Guest MorsianJ

Morsianten nolot tunnustukset

160 posts in this topic

Me ei olla edes kihloissa (vielä!) ja tein kanssa sähköpostiosoitteen kullan sukunimellä.

Sitten rupesin käyttämään sitä.

Kirjoittelin kaikkea romanttista kullalleni, mutta lähettämisen sijaan

painoin aina tallenna-nappia.

Sitten, tietenkin, joku väsynyt ilta painoin vahingossa lähetysnappia.

Menin ihan sekaisin ja yritin peitellä onnetonta tilaani.

Pyysin kultaa jättämään tekstin lukematta.

Antoi deletoida sen omasta sähköpostistaan.

Tuli pitelemään mua kädestä.

Oli kyllä huomannut mistä osoitteesta se tuli.

Käytiin vierailulla naapurissa.

Kulta ei vaikuttanut kovin häiriintyneeltä.

Pusuteltiin ja vielä samana iltana rakasteltiin.

Ehkä se on jo unohtanut.

Tää oli ihan mielettömän kaunis ja liikuttava tarina. :-X Kuuluisi johonkin modernit rakkausrunot -kirjaan.

VOi että <3

Share this post


Link to post
Share on other sites

Kiitos vaan teille, munki oli pakko käyä tekemässä tulevalla nimellä s-posti..varsinkin kun tuleva nimi on ylisempi kuin nykyinen, ettei vaan mene sitä ennen... *selittelee* :rolleyes:

Ja tosiaan naimisiin mennään joskus parin vuoden päästä, näin ollaan alustavasti puhuttu, mutta edes kihloissa ei olla vielä, niin etten ole vielä edes virallisesti morsian.(vaimo-kokelaasta kulta kuitenkin puhuu) Mutta parempi kai olla ajoissa.. :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tää on aika noloa kirjottaa, mutta mulla oli NELJÄ hääpukua kaapissa, joiden kanssa pähkäilin, että minkä laitan hääpäivänä. :girl_haha:

Puku 1. oli heräteostos kun kävin sovittamassa yhtä käytettyä pukua. Se oli ensimmäinen hääpuku jota eläessäni olin sovittanut ja sillä hetkellä oli täydellinen puku. Tämä puku jäi liian isoksi mulle ja korosti kroppaani vääristä paikoista. Sain myytyä toiselle morsiamelle. :)

Puku 2. oli netistä tilaamani kiinakopio, joka osoittautui liian pieneksi ja vaatimattomaksi. Tämänkin sain myytyä eteenpäin sirommalle neidolle.

Puku 3. oli huuto.netistä huudettu ihanuus, jonka sain 40 eurolla! Tämän ja THE hääpuvun kanssa pähkäilin todella kauan. Lopulta kuitenkin värjäsin puvun tekstiilivärillä pesukoneessa ja nyt se on kaunis mahongin värinen iltapuku, jossa vaaleanpunainen yläosa ja vaaleanpunaiset hihat. :-X

Puku 4. oli sitten THE hääpuku. Se puku oli aivan eri maata, kuin nämä muut. Tunsin itseni ensikertaa morsiameksi. :flirt: Aikomuksena lyhentää puku nyt häiden jälkeen ja teettää ylijäämäkankaasta lapselle ristiäismekko. :-X

Share this post


Link to post
Share on other sites

^Aivan tosi ihana idea tuo ristiäismekon teettäminen!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen harjoitellut salaa uutta nimikirjoitusta :girl_haha: Siis jo ennen kun kosintaa oli edes tullut..

Myönnän myös syyllistyneeni tähän :girl_haha:

Myönnän itse myös syyllistyneeni :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minä kuuntelen aina silloin tällöin meidän häämarsseja Youtubesta ja fiilistelen :grin: tosin vain silloin kun olen yksin kotona, sulhasta tämä sattaisi nimittäin hieman huvittaa.

Täälläkin kuunnellaan ja fiilistellään, mutta kaksin. ;)

(ja morsian on soittavinaan urkuja ja harjoittelee marssimista alttarille.. ) :DDD

Share this post


Link to post
Share on other sites

Eilen illalla syyllistyin myös hieman noloon toimintaan näin jälkikäteen ajateltuna.

Avomies oli saanut omia lapsuuskuviaan vanhemmiltaan koneelle siirrettäväksi häihimme tulevaa kuvakokoelmaa varten ja skannaili niitä itsekseen koneelle. Menin sitten itsekin katselemaan miehen puuhia. Kuvat oli laitettu, ja muutamaa niistä hän oli lataamassa Facebookiin, kun olivat niin hauskoja. Sain sitten kohtauksen, ettei mitään kuvia saa näyttää ennakkoon, kun ne sitten eivät häissä ole enää kenenkään mielestä hauskoja jos ne on nähty ennakkoon. Murjotin melko pitkään tästä, ja lopputuloksena näitä kuvia ei ole Facebookissa nähtävänä...

