysyin ja hän sanoi että juu sopii. En sitten tiedä onko se hälle iso juttu vai ei, ajattelin että olisi kun ainoa tytär olen mutta eipä se jurrikka paljon tunteitaan näytä tai kerro. :D Sulhasen kanssa en ole tästä vielä edes puhunut, mutta luulen hänenkin olettavan tätä marssijärjestystä, pitää vielä keskustella ja varmistaa onko samoilla linjoilla. Äitini kanssa kun juttelin, hän sanoi ettei hälle aikanaan olisi tullut mieleenkään että isänsä olisi saattanut alttarille, he kävelivät yhdessä miehensä kanssa. Tosin pappani oli jo silloin aika huonossa kunnossa ja äitini 5v vanhempi kuin minä astuessani avioon, joten aika eri tilanne. Itse koen olevani vielä hiukkasen "isin pikku tyttö" joten haluan tällä tärkeällä hetkellä juuri hänen olevan saattamassa. :) Niissä häissä missä olen itse ollut, on joko isä saattanut tai morsian kävellyt yksin (isä ei enää elossa). Minusta jokainen näistä tavoista on ihan ok, kukin tekee niin kuin itsestä tuntuu parhaalta eikä niin kuin perinteet tai yleiset tavat määräävät.

Edited by tylleröinen-88

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now