Kuvia oli 3, ja muiden kuvien joukossa ei ehkä kuitenkaan olisi haitannut, että joku on jo nähnyt muutaman niistä. Taidan vaan välillä ottaa tämän hääsuunnittelun liian vakavasi ja tarkasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Ens kesänä häät. Olen haalinut noin kahden vuoden ajan kaikkea häätilpehööriä kaappeihin (aluksi kylläkin mieheltä salassa). Siinä vaiheessa oli pakko myöntää kun se erehtyi menemään väärälle kaapille ja sai pussillisen hää-rompetta niskaan... :girl_sigh::girl_haha: No, saatiin samalla lyötyä lukkoon päivä ja sain luvan kanssa alkaa ostelemaan kaikkea muutakin. :gpari:

Hääkamoja en ole ruvennut vielä hamstraamaan, mutta vauva-juttuja kylläkin :D aluksi mieheltä salaa, ja lopulta sain perusteltua itselleni ja miehelle, että on fiksua ostella vaatteita ja muita kivoja ja söpöjä juttuja sillon kun niitä löytää alennuksesta vaikka ei olis vielä ajankohtaista, kun ei sitten mee hirveetä mälliä rahaa kerralla kun akuutti tarve iskee :D

Häihin vielä kaksi vuotta, ja lapsia on suunniteltu tulevaks samana vuonna kun häätkin, eli ajoissa ollaan liikkeellä :D

Edited by Aihio

Share this post


Link to post
Share on other sites

Noloa.. hmnnn.. oon kai aika "äijjä" kun ei oo luotuna sähköpostiosotetta miehen sukunimellä eikä muuta vastaavaa.. häät kesäkuun vika pvä ja nyt vasta rupeen pikkuhiljaa herään siihen että APUA!!! MITÄ OON TEKEMÄSSÄ!! :D positiivisessa mielessä. oon aina ollu nii poikatyttö kun vaan nainen osaa olla.. sillain "seksikkäällä" tavalla(lainatakseni miestä). ja nyt pitäs pukee joku MEKKO päälle ja häiden TEEMAVÄRIT ON VALKONEN JA FUKSIA!!?!?!?!?? kuka ne oikee keksi?!?! .. (okei, minähän se olin..) vaikka elo tän hääkrääsän keskellä onki jo kestäny melkein 6kk nii silti vasta nyt alkaa asiat valkeneen.. seuraava projekti ois häämusan valinta/pohdiskelu.. nyt kun bändiki saatiin.. Noloa minussa on se että suunnittelen ja hehkutan häitäni kuin jonkun toisen omia ja sitten herään aika ajoin siihen että SE OLENKIN MINÄ jota kaikki tuijottaa :o

Share this post


Link to post
Share on other sites

Olen monta kertaa yllättänyt itseni hyräilemästä häämarsseja, kerran äitinikin kuullen. Äiti oli hieman öönä että ootteko te ny naimisiin menossa vai? Esitin tyhmää ja sanoin että "ai oliko toi häämusiikkia, se on soinu mun päässä pari päivää"... Äiti näytti nimittäin vähän säikähtäneeltä. :D

 

Pakko myös tunnustaa että tämän ketjun selailtuani kävin katsomassa onko g-mailissa minun tuleva nimeni jo varattu, ja olihan se, kuten arvelinkin. Pitää selvittää tämä dilemma sitten myöhemmin. :S

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin olen harjoitellut uutta nimmaria, kun aion ottaa miehen nimen. Niin, ja tietysti googlaillut tulevaa nimeäni. Löytyi kaimakin.. pitäs vissiin tehdä se sähköpostikin, mikäli sopivat ei oo varattuna.. ;)

 

Mutta suurin tunnustus lienee se, että dyykkasin babysitterin. Meillä naapurit jättää joskus jätekatoksen ulko-oven viereen käyttökelpoista tavaraa, jotai eivät vissiin ole jaksaneet viedä kirpparille. No, siellä oli babysitteri. Toin sen kotiin, esittelin sulhaselle ja pistin päällisen saman tien pyykkiin. Päällisen kuivuttua kasasin virityksen ja pakkasin mustaan jätesäkkiin, joka on nyt varastossa. Kaveri oli tulossa käymään, ja pelkäsin, että joku ymmärtää jotain väärin. Ei siis tosiaan ole vielä (hetkeen) lapsia tulossa :grin: Miestä nauratti, vaikka se on itse vähän vauvakuumeillut jo pidempään. Mutta ekofasistina en kestä sitä, että kaatopaikalle viedään käyttökelpoista tavaraa.

 

Nyt jos joku tuttu tunnisti mut, niin tää on sit niitä juttuja, joista EI puhuta ääneen!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minullakin kaapissa 2 pukua ja 3 on lyhyempi häämekko. ( Ensin ajattelin että vaihdan lyhyempään häämekkoon hääjatkoilla illemmalla, mutta en mahdu siihen) Kukaan muu ei tiedä että minulla on monta pukua vain mieheni joka ei ollut mielissään kun huomasi paketin kun toinen hääpuku tuli....Nyt pitäis vielä saaha myytyä se toinen puku ja lyhyempi häämekko :girl_sigh: Mullakin se toinen tilaamani puku oli kiinasta nehän on tunnetusti siroa kansaa...Vaikka kuinka laihtuisin en mahdu siihenkään :girl_haha:

Edited by Prinsessahäät2013

Share this post


Link to post
Share on other sites

Syyllistyinpä nyt minäkin sitten tämän ketjun innoittamana eilen illalla tekemään itselleni uuden sähköpostiosoitteen miehen sukunimellä. Kuullessaan tästä mies repesi nauramaan ja totesi että "Sä oot hassu". :girl_haha:

Share this post


Link to post
Share on other sites

Tunnustan! Loin tämän ketjun innoittamana tänään töissä sähköpostiosoitteen miehen sukunimellä! En ennen ollut edes ajatellut koko asiaa (sähköpostia). Heh, oikein alkoi naurattamaan ja tekisi mieli kertoa miehelle, mutta en kehtaa, sillä ei olla vielä kihloissa!!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Pakko myös tunnustaa.. onkohan kenellekään muulle käynyt näin... :D Telkussa pyöri se rakkausrunovessapaperin mainos (limited edition) ja mitä minä mietin? No.. "mistähän kaupasta noita saisi, ja miten sinne pääsisi sekä mihin ne voisi jemmata mieheltä piiloon vuodeksi-pariksi... Ois kyllä tosi söpöt! Ja eihän ne välttämättä tule enää myyntiin!"

Share this post


Link to post
Share on other sites

Minun tuleva etunimi.sukunimi yhdistelmä on jo käytössä! Sen siitä saa kun vaihtaa yleisempään sukunimeen :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pakko myös tunnustaa.. onkohan kenellekään muulle käynyt näin... :D Telkussa pyöri se rakkausrunovessapaperin mainos (limited edition) ja mitä minä mietin? No.. "mistähän kaupasta noita saisi, ja miten sinne pääsisi sekä mihin ne voisi jemmata mieheltä piiloon vuodeksi-pariksi... Ois kyllä tosi söpöt! Ja eihän ne välttämättä tule enää myyntiin!"

Tää on muuten hyvä idea :) olis kiva laittaa vessoihin näitä.

Mä en oo mielestäni tehny mitään noloa. Allekirjoituksen harjoitteleminen on hyvin tavallista, joten en koe sitä noloksi :)

Sähköpostia en oo edes ajatellut. En usko että nimen perusteella on jo menny, on sen verran vähän näitä miehen sukulaisia.

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mäkin olen harjoitellut nimmaria uudella sukunimellä, eikä se näytä eroavan vanhasta kuin että yks i-piste puuttuu... :D Mun nimmari on jalostunut töiden takia melko virtaviivaiseksi, kun joudun pistämään nimeä paperiin kymmeniä kertoja päivässä!

 

Sähköpostiosoitteen vaihtamistakin pohdiskelin tuossa just yks päivä. Onneks miehen sukunimi on niin harvinainen, että en tule kaimaksi kellekään. Mennee vähän vuoroin vieraissa -tyyppisesti, meinaan mulla ei ole aikaisemmin ollut tämän nykyisen nimen kanssa kaimaa - kunnes viime kesänä joku oli mennä paukauttanut naimisiin ja vaihtanut sukunimensä :D (Joo, googletan itseni säännöllisesti  :girl_smile: )

Share this post


Link to post
Share on other sites

Uutta nimmaria olen harjoitellut minäkin ja sähköpostinkin tsekkasin: vapaana on, mutta vielä en varannut, koska täyskaimaa tuskin tuleekaan, miehen sukunimi kun on sen verran harvinainen.

 

Vihkiseremoniaan tulevien biisien kuuntelu saa herkistymään joka kerta ja joskus myös pelkästään se, kun kuvittelee mielessään sitä vihkimistilannetta ja eläytyy oikein kunnolla.... :grin:

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pakko myös tunnustaa.. onkohan kenellekään muulle käynyt näin... :D Telkussa pyöri se rakkausrunovessapaperin mainos (limited edition) ja mitä minä mietin? No.. "mistähän kaupasta noita saisi, ja miten sinne pääsisi sekä mihin ne voisi jemmata mieheltä piiloon vuodeksi-pariksi... Ois kyllä tosi söpöt! Ja eihän ne välttämättä tule enää myyntiin!"

 

Noita sai ainakin Turun häämessuilta :) mahtaakohan niitä olla ihan myynnissä? :o Se rulla oli Lambin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Uutta nimmaria olen harjoitellut minäkin ja sähköpostinkin tsekkasin: vapaana on, mutta vielä en varannut, koska täyskaimaa tuskin tuleekaan, miehen sukunimi kun on sen verran harvinainen.

 

Vihkiseremoniaan tulevien biisien kuuntelu saa herkistymään joka kerta ja joskus myös pelkästään se, kun kuvittelee mielessään sitä vihkimistilannetta ja eläytyy oikein kunnolla.... :grin:

 

 

Ihanaa kuulla, et joku muukin harrastaa tätä :rolleyes: 

 

..ja mun täytyy tunnustaa, et must on tullu kauhee hää-TV-ohjelmien friikki. Katon aivan kaikki hääohjelmat telkusta, mitä vaan löytyy. Ja ellen kerkee kattoo, niin nauhotan! Ja ne hääohjelmat on ihan naurettavia, siis oikeesti, mun mielest tää on nii noloa, ja mieskin naureskelee mun uudelle "harrastukselle" :D mut siis mua vaan liikuttaa kaikis niis hääohjelmis se ajatus et mulla on tulos pian häät ja ajattelen itteni siihen kävelee alttarille ja kun saan vihdoin suudella mun aviomiestä! Oih!

Share this post


Link to post
Share on other sites
 

..ja mun täytyy tunnustaa, et must on tullu kauhee hää-TV-ohjelmien friikki. Katon aivan kaikki hääohjelmat telkusta, mitä vaan löytyy. Ja ellen kerkee kattoo, niin nauhotan! Ja ne hääohjelmat on ihan naurettavia, siis oikeesti, mun mielest tää on nii noloa, ja mieskin naureskelee mun uudelle "harrastukselle" :D mut siis mua vaan liikuttaa kaikis niis hääohjelmis se ajatus et mulla on tulos pian häät ja ajattelen itteni siihen kävelee alttarille ja kun saan vihdoin suudella mun aviomiestä! Oih!

 

Oiii, tokihan myös täällä katsotaan hääohjelmia, mutta teemme sitä miehen kanssa yhdessä. :grin: Tässä juuri yks ilta katsottiin Häähulluja monta jaksoa putkeen ja oltiin iloisia, kun huomattiin, että meidän hääintoilu on hyvin kesyä niihin verrattuna...

 

Ja tosiaan esim. Satuhäihin on helppo kuvitella itsensä siihen morsiamen paikalle alttarille ja se joko liikuttaa tai sitten tulee fiilis, että ei ainakaan tällaista vihkimistä meille. :grin:

Edited by Peppi P

Share this post


Link to post
Share on other sites

Mekin katsottiin hääohjelmia, etenkin mies. Sit se kyseli multa, että "mikä on huomenlahja" jne.. Kuulemma pitää kattoa, että tietää, mihin on ryhtymässä ;) Tämä siis ennen kuin oli päivää (tai vuotta) päätetty, kihloissa kyllä oltiin.

 

Mutta rakkausrunovessapaperia! Sitä täytyy alkaa ettiä!

Share this post


Link to post
Share on other sites

Näin juuri tänään mainoksessa sitä rakkausvessapaperia. On lambin, jossa rakkaustarinoita. Saa sekä vessa- että talouspaperina. :)

Share this post


Link to post
Share on other sites

Täälläkin yksi uutta nimmariaan säännöllisestä harjoitteleva! Mä olen myös salaa suunnitellut meidän häitä luvattoman kauan, jo ennen kuin oltiin edes kihloissa tai puhuttu koko asiasta, ihan hääkakunkoristetta ja vessakorien sisältöä myöten  :D tosin olen huomannut, että nämä suunnittelut menee uusiksi, miehellä kun tuntuu olevan kans kiinnostusta osallistua häidemme järjestelyyn. Tämä tuskin on kovinkaan harvinaista tai noloa, mutta olen käynyt ihailemassa ja sovittamassa todella upeita vihkisormuksia, jollaisiin meidän budjetti ei tule venymään... saahan sitä aina haaveilla   ;)

 

Ah ja rakkausrunovessapaperimainos varasti munkin sydämen aivan täysin! Olispa niitä meidän lähikaupassa...

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!


Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.


Sign In Now